Canadan uutiset, February 22, 1923

              Kirjoittanut
ARTHUR CO N / N DOYLE.
Suomennos.
(Jatkoa ed€flliseeii n:roon.)
H i i n katsoi meihin, tutun isäl­lisen
hymyn kuvastuessa kirk­kaana
hänen kasvoillaan, mutta
k y l l ä . Euroopan tiede vaan olisi
hämmästynyt, jos se olisi nähnyt
valitsemansa suosikin, .: tulovai-suutensa
:toivon tijkkuisine hiuk­sineen,
paljaine rlntoineen ja
riekalaisine vjtatteineen. Sutiri
l ä k k i r a s i a oli. hänen polviensa
välissä ja hyppysissään oli hä­n
e l l ä iso kapi|>ale. autraalialaisla
lampaanlihaa. ' ..Intiaani katsoi
häneen, mutta huudahti äkkiä,
kumartui syvälle ja turvaa etsi­en
takertui lordi Johnin jalkaan.
' • Ä l ä pelkää, -poikaseni.'' sanoi
p ä ä l l i k k ö ja taputti edessäiin o
levaa takkuista päätä. • vTUin ei
r o h k en e k a tse U a t e i t ii. . (' li a 11 e ir
Ker. .ja,• totta totis<|'sti, • siinä ei
m i t ä ä n kummaa. No n o h , i-avi-hoituhan
nyt," mies parka,: hiin
on ihminen niinkuin., in»' ^muut-k
i n . "
"Multaa hyvä sir" " hmulahli
professori. I
" O n teidän ohnonnt^ •( 'h;iih'ii-ger,
että te olette., v ä h ä n nmisl;i
])oikkeava. Jos ette oli.si olin!
n i i n kuninkaan näköinen, niin
-" l u n i n i a n i kautta, lui-di Rox.-
t on, te o t a 11 e k cv in sn u r i a. \- a pa-uksia."'
j
j "Vaan tämä on totta."-
••Pyydän teitä; sir. siirtymään
toiseen : asiaan. 'l?eidän huomau­tuksenne
eivä kuulu asiaan ja
ovat aivan kiisittämättömiä. Kcs-kusielun
.alaisena . ollut kysymys-h:
i)i oli tämä : Mit|i leemme
n ä i l l e intiaaneille.- Parastahan
o l i s i :viedätvjieidät kotiin, 'kun
vaan tietäisimuu', missä he asu-
\ a l . "
' ' 8 i i V i i kyllä on nuulhi lievo."'
in.mä .keskeytin, •vlle asuvat
Kesku.sjärven t nolla puolella Ino-li-,
sa."
. -" Tämä nuori yslävämnit' t ie:
raamissa he asuvat. .Sinne on
Viirmaan i>itkämatka t ä ä l t ä ."
*• Ainakin^
n in k u l m a a ."
Summerlee
don :
.\hna| ainakaan un jaksa kä­vellä
sinne. Minustu tuutun
kuin vielä kuidisirr noiden peto-j
e i r narskuttavan jäljessiimme.''
K u n h ä n sa n o i; lii m ä n; k u u l i nv
me mc todellakiif. kaukaa metsiin
kiitköjiaikoista apinamiesten rä-k
ä t t i i v ä ä kirkumia. .rntiaanil
alkoivat taas hiljaa .uikuttaa pe­loissaan.
" ^ f e i d ä n täytyy lähteä mat­kaan
ja reippaasti sittenkin I "
sanoi lordi 'J^ohn Roxton. '•Te,
nuori ystävä, tahtonette ystäväl­lisesti
auttaa Sunimerleeta. In­tiaanit
saavat kantaa varastoa.
•Kas n i i n / tulkaa nyt, ennenkun
he näkevät m e i d ä t ."
Vähemmässä kuin puolessa
tunnissa olimme ehtineet pensai­kossa
olevaan pakopaikkaamme
ja ryömineet sinne. Koko päi­vän
me kuulimme ;apinamies^ten
kitrkkuisia huutojai siltä taholta,
niissä nieiclän leirimme oli. mut­ta
kukaan heistii: ei tullut tnei-dän
luoteisemme, ja viisynect ] n \ -
kolaiset, sekä valkeat että punai-ser,
iei>äsivät pitkään syvään u
neen vaipuneina. Itse olin nu­kahtanut
illalla sitkeästi, kun
joku ravisti k ä s i v a r t t a n i , ja niiin
Challengerin polvistuneena, vie­relläni.
" T e h ä n pidätte paiväkii-jaa
kaikesta, mitä nmtkalla tapah­tuu,
ja tarkoituksenne o]i jul­kaista
se vaste'edes, M v . .Malo­ne?"
sanoi, hän hyvin vakavasti.
• ' M i n ä o l e n m a i k a l l a yksin
o ma a n sa no ura 1 e h ti m i e h n i i ' ' j vas­tasin.
' • A i v a n oikein. Te kai kuulit­te
lordi John Ivoxtonin lausyivan
muutamia hyvin epäonnistuneita
huomautuksia. : jotka- näköjiuin
\ i i t t a i l i v a t siihen, että löytyisi
j otain: —: jo t a i n . y h t ä 1 ii isyy 11 ii.—"."
/ " K y l l ä , minä k u u l i n ."
• ' M i n u n ci tarvitse sanoa,:| etiii
jos jotain sellaisia tulisi julki­suuteen
.— jos tapahruma.inj kn;
\ anksi>ssajine ilmenisi joi|akin
tuoniai)aista pilaa, panisin sei^
hyvin pahakseni."
" . \ u . i i ehdottomasti i)ysyleil.i
t o l i i n d e s s a . ' ' i
• • L i i i i l ' .loimin huoinautiik>oi
< i \ , i ; \ , i l ' s i , i san.iren haa\eellisia.
j,- h 1)1 O ' s e h it tää kaikkein
m, I ( ' o ; ;oiiiiiumalla tavalla ' .sen
! M M ]'•)[' o k - i M ) . jota alhaisimmat
r o lu ,\\\\:\ osoittavat arvokkuul-iji
i lo' n i i - ' t t < i kohtaan. Ymmäi-r
. i t i t ^ k i ) lai koltukseni .**' |
••TäydeUisesli." i
••Luotan teidän innnoUisnir
teenne." Pitkän vaitiolon jäl­keen
hän lisäsi- "Tuo kuuinitas
o 1 i t o d e 11 a ki) r a i V an (M' i k o i n e n i l ­miö
— varsin kaunis ja ;iilykiis
henkilö. I^ik^ teidänkin mieles-t
i i n n e ?"
"Sangen .merkillinen il m 1(5,''
sanoin minä.
J a keventynein m i e l i n profes­sori
uudelleen nidvahti.
NELJÄSTOISTA LUKU.
"Ne saavutukset olivat
todellisia."
Me (dimme luulleet, että vai-iu)
ojamme, apinamiehet, vivilt
t i e n n e e t r m e i d ä n j)iilopaikastanr
nnv mitään, nuitia tulimme . iiian
huomaamaan e t t ä o l i n n n e erehty­neet!;
M e t s i i s s i i ei knuhinut ri­sa
h cl ust a ka a n. c i . y les i k ii ii n 1 e h 11
v ä r ä h t ä n y t , m u t t a lueicliin olisi
pitäi/vt ot)pia «'nsiuiiiisestä ko­kemuksestamme.'
ja , uiuislaa.
kuinka viekkaasti ja sitlceiisil
nuo ole)inot voivat \-artioida ja
väijy ii aina so pi va n, h et ken koit-toon
asti. .Minä en voi joutua
lähemmäksi kuolemaa, kuin olin
tuoiui aamuna, tulkoon elä mässää
ni kohtaloita m i l l a i s i a tahansa.
MuUa kerr(Uipa järjestyksessä
kuinka kaikki k ; i \ i.
K a i k k i mc h e r ä s im m e väsyn e i-nii
ja voimattomina eili päivän
k a ui 1 ei t te n mi ele n 1 i i k i it i is t en . j a
r i i t t ä m ä t t ö m ä n iravinn(uv vaiku­tuksesta.
.Summerlee m l i edel­leen
niin: heikkoj etta hiin tuskin
l)ysyi . jaloillaan, multa tuossa
vanhassa miehes|sa oli ann,os vi­haista
tiiikeutta,, jokii ei-snostu-nu
t -1 n n n us tam a ai i m i n k ii ä 111 ai st a
1 am au tumista. ^' h te i sen neuvo i -
tehm j ä l k e e n me i>äätimme A i"lii
pari tuntia i )y si\-a i)a.i k ai 1 a m m e.
syödä Ivy vin aii.^lia it soma nnne aa­miaisen
ja sitten liiliteä vaelta­maan
Keskusjärven ympäri yiä'
t a sa 11 n i •. t o i se en 1 a i t a a n n o i l ! e
luol i 11 e, j oissa minun h avain t oje -
])i mukaan intiaanit asuivat. ..Ö"
limme varmat siitä, että i.ifidän
\'a 1 >ai 111 a 1 n a i mm e! in ti a a r. i e n suo •
situs takaisi meille heidäi'. to.ve"
r e i l l e n s ä k in 1 ii in pi mä n vasta an­oi
on. Sitten mei Iy(imine .tehty­ämme
ja tultuamme \ hä parem­m
i n tuntemaan Maple AVhiten
i \ l a a t a keskittiiisimme; kaikki a-i
a t u k' s e 1 n 1 n e t uo 11 o n e 1 ii m ä U e i nm e
n i i n tärkeiiän ongelmaan, miten
j)ääsisimme laakenemaan ja jja-laamaan
kotia. Itsensä ('hullen-gerin
oli tunnustaminen, että o-limme
tiiyttänect -teiit<ivanune ja
e t t ä ensimäinen votvoMisuutcm-:
me oli saattaa sivistyneelle maa­ilmalle,
tieto tekemistänlmQ häm-m
ä s t y t t ä vislii löydöistä.
.Me voimme nyt läliemmin tar­kastella
.noita pelastamiamme in-t
i i I a n e ja. Ile oli v at- pieni k a s v 11 r
sia, jänteviii, notkeita ja harte-via,.
heillä o l i sileä musVvi tukka,
joka' o 1 i n a h k a |1iUi 1 a 11 a sidottu
n 1 s k aan j a h ei (1 ä n , la n t i o \- e r h o n sa
ohvat niin ikään nalikaiset. M e i ­d
ä n kasvon[)Lirteensä olivat ta­saiset,
hyvinmuodostune<'t ,ia hy­vä
n luon toiset. Heidän korvani-j)
ukkansa, jotka nyt i-oikktiivat
revittyinii ja verisinä, todistivat,
e t t ä niihin oli kiinnitetty koris­tuksia,
jot ka a i)inaniiehet ny i o-livat
ry()stäneet. ireitlä?! . luf
h e en sa, j ot a ni e- - e i n m e y m m ä r 1 :i -
neet, sujui virtanaan heidän kes:
kustellessaau keskenään, ja :kun
he osoittivat toisiaan, ja. kerran
toisensa jiiliceen toistivat sanan
" .\eeahi". ymmärsimme me. että
tiimii oli heidän kansansa • nimi.
Toisinaan |)elko ja. viha vääristi­vät
heidän kasvonsa ja he pyris-uivat
nyrkkejänsä kohti yrapä-r
( ) i v i i i m e t s i i i ja. huusivat: ''Do-da
I 13oda ' ' ' j o k a luultavasti oli
heidiin vihollistensa nimi,
" . M i k a on mielipiteenne heistii.
(,'halleny:e kysyi lordi John.-
':.Päivänselvää on / a i n a k i n , että
tifo- pikku vekkuli, jonka otsalta
hiukset ovat ajellut, on muita.ar-vokkaam))!."
Tosiaan oli ilmeistä, että tuo
mies • erosi, toisista. .. e i \ a t k ä he
koskaan : rohjenneetkaan ])uhua
hänelle, osoittamatta. syvää kun­nioitusta.
Hän naytli .olevan
luiorin heistii ja kuitenkin hän
oli niin ylpeä ' jn ylhäinen.: e t tä
kun ChalleuL^er laski suuren kä-kaksikymmentä
ivtv
• päästi' valitiislitiu-
J u u r i Suomesta saapunut k i r j a - u u t u u s.
i i
Lähes kaksisataa suurikokoista sivua; 516 kuvaa.
Jokaisen suomalaisen farmarin tulisi tilata tämä kirja itselleen.
PORT ARTHUR, ONT.
4E 5 ^ 3E W
e • raav. o
o
o
Lähtöpäivä ^
Maalisk. 1 (auad. Paeifiein
:\raalisk. ;{ ('and. Paeifiein
Maalisk. 9 Canad. Paeiriein
Maalisk. O ('unardin
Maaisk. K) Sw. Ameriean
Maalisk. 11 Valk.^ Tähden
^laalisk. IG Canad. I^aeifieiu
Maalisk. 17 Canad. Paeifiein MARBmm
Maalisk. 17 Canad. Pa,cifiein M E L I TA
.^laalisk. 19 Cunardin
Laiva
METACA.MA
MliNNEDOSA
MONTCALi\r
ANTONIA
DROTTNINiGlliOLM
VKDIC
MONTROSE
Maalisk. 22 Can. Pacificiij
.Maaliskr 23 Canad. Pacitiein
Maalisk. 29 C^nad. Paeifiein
Maalisk. 30 C^^nad. Paeifiein
Maalisk. 31 -Sw. Ameriean
ANDANTA
EMPRESS OF BRITAIN 15
MONiTCLAR.E
METAGAMA
Kan tavuus
12,4.')O tonnia
H!,000 tonnia
10 400 tonnia
15 000 tonnia
ni{200 tonnia
10,000 tonnia
lo[4(M tonnia
10 750 tonnia
14 000 tonnia
15 000 tonnia
850 tonnia.
16,400 tonnia
12,450^ tonnia
Satamasta
St. John
8t. John
St. John
I l a l i f ax
Ne\v ^ork
H a l i f ax
St. John
St. John
St. John
I l a l i f ax
St. John
St. - J o l in
St. John
SI. John
New York
Satamaan
Ijiver pooliin.
Southampton
l n \ V r p o o l i in
Plymouth.
(i;ötel)orgiin
L i v e r p o o l i in
L i v e r p o o l i in
Glasgowiin
Southampton
ijiverpooliin
Southamptoniin
Ijiverpooliin
GiasgoAviin
L i v e r p o o l i in
Götehorgiin
III luok. piletti
Helsinkiin
jj;! 0(5.50
^IOG.50
$106.50
.1>106.50
$110,50
106.50
$106.50
$103.50
$106.50
$106.50
$108.50
$106.50
$106.50
$106,50
$110.50
: M A R L 0 C H : ^ ;iO,65Ö tonnia
K U K G S H O L M 12,846 tonnia
; 1 Kaikkiin yllämainittuihin hintoihin on sotavero $b.00 lisättävä. Lap.iet 1—10 vuotiaat pää.sevät puolella hintaa, johi^n li­sätään
sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään $5.50.
Rantatiekyyti Port Artliristä Halifaxiitt eli i St; Johniin laivap^^^^^ yhteyde.ssä on $4L25. '
Matkustaessanne itse Suomeen eli tuoitaessanne omaisia sieltä •Ganada-.n, kääntykää pilettiasioissa aina, alleivirjoit-taneen
puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilettejii myyn kaikille suurit.rmillelhjjöil^^^^ kaikille laivoille ja kaikille luo
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista. f
Piletti-asiamies.
PORT ABTHUR,
t e n s ä hänen j)äänsä |>äälle, va
vahti hän kuin hevonen, kannus-tettaes\
sa, hänen tummat silmän­sä
salamoivat ja hän vetäytyi
jonkun matkan päähän i)rofesso-rista.
Laskien käden rinnallensa
hän arvokkaasti lausui tämän
j ä l k e e n useita kei'toja sanan
•'Mai-etas." l^rofessori cd ollut
millääiikään vaan tarttui lähintä
i n t ia a n i a o 1 k a jni ii 1 iii n ja a I k o i p i •
t ä ä hänestä esitelmää, aivankuin
hän olisi(^ollut spriihin uantu esi­ne
luentosalissa.
'- Tämä kansakunta." sanoi
hän korkealla iiänellä. " t u t k i t t a ­koon
sen j)äiikallonniuotoa , kas­vojen
kulmaa tai muita tunnuk­sia,
ei ole suinkaan alhaisastei-nen,
j ) ä i n v a s t o i n m e i d ä n on ase­tettava
se huomattavasti korke-ammalle
tasolle kuin kaikki, tä­hän
ast 1 \tuntemani etelä-ameri-kalaiset
heimot.- On mahdotonta
s e l i t t ä ä , kuinka tuollainen rotu
olisi voinut täällä k e h i t t y ä . M u u ­te
n o n oi e m ass a se 11 a in e n j 11 o i > a
ai)ina.ihmislenkin ja tällä yläta-sangolla
vielä elävien i)rimitiivis-ten
eläinten välillä, että ei voi o-leltaa
heidänkään täällä voineen
k e h i t t y ä . " .
" ' M i t e n kummalla he sitten e-vat
tänne joutuneet ? " k y s y i loi-di
John Roxton.
. " S i t ä kysymystä tullaan var­masti
. innokkaasti pohtimaan
kaik;;«^a JMiroopan ja Amerikan
lieieellisi>sä seuroissa." \asias'
["»rofessori. "Minun tulkintani,
minkä arvoinen sc silten Iit nee-k
i n " — hän .poyhisti rintaansa
tavattomasti ja katseli, ympäi-il-leen
ärsyttiivän kojieasti , sanoes­saan
viimeiset sanat — "on sel­lainen,
etta kehitys on jatkunut)
t ä l l e maaUe omituisten ehtojen
va 11 i t essa ai n a 1 uur a nk öisien t a -
solle saakka ja ettii vanhat lajit
ov at säily ne e t j a el ä n ee l y i i dessä
uudempien kanssa. Me ' ( . y d ä m -
nie täältä esim. niin nykyaikai­sia
eliiimiä kuin tapiirin --- Jolla
011 kunnioitetta \'an pii kä sn kn-l
i i e l t e lo —. suui'en . • h i r v e n . ja
m i u i r a h a i s n i c l i ä i s e n y l i d o s s ä jn-
]'akauden matelijalajien kanssa;.
Tämähän on ilmeisiä. Je nyi me
tapaamme .apinaihmisen ja inti­aanin.
.Mitii sanookaan hedt
heidän ilinaanliimiseslaan.' Mi­nä
voin selvitykseksi t'siitää v.iiri
nlkoakäsin 1 apahtuneen nia.ilia.n-'
tulon; On luultavaa,: e i t ä K<i'l;i-
AnuuMkassa on elänyt ilimistMi-niuotoinen
apina ja että se am­moisina
aikoina, 'on löytänyt tieu;
sä tälli- paikalh' sekä keli111ynyt
täidlä -kohtaamiseksemme olen­noiksi,
joista muutamat" — täs­sä
hän loi silmänsä m i n u u n —
ovat ulkomuotonsa .la ruumiiir
rakenteensa puolesta siksi edis­t
y n e i t ä että jos niilä olisi vas­taava
niäärii älyllisyyttä, mv oli­sivat
~ en epäile sitä sanoa —
kunniaksi niille nykyään eläväl­le
rodulle tahansa., i\litä intiaa­neihin
tulee, niin päättelen minä
n i i d e n o l e \' a n • v ii m e i si ä ai h a ai t a;
tulleita vaeltajia. Nälänhädän
ahdistamina tai vainottuina he
ovat paenneet tänne korkealle.
Koiuiattuaan täällii villipetoja;,
pakenivat he noihin nuoren y.^,-
dävämme kuvailemiin luoliin,
nuitta he ovat s.)aiu*et oiemassa-ol
osta a n • taist elia kova a ka i n \r
[) a i lua V i 11 i pc t o j en j a . e nn e n m n i -
ta apinaihmisten, kanssa, jotka
ovat pitäneet heitä tunj^elte11joi­na
ja sotineet heitä va.staan sää-
1 i 1 n ä 11 ö m ä st i j a. s u u re m m i i 1 e tii äi­mille'
tuntemattomalla viekkau;
della. T ä s t ä m y ö s selviää, että
intiaanien luku on sangen rajoi­tettu.
No niin, i i y v ä t herrat,, o-lenko
tulkinnut arvoituksen oy
kein vai löytyykö ehkä .vielä jo­ku
hämärä: kohta ?"
(Jatk.) :
mm
ONT., CANADA. 4 .t 3 S
mm
Langaton puhelin.
Langaton puhelin .on liämmäs"
t y t t ä v ä n nopeasti tidlut käytän­töön
Amerikassa. Se o u suoras­taan
välttämät<in maanviljeli-jiiille.
Y l i miljoonan sellaista on
jo käytännössä ja lukumäärä
kasvaa joka päivä. Koneen, jo­ka
ottaa vastaan sanat ilmasta,
voi saada 100:lia dollarilla. Se
on ainoa k ä y t ä n n ö l l i n e n maaseu­dulla,
ja on perin helppo käyt­t
ä ä. Sillä saa tiedot .500—800
m a i l i n 'i)äästä. On toisia konei­ta,
jotka maksavat vain 20 dol­laria,
mutta ne kantavat A-ain 15
—-20 mailin päähän eivätkä ne
ole k ä y t ä n n ö l l i s i ä maaseudulla.
On kuitenkin varma,' ettei kek-
Send 2Ö0. to Bliio.Kibbon Ltd.. Winiiipf>;,
(or the Bluc Iliblv)!» Cook Book bomid in
white oilcloth—»hc bost, cook book for
Rvcry day use in Wc8tprn hoinos*
Next ftime you
order' kakin g
pöwder say
"Bke Ribbon/'
Th^n give it
tb^baking day^
test. You need
bave^ no fear
of the result.
Try it.
TILUSHINNAT
C i ^ N A D A A N :
Koko vuosi $2.50
P u o l i vuosi $1.00
Keljännes vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .• 7i3e
TimysVALTOlIUN:
Koko vuosi $:3.00
Puoli vuosi ^1.75
Neljännes vuMi $1.00
S10.MKE;<: 1
Koko vuo^i
Puoli \uosi $2.00
ILAUSLIPPU.
i CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
POHT ARTHUR, ONT., CANADA. . J
Myötäseuraa O CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on' lähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori-
Katu eli JBox No.
Valtio
Mainitkaa onko tilaus uusi eli uudistus.
sinto s y r j ä y t ä langallista puhe-
1 i n ta, k o s k a 1 ä 11 e 11 ä \' i ii a si; m i a on
väliaii. Sillä voi .vaan. kuulla
mita m u n a l l a tapahlnn, muttei ei
voi hiliettäli : iietoja kellekään.
\ A [ n ga t to m ai la \-oi k u u 11a • vn i k ka
k o ns e 1 • 11 e j a u n r k a n p u n gc i s s d j a
p a p p le n. sa a n i a l k 11- k oissa. -los
tahtoo, kuulla hyvää puhujaa
.suurkaupungissa, niin sen voi
tehdä istumalla, N'ain omassa lino-
]le(^ssaan. Kaupunki oi eiiiiä saa
\-ksin pitää kaikkea, vaan m a a n ­viljelijäkin
|)ääsco niistä osalle.
Tällä tavalla inaanviljt>lijä c i
enään vietä . y k s i n ä i s t ä maanvil­j
e l i j ä n elämää, vnan elä;i kuin
suurakupungissa. knn ilman aal­lot
tnovat hänen ixiydällensii
kaikki ne mitii kanimnkilainen
saa rahallaan ostaa teatterissa ja
mu issa se Haisi ssa ti 1 a i s u n k s i ssa.
Ki edes tule kysymykseen kniir
ka kaukana hän asuu kaupun­gista,
ja kinnka huonot tiet o-vat.
Langaton })uh.elin tno kaik­ki
hänen omaan saliinsa.
Sitäi)aitsi on se hänelle sano­mattoman
suuriarvoinen mark­kinahintoja
])äivä lyhyillä' väli­a
j o i l l a ja silkoin m a a n v i l j e l i jä
saa kuulla oikeat• hinnat koliin-sa
useita kertoja päivässä.
Maanviljelijä aikoo esimerkik­si
lähettää vaunulastin 'siikoja ja
on sitä y a r t e n t i 1 a n n u t v a u n u n
aamuksi. Nyt hän saa tiedon
hi nna s ta j u 11 r i en n en ku in vaunu
lähtee ja voi päättää onko se
vain tilapäinen vaiko varsiuai^
neii pitempiaikainen hinnan .las­keutuminen
-ja toimia sen mu"
Kaan.-
• Ilman langatonta ei maanvilje­lijä
olisi saanul: tietää sianlihan
hinnan : alenemisesta (Minenkuin
s i i t c n i kun: vaunu o l i jo läheiel-ty.
Tämä on ainoastaan yksi
esimerkki siita m i t e n langat<vn
\ o i saastaa rahaa, Heinäteon ai­kana;
; tieto ilman vaiheista .ou
suunar\ öinen.
Minkä vuoksi minä urheilen?
Sen vuoksi, että tahdon ker­ran
o l l a mies. joka ei vähääkään
ole iii'e 11 et t <i n y t m . 111 i s e n mi ehei i
alkii|)eraisista' omniaisuuk',-;'sIa.
multa: mies. jonka isiltä |)ei'itty
jXMlonluonto hililttynä siiunian-tun
veri torniin vo i ma n k oletuk­siin,
;imil's jonka jokainen lihas
jäi-jelle : kuiiHaisena . tottelee ai­vojen
pienintäkin käskyä, mies.
jouika ijoustavaa. älyä ja tervettä
sydäntä) ei kahlitse raihnas ruu*
m i s , m i e s . joka jak.saa kantaa
j>äänsä i|)ystyssä. mies, joka ei
pelkää Ikatsoa silmästä silmään
ketä hyvänsä. "
•• •• • .-, •. : "v. : . •
Norjalaiset vaativat
Grönlantia. '
K r i s t i a n i a . — S u u r k ä r ä j i l l e on
saapunut eri osista maat^ y! i -
teensä 57 i)äätöslauselmaa, jois­sa
vaadi|taan s m i r k ä r ä j i ä ja ha 1'
l i t n s t a ])itämään kiinni Norjan
ikiyanhoista oikeuksista Grön-l
ä n t i i n ja olemaan hyväksymättii:
Tanskan ylihorriintta 'missä ä n