Vapaus, March 30, 1922

              Canadan snomalaisen työväestön äänenkafenattaja, ilraes-
Sy Sudburyssa, Ozt., joka tiistai, torstai Jajauantai.
H PURO 3, IV. SLUr
Vastaava ^mSaia. Toimltussihtgen.
V A P A U S /
' . • (Llbefty) , , ' . . .
me oniy orgaö öf Finttleh W6rker8 to Cähäd4.. M -
Saturday. ;.• ' —
Advertisine rates 40c per col. Inch. Mltllmum charge
l o r Ä S S n 76c. biBCOunton standing advertise-
SLt The Vapaus is the best advertising medium among
öie Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT: ^ , ,
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
'^'YhdyStoihin ja Suomeen, yksi v i $5.50, puoli vk.
fa.OO ja kolme kk. $1.75. ,-t, „,S3„
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
itsi asiamiesten joillp on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensima»&e®p.
feirjeeseenne. kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan jer-
Boonallisella nimellä. . . . . ..
^ V KANNASTO. Lnkkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puheiin 1038. - Postiosote:
Box 69. Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
aecund class matter. • ^
Työväen yhteisrintamaa rakenne-
' taan Suomessakin
Suomen Työihies kirjoittaa helmik. 28 p:n nume­rossaan
siitä suunnan muutoksesta; mikä on tapahtu­massa
S, Sosialidemokraattisessa puolueessa ja niistä
taipumuksista, mitä, sieltäkin päin on havaittavissa
työläisten yhteisen rintaman rakentamiseksi, seuraavaa:
Viime viikon lopulla julkaistiin kaikissa sos.-dem.
sanomalehdissä sos.-dem. puolueen toimikunnan ja
eduskuntaryhmän yhteisesti antama julistus «Suomen
työväelle», Julistuksessa ^kehoitelaan sos.-dem. puo­lueen
järjestöjä toimeenpanemaan kokouksia rauhan
kansanvallan ja työväen kansalaisoikeuksien puolesta.
• Julistus sisältää myöskin selvittelyn maassa vallit­sevasta
asemasta. Sekä siltä osaltaan, että myöskin
suhlautumisessa toisella kannalla oleviin työläisjouk.
koihin, on julistuksessa havaittavissa huomattavaa
muutosta mainjtun puolueen entisestä käsittelytavasta.
Nyt jo todetaan, ettei Suomi suinkaan ole demokraatti­nen
tasavalta, jossa kaikilla kansalaisilla olisi saman­laiset
toimintavapaudet. Myönnetään, että täällä saa­vat
porvarilliset rosvot ja murhamiehet temmeltää
mielin määrin, rikoslaki ja poliisijärjestys vaikenevat
heihin nähden kokonaan. Julistuksessa todetaan
myöskin — ja se on huomallavinla — että työväen
kansalaisoikeuksien tuhoamisyritys ei lähde yksinp;
maan tai edes etupäässä porvarillisen oikeiston tahol­ta,
vaan on sen takana leoko porvaristo. Porvariston
yhteisellä toiminnalla on tilanne maassa muodostunut
sellaiseksi, että:
«työvnen lausunto- ja kokoontumisoikeus on tehty
riippuvaiseksi poliisiviranolnaistcn mielivallasta, Kun
' ensin on selitetty, etter mikään rekisteröimätön yhdis
tys voi kutsua koolle kansalaiskokouksia, on myöhem
min julkeasti estetty rekisteröityjäkin yhdistyksiä tätä
tekemästä. Tämmöistenkin yhdistysten-omiin kokouR-siin
on lainvastaisesti tunkeutunut poliisin edustajia.
Otffisletty pitämästä kokouksia, jotka ovat olleet tar-fepitetut
vastalauseeksi mielivaltaa vastaan, mikä osoit­taa,
että pelätään julkista arvostelua. Erään julistuk­sen
johdosta, joka itse asiassa sisälsi kehoituksen
toimimaan rauhan säilyttämisen hyväksi, on vangittu
kommunistisen puolueen {S. S. Työväenpuolueen) toi­mikunnan
jäsenet, odottamatta edes, että tuomioistuin
olisi määrännyt heidät vangittaviksi. Samasta syystä
on vangittu mainittm puolueen äänenkannattajain pää­toimittajat
ja yhden sen piiritoimikunnan jäsenet.»
«Sillä aikaa kun aktivistinen ryhmäkunta on saa­nut
estcettömästi harjoittaa maalle ja kansalle mitä
turmiollisinta yllytyslänn, on työväki estetty käyttä­mästä
perustuslain takaamia kansalaisoikeuksiaan.
Rauhanrikk6jat ovat saaneet jatkaa toimintaansa, mut­ta
työväen mielenilmaisuja rauhan puolesta on tu­kahdutettu.
Eikä vielä sillä hyvä. Kaikkein taantumuksellisim
mat ainekset ovat «kansalaiskokouksissaan» .^vaatineet
m. m. semmoisiakin lainmuutoksia, jotka rajoittaisivat
työväen kansalaisoikeuksia, siten laillistuttaen mieli
vallan.»
Kun julistuksessa näin on todettu porvariston
katalat teot ja aikeet, kehoiletaan siinä sos.-dem. j är
jestöjä toimeenpanemaan järjestöjen ja yleisiä työväen
kokouksia, joissa tehtäisi päätöksiä:
«Rauhan turvaamisesta ja hyvien naapuruussyhtei
den palauttamisesta Suomen ja Venäjän välille;
Kansanvallan puolesta sen vihollisia vastaan;
Työväen perustuslain mukaisten kansalaisoikeuk­sien
turvaamisesta.»
Työväen yhteisestä rinlamasla sanotaan julistuksesa
m. m.:
«Sosialidemokraattinen työväki on kansalaisoikeuk­siensa
puolesta taistellessaan .oleva valmis ryhtymään
yhteistyöhön muiden työväen keskuudessa toimivien
ryhmien kanssa, jos yfjteistyölä rehellisesti ja hyväk­syttävillä
ehdoilla tahdotaan.»
Että tällä lauseella ei kuitenkaan varsin totta
tarkoiteta, on syytä päätellä siitä, että melkein heti
jälestä vakuutetaan:
«Suomen työväki saavuttaa jälleen lio\iO luokka-voimansa
vain silloin, kun se taasen kokoontuu yksi­mielisenä
sosialidemokratian koteltujen luokkataiste-luperiaatleideh
pohjalle.»
Eräistä S. S. Työväenpuoluetta vastaan kohdiste­tuista
syytöksistä huolimatta on tämä sos.-dem. johta­j
i e n nimessä, nyt anneltu julistus niin suuresti eroava
samojen piirien ennen antamista julistuksista ja kan­nanilmaisuista,
että sen perusteella voi arvella erään­laisen
«suunnanmuutoksen» tapahtuneen. Samaa to­distavat
muutkin viimeaikaiset sos.-dem. puolueen si-säilä
tapahtuneet ilmiöt. Johdr^arai^^
tästä seurata puolueen ja P^^ariUi^ft, ^skuUan vä-lilla
valhmieen y h t e i s : , j ^ j „ „ ^ » o p r , Ä ja sos.-
dem. puolueen ;„rtyminen Ur^^ 'luokkataistelun
tielle.
•i'a|)ahtulikö iiiift?
Vastaus iShän tVtp^^^^ gijtä, millä tavalla näitä
sös.-Jem. puolueen S'junnanmuutosilmiöitä arvioidaan
o»ko niitä pidettäVj merkkinä puolueen sisällä tapah
tuvasta vallankuTjouksesta, vai onko koko «suunnan
muutos» vain J-j-arkittu väliaikainen kulissinvaihdos.
MuulOKSCTi äkkinäisyys herättää epäilyksiä. Pari
viikkoa sitteo kirjoitettiin sos.-dem. puolueen sanoma
lehdissä VvAä, että työväen vasemmistoainekset, «kora
munist)'t», ovat sos.-dem. puolueesta yhtä kaukana
kuin ilt?ilehteläis-suuntalaiset (rosvoretkien ja ministeri
mai^icTi järjestäjät) oikeistokoplat Taistelua S.
Työväenpuoljjeftta vastaan pidettiin tärkeämpänä kuin
taistelua kaikkia porvaripuolueita vastaan yhteensä.
Työväen keskuudessa epäilläänkin suuresti sos.-dem
johtajien suunnanmuutoksen olevan vain vaalinuotan
,«Kyllä nyt taas ollaan tovereita, kun tarvitaan vaali
karjaa; joku viikko sitten oltiin hampaitaan kiriste­leviä
hulikaaneja», sanovat työläiset. — Me mielelläm
me uskoisimme, että sos,-dem. puolueen työläisainek
set painostuksellaan olisivat saaneet puolueen johdon
kääntymään, mutta vasta teot voivat osoittaa, kuinka
todellinen tämä kääntymys on. Hyvinkin se voi olla
vain kaikissa porvaripuolueissa tavallisesti vaalien
edellä tapahtuva radikalisoituminen vaalikalastustar-koituksessa.
Vasta siitä, mitä puolue puhuu ja tekee
heinäkuun vaalien jälkeen, voimme arvostella, onko
siinä todella suunnanmuutos tapahtunut. Toistaiseksi
on puolueen edesottamisiin suhtauduttava siten, että
mikäli puolue taistelussa porvaristoa vastaan ja työ
väen oikeuksien puolesta todella pääsee lupauksia
pitemmälle, sikäli ollaan työväen taholta valmiit yh­teistoimintaan
sen kanssa. Niinpä, jos nyt usein mai
nitun julistuksen mukaisesti sos.-dem. järjestöt toi­meenpanevat
yleisiä työväen kokouksia, on spsialisti-senkin
työväen otettava niihin osaa ja koetettava saada
niissä edellämainittujen vaatimusten lisäksi hyväksy­tyksi
myöskin vangittujen toverien vapauttamisvaati-muksen.
-
Ne kaksi tekijää, jotka ovat ajaneet sos.-dem. puo­lueen
johdon sille entisestään näin vieraalle kannalle,
ovat meidän ymmärtääksemme: porvariston kiihkeät
vainotoimehpiteet Työväenpuoluetta vastaan, jossa vai-novimmasb
«edistysmieliset» ovat paljastaneet ei-edistysmielisyytensä,
ja S. S. Työväenpuolueen voima­kas
kasvaminön. Työväki — sosialidemokraattinenkin
ei voi millään muulla tavalla kuin vihollisena ja in­hoten
suhtautua moisiin edistysmielisen nimellä kul­keviin,
mutta todellisuudessa mustan taantumukselH-Ifmim
taisteisinDtamalta eri maista
|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiltHiiiiiHiiiiiriiiiiiiiiiiiiniiiii,,„,,„,,,,iiii^^^
Eri maiden taistelu­tilanne
siin porvankopliin. Siksi on sos.-dem. puolueen johto
pakoiteltu, nyt vaalien ja puoluekokouksensa edellä,
.ohjatoaari kurssin niistä niin kauaksi kuin se suinkin
tälle johdolle on mahdollista.
Kysymykseen: tapahtuuko nyt edistysmielisten ja
sos.-dora; Johtajien välien katkeaminen? voimme siis
joltisellakin varmuudell^i vastata, että ainakin tästä
vaaleihin asti tulee sos.-dem. puolue asetflimaan jok
scenkin kiihkeänkin pppositsioonin kannalle edistys
mieliseen hallitukseen ja sen taantumuksellisiin toi­menpiteisiin
nähden. Saman ajan tulee se hyökkäi­lyssä
S. S. Työväenpuoluetta vastaan noudattamaan
pidättyväisyyttä, jopa asettumaan puolueemme kanssa
solidaariseksikin (öfäissä kysymyksissä. Mitä tapahtuu
vaalien jälkeen, siitä emme nyt tahdo sanoa mitään,
vaikka meillä onkin, siitä oma mielipiteemme. Se,
tuleeko sos.-dem. puolue edes jossakin määrin ja jat
kuvasti taistelemaan työväen etujen puolesta, riippuu
siitä, missä määrin työläiset, jotka todennäköisesti ovat
enemmistönä puolueen' jäsenistössä, saavat. vaikutusta
puolueen johdossa ja missä määrin puoluetta tähän
asti komennellut pikkupoirvarillinen herrasryhmä' työn­netään
sivuun. -
Puolan proletariaatti jalkeilla
Lausuakseen vastalauseensa hallituksen välinpitä
mättömän kannan johdosta työttömyyteen nähden,
joka tempaa mukaansa joka päivä tuhansia työläisiä
entisten lisäksi, kehoilti Varsovan ammattiliitto pää
kaupungin proletariaattia helmikuun 24 pnä lähtemäätv
työpaikoistaan joukkomielenosoitukseen kaupungin
keskustaan teatteritorille.
Neljä kuukautta kestänyt työttömyyskausi on jo
viskannut 300,000 työläistä kadulle.' Kapitalistit käyt­tävät
sitä hyväkseen polkeakseen palkat, ja hallitus,
nöyrästi totellen suurrahakkaisen käskyjä, kieltäytyy
taistelemasta kallista aikaa vastaan, joka on työttö­myyden
todellinen aiheuttaja,
Tämän taki^i sai helmikuun 24 pn mielenosoitus
porvarillisille varsin uhkaavan luonteen. Kymmenet­tuhannet
työläiset noudattivat ammattiliiton kehoitus­ta.
Kolmella puhujalavalla esiintyneet kommunistit
ja sosialistit pitivät puheita, jotka herättivät mitä
ilklcainta vastakaikua. Suunnaton mielenosoitusjouk-kue
marssi tämän jälkeen valtiopaivätalolle, mikä o l i
poliisiketjun ympäröimä, lauloi «Internationalea» ja
muita vallankumouslauluja, minkä/' jälkeen mieleno­soittajat
kulkivat läpi kaupungin. • Tämän jälkeen
palasivat sosialistiedustajat Zulavskin ja Barlicki-val­tiopaivätalolle,
missä vanhan tapansa mukaan neuvot­telivat
ministeri-presidentin ja valtiopäiväin puheen­johtajan
kanssa.
Mutta työtätekevät kansanjoukot ovat vihamielisiä
tällaiselle konferenssipolitiikalle. Ne ovat ilmoitta­neet
kannattavansa luokkataistelua, jota edustaa yksin­omaan
Puoljsn kommunistipuolue, joka vainottunakin
a laittomana on työväenluokan todellinen johtaja.
\lulta niinpä saikin mainitussa mielenosoituksessa ja-roslavilainen
rautatieläinen, kommunistiedustaja Lan-cucki
— ainoa valtiopäiville jäänyt tosiproletaarinen
edustaja toveri Dombalin vangitsemisen jälkeen —
cansanjoukkojen taholta osal{seen mitä suuremmoisinta
ihastusta. — TKT. ^
Kommunistisen Internationalen
toimeenpanevan komitean laajenne­tussa
istunnossa selostivat eri hiai-den
kommunistipuolueiden valtuu­tetut
taistelutilannetta maissaan
seuraavaan tapaan:
Saba. Toveri Thalheimer: Je
nan puoluepäivät laskivat perustuk­sen
puolueen nousupolitiikalle. He­ti
Jenan kongressin jälkeen syntyi
Erzbergerin murhan johdosta jouk­koliike.
Riippumattomain ja So-sialidemokratisen
Puolueen yrityk­set
kommunistien eristämiseksi ei­vät
onnistuneet, Sosialidemokrati-sen
Puolueen Gölitzissä pitämä kon­gressi
m^kitse käännekolitaa Sak­san
työväenliikkeessä. Puolue se­itti
näet tällöin olevansa valmis
astumaan hallitukseen suurteollisuu­den
harjoittajain puolueen kanssa
ja hylkäsi täten luokkataistelun,
liike Lichtenburgin vankien hyväk­si
pakotti riippumattomat teke­mään
yrityksen kaikkien kolmen
työväenpuolueen yhteisen taistelu­rintaman
muodostamiseksi. Am­mattiyhdistysjohtajat
ja sosialide-mokratit
suuntasivat proletaarista
yhteisrintamaa vastaan Vorwärts-ehden
«paljastusten» kautta vas­taiskun.
Työväen suuret joukot
Pääsivät', pian selville tämän ma­nööverin
todellisesta tarkoituksesta,
vfämä «paljastukset» ' synnyttivät
pienessä johtajien ja puoluevirkai-ijain
ryhmässä kriisin. On kuiten-cin
käynyt selville, ettei Paul Levin
johtamalla klikillä ole mitään jouk-coa
takanaan. Ryhmä on matkalla
riippumattomain leiriin. Kommu-istipuolueen
jäsen joukot ovat yli­voimaiselta
enemmistöltään näitä
virtai|ksia vastaan, ja kaikki- puo-iieelle
vieraat ainekset? on eroi-tettu.
Puolue on näistä teroittamisis­ta
poliittisesti ja organisatoorisesti
ujittunut. Organisatoorisesti osoit­taa
puolue nousua. Sen jäsenluku
on kasvamassa.
Toveritar Zetkin: Rautatielakos­sa
käytti puolue hyväkseen tilai­suutta
vaikuttaakseen kaikin kei­noin
yhteisrintaman- hyväksi. Lii­ke
johti puolueen läheisempään ja
välittömämpään kosketukseen suur-,
ten työtätekeväin kansanjoukkojen
kanssa ja on siten suuresti kohotta­nut
puolueen suurten työtätekeväin
kansanjoukkojen kanssa ja siten
suuresti kohottanut puolueen mer­kitystä
ja vaikutusta!. Tärkeätä
öH, että tällä kertaa otti lakkoon
osaa kerros, joka tavallisesti ei tah­do
tietää mitään sellaisesta, nimit­täin
virkamiesten pikkuporvarillinen
kerros, jonka kanssa puolue täten
myös pääsi, kosketuksiin. Puolue
voi kaikesta tästä vetää johtopää­töksen,
että se on; noudattanut kol­mannen
kongressin taktiikkaa, joka
tässäkin tapauksessa on osoittautu­nut
varsin oikeaksi.
Ranska. Toveri (Jachin toi esiin,
että Ranskan kommunistipuolue on
kanattajainsa lukumäärään" nähden
maan suurin ja ' tärkein poliittinen
puolue. Ranskan työläisten' ja ta­lonpoikain
valioväki kuuluu tällä
haavaa kommunistipuolueeseen ja
vallankumouksellisiin ammattiyhdis­tyksiin,
jotka viimeksi "mainitut
muodostavat enemmistön, ammatilli­sessa
liikkeessä. Puolueen pää-äänenkannattajasta,
L'Humanitesta,
on suuren levikkinsä. ja yhteiskun­nallisen
vaikutuksensa johdosta tul­lut
johtava poliittinen sanomalehti.
Lehden rahallisen ylijäämän avulla
voidaan avustaa monia kommunis-tilehtiä
yli maan. Toveri Cachin
kuvasi puolueen propagandataiste-lua
huomauttaen eritoten ranska­laisten
kommunistien agitationista
militarismia, imperialismia ja so­taa
vastaan. Hän huomautti vielä
kommunististen parlamehttjedusta-jain
ja valtuusmiesten toiminnasta
ja vakuutti lopuksi Ranskan kom­munistipuolueen
jäsenten ehdotonta
uskollisuutta Venäjän vallankumo­usta
ja kolmatta internationalea
kohtaan,
Tshekkoslovakia. Toveri Krei-bich
kuvasi taloudellista ja poliit­tista
asemaa Tshekkoslovakiassa, jo­ka
taloudellisen lujuutensa ja maan­tieteellisen
asemansa nojalla on va­littu
näyttelemään suurempaa osaa
ententen politiikassa. Maan kapi­talismin
yleishyökkäys työläisten
palkkoja vastaan on yritys kapita­listisen
talouden ennalleen palaut­tamiseksi
kovennetun riiston avulla.
Tämä taas on omiaan johtamaan
vain luokkavastakohtien kärjistymi­seen
proletariaatin ja porvariston
välillä. Tshekkoslovakian porvaris­ton
pyrkimys tiukasti keskitetyn
valtiovallan luomiseksi kansallisen
valtion tunnuksen varjolla kärjis­tää
kansallisia vastakohtia. Kom­munistien
on käytettävä molempia
vastakohtia v a 1 lankumouksellisen
taistelun kiihdyttämiseksi. Puolu­een
sisäinen tilanne on ennenkaik­kea
tunnusmerkillinen täydellisen
kansallisen yhteensulautuneisuuten-sa
kautta. Puolueella on takanaan
työtätekevän kansan enemmistö. Se
on maan ainoa vallankumoukselli­nen
ja kansainvälinen puolue, pro­letaarisen
yhteisrintaman kiteyty-miskohta.
Sen organisatoorihen ra-keimustyö
ja vallankumöiikäellinen
osa varmentaa sille voitöib- _
Toveri Burian selosti puolueen S
kehitystä viime kongressista lähtien.
Tshekkiläisten ja saksalaisten kom­munistien
yhdistyminen Tshekko­slovakiassa
on täysin toteutettu.
Keisari Kaarlen' viimeisen keikauk-yrityksen
aikana selitti puolue ole­vansa
valmis taistelemaan taantu­muksen
ryntäyksen nujertamiseksi
eritoten työväestön aseistumisen
avulla. Samoin selitti se olevansa
vastaan kaikkea kapitalistista' so­taa.
— Ammatillisesti järjestynei­den
työläisten enemmistö on Mos-covan
kannalla. Punaisen Amma­tillisen
Internationalen vastustajat
ovat saavuttaneet vain paperimenes
tyksen. Oikeistolais- ja kansallis­sosialistit
pelkäävät kommunistien
ylivoimaisuutta, niin etteivät uskal­la
toimittaa mitään vaaleja. Yh­teisrintaman
tunnus näyttelee suur­ta
osaa ammatillisessa liikkeessä.
Tämän lipun alla on työväestö voit­tava
porvariston.
Englanti. Toveri Mauris, kom­munistipuolueen
puheenjohtaja ku­vasi
puolueen asemaa kaivoslakon
aikana. Satoja jäseniä vangittiin,
puolueen huoneustoon hyökättiin. Vi­ranomaiset
vainosivat puolueen ää­nenkannattajaa,
mutta siitä huoli­matta
lisääntyi sen levikki- 3,000 ai­na
60,000 :nteen. Lehti tuomittiin
paikkaamaan keltaisen kellokkaan,
Thomaksen, kunniaa 2,000 punnal­la.
Työttömäin lukumäärä on ny
kyisin yli 2 miljoonan. Kiihtymys
heidän keskuudessaan ei ole niin
ankara kuin muulloin, he kun saa­vat
hallituksen taholta työttömyys­avustusta,
joka muutamissa tapa­uksissa
on suurempi kuin työssäole-vain
työläisten palkka joissakin-muissa
Aiaissa. Maaliskuussa pidet­tävässä
kongi^essissaan ratkaisee
kommunistipuolue kantansa Labour
Partyyn nähden.
Amerika. Toveri Karr ilmoitti
hallituksen tekevän kaikkensa tuho­takseen
kommunistisen organisatio-nin.
Puolue käsittää 23 eri kan­sallista
ryhmää, jotka ovat yhdis­tyneet
yhdeksi lujaksi keskitetyksi
kurinalaiseksi puolueeksi. Puolu
eella on suurempi vaikutus työtäte
keviin kansanjoukkoihin kuin mitä
todelliset voimasuhteet ilmaisevat
, — TKT
o
Canadan i
doUarisfei
L Ä H E T Y S K U S T A N N U K S E T : I
£ Postissa iSc teiikiHa summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaiiäta
Kj^i^kSä erikoislcurssia suurille summille;
itahanvälityksemme on numero 1023 asti Waivw
Vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan
fair Ave, - A. T. Hm. HTBesJ;
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne, i
Tiedustelkaa hintoja y. m. |^
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. |
VAPAUS, I
SUDBURY. ONT. |
BOX 69,
Pilettiliike tehtävä J. V. Kj^dnaston nimessä.
giiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiii^^
'"IlllilUllll^-
Kaukaisen idän työläi
sille
Kaukaisen Idiin kansain kongressi
manifesti.
Kiinan, Jaappanin, Korean, Mon
golian ja Hollantilaisen Intian va-tuuskunnat
antoivat äskeisessä kon
gressissaan Moskovassa seuraavan
manifestin:
Kaukaisen Idän työläisille! Kii
nan, Korean, Jaappanin, Mongolian
Indo-Kiinan, Hollantilaisen Intian
ja Tyynen-meren saarten työläiset
ja talonpojat! Kaukaisen Idän sor­retut
kansat!
Kymmenien vuosien aikana olette
te saaneet kärsiä europpalaisten
amerikalaisten ja jaappanilaisten
rosvojen raakuudesta ' ja voitonhi
mosta. Jaappanilaiset valloittajat
ovat kostuttaneet koko Korean maan
sen parhaimpain lasten verellä-
Jaappanilaiset, ranskalaiset, ame
rikkalaiset ja englantilaiset pahan
tekijät ovat luoneet varallisuutensa
Kiinan kansan verestä ja kyyneleis­tä.
Ne eivät ole pitäneet sorrettuja
kansoja ihmisolentoina. Ne eivät
ole etsineet muuta kuin kultaa ja
voittoa. Kun on ollut kysymykses­sä
voiton lisääminen, ovat ne olleet
valmiita ulkomaalaisten kortteleissa
on kiinalaisilta ja korealaisilta kiel­letty
pääsy puistoihin ja yleisille
paikoille, ikäänkuin he olisivat koi­ria.
Ulkomaalaiskortteleissa ajele­vat
kansaimme verellä ja hiellä elos­televat
porvarit vetorattailla, joihin
on valjastettu ihmisiä, jotka potkuil-la
ja iskuilla pakotetaan yhä kovem­paan
vauhtiin. . Kiinalaiset kulit,
jotka ovat kaikkein eniten sofettuja
ja riistettyjä, ovat kirjaimellisesti
tuntia päivässä, mutta heidän työn­sä
tulokset joutuvat ulkomaalaisten
koronkiskurien ja verenimijäin ja
heidän palkkavoutiensa taskuihin.
Korealaisella talonpojalla ei ole lain­kaan
maata viljelläkseen jokapäi­väistä
leipäänsä. Maa on kapitalis­tien
ja jaappanilaisten istutusteno-mistajain
hallussa ja he pakottavat
työläisiä työhön kivääreillä ja pis­timillä.
Kaikki vastalauseet ja toi­vottomuuden
huokaukset tukahute-taan
joukkoammunnalla, kuten on
tapahtunut varsinkin Filippineillä,
Formosalla, Indo-Kiinassa ja Hel­laita
britannilaisessa Intiassa, joka
on aikoja sitten ollut 300 miljoonaa
ihmisolentoa käsittävä kuritushuone,
mitkä ihmisolennot ahertavat orjina
riisi-, puuvilla- ja kahvi-istutuksilla
jne. Mongolia on juuri vapautunut
jaappanilaisten valkokaartilaisten
kynsistä. Jaappanissa, minkä omis­tava
luokka on saanut lisänimen
«Kaukaisen Idän pyövelit», elävät
tehtaissa työskentelevät työläiset ja
maatiloilla ahertavat talonpojat kur-jertjmin
kuin karja. 100 miljoonan
orjan valitukset ja vaikerrukset käy­vät
yhä äänekkäämmiksi. Mutta
kiskurit sulkevat korvansa sorrettu­jen
kansain taholta kohoaville kaik­kein
alkeellisimmillekin Vaatimuksil­le.
Vastikään olivat he • koossa
Washingtonissa, amerikkalaisen pörs
sin varjossa, tehdäkseen yhteisen
sopimuksen Kaukaisen Idän kansain
rosvoamisesta. W a s h i n g tenissä
muodostettiin velrenimijäin nelival-taliitto.
Koroa, Kaukaisen Idän ve­näläinen
tasavalta ja Mandshuria
on jätetty Jaappanin rosvottovaksi,
samaiiainen rosvoamisoikeus Kiinaan
nähdiin on periaatteensa hyväksytty.
Amerikkalainen kapitaali pyrki saa­maan
johtavan osan tässä rikosa-fäärissä.
Tarkoitusta varten Ame-
1'ikassa vuonna 1918 perustettu ra-hamiesyhtymä'
.havitteli tehdä feo­daalisesta
Kiinasta Amerikan vasal­livaltion.
Kiinan talonpojat olisi­vat
joutuneet maksamaan kymme­nykset
ameriikfllaisilfe pankkiireille,
samalla kun kiinalainen teollisuus,
olisi muuttunut äinerikkalaiseksi
afääriksi. Mutta tämä suunnitelma
meni Kiinan kansan yksimielisen
vastalauseen johdosta myttyyn. Par­aikaa
yritetään muodostaa uutta
yhtymää, kansainvälistä yhtiötä Kii­nan
nylkemiseksi sotilaallisesti, ra
hallisesti ja teollisesti, Jaappani,
Amerikka, Englanti ja Ranska ovat
lykänneet joksikin ajaksi' sodan
Tyynen-nveren omistuksesta, mutta
vain lykänneet. Ne oVat siirtäneet
sen toistaiseksi jatkaakseen vielä
jonkun aikaa yhteistä rosvousta.
Maailmansota on halvannut niiden
mahdin. Juuri niiden rikosten joh­dosta
uhkaa Europassa maailman­vallankumous.
Ne ovat neljän vuo­den
ajan taistelleet Neuvosto-Venä­jää
vastaan, ja nyt ovat ne pakote­tut
tunnustamaan sen voiman ja
oman kykenemättömyytensä sen ku­kistamiseksi.
Paraikaa koettavat
ne lujittaa horjuvaa valtaansa Kau­kaisessa
Idässä meidän henkemme,
veremme ja työmme kustannuksella.
Ne mielivät syöstä meidät entistä
hirvittävämpään orjuuteen. Mutta
tämä ei saa tapahtua, tämä ei ta­pahdu.
Me tahdomme olla oman
cohtalomme määrääjiä emmkä halua
enää olla niiden ehtymättömän: ah-
Me voimakeinoin mikä on oik„f
a on satoja miljoonia. Me in­tämme
taistelun elämästä ja
masta jappanilaisia. ameriSak?"'
er^lanUlaisia j a r^n^^^^t^
nalisteja vastaan. ^
Me käymme taistelua IA.„
- a k k a Kiinan s o r t a ' " , ^ ; :
vastaan, Jaappanin militarisn^^t
harvamvaltaa vastaan, Anierikan t !
kQpyhaä_ imperialismia ja e«g!anfi.
laisia riistäjiä vastaan, Me soimi,
amme täten Kaukaisen Idän työ
laisten purkamattoman liiton Kom.
munistisen Internationalen lipnn
juurella. Me taistelemme vapautui-,
semme puolesta, me kukistamme
sortajamme ja toteutamme uudei
oikeamielisen työn järjestelmän,
Me valveutamme uinuvat maat js
annamme vallan työläisille ja talon,
pojille.
J ä r j e s t y k ä ä ! Tulkaa taistelemaai
riveihimme! Yhtykää taistelussa h
pitalismia ja imperialismia vastaan
Valmistautukaa taisteluun! Ala:
Wa3hingtonin veTikeilijät! Alas ve
reniniijäin nelivaltaiiitto! Eläkööi
Kaukaisen Idän työläisten liitto
Eläköön Kommunistinen Internatio
nale! Kaikkien maiden työläisei
sorretut kansat; kautta maailmai
liittykää yhteen! — TKT.
, ——,—o
Tsekoslövaklan mm
tiilinen huijauskon-gressi
Miten, sosialidemoltratit voittivat
Vastoin odotuksia voittivat so;
alidemokratit äskeisessä Tsekkosl
vajjian ammatillisessa konj^ressis;
T ä m ä n johdosta on maan sosialid
mokratisen ja porvarillisen lelidisti
ilo rajaton. Muudan sikäläinen t
verilehti kirjoittaa, että on vaib
p ä ä t t ä ä , kumpaistenka rienin (
s u u r e m p i , Sosialidemokradni
« P r a v a Lidu» selittää juhiallisel
p ä ä t ö k s e l l ä : <• Joukot ovat puhunee
J a sosialidemokratia yrittää teh
uskottavaksi, että fsekkoslovaki
t y ö t ä t e k e v ä t kansanjoukot olisi'
kommunismia vastaan, vaikka ko:
munistipuolueeseen lukeutuu 36'
000 j ä s e n t ä ja sen lehtien lukumj
r ä karttuu yhtenään, samaan aika
kun sosialidemokratinen puolue 1
s i t t ä ä 120,000 jäsentä ja sen si'-
malehdet hupenevat hupenemista
taikka jaksavat enää ilmest.vä v;
kerran tai kahdesti viikossa.
Mutta mitä noskeiaisten anima'
yhdistyskongi-essissa saamaan TI
toon tulee ei se ollut mikään n
kuin Pyrrhuksen voitto. Kysym
sessä: Moskova vaiko Amsterda
saavutti Amsterdam 339 ääntä, c
kä edustivat 338,447 työläistä.j
loisolijain kuristamat, Kiinalaiset
työläiset työskentelevät 16 ja isfjat, vapautuneen Mongolian edus-neuden
riistana.
Kommunistinen Internationale, on taas Moskova saavutti 227 aa
osoittanut voimakkaan lehoituksen edustaen 222,02 ( tyolabta. _ _
talkkien maiden työläisille ja koko
maailman sorretuille kansoille. Me
evitämme tätä julistusta köyhis^
cylissämme, o r j a i s tutuksillamme,
jouluissamme ja kasarmeissamme.
Me olemme saapuneet neuvostotasa­vallan
pääkaupunkiin kohottaaksem
me tältä kauaksi näkyvältä puhuja-avalta
äänemme mailni&'i pyövelejä
washingtonilaista verenimijäin neli-valtaliittoa
vastaan. Me, imperia-istisen
Jaappanin sorrettujen työtä­tekevien
kansanjoukkojen edustajat,
aappanin ikeen alla sorrettujei.
ja riistettyjen kpriealaisten edusta-tajat,
me, amerikkalaisten, englan­tilaisten
ja hollantilaisten imperialis­tien
sortamain hollantilaisten Intiaa
työtätekeväin edustajat, me vaa­dimme
vapautta, yhdenvertaisuutta,
riippumattomuutta. Me kehöitara-me
ottamaan osia tähän oikeudelli­seen
taisteluun kaikkia, jotka eivät
ole pettäneet kansaansa ja jotka
juolustavat sorrettujen kansain oi-ceuksia.
Me tiedämme, ettemme
saa vapauttamme lahjana vihollis­temme
käsistä. Tiedämme, että
läistelu vapaudestamme tulee ole­maan
pitkä-aikainen ja vaikea;
339 Amsterdamin saamasta aanj
oli 180 ammattiyhdistysten sih
rien j a virkailjain ääntä, korama
min vannoutuneiden vihollisten, J
ta ei montakaan ollut kukaan
linnut j a jotka siis eivät edustai
J a lisäksi - ja siinä juuri
amsterdamilaisten voiton taiKa
ei maaläistyölälsten f'
puhtaasti kommunistinen ja
300,000 jäsentä, ollut lainkaanJ
gressissa edustettuna, ref""
kun olivat pitäneet huolta s.^.
tei se tullut edustetuksi. S^^^f^
täisten —^jj^^o^aki
araroattiyhdisty
tien politiikka on
prikulleen samaa kum
la: hajaannusta m^^^
sissä ja vallankumouk eilisten
Zn suljentaa. Bfo^^
to. näiltä 300,000 yoWt^^
kutti amsterdamilaisten
muussa tapauksessa oii. h
nensä taanneet kommun..eil.e
tavan voiton, _ .__re3;l=5a
Keltaiset
lisäksi muutenkin huolta 5"^^
lantilaisessa Intiassa. Samoin on Mutta me tahdomme elää ja otam-kysymys
<Moskova
dam?> olisi ratkennut
olliseen suuntaan
vaiko
heille 5
punaisea
ei