Canadan uutiset, October 14, 1920

              CANADAN UUTISET
»uomalainen Banomalehtl Canadassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Newg Publlsning Co.
EriGk J. Korte, Liikkfeeiilicitaja.v
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta
J1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo­delta.
1 < '
^ ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja, kihlaus-ilmoi­tukset
$2.00 kerta. Kuölonilmoitukset
V$2.00, muistovärsylla $2.25. Syntymä*
ilmoitukset $1.50.1 Avioeroilmoitukset
$2.00.
PöytäkiHat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
eenttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä.
Pieuimmänkin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi 't|jnteniattomilta.
.Poliittiset ilmoituksU $1.00. tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-^
Jaukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: ^
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, . Ont.,^ Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa cn
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
laisissa oloissa el enää .vaadita
pälkanlisäylisiä ja se puolestaan
saattaa teollisuuden vakavalle
pohjalle. ToisiiY sanoen^ tehtaili­ja
voi tarkalleen laskoa kulunkiu-sa,
mikä muutamina viimeisinä
vuosina ei ole ollut mahdollista.
]\lyöskin on silloin työhön ryh­dyttävä
täydellä voimalla ja
"hiljaa kulkemisen!', politiil^ka,
jota vi ime vuosina on l iiankin u-sein
seurattu, ^täytyy lopettaa.
Tänä aikana ei enää keinotekoi­sesti
voida rajoittaa tuotantoa
va a ti ma 11 a ly he m piä ty ö pm\' i ä t ai
muilla sellaisilla keinoilla.
Mitään pysyväistä .elinkustan­nusten
alennusta ei saada aikaany
jos viimeaikaiset tavat pidetään
edelleeukiu vallalja. Elleivät tyxi-nii
e h et A- i i t S i k U 1 ke a työ ns ä ii äree n,
ei V ä t; li e vo i sa ad a 11 ai po ja. a su n t o-ja
ja samaten on .'kaikkien muitr
t enk in kust a n nu st. la ita. ]\lahd oi.
lisuus saada jota'kin tekemättä
työtä sen eteen on nykyään jo
turlia ajatus, sillä toiminta on y-
1 ei s es t i -t u n n u s te 11 u p ar haaksi, m e -
n e s t V sk ei n ok s i m eiil e k a ik iii e.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Ne\vspaper in Canada.
Puhlished every Thursday by '
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur> Ont.
Tuontimme lisää-ntyminen.
Viimeisen viskaalivuoden. lopul­la
oii Cauadaii 'edullinen kauppa-rolla
sen suhteen mitä^ Canadassa
vaadittiin. Tilanne on nyttem-
\ ' I in k o k o n aa n m u u ttu nu t S u u r-
Britanniassa ja Y'lidysvalloissa
vallit.^evan korkean korkokannan
johdosta ja on huomattu edulli­semmaksi
ottaa lainat omasta
maasta. 'Mitä erikoisesti Englan­tiin
tulee, on sen markkinoitten
epä e dul linen asem a joht unu t pun­nan
alhaisesta vaihtokurssista.
Saadakseen aikaan myyntejä Yh-dysval
1 oissa, tulee Canadan arvo-papeiTita
tarjota sellaisilla v hin­noilla,
että ostajat niistä hyöty­vät
vähintäin 7,5 prosenttia. Ei
voida siis odottaa, että ulkomai­set
lainat saattaisivat kauppaba-lanssin
tasapainoon, eikä myös-kiiän
ole luultavaa, että ku­luttajat
supistaisivat maahan
tuotujen tavaroiden kysyntää,
varsinkin Y tuotu-jen.
Tällaisten olosuhteitten val­litessa
tulevat New Yorkin pörs-.
si e n VO i 11 o-osuudet toden nä k ö i -
se s t i j a t k u ma an, v ai k kakin, sei 1 a i -
sia suotuisia .tekijöitä ikuin arae^
rikalaisen pääoman Oanadaan si­joittaminen
ja siirtolaisten ja
nuitkailijain maahan tuomat ra­hat
ei tule jättää huomioon otta­matta.
na, JOS se ou tarkoitettu tahalli­seksi
hävitykseksi. 'Se tulee ole-maafc
varotuksena niille jotka vä-linpftämättömyydelläiiu
hyväksy-yät
kaikki äärimmäisyyteen me­nevien
kiihkoilijoitteu toimenpi­teet,
rajut puheet ja väärät pe­rusteet.
Se tulee .olemaan ope­tuksena
niille jotka ovat saaneet
vaikutteita tai kokonaan tulleet
sokaistuksi vallankuraouksellv
silla vtiitteillä, todeten että' juo­nien
ja pommiräjähdyksien uh­reina
on melkein aina viattomat
ja, rauhaa rakastavat v,^vukuljki-jat.
Se. 'On oleva. vai*oituksena
että sellaisten kanssa, jöiclen ltä.y-tyy
turvautua väkivaltaan i^ijet-tacssaan
muuttaa taloudellista
järjestystä, on meneteltävä mah-dollisimman
ankarasti. — (Inter-racial
(.'ouneilin tiedonantoja.)
Nykyinen tilanne
Europassa.
CANADAN UUTISET
is .welGomed and read m every Finnish
home In' the Dominion. It is ,the only
direct advertising meuium for those
manufacturers and. merchants whO:
wlsh to create and build a profitablo
and permanent demand for.thoir prod-ucts
and merchandise by the large and
ev<er Growing Finnish population resid-ing
121 Canada. Place yori trial ad-vertisement
anu get resulis.
Advertising rates 40c. per inch,
Political advs. $1.00 perHnch.
Advertisements • must reach our Of­fice-
Wednesday nconj to appeai on
Tlmrsday's issue.
Subscription price Tn , Canada $2.00
per, year, United States.and other
countries $2.50 per year iu advance.
Entered as secopdcIass-maiJ mat.
ter, Dee. 1, 1915, piUhe Post Officö ac
Pört Arthur, Ontaiio, Canad.^..
THE AIM OF TH£ CAM.M^DAN
* UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacjed traditions oft this, our adopted
country, the Dominion of Canac^a: To
observe its iaws and inspJrft oviters to
reppect • and obey themv '*o strive
uncfeasingly to quicken the public's
serise ofcivlc duty: In ali ways to aid
In .'nsaking this country greater and
better than v/e found It.
Hintojen alen|iimisen alkaminen.
Kuu Henry Ford alensi moot­torivaunujen
. hintoja. ' täytyy
jnyöntäi^i, että hän sillä teki ulot­teen
hyvään suuntaan. Hänen e^
. iiimerkkiusa vaikJituksesta seurä-s
i A' ii 1 i 11 ö 1 n ii s ti nui i t a k in alen n u k -
sia, m. m. kaksi Chicagon suurta
tavarataloa iliaotti laskeneensa
vaatteitten, jalkineitten ja muit­ten
vatltetustarpeitten hintoja.
'Vii jakeskuksista tulee tietoja
vehniin, kanraSi\ja maissin huo­ma
ttavasta hal])enemisesta,. sa-m
oi n k u in Y h d y s v ai ta i ii puuvilla n -
•kin, .minkä suhteen ^keinottelijat
ovat tehneet kaiken voitavansa
!l5:orkean hintatason säilyttämisek­si,
.siinä kaikeksi .onneksi viime
aikoina enää onnistamatta.
Alentumisliike kokonaisuudes-
>saan näyttää 'aikaansaavan todel­lisen
kapinan niitten kulutta jäin
'keskuudessa. jotka ovat tottuneet
yltäkylläisiin tarpeisiim •\''iljasa-to
kautta koko mantereen on. ol­lut
yleensä hy vä, i jotavastoin
vienti Euronaan on ollut^ ja on
vieläkin, varralt^in rajotettua
suuresti vaihtele vien rahakurssi-en
vaikutuksesta. Europa, haluaa
•meidän vehnäämme, mutta sillä ei
ole ^maksukykyä. Maa on vastak-
'Itäiseen -suuntaan lausutuista en­nustuksista
huolimatta täynnä lie-delmiä
ja Ontarion farmarit sai­vat
tänä syksynä niin hyvän ome­nasadon,
etteivät tiejdä, mitä kai-
'killa tiVotteilleen tekevätkään. Säi­ly
tysväll in eitten puute oli suuri,
samaten poimijoitten ja ikannu-tusastioitten,
mikä osoittaa, että
sodan jälkeinen epäjärjestys vie^
lä osittain on vallalla.
Antelias luonto on tehnyt paK
jon hyvää Canadalle tänä vuon­na.
On vain kysymyksessä, miten
.me sitä osaamme käyttää hyväk­semme.
Jos aleneva hintasuunta
ei^ole ohimenevää, ja se nä7>'"ttää-kin
pysyvältä, tulevat elinkustan-.
nukset naenemään,, alaspäin. Sel-halanssi
.$17.').000,000 mutta neljii-nä
kuukautena, lieinäkuuh.un as-ti.
ont uonni n määrä oi 1 ut,.-i^l 24,^
(HJO.OOO ja tullikuitit eivi^t elo-
'Iv nu s."* a osot a t u o n n i n v ii 1 »e nt y m i s -
tä heinäkuuhun verrattuua. Näin
ollen lähesiyy Canada aikaa, jol­loin
sen tuon ti \'ientiin verrat tu­lia
alkaa olla. suurempi kuin kos-knau.
aikaisemmin. Jvuten. tiede­tään.
oiV «lito tullut erittiiin suo­tuisa
ja viljaa on. saatu tavallista
r n 11 s a a m min. Yli j ä ä m ä on t u 11 ut
siksi su\u'i, että maasta voidaan
viedä u]o>; tavallista, suurempia
raiiäriä. Kahdentoista kuukau­den-
aikana, päättyen viime hei-jiiikuuhun;
edusti . vehnän ja
muitten vilja luotteitten vienti
22.7 prosenttia k ok' on a i s vienni s-ui:
vuorina. ]910 20,7 prosenttia
ja toissavuonna '11,4 prosenttia.
Yilj?i<-L ja sen tuotteita, samaten
kuin meijerituotieitakin ja kar­jaa,
tupakkaa 'ja ^ i)el 1 avakasveja
o Tl 1) i (11 'iix ä t ii r k e i i np iiai ii tv i e n ti -
tavaranamme ja niitten vientiä
tehokkaasti edistettävä. j\letsä-
11 w^ t ei U e m me. joi] i in; k i; u Iti n pa-l.)
erijcjn ja nuuiiamille mineraa­leillemme,
pysyy kysyntä aina
v;ikayana. Yhteensä voidaan sa­noa,
ettii vien?ikelpoi.sten'kaup­pa
tavaroi tiemme kokonaismäärä
näyttää tyydyttävältä.
Toi.solta puolen taasen ei tuon­timme
i)ienentymisestä voi huo­mata
mitään merkkejä. Englan­nista
tuotiin kahtenatoista viimei­senä
kuukautena $191.000,000 ar­vosta
ja sen' edellisenä yastaava-na
aikana .1^75.000,000. Punnan-alhainen
kurssi vaikuttanee osal­laan
suureen :lisääntynjiseen, kun
dollari n a r vo s i t ä v asto in o n py sy-nyt-
korkeana jai ostot 'Yhdysval-
Joista huomattavasti suurenneet.
Ne tekivät viimeiseltä kahdelta­toista
kuukaudelta $881,000,000
ja vuonna 1919 $695,000,000. Sa-.
manaikuiset ostot Gubasta lisään­tyivät
4,:J50,0l)0 dollarista 30,-
500,000 dollariin. Eniten lisään­tyneistä
tuontitavaroista anainit-takoon
leipäaiuekset, puuvilla,
pellavat, turkikset, nahat, vuo­dat,
rauta ja teräs, kummi, silk­ki,
sokeri, automobiilit, puut ja
villa. Viime maalisk^^ päät­tyneenä
viska ai i v uotena oli m aas­ia
vietyjen sokerituotteitten arvo
$:30,000,000, verrattuna $3,200,000
edellisenä vuotena. Sensijaan
muita tuontitavaroita, kuten
kummia, ajopelejä, rautaa ja te­rästä,
ei ole vastaavassa määrässä
viety ulos, vaikkakin niitä 'huo­mattavan
paljon valmistetaan.
Kuvarivana esimerkkinä ostojen
laadusta ii m oitettakoon, että ti-niunttien
tuonti lisääntyi viskaa­li
vuotena 257 prosenttia, eli 1,-
250,000 dollarista 4,470,000 dolla­riin.
On siis ilmeistä, että ylelli-syystavarain
tuonti Canadaan
jatkuu. Vaikkakin viimeisten
kuukausien vientimäärä on suu-
. « • • • . . • •
rentunut, ei se kuitenkaan alen-tu
vien hintojen ja muitten mait­ten
lisääntyneen tuotannon vai­kutuksesta
nouse riittävän suu-,
reksi korvatakseen ulkomailta os­tettujen
. tavaroitten korkoja ,"ja
muita maksuja.
Ennen sotaa päästiin väliaikai­sista
rahatarpeista siten, että lai­nattiin
ulkomailta, josta saatiin
huomattavasti lialvemmalla ko-
Wall. Streetin räjähdys.
Yleinen mielentila on suuresti
kuohuksissa hirveän AVall Street­in
riijähdykaen 'johdosta, jos.sa.
m o n i v i a t o n ohi k u Ik i j a m en e t ti
he n k' e n sii j a k' y m m e n i s t li h en k i -
löistä tuli raajarikkoja loppu-ijäkseen
tahi vakavammin tai lie­vemmin
loukkaantuivat. :^
Tutkimukset, ia onnettomuutta
ennustavat lau.«?eet ja esitykset
sa n o m a lehtien; u u ti s - j a t o i m i t u s-tusosastoissa
ovat oileet omiaan
kääntämään kansan ajatusta sii­hen
suuntaan,. että onnettomuus
011 ta halli uen.
^Onko onnettomuus johtunut vi-liasta
yhteiskuntaa ja sen talou­dellista'
järjestelmää'- kdhtaan?
O n l i o se o.sa joittenkin henkilöit-;
ten hyvästi harkitusta juonesta
t a rk oi tn kse 11 a sa a da > H ik ä a n"" Vn ok-;
kasota? Onko se ainoastaan' yh­den-
ihi'elen'vikaisen'^'he]Qkilöri '4^0-'
kOj henkilöit jonka ajatuskyky on!
myrkytetty . vailankumouksellis-ten
agitaattorien valheel 1 isilja ja
nurinkurisilla opetuksilla-l;
Ääi-iuimäis-radikaaliset agitaat-,
torit ovat uu11crasti • 1 evittäneet
valheita ja .moitteita :yhteiskun-t
a a j a nykyistä taloudellista ti­lannetta
vastaan: Kapitalistia",
on kuvattu joksikin roistoksi -tahi
konnaksi, joka rautaisella korol­laan
murskaa uhrejaan, pitäen äir
tejä ja lapsia ilman ruokaa tai
asuntoa ja ruoskan pakolla ajaa
työn r a a t a j i a. Tä m än ku vau ksen
vastakohta on useimmiten totta.
Rauhallinen ja täysijärkinen
yksilö nauraa näille vallankumo.
uksellisen kiihkoilijain jutuille,
mutta tietämätön ja herkkä hen­kilö
voi helposti ylenmäärin kii-hoittua
tällaisista puheista.
Hän ei rupea pohtimaan hänelr
le tehtyjen esitysten paikkansa-^
pitiiväisyyttä. Hän ei ihetkeäkään
ajattele, että agitaattorin innok­kain
ja liekehtivin sanoin esittä­mä
kuva kapitalistista ei voi olla,
eikä voi tulla todellisuudeksi; jos
sellainen kapitalisti olisi olemas­sa^
niin Amerikan 110 mi 1 joonai-nen
kansfi vapauttaisi itsensä ää­nestyksen
avulla sellaisen. vallas-:
ta. Kansan mielipide kokonai­suutena
ei oi e koskaan väärässä
arvostellessaan asioita tahi tilan­teita.
Se on ainoastaan henkilöi
kohtainen, ryhmittäinen tahi
luokkamielipide, joka on melkeiti
poikkeuksetta väärässä.
Yhdysvallat on kansakunta, jo­ka
on täydellisesti vastaava ää­nestyksessä
ilmenevän kansan-enemmistön
tahdosta. Valtion en-simäiset
perusteet ovat, että kan­san
toivon pitää olla pohjana, jo­tavastoin
Venäjällä hallitus lon
muodostunut väkivallan ja val­lankumouksen
kautta, eikä äänes­tyksessä
esiintyvän kansan tah-don
kautta.
BoLshevismi Venäjällä on aivan
toista kuin mitä se on Amerikas­sa.
Venäjä kenties tahtoo bolshe­vismia,
mutta Amerika ei sitä
tahdo., 'Jos jokin ryhmä koettaa
Amerikassa muodostaa jotain sel­laista
valtiomuotoa, jota kansa ei
tahdo, niin se on varraasti tuo­mittu
epäonnistumaan;
, Räjähdys.'Wall 'Streetillä tulee
oleman opetuksena ja varoitukse-
Englantilainen sanomalehden
kii'jeenvaihtaja Sir Philip Gibbs
.on kirjeessiian Chicago'Tribunel-le
kuvannut nykyistä surullista
ajankohtaa Europassa.. Mitään
rohkaisevia ne tiedot, joita hän
antaa, eivät olekaan. Päinvastoiri
ne ovat masentavia ja, m i k ä pa-liinta,
niii ten todenperäisyydestä
ei voi olla epäilystä. Sir Oibbs
alkaa artikkelinsa sanoilla: "On­ko
Europa kuolemassa ? Olen a-settauiit
tämän kirjoituksen otsi.
kon kysymyksen muotoon, ;ja se
onkin liikuttava. kysymys. On e-räs
vanha i^iies, .loka on etsinyt
toimitta ja nyt epätoivoissaan;
lausuu: 'Europa .on kuoleman
kynnyksellä.' Tämä mies on kun-,
luisa ranskalainen kirjailija Ana­tole
France."
Näin kirjoittaa brittiläinen sa­nomalehtimies,
ja syytä lieneekiii
oi la' hu oi issa ä n nykyä iin Euroi)an
sulvteeji: ^.loka- i)äiväJöi'n' saadaan
:^iähdä uutisia kaikennioisista rau­hattomuuksista
'* vanhan maan
eri• kolkilla ja hämäHin -peitossa
on vielä, milloinka siellä edes o-sa
p u i 11 n - ' p ä ä s t ii än ^1 11 o t i \ i -
m a ^ n. ^ ^eii kein ii 11 ä vuo t ta ' si 11
alkaneen .; maailmansodan vaiku­tukset
tuntuvat- vain vieläkin.
Häviölle joutuneet Europan val­takunnat
ovat saaneet kestää pe­rinpohjaisia
mullistuksia, kuten
vallankumouksia, sisäisiä levot­tomuuksia,
, alituisia' ivaltataiste-l
u i ta" eri ry hmie n v äl illä ,1 a k k o j a,
kommunismin hirmuhallitusta j ,
n. e. Entisistä hallitsijoista, kei­sareista
ja kuninkaista on tullut
maanpakolaisia ja nykyisten­kään
hallitusten-jäsenten pitkä­aikaisuus
ei ole kovinkaan var­ma.
Tämän kaiken lisäksi •tule­vat
vielä voittajien asettamat ää­rimmäisen
ankarat rauhanehdot-,
mitkä paina jäisen tavoin tulevat
voitettuja ahdistamaan vuosi­kymmeniä
ja hidastuttamaan
niitten taloudellisen elämän vau­rastumista.
,
Näin on 'Saksan ja sen entisten
liittolaisten laita ja epäedullisem­massa
asemassa ne tuskin voisi-
• vat ollakaan. Mutta ei tässä
kaikki. Paljon on ilmaantunut
vastuksia voittajillekin ja jos ne
yhä vain lisääntyvät, kuten viime
aikoina on tapahtunutj voivat
Europan poliittiset olot saada ai­van
mullistavan käänteen. Mahta­va
Suur-Britannia, merien kunin­gatar,
ja sen monet ballitusmie-het
pääministeristä alka'en, ovat
saaneet kovia pähkinöitä purtä-vakseen.
Brittiläisen*' maailman-vallan
eri osissa kuohuu, lähellä
ja kaukana.: 'Kaksi lähintä ja eh­kä
samalla tärkeintäkin vastusta
on Irlannin kysymys ja kivihiili-miesten
alituinen lakonuhka. Ne
molemmat asiat lienevät jotenkin
samanarvoisia jä ratkaisu ääret­tömän
vaikea. Kivihiililakon uh­ka
on nyt toistaiseksi, saapuneis­ta
tiedoista päättäen, vältetty;,
mutta Irlannin asia on entisel­lään,
ja tilanne siellä käy ainä
uhkaavammaksi, mitä enemmän
ratkaisua viivytetään. •Intiaa^
"Britannian kruunun helmeä,"
on bolshevikilaumojen hyökkäys
uhannut melkeinpä välittömästi
ja saattanut sen moniheimoisen
kansan kiihkoon. Mesopotamias­sa
brittiläiset ovat kärsineet tap­pioita
arabialaisten ah.distaminay
Englannin lähin naapuri j a ase-tavallisinakin
aikoina perhosten
tavoin aamusta iltaan. Parisissa,
riemun keskipisteessä, juodaan
t a yall i st a en e m m än ja ih ail l aa n
näytteiile asetettua sotasaalista,
tanssitaan, ja juhlitaan ponnistus­ten
tuloksia. Kerrotaan tosin, et­tä
töihinkin on ryhdytty ,täydellä
voimalla,, ja sitä kyllä- riittääkin
hävitetyillä alueilla tarpeeksi as­ti.
Entisillä sotanäyttämöillä nä,
kee ny t"t y öm ie h iä j a suuri a ina t-kailijajonkkoja,
joita sinne 'kul-kee
Amerikasta asti.
Kolmas Europan suurvalta. Ita­liaa,
elää rauhatonta aikaa. Työ­miehet
niikyvät olevan hyvin tai­puvaisia
'bolshevistisiin oppeihin
ja koettavat järjestellä teollisuus-oloja
oman mielensä mukaan. Sa­to
on maassa tullut, kehno ja elin-^
tarpeitten puutteesta johtuvia le­vottomuuksia
keiTOtaan sattu­neen
useilla seuduilla, kansa ei
näet VO i kii si tt ä ä, m ik s i m a k a ro o -
neja ei anneta samalla mitalla
kuin ennenkin. Kuninkaan maa­tiloja
on takavarikoitu" inaan-viljelysnenvostolle".
eikä hallitus
tahdo voida p ä j i s t ä tilanteen her­raksi.
' ' Bolshevikien ja. Puolan välises-
^sä taistelussa on ta^pahtunut odot­tamaton
kiiänne ja luul ta vasti
täytyy ryssien tehdä pikainen
rauha sellaisnia" ehdoilla ' kuin
heille. määrätään. Neuvosto-Ve­näjällä
näyttää tapahtuneen
muutoksia.. jotka ; ovat vluukonta-neet
sen sotaista mahtia. .'Millai­sia
,ne ovat, s i t ä on vielii t ä l lä
hetkellä mahdoton sanoa. M i k ä li
epävarmoihin tietoihin on luotta­ni
i st a . o l i s i P i et a r i ssa ta pa li t u n u t
vakavanlaatnisia epäjärjestyksiä
ja punaisen armeijan kesknudes-sa
ilmaantunut haluttomuutta so­dan
jatkamiseen ja vaatimuksia
pikaisen . rauhan solmiamiseen
kaikkien jälelUiolevien . maitten
kanssa. Saksalainen. työväenjoh.
taja Dittriiann. joka äskettäin pa>
lasi Venäjälle lekemältään lia-väintomatkalta,
lausui - omänä
mielipiteenään, . e t t ä neuvöst(]ijäK-.
Jestel.mä on joka suhteessa jker-ra^
isaan mahdoton eikä seH'o|>ollai
pitkäaikainen. On hyvin luulta-iväii,;'.'
etUi • ensi.' -täl^feh': kidUefis^
-N e uv OS t o v"ä l tä kun li ässa IMI ee" .s ii u -
ria muutoksiaj ehkä jo. ennem­minkin.
Elintarvepula. ja poltto­aineitten
puute on huutava koko
maassa ja Pietarista on lähtenyt
talvea pakoon neljiittäsataatuhat-ta
asukasta. : : ' r
'Ahvenanmaan kysym.vs on en­tisellään
ja sen ratkaisu riippuii
nyt kokonaan siitä; mille kannalle
Kansainliiton herrat asettuvat a-vsiassa.
Päätös ei voi olla mikiiän
muu kuin se, että Ahvenanmaan
manner ja saaristo on ja pysyy
Suomen tasavallan erottamatto­mana
osana. Ahvenanmaan sala­liittolaisten
johtomiehet, Sund-blom
ja Björkman, ovat saaneet
puolitoista vuotta vankeutta, niin
kuin odottaa sopikin,: ja Ruotsin
.sanomalehdistö hyökkää entistä
kiivaammin suomalaisten kimp­puun.
'Sitten vielä ne tulevat Olympia^
laiset, : Brasiliassa tai missä'ii^
vietettäneekin. Viimeisissä Ant-verpenin
kisoissa annettiin loista­vasti
päihin ruotsalaisia, vaikka
nämä eivät paljon piitanneetkaan
"moisist- mongooleist'." Koppa­vat
viikingit kärsivät kerrassaan
musertavan tappion, mutta se ei
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja, voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin ralälahetyksistä. • -
KURSIM ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-
' kösanomaläiie^yätä ei erikoisesti Vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti, :
75c snmmille ^$100,00. asti. , . ^
Tiedustelkaa erikoislau^ssia isoille l^hetyksillei ,
Lähettäessänne ra^oja.tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
II
veikko Ranska elää hnoletoiita e-
Ijimää., Siellä'•ll^hutaäii kiitti
l e m m in puoli n. ii l e 11 u e n niiden
a hl e k ork e i n t a an •'> vi rs t aa ra u-tatiestä
sisämaahan. Lukuunot-ta
ma 11 a Ts h i U\ ss ji oi e va ä: \c hr äa -
li f (S"e»noitovin lvailitust<v'ja 'ken-ra
ali Horva ti n Har hi n issa b 1 o va'a
hallittista;'.ovat kaikki muut''ko-
-kppinpanoltaan enemmän tahi vä­li
e m m ä n htol s ne V i st is i a; • mutta ja-pa
n i l ai s t e ft* v o i i n a k k a i d en j ou k k o
osa s t o j e/v | i 1 ä sn ä oi 1 ess a ' pa k o tta a
ne y le e n sa^; toimi n n a ssa a n • ji o u d a t -
vtaniaan "^en^okraattisia periaat-.
• teitä. Xeuvofeto-Venäjiistä ovat
ne olleet'-' kokoijiiivli vorollaan jo
viime hulifikuu.<;!ta alkann;'jolloin
Tshitsherin anta*irräTlaaii j'iiUstivlc".'
sella suos'tui itsenäisen, ^Veriäjäs-tä
kokonaan erillään olevan 'Kau­kaisen
Idän valtakunnan perusta­miseen.
Tämän uuden valtakun­nan
\ ja Neuvosto-Venäjän raja
määrättiin kulkevaksi Baikal-järven
pohjoispäästä suoraan Le­nan
varrella olevaan Jakutskin
kaupunkiin ja sieltä Lenaa pitkin
Jäämereen. Niiin' päätti Tshitshe-rin
yhdellä kynänvedolla Venä­jän
vaikutusvallan Kaukaisessa.
Idä.ssä; missä Venäjällä olL suuret
m a h d oi li siui det k i 1 pai 11 a J^a pani n,
Yhdysvaltain ja Englannin kans­sa.
Suurimmat edut saavutti,tä­män:
kautta Japani. Se onkin ny­kyjään
järjestävänä voimana
B ai k ai-j ä r veii i t äp u o l eli a - oi e vi 11 a-alueilla,
joka kaikesta päättäen
tulevat jäämään sen, vaikutu^sen
alaisiksi, muodostuipa sitten niil­le
mitä valtioita j a hallituksia, ta­hansa.
hallitus, jonka alue ulettuu Har-binin
hallituksen rajalta '^Vladi­vostokin
ja Siperian rautatietä
'Nykyjään olemassa olevat Kau-ole
tarpeeksi. Suomalaisten täy-' ^\^^f^;\^^ä" hallitukset ovat idäs-tyy
varustautua sen varalta, että
ruotsalaisia ei enää tulevissa kil­pailuissa
päästetä palkintojen ha­juunkaan.
Tämän tähden on jo
ajoissa ryhdyttävä varaamaan ra­hoja
vuoden 1924 Olympialaisia
varten, ja kerta kaikkiaan niin
paljon, että ne riittävät, vaikka
täytyisi maapallon toiselle puolel­le
urheilijat lähettää. Kaikkien
täällä olevien kansalaisten tulee
osaltaan avustaa. Lehtemme vii­meviikkoisessa
numerossa on seli­tetty,
miten se sopivasti käy päin­sä.
L. J. M.
tä lukien seuraavat:
VALTIOLLINEN ASEMA KAU.
KAISSSSA IDÄSSÄ.
Tuskin missään; entisen Venä­jän
valtakunnan alueilla on muo­dostunut
siihen määrin väliai­kaista
laatua olevia hallituksia
;valta-alueineen, kuin Kaukaisessa
Idässä, Baikal-järven itäpuolella.
Nämä valtiot, jos sellaista nimi­tystä
niistä voi käyttää, ovat kes­kittyneet
Baikal-järvestä itään
iiulkevien rautatielinjojen mo-
AVladivostokin hallitus, jonka
etupäässä on siperialainen sosiali-vallankumouksellinen
Medved-jev;
Tämä hallitus, samoin kuin
^Vladivostokissa olevien venäläis,
ten enepimistökin, on luonteel­taan
bolshevistinen, joskin japa­nilaisten
joukkojen läsnäolo pa­kottaa
sen toimimaan demokraat­tisilla
peru.steilla. Venäläisten
taipumuksesta bolshevismiin
Wladivostokissa on m. m. todis­teena
se, että siellä liiljattain toi­mitetuissa
' kaupunginduuman
vaaleissa tulivat bolshevikit val­tavaan
enemmistöön. AVladivos-tokin
hallituksen alue käsittää
''Primorskaja oblastin" etelä­osan.
. Seuraava länteen on Harbiriiri
hallitus, jonka etupäässä on ken­raali
Howart. Hallitus, on täy­dellisesti
valkoinen ja sen alue
^lettuu Primorskajä oblastin ra­jalta
kapeana alueena Wladivos-tokin
rautatietä . pitkin aina
Mandshurian luotejspajallef :
Seuraava haUitus. on Tshiran
jary.een»!
•pflin.' ^Idässä Siperian rautatiellii;!^
ulettuu sen' älile Guengan asemalti •
le, {li kohtaan, missä Sipeiiiai]||ji
rautatie lälienee Mandshu^iar^"'l<
pohjoist*ajaä. Hallituksen 6tu-^!
päässä on' kenraali Semjonov;j''
jonka- valtaa tukevät japanilaisetii\\,
sotajoukot. ' ]\\\
Viimeinen hallitus lähnessä;o]i<fe
'\Verh*jire -tf diTi'^ti^-tTTrttttTfs,-i on ka; ^
e t ni)aässii_^ 011 ^ sipe rialainen • sös^ali:»] j (
vä H äh k'u'm'cai ks^l linen ^'Öl enniko v] • I.
Hallitukseh"^jäsenistä tarmokkain!;j
on kuitenkin muudan ulkominis-terin
virkaa hoitava bolsheviki
Krasnoslitshjokov, jonka 'johta­mana
AVerhjne-Udinskin kaupun­gin-
duuma Koltshakin kukistut­tua
julistautui Baikalin takaisen
alueen hallitukseksi ja on viime
aikoina. pyrkinyt saamaan arvo­nimen
Kaukaisen Idän tasavallan
hallitus. Japanilaiset ei vät kui-tenka''
ari tunnusta AVerhjne-UidinV :
skin hallitukselle tällaista arvoni'- -
meii, vaan tahtovat',' että*kokö
kaukainen Itä yhdistetään ylitei-sen,
p|u Ilta ast i d e m ora a t tise n ha l -
litijiksen alaiseksi. Tällaista Jialli-tusta.
ei voi", edustaa Werhjne-;' =
Udinskin hallitus, joka kokoon-.
panoltaan on bolshevistinen.
Vihdoin ^n Blagovjestshenskis-sä
Amurin liallitus, joka on .
AYerhjne-^dinskin hallituksen vai
kutuksen alaisena. Sen etupääs­sä
. on muudan AYolkov, Tämä
ka 11 i tus on keikoin kai kis ta Bai­kalin
takaisista hallituksista ja
sen alue on melkein kokonaan
rosvojoukkojen vallassa.
Järjestääkseen olot Baikalin ta­kaisilla
alueilla pysyväisemmälle
kannalle ryhtyi siellä olevien ja­panilaisten
joukkojen päällikkö,
kenraali Ooi viime keväänä neu­votteluihin
Werhjne-Udinskiu ja
Vladivostokin •liallitusten kanssa
yhteisen demokraattisen hallituk­sen
asettamis. Baikalin takaisil­le
al|ueille. Nämä neuvottelut, kat­kesivat
kuitenkin sen vuoksi^ et­teivät
mainitut hallitukset tahto­neet
tunnust,aa kenraali Semjono-via.
Jokti aika takaperin ovat
mainitut hallitukset kuitenkin i l ­moittaneet
suostuvansa siihen, et­t
ä asetetaan yhteinen hallitus, jo­ka
on kokoonpantu kaikkien Bai­kalin
takaisten alueiden edusta-jista.
Tämän ehdotuksen perus-
.teella alkoivat neuvottelut ken­raali
Ooin kanssa uudelleen hei­näkuun
15 päivänä. Neuvottelu­jen
tuloksista ei OIQ^ vielä säapu-;
ntit,tietoja* - .. ^
B[€inä;ku«n'3 päivänä on Jiipa-