Vapaus, October 30, 1924

              VAPAUDEN SÖNTTOBL
»_=.SMiiirJest5jes Tie4oB*a*Pi^ Hdönld, , 3 Scerta» räkoesa.
— U d i e U B l a k t i , Helsmid, icnnlununJnDcaasn. 1. vk. ^ 0 0 ,
J^iS^'työväen kuvalehti, 2 kertaa ö c , HelRtfld, 1 - A .
^ ^ « i l S h t i ^ H*elBinki. 1 vk. 42i00. ^ ^k. ^1.25.
1^/5^ IVorker, CKcago, jÄvaehÖ, tonta :?6.Dp ^50
Pictorimi, C h i c a ^ , ktivitetta ktnÄanatjnlkaiso, lunta
^M2QQ^, $1.00 % Täc
•.--«i.'i»bpr Voice, Chicago,.2;keilaa tainasa SUnesferrä,, Knta
' * 1 ? 2 5 T L . €5C ^ vk. - , . ~
T -he* HeraU, Chicago, tunkanaijulkaiBn, tenta ^fLSfl.
^ w L l C r Chicago, kmtosunflönsn, Innta fl-OO vk- I*** n ^ M d e . Chicago; kunkansijulkajBii,hinta 60c vk.
SffJb^»t^ Chicago, knukaosijulkaisu, hinta f2.60 vk.
g ^ ^ r o o Ä i n e n viikkölem Chicago, Vk.. ?1.«B
- wJto Toronto, viikkoldiö. hinta #2.«0 vk., ^W.00^^^% vk.
J ^ Ä e r . Toronto, kmzkanajulkaisu, iänta 50c vk.
* - näivälehti, hinta $6.00 vk., $3.^5 % vk. j a $2.00 3 Isk.
l ^ ^ t S e h f i , i i n t a .^7.00 vk., $3.75 vk. ja $2.25 3 kk.
I;!^[^3ivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 \ vk. j a $2.25 8 kk.
SST' Ssten viikkolehti lanta $2^00 vk., $1.75 % vk;
l ^ ^ k u i u s i t t a i n e h pilalditä. h i nU ^1.75 vk., $liQ5 % vk.
3kertaa viikossa, hinta $4.'00^vk...$2.25 % vk. $1.50 3 kk.
välttänittSainnK on
ehdoton vähtiiaättSsOTB.' On e p i .
TnEsstB ottaa yhtään askelta elld
mitä ole etukäteen hyvin h«rkitt«.
"Säkäkään ryhmä ei saa ottaa s d -
n«deB. Sanu^ sasotaaa Susa­n
i n , her^a |a astiloopin hyvisä
olMsohteim lihoraa^^^ pai.
noisekä. : Sarvikiiono.^^virtahevonen
_„ ja elefantti painavat 2—3—4 ton­teista
käatekantaa että heti tam tiia. Kerrotaanpa joskos tavaton
kommnnistinen ryhmä on jirjestet- aina 6—8 tonnin painoisia koiras-ty
tehtaaseen, nim sellainen tddsi
hodät heti k^enevika julistamaan
lakon. Ei, sellaista on vastustet­tava.
Uutta myöskään ei saa uu­delleen
järjestettyjä tehdasryhmiä
jättää toimettomuuteen.
Ennenkun ryhmät on lopullisesti
järjestetty, tulee sille suunnitella
määrätynlaisia (toimenpiteitä, että
sillä heti ensimmäisestä päivästä a i ­kain
on jotakin varmaa mihin se voi
käydä käsiksi Ryhmän tehtävän
täytyy olla sellaista, jossa sen jä­senet
harjaantuvat yhteiseen toi­mintaan,
joka ei saa olla liian vai­keaa
eikä vaarallista että se heti
alussa lannistaisi jäsenistön ennen­kuin,
se on ehtinyt täydelleen pereh­tyä'uuteen
järjestömuotoon.
Tehdäkseen vaikutusvaltansa tun­netuksi
työpajoissa ja tehtiussa,
täytyy heidän niissä myyda puolu­een
kirjallisuutta, alottaa puolistun-tien
aikana keskusteluja taloudelli-sista,
j a /poliittisista kysymyksistä,
sanmtett järjestäytymiskysymykses^
McoMeDtoivolBkia Yipnteen
Tänä, kuten edellisinäkin vuosina, painetaan Vapaus fuu-jena
JOULTJNUMKROUA, jolron. otetaan onnentoivotuksia sekä
iaikcllaisia. ilmotukaa.
- Onnentoivotuksien hmta tulee olemaan 16c : yksityiseltä -ni-nekä
Ja osotteelta sekä 25c koko perheen kalkilta nimiltä ja
' ^gottselta. • ' •••
Isompia Ihnotuksia otetaan $1.00 himralla. Jos taas joku
kcniUö taikka xyhmä IrenkHöitä lialuaa -neläkin isomman Ämo-tdöen
voidaan seDsSsiaTOyydä^ neljäsosa sivua $25.00 ja puoli,
einia $45.00.
' Asiamiehiä kellotetaan alkamaan keräämään onnentoivotuk-Ä
Jaahdolliamman tarrirokkaMfL^ . ' r
Vapaus väliti;aäjoiiluoiiiientoivotiiksia
myosldii Suomen piioliielelidine
iokn päivä ätten sarmme Tiedonantajalta Hel-sn^
stä kirjeen,. jossa «anotaan mjn^::£^
^Hakkoin taaskin lähestyy vanhan tavan inifkam jou­lujuhlamme
ja TyövänjärjestSjen Tiedonantaja, joka on
saanut noin vnoden ajan yksinään taistella kotoista porva­ristoamme
vast^ian, aSs' olla eturintamalla iämän myrskyi-
•' sen ajan, hätnaa tulevana jouluna järjestää Työväen Joulu­tervehdyksen,
työväen vanhojen perinnäistt^jen mukaisesti
ja tarjoaa teilleramerikalaiset toverit, palstansa jonluilmo-toksia-
vartenTT Ifanotukset luonnollisesti tulevat olemaan i
sanmllaisiaNimikeilmoitaksia, kuin aikaisemmin^
. savat 25c nimeltä."
Kirjeessä ei mainita siitä josko koko perhe saa nimensä tuo-kön
kintaan. Mutta Vapaudessa olemme ajatelleet etl» otetaan
25c niishyvin perheeliä ' kuin yksityiseltäkin. Selitämme asian
Soomeen ja uskomme della sen tällaisena ymmärrettävän.
Ne jotka haluavat isompia tiloja^ voivat lähettiä enemmän
nbaa ja jokaisessa tapauksessa pannaan rahasummaa vastaava
ilmetns lehteen. ^
Kuten jokainen tietää, ovat Suome]r_puolueliikkeet olleet jat­kuvasti
vainon alaisena j a joutuneet ^kalkella tavalla kärsimään.
Sentähden on toivottavaa .että 'mahdollisimman monet, rientävät:
täOäldn tavalla Suomen toverien omaa liikettä tukemaan. .
' ^ Samallaisilla ehdoilla kuin ylläoleva voimme ottaa jouluilmo-tuksia
myöskin seuraaville vasemmistopuoluelehdille: Pohjan Voi-m,
Oulussa; Työn Ääni,v Vaasassa ja Savon Työ, Kuopiossa.
Suomen puoluelehtiin hankitut ilmotukset pitää olla- sisällä
viimeistään marraskuun 15 Tp. mennessä.
^^^^'. ,
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, Ont.
. Tehdasryhmistä keskusteltaessa, ja
jaolneea uudeUeen järjestämisestä
[«nden pohjalle, tulee jneidän pitää
j melesaännne sitä seikkaa, että sellai-'
«en järjestömuoto tulee lisäämään
leoDisunstyövästön suhdelukua puor
fceesaa ja samalla kertaa myöskin
jtadän vaikutusvaltaansa. Tehdas-
«rhmien perusteelle järjestyneenä
mee koko puolueeri yhteiskunnain
telen kokoonpano jossain määrin:
»nintlBmaan ja saattamaan puoln.^
vielä lähemmäksi työläisiä kun
•e tänä päivänä on.
Sen käsitettyään tulee jokainen
polnejäsen - mj^Sskin ,ymniärtä-
*ääj kuinka tärkeää on "antaa kan-j
a ^ n s a uudelleen järjestetyille
MJdasryhmiUe, missä sellaiset suin-f
^ mahdöDisia'^ j a myös-välttämättömyyden^
rohkaista
jr^^Junäin jäseniä vastaanottaa
P^Wisjärjestöjen kaikkein
[Brkennpiä ja vastuun^isempik
if^^Thmat CBsimSueai.
olettakaamme pidmprkin vaoksi
r«^nieillä josadkin kaupungissa on
^^»i^'eston .osastoa j a me
[n^^öoe alkaa sanokaamme lau-
[ f a ? - ^onepajatySlfflsten nndes-t?''
»^*estämisen-. Nyt me otam-j^
jestämme kaikki .ne- puo-
> ^Jäsenet; jotka työskenteleyät
t ^ ° * ° ^ konei^jassa- huolimatta
«amihm kidijärjestön .osastoon
kartovat ja jirjerfämme heidät
tiaään. EnmmusKSä ko­la,
että asiasta voidaan perinpohjin
keskustella", valitaan kaikki virkai­lijat
- ja ' muutenkin valmistaudutaan
toimimaan tavallisena . puolueyksik-könä;
Jokaiselle tällaisen uuden
piiolueyksikön jäsenelle jää oikeus
ottaa osaa niin: kielijärjestön osas­ton
kokouksiin kuin muuhunkin sen
työhön, mutta jäsenmaksunsa tulee
loikin heistä ^maksamaan tohdasryh-mänsä
jasenkirjurille. Jäsenen vei
voUisuus "puoluetyöhon y.m.'' näh
den ot^ ensiksi täyttää oman toh-dasryhmänsä
antamat tehtävät mi­käli
sellaisille jää aikaa.
Pupluetoveiien,' -^otka : eiv ole
työssä tehtaissa mutta joilla: on vai­kutusvaltaa
jonkun vissin piirin tai
teollisuusIaitokseiT: ; työläisiin näh­den,
tulee liittyä sellaisen piirin
tai tebllisunslaitoston työläisten ryh­miin.,
Itseasiassa maailmankongres­sin
hyväksymä puolueen uudelleen
järjestämistä koskeva päätös jnlis-taaBn
että jokaisen jäsenen joka
ei työskentele tehtaassa, toleekin
ylläkättotiilla tavalla liittyä tehdas-ryhmiin,
teMen siten alueelliset o-sästof-
tarpee^miksi Siihen men­nessä
kun me emme voi toteuttaa
uudestaan järjestämistä kokonaisuu­dessaan,
^ tulee meidän .knitenlan
seDäässa paikoissa,' jossa se. ^tdn-
Jdn on niahdoUista, yhdistää kaikki
kayt^ttävissänime {olevat voimat
tehdasr^hmiia.,
V yd^mstaatnniuien «n Iktteii
; ? Undeneenjäxjesiäimsen alostavis-
'^'oka^lnonnoIluestikinjiBa toimenpiteissä, samoin kuin lä^
* pädettävä l»nf^jm pJpifopnolel-tpe«i«a ko^» oodelleenjäijestämisen
tä, ty^maakomiteoista, toisten työ­läisten
lakoista y.m. ja siten asteet-tain
muodostaa ympärilleen tehdas-ryhmän.
Toisten teollisuukäen tei
tehtaiden työläisten taistelut, sama­ten
kun jokainen tepaus tehtaan
tai työpajan elämässä tarjoaa sel­laisia
mainioita tilaisuuksia, joita
tulee käyttää hyväksemme mahdolli­simman
tarkoin.
Liian voimakkaasti ei koskaan
voida painostaa- sitä. seikkaa, että
kun puolueen uudelleen järjestä­mistä
lähdetään toteuttamaan niin
sen ei saa tapahtua ilman keskus-toimeenpanevan
komitean lupaa ja
yhteistoimintaa. Myöskin on oltava
varoinaan siitä ettei ammattiunio-nistinen
tai pulitaasti teollisuusuni-onistinen
kanta saa jalanäjaa puo-lueyksiköissä.
Puolueen uudelleen
järjestäminen- tulee saattamaan mei­dät
entistään lähemmäksi joukkoja,
mutta siitä huolimatta tulee tehtä­vämme
olemaanT poliittinen kuten
ennenkin.
Teollisuuden keskuksiin juuriu-tuneet
teollisuusryhmät, poliittisella
toiminnalla ja poliittisella päämää-rälä,
tulevat tekemään meidän puor
lueestamme vallankamonluen pno*
lueen. —^ Tim Buck.
- Meidän maapallomme pinnalla on
eri aikoina temmeltänyt monenlai­sia
jättiläismäisiä eläimiä. Kaik­kein
suurimmat hirviöt ovat elä­neet
maapallon historian keskiaika­na.
Miltei kaikki silloiset jättiläis,
maiset eläinlajit ovat knItenMn jo
aikoja sitten kuolleet sukupuuttoon.
Vain muutamia harvoja todellisia
jättiläisiä on jäänyt meidän nyky­ajan
ihmisten ihmeteltäviksi, ja nii^
täkin me pyrimme parhaan taitom­me
ja kykymme mukaan mahdolli­simman
pian hävittämään saadak­semme
sitten museoissa ihailla niii
den täytettyjä nahkoja.
Näistä nykyään elävistä jättiläis^
eläimistä on saksalainen tiedemies
Pytter koonnut muutamia tilastol­lisia
tietoja, joista seuraavassa esi­tämme
osan.
Jättiläiseläimiksi on Pytter mää­ritellyt
sellaiset, joiden paino nou­see
yli 1,000 kilon. Ensimäisenä
mainitsee hän jättiläismustekalan,
tuon satumaisen nilviäisen, josta
entisajan merimiehet tiesivät ker­toa
ihmeellisiä juttuja, mutta joi­den
olemassaoloon' ei kriitillinen
10. vuosisata uskonut^ ennenkuin
sellainen todella .saatiin vangituksi
Niiden painoksi on laskettu 2-:-5
tonnia.
Haikalojen ryhmään kuuluu myös-ön
muutamia varsin kookkaita Ia.
;ieja. Niinpä on muuan Rhinodon-niminen,
kasvisruualla elävä hai n.
16—20 metriä pitkä, painaen v 100
tonnia. ' Kiillesuomuisista kuuluu
tähän eläinkunnan raskaaseen sar­aan
Kaspian meren sampi, joka
casva:a 8—9 mm pituiseksi ja voi
painaa 1,600 kg. Varsinaisista luu-
:aIoista ei yksikään kuulu jättiläis-eläinten
kunniakkaaseen joukkoon,
siUä isoimmat niistä, kuten tonni­kala
ja Ruijan " pallas, painavat
elefantteja.
Kaikki nämä edellämainitnt ovat
kuitenkin .kääpiöitä kaikkien aiko­jen
mahtavimpain ved-imettäväis-ten,
valaiden, rinnalla. Jo keskiko­koiset
valaslajit, kuten petomainen
miekkavalas, painavat kymmenisen
tonnia. Mutta miekkavalaita saisi
panna toiseen vaakakuppiin koko­naista
80 kap^paietta, ennenkuin
toinen kuppi, johon olisi asetetto
pohjoisten merten välfavin ruoloa.
vieras, 30—33 metrin pitoinen si.
nivalas. Sen paino on nimittäin
laskettu 800; tonniksi
Samalla kun mainitsee nämä mit­tasuhteet,
kertoo^ Pytter myöskin
kummia sinivalaan voimista. Niin­pä
olisi täUainen jättiläinen ker­ran,
kun sen selkään oli ammutty
barpuuni, hinannut tontikausia 12
solmun nopeudella perässään höyry­laivaa,
jonka . 230-hevosvQimainen
kone koko ajan yritti kuljettaa lai-vaa
päinvastaiseen suuntaan. Täs­tä
laskee kertojsf valaan toiminta,
kyvyn 460hevosvoimaksi. Tällai.
sen voimahmäärän kehittämistä var­ten
tarvitsee eläin 3,330 litraa hap­pea
minuutissa. Levossa ollessaan
voi se tulla toimeen 900:11a liti^al-
Ia. Valaiden sukellusta!to on san
gen huomattava. , Ne voivat pysy-teliä
30 minuuttia, jopa haavoit­tuneena
kokonaisen tunninkin veden
sisässä, ja koskelotin on havaittu
sukeltavan aina kilometrin syvyy­teen.
Tällöin on eläimen otettava
keuhkoihinsa 27—30 kuutiometriä
happea, jottei tukehtumista tapah­tuisi.'
Mutta koska happea on i l.
massa vain 1/6, täytyy jättiläisva-lan
keuhkoihin mahtua 100—115
kuutiometriä ilmaa. Muista mitta­suhteista
mainittakoon, että tällai.
.sen eläimen sydän^painaa 1,500 k i
loa j a veri noin ^-7^29 tonnia (ih­misen
koko verimäärä painaa 6—10
kg).
Yleensä ovat jättlläiseläimet ny­kyisin
häviämässä, . j a pääsyyllinen
niiden hävittämiseen on ihminen,
joka uudenaika!ane-;mirha-a6eineen
helposti kvkenee ottamaan hengil
tä minkä hyvänsä eläimen, olipa ta.
mä kuinka suuri j a hyrin varustet­tu
tahansa.
Ja j o i t i Bsorisooa tulee, niin faei>
dän elämin tapansa ovat kokonaan
vaiUa moraalia, ainoartaan mouta»
mia harvoja lukuunottamatta. Ja
kenen lienee syy tällaiseen «urku-teltavaan
amiöön sillä ei ainakaan
heidän itsensä syykri voi aStä lan­gettaa,
sillä parempaa opetusta he
eivät ole saaneet j ( ^ ^seuraavat
önua mielipiteitiiän jaHnilkevat sitä
latua mikä heistä on mieluisin huo­maamatta
onko se oikea tai \wJL
Tässäkin ^lankeaa syy vanhempain
niskoille sillä he ovat laiminlyöneet
velvol^uutensa, he eivät ole lap­silleen
teroittaneet mieliin niitä elä­män
kysymyksiä j a käsitteitä joita
Eri paikkak
NOLALU, ONT.
parhaassa tapauksessa 500—600 k i -
oa.
Nykyajan matelijoissa ei myos-
Eään ole yhtään oikeata jättiläistä,
bskin krokotiilit, merikilpikonnat
a jättiläiskäärmeet pääsevät pai­nossaan
j a ; muissa' mittasuhte^saan
aika lähelle puheenaolevaa eläin,
ton raskasta sarjaa. Mutta kuten
alussa huomautimme, on aikaisem­pina
kehityskausma'elänyt jättiläis-isköja,
joiden rqumiin pituus ko-,
losi 30 metriin, jopa' siitä ylikin,
a jotka painoivat 130^-140 tonnia.
Imettäväisfen ryhmään kuuluvis-läelaonistä
voidaan gseampialaje-!
a pitää jättiläisinä. Mursu esim.
saavuttaa öysikasvuiseha •Sr—6 met­rin
pituuden ja 1,500 kg. paina-
Milui työtätekevä luokka antaa
niin vähän arvoa koyhälistöluokka-liikkeen
pyrkimyksille, etupäässä
maata viljelevä väestö? Ovatko he
todellaldn kiinnittäneet kaiken hup-mionsa
taloudellisten olojensa pa­rantamiseen
uskoen siten yksilönä
voivansa kilpailla . kapitalistisen
mahdin rinnalla? Ovatko he todel­lakin
niin väsyneitä huolehtiessaan
perheensä toimeentulosta* etteivät
jouda lainaamaan huomiotaan luok­kansa
pyrldmyksille. ^ To^n kyllä
asia on niinkin, mutta on se toi­sinkin.
Suurimpana syynä on velt­tous,
välinpitämättömyys ja myös­kin
tietämättömyys, -v^utta jös kar­tutamme
tietoisuuttamme^ niin sitä
lähemmin tulemme tuntemaan köy-hälistöIuQkkaliikkeen-
hyödyn, sen
jalon tarkoituksen ja tietoisuutta
voimme ammentaa kirjallisuudesta.
Onhan meillä alati tarjolla, suures­sa
määrässä hyödyllistä sekä opet­tavaista
kirjallisuutta, sieltä me löy­dämme
tiedon avaimen joka • opas­taa
meitä kasvattamaan, itseämme
todellisiksi työväelugkan jäseniksi,
sen kautta avautuu^ silmiemme e-teen
laajoja näköaloja proletaari­sen
työn. vainiolta. Se kutsuu mei.
tä kaikkia työn raakaan ^raatajia
yhteisrintamaan taistelemaan voi­makasta
vihollistemme, .; kapitaalia,
vastaan. Siis seuraa taistelukutaaa
jos sinulla ori hituinenkaan myötä­tuntoa
sitä luokkaa kohtaan,' johon
kuulut, johon sinun on täytynyt
syntymästäsi saakka kuulua, sillä
onhan todisteena sinun kurjuutesi,
alas poljettu tilanteesi, jonka luu­lisi
sinua joka hetki muistuttavan
velvollisuuksistasi. * AjätteH kohta­loasi,
ajattele lastesi - tulevaisuutta,
niin tulet huomaamaan mikä sinua
painaa, mikä sinua ahdistaa. Huo­maatko
että olet sidottu että olet
kiedottu kapitaalin rautaiseen verk­koon
jostav sinulla 'ei, ole ulospaa-ssrtietä
muualla kuin koko maail­man
köyhälieioluokan.; rintamaan
yhtymäM«91ä se armeija: yksin voi
murtaa vafavimmatkin esteet
Ikävällä ja'karvaalla mielellä seu­raa
tämänkin seudun ' tapahtumia,
sHlä^-paljon löytyy henkilöitä^ jotka
aikaisemmin kuidutvat seka ;tyÖSr
kentelivät luokkamme areenalla.
itse omaavat heille ei ole tehty
selväksi mikä ero on porvariluokan
ja työväenli^kan välillä.
Toisena pahentavana tekijänä
nuorisoon nähden on täällä se, et­tä
nämät kannon munittajat ovat
jakaantuneet kahteen toisistaan
vastakkaiseen leiriin, toiset edusta­vat
vallankumouksellista toimintaa,
toiset sitä kynsin hampain vastus­taen.
Nuo viimeksi mainitut ra­kensivat
myöskin .haalin itselleen
sjinä tarkoituksessa että saavat lap-sensa
pysymään erossa villin sosia­lismin
tartunnasta^ja siinä he ovat
onnistuneetkin jotensakin hyvin.
Mutta» kun kalselee heidän toimin­taansa
niin huom^ siinä mitä hai-sevimman
porvarillisen leiman,
juoppous rehoittaa täydessä kukois­tuksessaan,
sen lisäksi kaikenlaiset
irstaat alennustilaan johtavat pa­heet
Moisessa pesässä oppii nuorisom­me
tapoja sellaisia, jotka suoraan
sanoen johtavat heidät sille asteel­le,
jota kutsutaan lankeemukseksi.
Tällaista oppia, tällaista moraalin
useasti käyvät myöskin etsimässä
niidenkin lapset —^ saanen sanoa
lapset, sillä useakin heistä on vasta
mieheksi tulossa ja immeksi puh­keamassa
— jotka kutsuvat itse­ään
tietoisiksi työläisiksi.
Tämä todellakin on surkutelta­vaa,
mutta totta. Mitä voidaan o-dottaa
sellaisen opin saaneilta nuo­rukaisilta
jos otaksumme heidän
joutuvan vallankumouksen pyörtei­siin.
Sanon teille he ovat pistimien
kbnssa meitä työläisiä murhaamas­sa,
voi olettaa että isä Joutuu poi­kansa
kanssa vastatusten kamppai­lemaan,
elämästä ja kuolemasta.
OMttomme naiaet panivat toi­meen
myyjäisiltamat ja muun mu­assa
arvottiin kallisarvoinen täkki
eli vuodepeite, jonka onnistui voit-temaian
Nick Hill Nolalusta.
Hei hulinaa eikä mitään kituelä-mää
tulee olemaan lauantaina mar­raskuun
1 päivän iUalla. Silloin
esitetään osastomme talolla mielen
kiintoinen kaunis 4-näytöksinen
näytelmä "Missourin varrella". •
Tottakai silloin ohjaatte jokainen
"sypäksenne" kärjet kaalille päin
sillä ovirahakin kuulemani mukaan
on kovin alhainen, niinkuin sen tu­leekin
olla huonona ja rahattomana
aikana. — Vanha Saku.
HYVU KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
AlaatSMi Sanakirja
AMvikalaiMa TyöviealUkkMa Vararäko
BrwkM EMclaamakielM Oi«ikIrja .....
tatperialUaai
l k m « Hwray kirj. HaU Caioe, 2 osaa, dd. yhteensä
JioimM Hiafias
JirjertidäMAi, Mneller
iCa9aaM4m: «|«^ kirj. Musikka, nid.
4Sy
IM
f2L99
, 1J8
. , . . 35
Kaaukoalna luutaato, toim. Jotuni, sid., 1,00
KommoaUtiBea MaaifMU 14X1
KasvUkattokirja :
KristiaMkoB AUraocfä .........M ................................ SClO
KolBiaaBaii tatematioaalan Teetit Ja Saaaaot M
lUkMBkertaiMa Urjaapidoa opas . ...... .75
KUuidykm inmliisas, Jack London ...... «1.25
Kadotakaea fcajua, Jack London 1.00
LttmikeatttcB tytär, Jack London „ i.«8
J^M^JgS-j «maani S»Om»B loohka»oda«U .5»
• - yp^y^^^j^Ä woiio. »««••••••••«••««•«••«•«••••••••••«•••••»••••••«««••»•••••«•«•••«•»••»«•«••««••«•»y t-iaZS
Lavia tuhpaaaitaauknkasta, kirj. J . Linnankoski, sid. 2.S0
AffiisB ^VftlltA Kut^^kt^Jft ••••*•••••••«••••••••«•••••••«•«••••••»•»•••••>»••»••»•••••«•••••••••• '.
Nuortavan Saaakina 3.00
M»ri«a»i, Jack London •••*••••••••••»••••«•%•«••••••«•••••••••••«••«*•*•»«•«»«•••««»•^«•««••««••«a
l;80
Maailmaa rakanaa, £. Becher ••»•••»••»••••»•••••«••••••••••^^»••••••«••••«•••••«•••••*•«• 1.75
Otavan kaaMkoalnkartasto ••••••«••»••*••»••••••••••••«•••••»«••••••••••»•«•••••••*#•«»«••••• 1.00
Oksavaa EncIanniokialaB OootUria 3.00
Pakkopaita, 4aek London 1.7S
Parastiulain Olamua ..u JO
Parhaan. Ykaitvtaontaiautidan ja Valtioa Alkuperä '••*••••••»•«•«••»>•«•* 1.00
PttBaiaan Vaara .••«•••••••»•••••«•«••««•#••••••»••••«•«••••»«•••««•••••••*•••••«•*•••••••»••»••••»•«••«•
SosiaUaliaea Filoaofiaa Juuret .40
Suomea Tvovaea Tuliko* ,85
Seikkailuj« Tibatlaa. kirj. Swen Hedin. sid. i...,. l.SO
Sairas lapai, kirj. Ruotsalainen, sid. ............ •••••••••*•«*«•••••»•••»••••••>•»•••»• 1.25
TarttuviaU auknpBoUtaudaiata. kirj. Pirilä, nid.
••«••«*•*••••••*«•«••••«••«••• .50
Teolliauuauttionlanii. Amarikaaaa' ......M. . . . . ,15
Tyhiian Paikkoj»B Matkuatajat ...4 ..M M 1.00
Tiada ia Vallankumou» .......... • - .80
TyoTien Laulukirja ..........— .45
Voiutftt^ltiol^Bli&Sit \ ••••«*••••«*•••••••«•••*•«••«••••••»•••I»•••••••••••• «•••••••t••••••«•••>••••• ' laOO
VoiinifttttlitoliiolniiA 11 . •»•••••«••«•«••••••••«*••«•«•••••*•«••••••••••»•••••••»••«»•••••••••»•«••« . 1*00
Voima ia Aiatf 2.25
Vaimo jonka minulla anooit, Hall Caine, 2 osaa, sid, yht .............. 2.80
Valkoinen profatta. kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. yht 2.80
Yloa helvetista, kirj. Konrad Lehtimäki, sid. 1.7t
Yleinen Hiatoria, alennettu hinta •»••••»•«»t««i>«4«••••»•«••••«•••••*«•••••••••«••*»••••• 10.00
Biologian Peruskysymyksiä, sid. .......„..................;.......;........;........... I.2&
Kannattane Karjatalous, sid. ,.. 1.00
.85
1.00
Koditon, sid.
Daniela, sid.
Amerikalaincn Nuorisotasavalta, nid< . . . . . . . . : . . . ' . M . . . . . . i . . i . . . . . . . t......^ 1.26
Kommunistinen Manifesti, sid. ;,.„....b......... 1.00
Geologian Perusteet sid. 2.2&
Haaremin ruusu 1.00
Ilias, sid. 4.60
Ihmissyöjäin saarella .............. t»>**«»»«>««it«*«««»*««**a««»*«*«*«*««««i««*a**'«»*** 1.00
Ikuinen liinnoi sid» «»«•••••••••«««••i«»««««««««ii««««ta»a«ft»««««««««*»t»f«««»««««iti«««t*«f«««»' ^ 1J50
Ihminen, sid ! 1.76
Juurikasvien Viljelys, sid .'. 76
.Kapinen, sid, ,66
Kuun Lakaso \......„ .„..........,....i.......,......i..i 2.00
Kolme Muskotti Soturia „ 1.00
Kuningatar Hanhenjalan ravintola ......
Kodin lääkärikirja
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
Lemmenjuoma, sid.
Lasten kirja. sid.
Mansaaren Tyttö
• »•••••••»••«•••«•••••a««»a«a*»ai«aa«fl««*t»*«*»*»»f « n
••••••••••i««»i>«««««>«<«»a*«»«»s»»f
•a «•••••••••••••••«•••• ••••••»»••••«•«•••»••••a*«««»«M»-.-
« «^.'
e i ' l ^ ;
6.00
1.00"
Marianela, sid : 1.00
- • • • • •' • •.•'::.66
.26
I.OO:
1.60
.7$
1.86
Mailman Vallankumoukset,, sid..
Miksi puollan yhteiskunnallista vallanKumousta. nid.
Naisten Sukuelo
Naisbn terveyden hoito >
Natsaretin Kirvesmies, sid.
Parisin Notre Dame ..........
Peloponneesolaissöto, nid.
«»••••••««••••••«••»•««»«••••«••«•••««••••a•»«•»•»•••••»•••«•»«»
Palvelusnaisen poika, sid , 1.75
•••••••••«•«•••«•«•«•*«*««a4•••*••«•»««••••#«»•«••••••
• •••«««•••tl •••••••«•••«••••••«»«4•*«••«•••••••«•••••••«•••••••••««•
.80
;60
1.25
SALMON ARM, B. C.
Tov. J. Kuoppala, White Lakelta,
B. C.r on vastannut tov. A. Kruu
kin haasteeseen lahjottamalla Kar­jalan
ilmalaivarahastoon $1.00.
O. K.
SOINTULA, B. C.
vaan ovat syystä' tai toisesta jää^
iteet sivuun, ovat niitä niin kut­suttuja
hetken lapsia joiUa ei riitä
innoisiusta eikä toimintfttannoa> He­kin
luullaksen! haloai^vat -paranr
nukna oloihinsa mutta- sälyiätävät
toimmtatehtävät^ mnntanmin har­vaan
haitioillfc " /
Oaaaton kokonkaeaaa lokakuun 3
p:nä oli m.m. esillä naisjaoston alus-tema
kysymys Lasten Klubin uudes­taan
järjestämiseksi tarkotustaan
vastaavalle pohjalle. Osasto valit­si
Klubille lisää opettajia, joten nyt
opettajina ovat: Lyydia Salo, K.
Savola, Antti Aho, Väinö Honka­la
ja Harold Malm. Agitatsioni-toimikunta
ja naisjaosto velvotet-tiin
antamaan apuaan opettajille
tarvittaessa. Nyt on vain vanhem-;
pain velvollisuutena lähettää lap­sensa
kouluun. '
Osaston kokousjärjestelmää on
nyt muutettu. Kokoukset pidetään
niinkuin ennenkin ensimmäinen ja
toinen sunnuntai kuussa, mutta työ­kokoukset.
Joissa on läsnäolooikeus
ainoastaan jäsenillä, alkavat nyt
kello yksi jälkeen puolen päivän ja
keskustelukokoukset ' joihin ovat
kaikki tervetulleita vaikka eivät ole
osaston jäseniäkään, alkavat sama­na
päivänä kello kolme jälkeen puo­len
päivän. '
' Keskustelukokouksissa valitaan a i ­na
keskustelukysymyksto ialustajä
seuraavaa kokousta varten; Muuta
ohjelmaa saa tuoda vapaaehtoisesti
kuka haluaa.
Lokakuun 19 päivänä pidetystä
kokouksesta tärkeimpänä minun
mieleeni jäi Workerinavustuskysy-mys.
Kokous piti sen asian erit­täin
tärkeänäy siksi, että mitä!lijun^
tama kourallinen vieraskidisiä voi­vat
jos ei maan varsinaista väestöä
saada mnkaan. Ja siinä mukaan
saamisessa osu j u u r i sanomalehti pa^
ras ase.^ Seitsemäntenä päivänä
märraslrauta päätettiin toimeenpan­na
jnUa Venäjän vallankumouksen
muistoksi j a siinä tilaisnudessa ke^
rata kolehti: Workerin, hyväksi. ^
delleen päätettiin marnuäkunn 8
I 1
Perustuslain olemus, nid.
Penikkatauti, nid. ......
Rakentaja Solness, nid.
Ranskan Vllmejnen Keisari, nid. k 2.40
Rakentaian Opas, ^id .76
Ranskan Kansalaissota, nid. . . . . . , . . . . . . . M . . . . . . . . M , . , . . . » . . i i. Sosialistisen filosofian juuret nid...... » M . . . . . .. Sadan prosentin patriotU
.40
.88
Jetälän kielioppj • .«7»5^>
Sotamuistelmi' a Ludcndorff .....................................>...i 2.0O
Sydän veri, sid.
Sosialidemokratia ja : Sosialismi, nidy ............
Sosialistisen filosofian juuret, ni)l.......^...«....'......
1.25
.50
.80
Sadan prosentin patriootti, sid.' ^ 1.00
1.00
1.00
.85
ruhlaajajpoika, kirj. Hai Caine •«••••§••••••«•«•• •«••«•••••*•••«•
Tahdon kasvattaminen, kirj. Jule Payot . ••«•••»#«•«•••••••^•««•»f••*r«#*»«»«»»*»^'» •
Tähtien Kohtalot sid /
Tähtitiede, sid ..7, ^ 1.60 Työmiehen talousoppia, nid. • •«•••••••••••««•••••»«•••••••••««•«••••««••»«»•••ra«»»»«»»*««i 7 r
Tiede' ja työväenluokka, nid. .............. ••#••*•«•••••«•••««•«•«••••••«••••••»«««f••«••' . Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22-23 2.80
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamasta^ nid. ,86
Terrorismi ja kommunismi,- nid. ^.^^ ^
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. ' 8.00
->;i8i lääketiede, sid 2.25
Vlardin Eden , . 1,80
Valtio ja-Vallankumous ^^^^^^^^^^^^^^^^-^^^^
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid. ••••«•«•«•«•••#«••«•••••••••«•»•••«•!•»••••«••8.00
Voima ja aine. sid.' -•••««•••••••••«••••#«««•«••••«••»«•#••••••««#•»««••«•••»•«••••••^•««••««««••••a> 2.26
Äidinkielen Oppikirja, sid. «•«••••••••«««•••••«/•••••«•«••««•«««•»••««•y«•«*«•»«••««««f^ .76
' WatarmaaDfn fountainkynia erikoiaen brvä valikoima. vKynienJbfn»
oat ovat 52.78i 84.80. 86.00 ja $7.00. Krmmeakantaa «rl läallla. Uibate-t^
än poatlvapaaati kaikkialle Caiasdaaa. . ' '
Kaikkia rllaolavia kirjoja aekS kyniS on niin ronaäaaU eltS •{ ota
pelkoa pikaiseato loppumisetta, joten vdtta tilankala lähattiiC sttrf(dt«'
aiatta.
Tor. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Boa 69, Sodbary. Ool.
päivänä toimia iltamat saman asi­an
hyväksi.
Kello kolmelta alkoi keskustelu-kokous,
mutta siihen osanotto ei dl-lut
kovin runsas. Arthur' Sntkkar
alusti kysymyksen kommunistisesta
nuorisonkasvatuksesta. Aine näyt­ti
olevan erittäin mielenkiintoinen.
Keskustelu siitä oli erittäin vilkas­ta
j a ajan käydessä lyhyeksi täytyi
keskustelu lopettaa kesken j a siir­tää
kysymyksen edelleen käsittely
seuraavaan kokoukseen.
Sille mieatoverille, joka aina ko­ettaa,
lyödä meitä akkoja, lausun
tässä siitä jotakin. On paikallaan
lyödä tyhmyyttä missä hyvään sitä
ilmeneekin, mutta samalla tulee
pitää varansa ettei akkojen tyh-myyd^
tutkimiseen syvenny niin
kaikella tarmolla että siinä kaiken
muun hyväksi jää oma kehitys s i ­vuasiaksi.
Ja toisaalta taasen per­heellisenä
miehenä, tiedät kuinka
sitkeitä akat^ovat, he voivat Hääks
tuosta sfniia alituisesta ärsyttelys-täsi
I^romastuneena ^ mennä kehityk­sessä
edtelle sellaisista miehistä, jot­ka
liian palj<^ lainaavat buomio'
taan akkain .tyhmyyden tutkimisel­le.
Minun nuonom^ minäni sellai»
selle ^etysti nanrai^, matta parem­pi
minäni: peittaa yhteisen asiam­me
vaoksi nitä ajoissa huomautta­maan.
, ' . - '
Toveruudella • — Ei-valitto..
Tiimnhishi ODiiaa
: TimmlBatn luold(atietoi««t>.; n^ijtet
ovat kuuluisat iltamien hojrfraaami-sesta
entuudestaan. N y t / ' o n taas'
Tirnminsin suomalaisilla'' 'tiläitous
nähdä, että sanojensa takana lje'l)y-syvät
... <, /.
Varustakaa itsenne marraskuun
1 päivä K. P. Timminsin ; suoni;' o-ssston
talolle^ niin : ette kadu kaup-pojann
e.' Siellä saatte kuulla ja näh-dä
ohjelmaa jos minkälaista ja kaik­ki
naisten .esittämää: runoja, lau->
lujs/ soittoa, kuvaelmia, pukutanssi-a
ja olenpa kuullut kuiskeita, että
omatekoinen kuplettikin on tulossa.
Sitten se nä.ytöBkappale naisten e-sittämänä^
se jo yksistään kannat­taa
katsda. "
Iltama oietaan puheellSi Ravinto­lan
' kuuluvat emännät: varustavan,
niin että kehtaisi kutsua vieraaksi,
vaikka Neuvosto^Venäjän tovereita,;
jos vaan muuten sopisL
Koittakaa saapua ajoissa, sillä" oh>
jelma aletaan ilmoitetun -aiksari.
Katsokaa Umoitosta toisessa pailta^
sa lehteä.
Tervetuloa siis!
Timminsin suom. 'kommunisti'
set naiset/ • '
•S;
ILMOITTAKAA
VAPÄBl U K