Vapaus, March 24, 1923

              @im2 litiiaiitama, maallsk 24 p, — Sat Blarch M.
Cmaä&n anomalaisen tydväestSn äänenkannjattajat^ilmes-
Sndburyssa, Ont. joka tiistai, torstai Ja lauantai
en
H.PUBO, •
Vagtaava toimittaja!
VAPAUS
(Liberty) ' , ^ ^
The only Olgan of Finnish W0rkew ft Canada. POIH
M e d in Sudbury. Ont, cvery Taesday, Thorsday and
:galarday. • :/ ^^^^
iÄdFCrtisiag ratea 40c per «oi. inch. Minirtum cbarge
flw ainrfe fajsertloii 76c. DiBCoiint on standmg advertise.
laent. The Vapaus is the best advertifllng medium among
&e Finnish People in Canada. .
CanadaanTjkri^vk. HM, puoli vk. $2.26, kolme kk,
^V%?yffStoain^ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
08.00 Ja kolme kk. $1.76. ^
Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi aslainiestenioillf on takaukset. J
nmotushinta kerran julaUtuiata ilmotuisista 40c.
Jialstatuunialta. Suurista i motuksista sekä ilmotuksistn,
öiden tekstiä el joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2;00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutoalraotukset 60c.
kprta, 11.00 ko!raekertaa;avfoerftiImotnkset $2.00 kerta,
88.00 (kaksikertaa; syntymäilmotnkset $1.00 kerta; ha-lotaantleto-
ja osoteilmotukset 60c. Ikerta, $1.00 kolme-kertaa.
TilapäisUmotuksista pitää raha seurata mu
kana.' • ' • •• • ' • •
Jos ette milloin tahansa, saa vastausta enslmäiseec
fidrjeeseenne, Hirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
niroel<ä.
J. V. KANNASTO, Liikkenholtaja.
'•m' ..,, ' ' " I I I I ' . ' ™
Rerifltered at the Post Office Department, Ottawa, as
i^eond ctass matter.
Tiistain lehteen aijotot ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
- lehteen torstaina kello 8.
Yenäjän vallankumouksen uusi
voitto
Venäjän suuri proletaarinen vallankumous on kuu­detta
vuoden olemassaolonsa aikana kulkenut voitQsta
voittoon, raivaten tieltään ylitsepääsemättömiä esteitä
kerta toisensa jälkeen.
Sen suurimmat vaikeudet eivät suinkaan ole olleet
ulkopuolisen mailman kapitalismin ja lujasti yhteen-
Jiillyneen imperialismimahdin hyökkäykset, sillä on ol­lut
voitettavanaan yhtä suuria sisäisiä vihollisia, jotka
ovat muodostaneet miltei suuremman vaaran kuin ulko­puolinen
vihollinen konsanaan, sen takia, että sisäisil­lä
vihollisilla on oUpt aina tilaisuus käyttää vallan-kuhiouksen
heikl^ukaia hyväkseen. Voimakkaimpana
' ja elinvoimaisimpana sisäisten vihollisten joukossa on
ollut entinen vaHankumoukBellinen puolue sosiali-vallonkumoukflellisten
puolue. Tämä puolue on käsit-
-tänyt sangen taitavan ja elinvoimaisen elementin, ollen
Icokoonpnntu jäsenmääräänsä nähden entisestä vallan­kumouksellisesta
intelligenssislä.
että^ÄHä on "jtaikesta huolimatto jossäiri iiiaarin säify^
nyt eot^sai väUaxäniinöul^lluieQ mme ja ovat seo
jäsenet volleetkosketuksesisa varsinaisten kansanainesten
kanssa. Neuvostohallituksen on^ölluthelppposottaa Ve­näjän
kansalle, että suurporvaristoa edustavat kadetit,
Miljukoffit ja hänen luutnänttinsa, tsaarismin jätteet,
kenraalit, suuret maaparoonit ja muut aristokraatit,
jotka aina ovat olleet kansan vJhollisia, ovat vehkeil-leet
tsaarismin ja.Venäjän kansan orjuutuksen takaisin-palauttamiseksi.
Mutta SQsialivallankumouksellisten mi­tä
raskaimpien rikoksienkin jälkeen, bn ollut monin
kerroin vaikeampi saada kaikki kansanainekset käsittä­mään,
että entinen vallahkumouksellindT puolue, joka
niin kiivaasti ja iiihokkaasti aikoinaan taisteli Venä­jän
kansan vapautuksen puolesta, olisi nyt tullut kan­san
viholliseksi
Pitkän pitkien kokemustensa jälkeen on Venäjän
sosialivallankumouksellinen puolue tullut nyt vihdoin
huomaamaan, että taistellessaan neuvostoballitusto vas
l^an, se joutuukin taistelemaan Venäjän kansaa vastaan
ja porvariston ja bikkien kansan orjuuttajien .taiste­lua,
ja että he voivat toimia Venäjän vallankumouksen
säilyttämisen ja kansansa onnen hyväksi ainoastaan
neuvostovallan lipun alla ja sen kanssa yhdessä.
On tarvittu kuusi pitkää vuotta, että neuvostovalta
on kyennyt saamaan voimakkaimman vihollisryhmänsä
vakuutetuksi bolshevistisen vallankumouksen oikeudel­lisuudesta
ja neuvostovallan, lujuudesta. '
Tämä on kuitenkin suuri saavutus. Se on suuri
voitto Venäjän vallapkumoubelle ja kansainväliselle
kommunismille.
Kuinka kauan aikaa tarvitaan, jotta kaikkien mait­ten
eri työväenryfimät, jotka vielä vastustavat neuvos-tohallitusta
j ^ tuomitsevat sen kommunistisen johdon,
että he sosfalivallankumouksellisten tavoin, luopuvat
vastarinnastaan ja liittyvät kansainvälisen kommunisti­sen
liikkeen johdonälaisina, tunnustaen sen ioikeudelli-suuden,
yhdessä työ^eoleTemään mailman köyhälistön
vapauttamiseksi? ^
Heillä kylläkin on sellainen sun­nuntai
Vanankumbnksellisten jöuBco,
jotka, perustavat <teolIisen tasaväl­iäni
ottamatta ollenkaan lukuun jos­ko
porvaristoa on olemassa cli el
Silloin on vällankamous erinomaisen
helppoa suorittaa, ainaldn paperilla,
tahi pikkuporvarillisten ajatusten
keskellä kuuppelehtivan sanomaleh­den
palstoilla, vaikka todellisuus
asettaisikin eteen jos minkälaisia es­teitä.
Tosiolbissa käy kuitenkin hy­vin
pian sehille, että asemataan
suojeleva ijorvjsristo ; ei ole varsin
niin vain jäsenkortilla kumoon na­kattava
otus, olipa tuossa kortisaa
sitten painolastina vaikka koinlsakin
monta weetä iin hännillä. On haus­kaa
kuunijella. kuinka nämä vallan­kumoukselliset
polkupyöräilijät ra­kentavat
teollista tasavaltaansa por­variston
Idikistamisen jälkeeni vanik­ka
samalla kettaa herääkin ^'attele-vassa
ihmisessä, halu kysyä, että ku­ka
I tämän vallanvaihdon . ensin kuo­rittaa,
sillä onhan ^ niitä aina oksan
ottajia kun on kuusen kaatajia. Säi­kähtääko
porvaristo teoUisuustyövä-estön,
tuotannon kontrollin siirtoa työn sijasta .syntyy ilmi tappelu jol-koskevia,:
mahtipontisia julistuksia loin kaikkein' vähien joudetaan
bikenlaisnn yhteiskunnaÖisiihpi
kareihin, yrittäc^ parantaa asemaan­sa
tavalla jos toisellakin, mutta air
na on porvaristo: äaliättänyt esteeksi
milloin minkinlaisten Voimakeino;
jensa ävdla ja eroon siitä ei päästä
muutoin kuin poistamalla ne talou-deiJiset.
tekijät jotka antavat sille
elämisen sekä olemisen mahdolli­suudet.
Mutta jos työväenluokan
etujen mukaisesti halutaan hävittää
kapitalistinen talous, niin sen tilalle
on hankittava kommunistinen yh­teiskuntajärjestelmä,
sillä nykyai­kaiset
tiheään sulloutuneet kansan
paljoudet tarvitsevat elääkseen jon­kunlaisen
, yhteiskunnallisen järjes­telmän.
Mutta mistäpä nyt sit­ten
tähän hätään sieppaisi, sen kom­munistisen
järjestelmän. Eihän sitä
voida hakea kuin pukua valmiiden
vaatteiden 'kaupasta. Ei voida sanoa
kuten leipurille^ että lähetäpäs mi­nulle
tusin? ja yksi neljännes kom­munismia
huomenaamuksi kelli)
kymmeneen. Se on rakennettava pa­la
palalta ja sitä mukaa sysättävä
syigaän kapitalistinen talous. Mutta
menepäs nyt- ja sorki/porvarillisöj
yhteiskunnan rattaissa niin saa
kynsillesi että läiskähtää, ja voimia
sekä kokeiluja • kysyvän • rakennus
snnä määrässä, että se ottaa j ^ oi-kasee
koipensa. ja kuolee sydämen
Nyt lennätetään kuitenkin tieto, että näinä päivinä
Moskovassa pitätnässäön kongressissa on sosialivallan­kumouksellinen
puolue päättänyt luopua kaikesta sekä
salaisesta että julkisesta vastarinnasta neuvostofiallitus-ta
vastaan, ja jos porvarillisiin, uutistoimistoihin on
luottamista, päättänyt ryhtyä yhteisrintamatyöhön neu­vostohallituksen
kanssa Venäjän vallankumouksen ja
Venäjän kansan hyväbi ja onnellisluttahiiseksi, .
Siie samalla kun koko porvarimailma aprikoi, että
tenirtiii' Kuolemo tulisi aiheuttamaan Venäjällä kaa*
osia ja neuvostohallituksen arvaamatonta heikentymis­tä,
liittyy voimakkain vastustusryhi^ä vallankumouk­sen
suuren johtajan tautivuoteen ääressä •— joka mah­dollisesti
8aattaa^ olla samalla Leninin kuolinvuode -
vallankumouksellisen Venäjän' uudcstirakentamistyöhön,
yhdessä kommunistipuolueen kanssa.
Mikä arVaainaton voitto bols^ismille! Eikö totta.
Mitä sanovat tästä kaiken mailman petturi- sosia­lidemokraatit.
Mitä sanovat tästä meidän kotoiset suo­malaiset
raivaajalaiset ja keltaiset iwwtiaiset? jotka
ovat niin lämpimästi kannattaneet sosialivallankiimo-ubellislen
vastavallankulnoubfeUisia vehkeilyjä!
Eikö se tunnu kiusalliselta, kun nyt julistaa tämä
sosialivallankumoukselHsten kongressi; että «kaikki
vaiatarinta neuvostohallitusta vastaan on turhaa ja toi­votonta
työtä. Me olemme olleer peräti väärässä. Me
luovumme vastarinnasta ja alamme yhteistyöhön bols-hevikien
kanssa.»
Tosiaankin. Mikä ankara kolaus kaikille Venäjän
vallankumouksen, neuvostovallan ja bolshevismin vas­tustajille!
Ja mikä suuri voitto kommunismille, Vun
itse neuvostovallan ja bolshevismin voimakkaimmat vi­holliset
tunnustavat neuvostovallan oikeudellisuuden \i
lujuuden. i
Käsittääksemme mikä suuri merkitys tällä sosia-livallankumouksellisten
vastarinnasta luopumispäätök­sellä
on, on meidän muistettava, että se oli sosialival-lankumouksellisten
puolue, joka hallitsi asemaa Ke-renskyn
hallituksen aikana. Se oli sosialivallankumouk­selHsten
puolue, joka itse bolshevikikumouksen jälkeen­kin
yhteen aikaan hallitsi Arkangelin lääniä, Sarato^
via ja Georgian tasavaltaa. Sosialivallankuraoukselliset
olivat niin voimakkaita, että he ovat olleet monikertaan
hyvin täpärällä kukistaa bolshevikien neuvostohallituk­sen.
Ne olivat sosialivallankumoukselliset, jotka saivat
aikaan vaarallisen Kronstadtin kapinan (Industrialisti
muistaa tämän ihailemansa «teollisuuslyöläislen val­lankumouksen
elinaikansa, ja me inuistamme hyvin
aina, mitä Induslriaiisli on siitä sanonut). Se oli sosia-livallankumouksellisten
toimesta kun Fanny Kaplan
-aikoi onnistua Leninin surma-aikeessa. Ne ovat olleet
sosialivallankumoukselliset, jotka ovat saaneet kaikkein
enimmän aikaan vastavallankumouksellista sabotaasia
hävittämällä rautateitä, räjäyttämällä,^iltoja, virittele-mällä
suuria tuhoavia tulipaloja ja /tekemällä arvaa­matonta
sabotaasia kaikissa teollisuubissa, virastoissa,
jopa itse puna-armeijassakin. Heidän vaikutuksensa
Venäjän kansaan, varsirifein sen talonpoikaisväestöon
on ollut myöskin yieläkin huomattavan suuri, senlähden
Ontarion jaloihetallitiiotanto ja
kaivostyöläiset
Enempi kultaa tuotetaan nyt Porcupinen, Timminsin
ja Kirkland Laken kultakaivoksista kuin milloinkaan
tuotettiin hopeaa Cbbaltin hopeatuotannon loislpaikoi-na,
kertoo eräs Pohjois-Ontariossa oleva sanomalehti-kirjeenvaihtaja.
Samalla kertovat tiedot, joita on ju-laislu
Vapaudessakin, että hopeatuotantokin on taas
virkistynyt jamaannustilastaan.
ajattelemaan rauhallisesta rakenta
misesta. Niin kauan kuin porvaria-halvaukseen,
"että työläväestölIeJjtblla on liikuntavapaus sekä voimaa
edesmenneeseen porvaristoon näh-'jatkuu sen ja työväestön välillä ali-den,
ei jää muuta kuin haudankai- tuinen tukbhuotan veto. Milloin
vajan huomaamattomat tehtävät?
Ehkäpä kapitalistineii luokka jo tä-työväestöllä
- suotuisten työehtojen
Vallitessa on tappeluhalua sekä tap-nä
päivänä'sairaistaakin niin pahaa pelidcykyä, ^ se töyttää porvaristoa
luumäätä,;eli jatkuvaa veren heik-/rintaan, valloittaen kaPPale^n aluet-kenemistäi
että sen maalliset päivät r ta sanoo että tämä on minun
Maaliskuin keskivaiheilla Ontarion hopeatuotanto,
sen aiksmisesta lukien on kohonnut tuohon rikkaaseen
summaan $222,000,000. Pohjois-Ontarion kultatuotanto
kaiken; kaikkiaan tehdan S113,000,ÖOO, kultatuotanto
ollen vielä verrattain'nubri. Yhteensä on iiäitä jaloja
metalleja Pohjois-Ontarion känsäkouraiset kaivosmiehet
uurastancjel ilmoille $335,000,000. Mikä tavaton mää­rä
rikkautta! Vuoden, ,1922 ajallo kullan ja hopean
tuotanto Pohjois-Ontarion mineraalikentillä teki $27,-
167,000, tämä ollen $7^000,000 suurempi kuin vuonna
192i« Täfflä kasvu pn sitäkin suurimerkityksellisempi,
kun nykyisten laskelmien mukaan vastaava lisäys suun­nitellaan
tapahtuvabi jokainen vuosi pitkän aikaa
eteenpäin. Läheiset asiantuntijat ennustavat, että Poh­jois-
Ontarion kultakaivokset tulevat tämän vuosikym­menen
loppupuoliskolla tuottamaan rikkauksia $40,-
000,000 vuosittain. Tunnettujen kultakaivosten lisäksi
voidaan lisätä mahdollisuubien joukkoon tuhansien ne-liömailien
laajuudelta alueita, missä kullanetsijät ovat
täydessä touhussa ja missä lupaavat toiveet antavat kul-tatuolannoHe
moninkertaiset laajentumislakeetl ,
Pohjois-Ohtarlosda on suurpääömanomistajilia siis
varsinainen kultavuori käsissään. Suuret kasat rikkauk­sia
ovat kaivoämiehei niistä jo hetroille mestareilleen
ilmoille loihtineet. Mutt^ kaivosparponien rikastumia-himolla
ei blemitaSn rajoja. Yhä janoisernmin he ah­nehtivat
uusia kult^asoja. ,
Tähän asti >ei kaivostyöläisten järjestyminen ole
päässyt vielä siihen mittaan, että se olisi kyennyt aset­tamaan
juuri sanottavaa vastarintaa kaivosparoonien
rajattomalle riistolle. Porcupinen lakko lienee ollut
ainoa työläisten vastarintayritys laatuaan.
Aikovatko Pohjois-Ontarion kaivostyöläiset jatku­vasti
tyytyväisinä orjina kasata kultakasoja herroille
orjuuttajilleen, pannen terveytensä ja elämänsä alitui­seen
vaaraan, saadakseen kurjan leipäpalan?
Kaivosmiehet; on jo aika teidän ryhtyä joukolla liit­tymään
alulle pantuun metallikaivostyöläisten järjes-toon.
.,
Keski-Ontarion nikkelikaivoksissakin on aloteltu
töitä viime kuukausina. Nikkelikaivos- ja myllylyöläi-setkin
ovat kokonaan järjestymättömiä. Näiden raata-jain^
on välttämättömästi liityttävä pohjoisempana raa­tavien
kuha- ja hopeakaivosyeljiensä kanssa samaan
järjestöön ja siten rakennettava luja voimakas Ontari­on
metallikaivostyöläisten unio. Tämä on ainoa keino
millä kaivostyöläiset voivat hiukankaan tur\'ata itseään
rikkaitten ja voimakkaitten kaivosporhojen rajatonta
nyIjentää vastaan ja vaatia työpaikoilleen vissinlaisia
turvallisuuslaitteita. .
Ja juuri nyt, Ontarion vuorikaivosteolHsuuden vir-kist>-
misaikana on mitä otollisin aika bivpsmieslen
järjestymiselle. Kullan, hopean, nikkelin ja kuparin
kaivajat, älkää siis jättäkö otollista tilaisuutta käyttä­mättä
hvväksenne!
— VTokiossa on yli 30 ammattiyhdisljksen val­tuutetut
yrittäneet esittää Ranskan lähetystölle vasta­lauseensa
Ruhrin alueen miehityksen johdosta, mutta
hajoiltivat poliisit mielenosottajaL
voidaan lukea sormia laskemalla, .ta­hi
ainakin silloin kiin liitetään var­paatkin
laskutavan välineiksi. Taas­kin
tub sama vanha kysymys ja
meidän suomalaisilla oikeisto-ivnv:-
läisillä ei ole muuta keinoa kuin
pylläyttää itsensä sen ylitse jollain
kummallisella teattcri-temi)ulla, ot­taa
lakki pois: päästä, kumartaa ih­mettelevälle,
katsojajoukolleen ja
suu salaperäisessä hymyssä sanoa:
kai näin helposti se käy hun oppii,
ei tarvitse muulta; kuin ahkeraa har­joittelua,
että kerran pystytään te­kemään
se oikein joukolla. He|Tat
temppuilijat! Maailman proletari­aatti
on liian. kankea vetääkseen it­sensä
solmuun poroporvarillisten
tanssimestareidieB -tavalla, eikä se
jalcsa juosta iänkaikeh suljettua ym­pyrää!
Sen täytyy lopultakin kulkea
suoraan. Tämän jpäivän valtaluokka
ei kuitenkaan ole' syntynyt neitsees-tä
enempää kuin' vanhasta akasta^'
kaan, että voitaisiin ottaa sitä kur­kusta
kiinni ja helistaä henki pel­lolle,
elikkä naulata ristiin ja tar­jota
hetken hengen pitiraekäi etik­kaa
että se kerkiäisi^sanellla testa­menttinsa
maailman proletariaatilla,
joka on sen laillinen perijä, ja sit-,
ten vasta pistää keihäs sydämeen,
porvaristo on kapitalistisen yhteis­kuntajärjestelmän
'tuote, kadoten
vasta silloin kun vastakkaiset talou­delliset
voimat ovat tulleet yleisik­si.
Mutta ovathan oikeistosyndika-listimmekin
selittäneet, että rakea-netaan
uusi yhteiskunta, jossa ei ole-mahdollisuukaia
, loiseläjäluokalle?
Niinpä tietenkin! Joa vain porvaris­to
sen sallii, sattuu kuolemaan, sitä
ennen, elikkä aivap ehctoin tahdoin,
muutoin^ vain piruukilesäan suostuu
tapattamaan itpeÄSä, sillä porvaris­tolle
ei saa sitä häpeällistä
temppua että .%e elämänsä päivinä,
selvällä Jäfj^Uä ollessaan joutuisi
jonkun tet&en luokan hallintovallan
alaiseksiv Olisihan se suoranainen
loukkaus tuolle ehdottomaan hallin­tovaltaan
tottuneelle herrasluokallo..
joutua tavallisen jätkä joukon .ar­moille.
Siksipä meidän vallankiimo-ubelliset
ihmeiden tekijämme anta­vatkin
sen kuolla kaikella kunnialla
omalle vuotelleen. Kas kun eivät
vielä mene ja. kysy, että korjataan­ko
tyynyä, rakkaani! Onhan sitä
sittenkin aikaa perinnön jakoon ja
uusien olosuhteiden järjestelyyn.
Mitäpä sitten vaikka tuo kuolema
kestäisikin jonkun aikaa, jouta<vat-pahan
työläiset odottamaan sekä
kärsimään, ovathan he siihen jo en­nestään
tottuneita. Siten sitä työtä­kin
> piisaa vallanlcumouksellisessa
liikeessä loppumattomiin, .'Muistuu
mieleen Ä. B. Mäkelän terävät sa­nat,
jotka hän täplän saman kysy­myksen
yhteydessä tässä tuonnot-tain
lausui, että «samasta syytähän
Suomen raittiusväkikin aikoinaan
ankarasti vastusti «Uneltolaliia, sillä
illoinhan heiltä olisi loppuneet val­tion
viinarahat joita heille-vuotui­sesti
jaettiin. Samasta syystä ei saa
porvaristoakaan kytkeä vallankumo­uksellisen
proletariaatin luokbval-lalla,
sillä silloin voisi käydä: niin­kin
hullusti että malttamattoman
työväestön päähän pälkähtäisi kom­munistisen
talouden rakentaminen,
ilman että vallasta syösty «sekä
aseettomaksi riisuttu porvaristo ky-keneisi
panemaan bmpeen vaikka
siltä .siten vietäisiin koko olemassa­olon
mahdollisuuskin» ja mihin ih­meeseen
silloin jiMitnisiban koKo
kumouksellinen sirkkelisosialismi sil­mänkääntäjä
joukkbineen! Työväes­tö
on tähän mennessä turvautunut
mutta taas kun ahtaat ajat vähen
tävät proletariaatin lyöntikykyä, ko­koaa
porvaristo voimansa ja. iskee
työväestön otsaan vastaiskun selit­täen
että kaikki kuuluu heille, ja
työväestpUe mitä jää. Näin jatkuu
aina, ja ijankaikkisesti, ilman että
yhteiskunta talouden uudesti rakeii
tamisesta tulisi mitään. Siksipä nä­mä
sirkkelisosialistit katselevatkin
kauhun vallassa kommunistien vai
lan anastus toimintaa, joka tulee lo­pettamaan
heidän loppumattoman
sota tanssinsa. _
.Ka'pitalistista yhteiskuTitaa ei hä­vitetä
yksin _ omaan vain hyvällä
tahdolla eikä helisevillä lausepar­silla,
sillä jokainen kommunismia
fiohden kulkeva taloudellinen uudis­tus
on kipeästi ottava leikkaus por­varillisessa
ruumiissa ja niin kauan
kuin oftiistayä'luokka on irti ja
puolustus keinot Msissään iulee "se
tappelemaan vastaan, antaen näille
yh tei^unnallisille «opereeraajille»
ainakin niin voimakkaita iskuja et­tä
varsinaisesta uudestirakentami-sesta
ei tule mitään. Porvaristo
on kytkettävä käsistä sekä jaloista,
siltä bn otettava kaikki aseet, se
on sidottava työväen luokan dikta­tuurilla
vallankumoukselliselle leik­kaus
pöydälle, ennenkuin kapitalis­teille
eiäraäfi antava ivaltasuoni,
porvajillinen talousjärjestelmä Ky­etään
poistamaan. On hävitettävä
nykypäiväinen yhteiskuntatalous en­nenkuin
vallassa olevasta luokasta
päästen eroon. Mutta ennen sitä
on saatava kommunistinen talous
tilalle. Miten se saadaan? SitenkÖ
että istutetaan oikeisto tuplavee-
Iäisten faldiri hattu ja itse William3
asettuu hajasäärin sen päälle sei­somaan
ja kaldealaisia kädenliikkei­tä
tehden mutisee . tärkeän näköise­nä,
että — <Hokus, bokus, hogura,
hÖ'psis> — Vitikaisen, pikku Viti­kaisten
kanssa rukoillessa huulet
lörpällä porvarillista saapasta, ettei
se vain potkaiseisr kumoon tätä ih­meitä
tekevää hattua ja siten sär­kisi
työväen luokan ruusuisia tule­vaisuuden
toiveita. Täytyy olla
pähkä hullu tahi auttamatoin oi­keisto
syndikalisti uskoakseen min­käänlaiseen
kasvamisteoriaan. Hih-kuvinkaan
uskon vimma ei kuiten­kaan
kykene porvarillista mahtival-taa
kukistamaan, siihen tarvitaan
koko maailman yhdistyneen työvä-estöd
vallankumouksellinen voima
ja sitte vasta kun omistavan luo­kan
sortomahti bn. hävitetty voi­daan
saavuttaa uuden ja työtä te­keville
edullisen yhteiskunta järjes­telmän
• rakennus mahdollisuudei.
Sitä mukaa kuin uudet taloudelliset
lait alkavat vaikuttamaan, kuolee
ja katoaa porvaristo sekä porvaril-set
väliluokat, mutta siihen mennes­sä
täytyy työväestön käsissä pll»
yhteiskunnallisen hallintovallan ja­kama
toin herruus. Porvarillistea
luokkain juonittelu ja häiritsevä
vastavallankumouksellinen toiminta
eivät lakkaa ellei dtä voiman ja
väen avulla pidetä krmssa, siliä
meidän on muistettava että porva­risto
taistelee silloin henkensä edes­tä
kun sen alta kaivetaan pois ta­loudelliset
perusteet Mutta tämä
tÄHETYSKUSTANNUKSETi
LÄHETYSKULUT: 40clähetyksi8tä alle ?30; 50c lähetyks. $3(u
40; eOclähetyks. ?40—160; 75c lähet ?60—1100.
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — SähkösannTn.
lähetykame $3.60 lisämabu. - ™
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad
xieVr Ave.'
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. .
BOX 69. VAPAUS,
SUDBURY, ONT.
PilettilMke tehtävä J, V. Kannaiton nimeasä.
liseksi porvaristoa hävittävän, uu- kaoppia,
den yhteiskuntatalouden rakentami­nen.
Alfred Hautamäki.
Alhaalta johtoa
hallintovalta enempää kuin uusien
taloudellisten tekijäin luominen­kaan
eivät saa «Qo anarkiaa, vaan
uuden valtaan nousseen luokan tie­toista
ja järjestettyä toinuntaa Jo­ka
voidaan saavuttaa vain vahan-kumouksellisen
proletariaatin dik­tatuurin
avulla. Proletariaatin luok-kadiktatuurin
turvissa ja yksino­maan
vain sen kautta käy mahdol-
Tämän allaolevan kirjoituben
olen lähettänyt Induatrialistin ju-laistavaksk
jo neljättäviikkoa sitten,
vaan koska ei sitä ole näkynyt sii­nä
niin lähetän sen nyt Vapauteen.
Tämä on muuten kuvaava siinä
suhteessa kuin Industrialisti . aina
huutaa sitä alhaalta johtoa mutta
cuin tulee kysymykseen sellaisen
kirjoituksen julkaiseminen .joka on
erimieltä sen johtajien kanssa, niin
sellaiselle' kirjotukselle ei kyllä an­neta
Industrialistissa tilaa. Onhan
se niin'helppoa huutaa «alhaalta-joh-
:oa> vaikka ei sitä noudatetakaan.
Teoriassa johdetaan alhaalta mutta
cäytäqnössä ylhäältä, JoS ei ker­ta
järjestössämme olevia varjopuo­la
saa arvostella lehden palstoilla,
niin kuinkahan voimme korjata
erehdyksiä ja menettelytapoja. Tie­dämme,
että juuri» sanomalehdistö
on parhaita välineitä tässä tehtäväs­sä,
sibi pohjajoukon tulee saada
niissä ääneiisä kuuluville. Voin
myöskin mainita siitä että minut
iHatsonin kämpässä 0. B. U;n vi­rallisessa
kokouksessa helmikuun
p. valittiin Industrialistin kirjeen­vaihtajaksi,.
mitä muuten tulee sii-len,
että kirjotuksessani painostan
0!ntarion metsätyöläjsten yhdistä­mistä
yhdeksi länsirannikon metsä-työläisten
'kanssa, ja edelleen, sitä
ietä P. T. K:seen. Sebän kohta
kirjoitustani ei ole > minun yksilölli­nen
mielipiteeni, sillä kun meillä
oli siellä se asia keskusteltavana
niin ei kukaan näyttäjyt vastusta­van
P . T . K :listär',
Industrialisti pitäisi olla Ontari­on
metsätyöläisten äänenkannattaja
mutta silti pohjajouTcko ei saa sii­nä
mielipiteitään eikä ääntään kuu­luville.
Työläiset kuinka kauvan
tulemme sitä sallimaan?
Kilvoitukseni mitä ei Industrialis­ti
julaissut kuuluu seuraavasti:
Nipigosta L. Matsom Camp No. 1
Tämä paperipuukämppä «ijaitsee
noin kuusi mailia Nipigon kauppa­lasta.
Ty^ötä täällä tehdään kum-mallalcin,
kuukausi- sekä kappale-palkalla.
Järjestyneitä tämän käm­pän
työläisistä on noin kolmas osa.
Helmikuun 4 pinä oli meöl^'täällä
ensimäinen kämppäkokous 'täiä tal­vena.
Kokouksessa m.m. valittiin
kämppäkomitea, kirjeenvaihtaja In-dTistrialistiin,
keskustelukokouksia "«^'si t^l>tävä päästäksemme tästä Is-päätettiin
pitää kerran viikossa ja
joka sunnuntäi-ilta on ohjelmailtä-mät
Keskustelukokouksia onkin jo
ollut kolme, atamia kaksi. Iltamista
voin mainita, että meillä on nyrk-kile^
ti cKämppäjätkä», joka ilmes­tyy
'joka sunnuntai iltamissa ja
muuta ohjelmaa on ollut koko pal­jon,
y b i paha puoli on se, että
ohjelma näissä iltamissa on ollut
enimmäkseen suomenkielistä, emme
ble saanut toiskielisiä innostumaan
antamaan ohjelmaa. En tiedä mikä
siinä on syynä että toiskielinen työ­väestö
yleensä on välinpitämätöntä
luokatietoisuuden hankkimiseen ja
itsensä kehittämiseen nähden. Sit­ten
mitä tulee suomalaisiin niin
mö:^y heistä on kylläkin nimellisesti
järjestynyt työläinen, mutta ei elä
eikä toimi niin kuin järjestyneen
vallankumouksellisen työläisen tuli­si.
Suuri osa suomalaisista järjesty­neistä
työläisistä tällä Nipigon pe­rälläkin
näyttää pitävän pääihan-teenaan
koiratorpissa ja peliluolissa
käynnin. Jo hyvän esimerkin vubbi
järjestyneiden työläisten tulisi jät­tää
moinen tapa, niin varmaan sekin
jo osabi vaikuttaisi terveellisesti,
järjestymättömiin työläisiin. Tietä­kää
ettei nunkään järjestön kortti
meitä tee <autuaaksi>,'Vaan meidän
on itse kohdaltamme kehitettävä
itseämme, hankittava vallankumo-ukellista
luokkatietoisuttlia* ja luol-levitettävä
luokkatieto;,
suutta, tyytymättömyyttä ja hoi.
kavihaa, ruurien työläisjoukkoja
keskuuteen, ' nykjistä , järjestplmu
vastaan: Meidän on valvotUva omia
järjestöjämme, ettei kaikellaikt
«teoreetikot» ala meille syöttämiä
«päivän nousuja» ja muita silmän-kaäntötemppuja.
• y
Tilanne Ont. mettätySlaiitea
järjeat3««S.
En tiedä: onko se suoranaista tie-tämättömyyttä^
vaiko tahallista vää-risEelemishalua
(ehkä kumpaakin)
kun:' Industrialistissa on näkyoyt
useita kirjotuksia, joissa kirjotetaj?
Ont. metsätyöläisten järjestön rta.-
hansista» . uusista jäsenistä, kuten
nytkin, taas viimeksi Industrialistiv
helmikuun 21 päivän numeroja
Sault Ste Marien paikkakuntakir.
jeessä. Miksi pitää ruveta tekemään
järjestömme jäsenmäärää suurem-maksi
kuin mitä se todellisuudessa
on? Silläko sitä tehdään järjestäy-tymistyötä,^
että huudfetaan tuhan­sista
uiisista jäsenistä, vaikka to­dellisuudessa
koko Ont. metsätyö­läisten
jäsenmäärä kaikkiaan ei ole
yhtäkään tuhatta. Eim. viime tam-mikuuri
ajalla, joka muuten on pa­ras
kuukausi pitkästä aikaa, on jä-senveroja
maksettu kaikkiaan ?45ö.-
00, joka summa jaettuna viidellä­kymmenellä
saamme summan: 910.
Siis näin ollen koko tammikuun
jäsenmäärä sen perusteella on ollut
ainoastaan 910. Minä ei sapo että
tämä lasku olisi aivan t a r k k a , siUä
toisilla on jäsenmaksut jälessä, mut­ta
bn taas toisia jotka ovat toisen
kuun maksuja maksaneet jo etukä­teen,
jotenka siis ottaen nämä sei­kat
huomioon jäsenmäärä ei voi
vaihdella paljoa kummallekaan pam
tästä^ ylläolevasta määrästä. Mutta
näinkään korkealla ei jäsenmääräm­me
tule olemaan enää kesällä, eli
sen vuoden aikana kun ei ole palioT
metsätöitä. Voimme sanoa Ont. met­sätyöläisten,
vuoden keskimääräisen
jäsenmäärän olevan vain tuo«'>8
400—500i Ei siis kovinkaan suuri
summa inetsätyöläisistä Ontariossa
'kuulu vielä järjestöömme ja tämä­kin
pieni summa mitä järjestyneitä
on, ne on vain osa suomalaisista
työläisistä, toiskielisiä on tuskin yh­tä
prosenttia. Koko Ont. metȊ-
"työläJsten järjestö on vajoamassa
suomalaiseksi kielijärje^töksi* niinpä
kaikkf toimeenpanevan komitean JS
rahastonhoitajan ehdokkaat ovat
suomaTaisia. Siinä siis kylmä todel­lisuus
järjestömme tilanteesta to­dellisuudessa.
'Mitä näinollen meidän
maannuksesta? Me tiedämme, etta
Canadassa on toinenkin metsätyö­läisten
järjestö, Canadan länsiosas­sa,
joka muun muassa on ottanut
ratkaisevan askeleen P. T. Kansain­väliseenkin
nähden, nimittäin yhty­nyt
siihen ja jonb päämääränä on
järjestää ja ulottaa toimintansa .vU
koko Canadan. Paras keino meillä
Ont. metsätyöläisillä on, että yh-dymme^
yhteen länsirannikon met=a-työläisten.
kanssa. Kun näin teem'
me saamme uutta innostusta ja hen­keä
toimintaamme, sekä samalla tu­lemme
olemaan osa P. T. Kansain­välisestä.
Tämä on ehdoton vält­tämättömyys
jos kerta aijorame^ jär­jestää
koko Canadan metsät.völäiset
Tiedämme että itä-Canadassa on tu-bnsia
metsätyöläisiä Joita ei viela
tähän mennessä ole järjestetty i ' '
lenban. Tiedämme myös että Ca­nadan
metsätyöläisten tietobeka
saaminen vaatii voimaperäistä tyo|
tä. AgitatsHJonia on vähimmasäi
määrässä tehtävä: ainakin neljällä
kieleHä, nimittäin engl. -'ooj»^
ranskan ja venäjän Kelillä. Mut»
Ontarion metsatyöläisinä emme
kene sitä tekemään, siksi onkin Pf
rasta yhtyä koko Cänadaa käsittä­väksi
yhdeksi metsätyöläisten jär­jestöksi
ja kohottaa toimintama:?
voimakkaaksi läpi koko Canada»
lännestä itään ja idästä länteen.
Kokouksen valitsena.
MOSK
MII
pys
ky
tus
tel
ro»
T.
ta
ko
Ea
to