Vapaus, June 2, 1923

              2 Lauantaina, teäikmm^ p. T- Sat. June 2.
VAPAUS
gsaodan snoqialaieen tyoyäeston äänenkannattaja. i]|pes-
SodbniT^iM. Ont. »oka tiistai, torstai ja lauantai
V A P A U S
(Uberty)
, The only Olgan of Finnish Worker8 fn Cöiiada. Pnb-i
i ^ iQ Sodbnxy. Oat., evexy Toesday, Thursday and
fiatnrdav.
•/iasAsssdsvz ertiiing ratea 40e per eol. Jncb. Minimem chaige
lo7 QiQ^e inserUon 76c. Dleeoiint on standing advertis»
ment^Thep Vapana is the best adtfertising mediam among
«>t» Finnish ftople in Canada. ^ ' , .
Cansdaan yksi vk. $4.00, puoli vU. $2.26, kolme kk.
$1.60 k yksi kk. 76c. . ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. |6.50, pnoh vk.
$d.00 ja kolme kk. $^1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaettSmSän,
•»»iHttladiaTnipfftftnjoillg on takaukset. -
-Vapuuden konttori ja toimitus on Liberty Building^
Lome St., Puhelin 1038. <-Po2tio5ete:
Bo» 6 9 / ' Sudbury, pnt
Tiistain lehteen aijotut ilmotakset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen ^tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Begistered at the Post Office Department, 0ttaw8, as
••»•i»n(rclasf« motter.'''
Hajanaisten unioiden ja halpojen
palkkojen maa
Missä'eivät työläiset ole järjestyneet taikka* miöä
ugjfiH ovat hajanaisia, siellä ovat'tavaUisesB"työläis­ten
olosuhteet huonompia' ja palkat alhaisempia jär­jestyneisiin
alueisiin verrattuna. Tämä op j^siln^in-
- \pislävästi havaittavissa kun vertaa Quebecin maa-kuntaa-
muihin osiin Canadassa. Quebecin teolli-'
suuskeskuksissa on kyllä paikottain verrattain voi-ilia?
kaitä\ja lupaavia unioita, mutta siellä on järjes­tyneen
työläisten kirouksena jätjestöjen hajanaisuus
ja liian monet anidt työaloilla, missä työläisten tulisi
kuulua samfian järjestöön samojen periaatteiden ja
vaatimusten pohjalla. Quebec.on kaikkien lialf>apaHc-,
kaisinta seutua Ganadassa suurelta osalta "sen tähden,
kun työnantajat työläisten hajanaisi/uden takia ovat
olleet tilaisuudessa pitämään' palkkataksat mielensä
mukaisena ja onnistuneet lyömään alas palkkavaati­mukset
silloin kun niiden puolesta on sattunut taiste­luja
puhkeamaan.
v Suurena syynä monien eri unioiden olemassaoloon
Quebecissa on se, että alhaisella kehitystasolla ja ka­tolisen
kirkon \ kahleissa olevat Canadan ranskalaiset
ovat uskonriidoissaan joutuneet perustamaan itsenäi-
' s i ä unhoita, joten uniot muodostuvat enemmän uskon­nollisiksi
laitoksiksi kuin puhtaasti työläisten luokka-asiaa
ajaviksi järjestöiksi. Union organiseerftajaa
on useinkin vaikea er^ottaa jostakin maallikkopapista.
Uskonto vedetään kaikkialla mukaan unioiden toimin-.'
nassa. ' " ^ ' '• -:i
Työnantajat mielihyvällä katselevat niiden työläis­ten
loimia, jotka joko uskonnon tai muiden seikkain
sokaisemana käyvät oikein järjestöllis^ taistelua toi-siaah
vastaan. Täqiän taistelun fcuraukset näkyvät
niin ammottavina Quebecissa.
Ruhnn alueen mustat taulut ja
< j^ punaiset liput
Saksan kansallinen passiivinen vastarinta Ruhrin
, alueella' on kirlcastunut työläisten vallankumoukselli''
-eeksi taisteluksi. Historian hirvittävän koneiston kam-init
jännittyvät,- rattaat jo iskevät yhteen ja kapitalis-
' lliin kansainväliset ristiriidat ovat. purkautumassa ulos
työväestön ja imperialiätijen välisenä kamppailuna. Tä­män
taistelun merkkihä ovat Saksan työläiset jo mö-;
:inin paikoin nostapeet punaisen lipun valtataistelunsa
merkiksi. ' '
r ,Vaikea on mennä sanomaan missä määrin Ruhrin
kumousliikkeellä on historiallista kantavuutta. Joka
. toj^auksessa tähän taisteluun osaaottavat työläiset ovat
hirvittävän voiman - kanssa vastakkain. Epäilemättä
on työläisten rynnistys punottu kokoon, jhlä^ paljor^
^epätoivon kuin omien voimien harkinnalliseii ^käyttä­misen
aineksista. Pistimien kanssa alati ypipärillä
häärivä kotoinen jä ulkomaalainen orjuuttaja «i aja*
nut työläiset tilanteeseen, jossa ei ole, eldcssäj^lnikään
muu kuin taistelu. ,, I
^^^^ M levottomammaksi,
ovat työvälitystoiihistojen tauluissa otsikon alla «Työn­hakijoita
» yhä kasvavat numerot. Yleisen ammatti­liiton
viimeisimmän tilaston mukaan on työttömäin ja
lyhennetyllä työajalla työskenteleväin luku ^huhtikuun
15 päivään 'mennessä jcohonnut yli neljän miljoonan.
Taulujen tomen puolisko, «Avoimia paikkoja työläi-
' sille», on sitä tyhjempi. • '
«Työosoituksia» lukuunottamatta on Skksan työ­läisten
huomio, kiinnitetty erääseen toiseen mustaan
tauluun, missä valkoisella liidulla merkittynä seisoo
ruokatavarakauppain hinnat. Niistä nähdään, eettä uu>
den valuuttaromahduksen jälkeisinä päivinä ovat «b-keri,
rasva, liha ja perunat kallistuneet 10—20'"/c.•Mut-v'ta
tämä on vain alkua. Tämä ei merkitse, että muu-f
tos pörssissä toisi tullessaan teollisen, kukoistuksen;
•^päinvastoin merkitsee se, että hintainkallistuminen tu­lee
edelleen jatjcumaan samaan aikaan, kun työttömyys­kin
kasvaa,'minkä johdosta Saksan proletaaririntama
tnlee. Vokenaan uutta ja syvää levottomuutta.
„ Englannin ja Ranskan varustus-kilpailu
'Englannissa toimitetaan parhaillaan puolustusvoi­mien
inventoimista ja tässä.yhteydessä on «iellä herä­tetty
kysymys ilmailuvoimi^n vahvistamisesta. Eri-
^ koisesti pidetään tässä suhteessa silmällä Ranskan esi­merkkiä.
V SitäVasiom kuin Englannilla on kayleltavanaän 371
köpettä,'on Ranskalla kokonaista 1,260. Jos ilmailu-voimieni
lisääminen jatkuu 'nykyisten suunnitelmien
inukaan, voisi Englanti vuonna 1925 asettaa liikekan-,
nalle 575-konetta Ranskan 2,180 vastaan. Tässä ei
ole kaikki. Sitävastoin kun suurin osa Englannin i l -
mataisteluvolmista on sidottuina, imperiumin kaikkein
kaukaisimpiin osiin, on Ranskan voimista juurin osa
käytettävänä kotimaassa. Yhdistyneiden kuningaskun­tien
rajojen MsäpuoleTla on Englannilla niinmuodoii^
tät^nvkyä vain kymmenen eskadroonaa (tai 90 konet­ta).
Ranskalla 111. (999 konetta). Vuoden .1922 ai­kana
rakennettiin Englanni«&a 200 uutta konetta, so­tilas-
ja- siviilitarkoituksiin. Ranskassa 3,500, joistai
300 ei sotilaallista tyyppiä.' Vieläpä .pikku, Belgialla­kin
*'on enemmän koneita käytettävänään, kuin' Eng­lannilla.
. ,
"Nämä ntinierot ovat saaneet englantilaiset liikkeel­le.
On herätetty kysymys ilmalaivaston rakentamises­ta.
Kilpailukyvyn saavuttaminen Hanskan kanssa tu­lisi
viemään laivaston^ rakennuslcustannuksia 15 milj.
puntaa kertakaikkisina menoina ja sfenjälkeen vuosit­tain
23 "milj. puntaa ilmahudjetfina,.\joka vähitellen
kasvaisi 35 milj. puntaan.
Kansainliiton sihteeristön ahkerat tilastomiehet esit­tivät
kerran yviime'syksynä ylel^atsauksen eri maiden
puolustusmenoihin sodan edelliseen aikaan verrattuna.
Siitä kay selville, että 'ka?kista Europan maista vain
Italia on vähentänyt puolustuslaitoksensa, menot vuo­den
1913 tason alapuolelle. Jos hudjcttinumerot las­ketaan
kullassa, saadaan tulokseksi, vCttä Ranska oh
lisännyt ,puolustusmenoj"aan 32.4 prosentilla, Belgi^
170:9% rlla, Englanti 76.6% :11a, Ruotsi ^1.7% :11a ja
Sveitsi 46.3% ;lla. Sellaiset numerolasTcelmat tosin
kyllä antavat jokseenkin vähän luotettavan^ kuvan to­dellisesta
asemasta, mutta ne kumminkin osoittavat
siksi paljon, ettei aseistariisumisäjatus,ole päässyt juur-tumaan-
Europassa sodan jälkeen.
Imp^ialistien puskurivaltio
Maailmansodan jälkeen maailman karttaa yudel-leen
piirustettaessa on imperialististen valtojen yhte­nä
päätyönä ollut n.k. puskurivaltioiden muodostami­nen.
Tämä tapahtuu suurempien maiden mukana vja
reunamailla olleiden ^ pikkukansojen kansa'llisten «oi­keuksien
» ja «itsenäisyyden»,, nimellisellä tunnustami­sella
järjestämällä niille muodollinen itsenäinen hal­lituksensa.
Taloudellisesti • ja diplomaattisesti muo­dostuvat
tällaiset valtiot kuitenkin järjestään suurten
imperialististen valtojen vartiopaikoiksi, puskurivaU
lioiksi, kuten rjiitä sattuvasti kutsutaan. / .
Nyt ta'as kerrotaan,'^että. Englanti järjestele^e Ira­kille
tällaista itsenäisyyttä. Irak on Englannissa vi
rallihen nimitys Mesopotamialle, jonka mandaattioi
keuden kanjairtliitossa Englanti sai maailmansodan
päätyttyä.: Mesopatamian kanssa solmittu sopimus
Edellyttää, että Englanti sitoutuu yhdessä maan viran
omaistea kanssa valmistamaan perustuslain, joka va^*
taa väestön oikeuksia, etuja ja toivomuksia sekä edis­tämään
Mesopotamian kdiitystä itsenäiseksi valtioksi
Allekirjoitettu pöytäkirja on siis , tämän sophnukseri
toteuttamista. Asiaa koskevista uutisista ei käy selville,
tarkoiletaÄnko.koko virallista Ifakia, s.o. Mesopotami
aa Mosulinöljylähteineen, missä tapauksessa nämä
luonnonrikkaudet yritetään siirtää uude'lle «riippu­mattomalle
» valtiolle englantilaisen pääoman hyväk­sikäyttöä
varjMi, vai tarkoitetaanko Irakilla samanni­mistä
Vähän-Aasian maakuntaa Persianlahden pouka­massa,
jonka «riippumattomaksi» tekemistä Englan­nin
imperialismi voisi -hyväkseen käyttää Arabian * ja
Intian herruutensa lurvaamisdcsi ja pitääkseen yhä.
edelleen hallussaan Mosulin rikkauksieu kulkureitin
Persianlahden kautta maailman mankkinoille. Horju­van
maailmanvaltansa tukemiseksi eikä . siis mistään
«inhimillisistä» syistä, Hkulten tahdotaan- uskottella,
hankkiutuu Englantilainen imperialismi kehittämään
Älesopötamiasta puskurivaltiota Turltkia ja Persiaa
vastaan. >
Can^aii Kommunisti*
sen Napri^liiton
ji Järjestö
Internationalcfn säveleet
' Usein »olet varmaankin ollut tilaisuudessa kuule­maan
«Internotionalen» "ihania säveleitä jossakin työ-,
väenjuhfessa laulettuna. Moni »lauleskelee sitä laulua
yksinäänkin jokapäiväisessä olossaan.
. Eivät kaikki. Löytyy monta^ joka laulaa tätä lau­lua
ainoastaan sen kauniin sävelen vuoksi. Ajatel­kaamme
järjestymätöntä työläistä, joka loulaa: «Työn.
orjat, sorron yöstä nouskao, maan ääriin kuuluu kut­sumus.
» Tämä järjestymätön työläinen kehoitlaa
toisia*-nousemaan ja kuulemaan kutsumusta,' multa
itse ei' sitä ymmärrä. Hän laulaa edelleen: «Pohja
vanhan järjestyksen horjuu, orjajoukko taistöhon.
Aläs lyökää koko vanha maailma ja valta teidän sil-loHfon.
» Näillä sapoilla laulsfja • tunnustaa itsensä
orjaksi, kehoittaa toisia orjia'taisteluun vanhaa yh­teiskuntajärjestelmää
vastakin, mutta itse on syrjässä
tästä taistelusta, ollessaan järjestymätön.
Sama järjestymätön työläinen voi laulaa''edelleen:
«Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtjfkää,-niin
huomispäivänä kansat on veljet keskenään.» Mihin
rintamaan hän tovereitaan kehoitlaa? Hfinen oma rih-tamansa
on' jarjestymättömäin joukossa, joka rintama
ei taisteluista välitä. Hän kehoitlaa luonnollisesti yh­tymään
järjesty neitien rintamaan, vaikka V i siinä it­sekään
ole.. Hän kyllä laulaa, eitä «huomispäivänä
kansat on veljet keskenään,» siis kansat rotuun katso­matta
ovat veljet keskenään, mutta hän ei ole vieTä
sitonut veljeys-siteitä oman maansa' luokkatoverien
kanssa.
Etteko koskaan ole, te järjestymättömät luokkatia-verit,
ajatelleet velvollisuuttanne luokkatovereitanne
kohtaan? Te kannatatte kylläkin työväen aatteita, mut­ta
kumminkin annatte koko toiminnan taakan levätä
järjestyneiden 'tövereittenne Iharteilla Tällainen me­nettely
ei kelpaa. Lyökää veljenkättä järjestyneiden
lovereittepne Jconssa ja ryhtykää yhdessä heidän kans­saan
toteuttamaan «Inlernationalen» kauniita sanoja!
(Puolueen ja Nuorisoliiton, osasto­jen
huomioon otettava ja
talletettava!.}
Kommunistisen Nuorison Inter-nationalen
kolmannen kongressin
teesien pohjalla On Kommunististen
jNTuorisoliittöjen tehtävä köyhälistön
lasten järjestäminen ja toiminnan
Ohjaaminen. Kokemukset «n yleensä
osoittaneet että nuorisoliitot iasva-tukseflisina
'järjestöinä parhaiden
käsittävät lasten toiminnan vaati­mukset
ja ikäsuhtcet huomioon ot­taen
Voivat ymmätryksellisestS suh­tautua"
lasten voittamiseka podd:
leen.;;, v , ' , '
Puolueemme , Keskustoimeenpane-
Van komitean jä Nuorisoliiton Kan-sallistoirteenpanfevan
komitean yh­teisen
neuyotteluri perusteella on
Nuorisoliiton 'tehtävänä ratkaisevi­en
askelien ottaminen Lasten Jär­jestön
muodostamisessa. iMissä ei
ole . NiuÖri^oliiton osastoja • tulee
puolueen , osastojen ryhtyä pane­maan'
täytäntöön puolueen konven-tionin
ja järjestön edustajakokouk­sen
päätöksiä nuorison järjestämi­seksi
ja edelleen lasten klubien
järjestämiseksi. • .
-Alempana- esitetty selostus on lä­hetetä,
liitto-osastoille ohjeeksi
lasten toiminnan /järjestämisessä.
Samalla kun Kommunistisen Nuo­risoliiton
virastoii ^taholta tullaan
antamaan ohjeita, niin olisi toivota
tayaa että* osastojen valitsemat oh­jaajat
tilaisivat itselleen Kommu­nistisen
Nuorlsointernationalen kus­tantaman
'kuukaiisijulkäisun «Bulle­tin
for the Teachers of Commu-nist
Children Sections». Se on »voit-tamaton
phjekirijanen. , Vuosikerta
maksaa ainoastaan 75ci Virastom­me
välittää ^ tilaukset. /. , !
Miksi Laeten JärJMtot' ovaf valt*
tSmattöini^ ,
On sanottu, \että, varhaiset käsit­teet
säilyvät kaiSrairiin.' "rähiäTi oh
kauan käsittänyt kirkköl ja siksi
kirkolliset: pyrkivät valloittamaan
lasten' ajatusmaailmana K^kkerien,
seuran, urheilun, huvittelun . y.m
kautta he vetävät lajpset* sunnuntai-;
kouluihinsa; Ja eiköpä heidän toi­mintansa
ja työnsä tuloksia ypita:
kin toteta . työväenluokan orjamai'
suudella ja ennakkoluulois^uudella
mikä pitää' heidän ajatusmaailman­sa
kahlittuna huonmatta kahdenhen
kymmenennen vuosisadan ^tieteelIi-sestä
: ja teknillisestä, kehityksestä.
Vasta viimeaikoina oh meikäläi­set
täysin elävästi' tajunneet että
vallankumouksellisen liiklife^n ^tulee
huolehtia lasten /kasvatuksesta ym­märtäen,
että tämän päivän lapset
ovat huonuspäivän .täysikasyuisia,
joidten ,tulee viedä eteenpäin luok­kataistelua.
VasU nyt on canada-lainen'
työväenliike ^kanut täysin
oivaltaa minkä, perustan käsitteiden
valmjstamineh muodostaa' vallanku­moukselliselle
liikkeelle. Kun työ­läisten
käsitteet jo' nuorena saa-daanv
luokka-asernansa ymmärtä­mään,
niin on;he valmiita luokkar
taistelun ; käytännöllisille välttämät­tömyyksille
ja odottavat vain mo-biliseerausta.
Eikö Boy Scout. ja
Giris'Guide liikkeet ole kapitalis­tien
taholta järjestetty tarkoituk-äella
mobilisoida ' uUsia armeijoita
imperialistisia sotia ja kapitalisti­sia
työpajoja' varten?
lisyyksien varaamiseen
nautittavaksi. ^
Elämä itsessään ei ole' selittämä-töintä.
Elämä, sen alkuperä, sen
kehittyminen ja sen kuolema, joka
tulisi tietää ja ymmärtää.
'OPPIAINEITA.
Yhteiskunnallinen kasvatusoppi
on oikea inääritelihä vastaamaan
sitä kasvatuksellista tehtävää mitä
meidän oii ylläpidettävä. Tämä' voi­daan
jaotella seuraavasti:
.1. Aikaiceupi ihIniIhIst^^ia.
a) Osoittaen -keksintöjen edistyK-'
sen ja muutokset,taloudellisessa ke­hitysprosessissa.-
b) Osoittaen yhteiskunnallisten
laitosten kehityksen. - ,
Latten järjestön muodostamisen
tarkoitukset
Ilman 'epäilystä [ tarkoituksena tu­lee
olla;
a) Hyökkäys kapitalistista kasva­tusta
vastaan, jota istutetaan työ­väenluokan
lapsiin.
b) Valmistaa lasten käsitteet hy­väksymään
kommunismin aatteet.
Kapitalistinen kasvatus on kaksi-v
nainen. Ensiksikin lapset- saavat
juuri riittävän teknillisen opetuk­sen
ollakseen soveliaita raatamaan
kapitalistisissa tehtaissa, kaivoksis­sa,
myllyissä ja kauppa-osastoissa
ja toiselta puolen henkinen val­mistaminen
on, tarkoitettu saaipaan
niistä lojaalisia nykyisen järjestel­män
kannattajia.
Kapitalistinen opetus, jolla nuo­rison
käsitteet muokataan, on tar.
koitettu kehittämään yksilöllisyyt­tä,
kansallisy%ytta kansallisine'
ennakkoluuloineen ja rikkärden ja-malbimista
yksilöllisenä hyveenä.
KommtmiStihen kasvatusoppi on
kokötiaan Vastakkaitien. Y^silöUi-.
syys alistettuna yleishyväle ja yh­teiskunnan
eduksL Koko elämän
tarkoitus jä keiutj^ on ynimänret-tävä
yhteisyvän säilis^tämisen edel­lytyksenä.
KanMiäkiistat häviävät
kansainvälisen ; yhteistoiminhan ja
solidariteetih tieltä —' kolleitivisrai
-1- palautuu—-kilpailun tilalle.
Kaikki- rikkaus, bn hyvää, mutta,
koko yhteiskunnalle. Ahkeruus on
hyve, - kohdistettuna elämän täydel-
2. Ns^jrajan historiaa.
.Luokkataistelu yhteiskunnassa.^—
Tämä !ou osoitettava kaikissa eri^
muodoissa ja verrannollisesti valais-'
tava.
Vert^u aik^isempain luokkatais­telujen
"^muotojen kanssa.
, 'ifleistiedot hietken tapahtumista,
kuten taipahtumat NeuvostprVenä-jällä,
Mitä'^Neuyo!ftot oni^at, Nälän­hätä,
sen syyt ja seuraukset,jne.
(Kommunistiset lasten kodit Neu-.'
vostö-Venäjällä ovat juuri laitok.
sia joiden ylläpitoon' ja rakenta­mista
varten nyt kokoaa avustusta
Canadian Friends of Soviet Rus-sm.
Täten edellyttäen parhaimman
ja kokemusperäisen opetusjärjestel­män,
• jonka tieltä täytyy vanhan
hävitä.)
( Luonnon tutkiminen.
Kasvien elämä, tarkoitus ja, käy­tännöllisyys.
(Mehiläisten,: muura­haisten,
y.m. elämän tutkiminen,
läksyissä osuustoiminnasta ja osuus­toiminnallisesta
jiäpjestäytymisestä.
Sukupuolikysjmiyksen käsittelykin
on erittäin tärkeä ja voidaan' ot­taa
huomioon naiden .^ysymyksjen
yhteydessä.. Meille ei ole tarpeellis:
tft. valhemoraalisuus elämän tutki-jnisen
yhteydessä. Vaikkapa nyky­ajan
koulu pelkää' näitä' kysymyk­siä
käsitellä, • niin on hyödyllistä
kaikki jossa opetetaan lapsille •elä­män
tarkoituksia, jatsiksi meidän
on ohjattava tietäj koska meidän
ymmärryksemme ^elämästä on tle-teellistä.
• r •
; Kuinka aineet tulisi käsitellä/
Luennoiminen on liiaksi koultln
mällistä: ja sellaisenaan'^i sen kaut­ta
saada lasten mielenkiintoa.- Se
ei kiihoita lapsessa itsealoite ja har-,
kintalcykyä, eikä. tarjoa tilaisuutta
siihen. Tämä siis avaa kysymyläen:
Miten järjestää, ei vain opetus,
mutta yleensä järjestöt? iRiittäköön
icun sanomme tässä, että pyrkimys
kummassakin 'isuhte^ssa tulee.;, olla
kohdistettuna laste|i itsenäisen afoi-t^
jryyilV ohjaiyniseen: ja itsehallin­toon
toimintc^atasa koskevissa' kysy.
mjrksissä. '.^ ,
Toimintaa valvovain toverien oli­si
pyrittävä olemaan mieluummin
ohjaajina' ja valvojina kuin jyrk-kjhä
opettajina ja kaiken kontrol-*
leeraajina. :
Järjestöjen muodos^minen.
Meidän tarkoituksemme on pyr-
MATEBIAUStEVM HKliORIAN KÄSITYS
Vanhan materialismin riittämätön ja yksipuolinen katsant k
Marxin vakuutetubi; siitä, 'kuinka välttämätöntä ön saada jhte^h ^
tiede materialististen penisaatteitten kanssa sopusointuun ja.mu'
näiden perusaatteitten mukaiseksi. Kun materialismi yleensä s e i ?
toisuuden olemassaolosta riippuvaiseksi, niifi vaatii materialla''
sitä käytetään yhteiskunnan tutkimiseei^, että yhteiskWaIlinen'%o.
selitetään yhteiskunnallisesta olemassaolosta riippuvaiseksi «T L'^."?
siä keinoja tutkiva tiede», sanoo Marx^ «paljastaa ihm' ^ Jsen akt.ivUej,
täffläo •
'"8a ja hänesia
suhteen,. luontoon, hänen elämänsä suoranaisen tuotantoprosessin
yhteydessä myöskin hänen yhteiskunnalliset ejämähsuhtee
pulppuavat henkiset: ilmiöt.»' Yhtenäisen muodoslelun materialla •
perusaatteitten kyttämisestä inhimilliseen yhteiskuntaan ja sen hkh^
aan nähden antoi Marx esipuheessa teokseensa «Zur Kntik der
Chen Oökonomie» seuraavilla sanoilla: PoitisA
«Elämänsä yhteiskunnallisessa tuotannossa kulkevat ihmiset määrit
tyä, välttämätöntä ja tahdostaan riippumattomia olosuhteita kohde
tuotantosuhteita kohden, jotka vastaavat Mnen aineellisten tuotantov
miensa määrättyä kehitysastetta. ' • Naiden,|Juotantovoimiensa määrä^^^
kehitysastetta. Näiden luöfantosuhteiden.kol^onaisuus muodostaa yhteis
kunhan taloudellisen järjestelyn, sen -realisen pohjan, jolle juridinen ja
poliittinen rakennus. kohoak "ija jotka'' vastifavat määrättyjä yhteiskunnal
lisiä tietoisuusmuotoja. Aineellisen •el^Sh^t on edellv-tyksenä
yhteiskunnalliselle, poliittiselle 'ja' henkiselle elämänpTose^ille
ylipäänsä. Ei se ole ihmisen tietoisuus, joka määrää hänen olemassao­lonsa,
vaan päinvastoin hänen' yhteiskunnallinen olemassaolonsa mää­rää
hänen tietoisuutensa. Kehityksensä;määrätyllä asteella joutuvat vh-leiskunnan
aineelliset -ttiptanlovoimat ristiriitaan .vallitsevien tuotanto-suhteiiten
kanssa, tahi, mikä on vain asian; juridinen ilmaisu, omaisuus-suhteitten
karissa, joiden puitteissa ne tähän saakka ovat liikkuneet. Tuo>
tantovoimien kehitysmuodot kahlehtivat nämä suliteet. Syntyy vhtei»-
kunnallisen: vallankumouksen aikakausi. Taloudellisten perusteitten
muuttuessa, muuttuu hitaammiili tahi nopeammin koko suunnaton ylä.
rakennus. Tällaista mulKstusta taikasteltaessa bn aina erotettava toi­sistaan
taloudellisten tuotantoehtojen aineellinen ja ' luonnontieteelli­sesti
tarkasti määriteltävä' mullistus sekä juridiset, poliittiset, uskonnol­liset,
taiteellisk tai filosofiset, lyhyesti sanoen, kaikki aatteelliset muo­dot,
joilla ihmiset tulevat tajuamaan tämän selkkauksen ja sen taistel­len
ratkaisemaan. Yhtä vähän kuin jonkun yksilön,määrittelemme sen
mukaan, mitä hän -lUulee olevansa, hiin yhtä vähän voidaan tällaista
mullistiisaikakautta määritellä*"sen omaaihan tietoisuuden perusteella.
vaat\ päinvastoin on", tämä: tietoisuus selitettävissä aineellisen elämän'
vaslaluotantosuhteiden esilläolevien ristiriitaisuuksien avulla. Vallitse-'
va j^iteiskunta ei koskaan häviä ennen kuin kaikki tuotantovoimat, joil­le
yhjeiskunta on riittävän laaja, ovat kehittyneet, eivätkä korkeammat
tuotantosuhteet astu koskaan tilalle, ennen kuin niiden aineelliset ole­massaolon'edeHytykset
ovat tarpeeksi. .Iiautoutuneet vanhan yhteiskun­nan
helmassa. ~§en tähden osettaa ihmi^unta itselleen aina vain sellai- '
sia tehtäviä, joita se kykenee ratkaisemaan, sillä" tarkemmin katsottuna
tehtävät; itse' aina yastaavät jo käsillä olevia ratkaisunsa aineellisia edel­lytyksiä
tahi'ainakin-oyat käsitettäviä syhtymisprosessiaäri. Suurin piir­tein
katsoen voidaan?*aasialainen, antiikkinen, feödalinen ja nykyinen
porvarillinen tuotantotapa merkitä yliteiskunnan: taloudellisten muo-dostumisteii
edistysaikakausiksi. Porvarilliset tuotantosuhteet ovat vii­meisinä
yhteiskunnallisen •tuotantoprosessin ristiriitaisena muotona.»
kiä kaikkien työläisten lasten kes­kuudessa
. nostattamaan t&imintaa.
Canadassa ori' koulujen järjestämi-seissä
.tekHillisiä .vaikeuksia,• sillä
kaikki' koulut ovat maakuntahalli-;
iuksen kontrollin ja määrättyjen
säätöstelyjeh alaisia, kuten tervey­dellinen,
tarkoituksellinen ja opet­tajain
hyväksymistä koskevat sei­kat.
Myöskään eivät tällaiset oppi-keskukset
vedä Japsia puoleensa, ei­kä
ole soveliaita ja käytännöllisiä
tovereille, jotka pyrkfvät aeiaa edis-itämään.
Lasten innostutamiseksi on «Las­ien
klubilla» kaikki puoleensa veto-ominaisuudet,
kute^:
a) Vapaus toiminta rajoituksista,
vaikkakin itsehallinto . klubi-toimin­nan
säännölliseen malliin järjestä,
misessä on itsessään välttämätön-b)
Ohjaus ja huvi voidaan yh­distää
joko historian eli luonnon
opetuksessa. — Esim,: Päivän mat­ka
maalle, - antaa arvokkaan tilai­suuden
tutkia luontoa. Ja päivän-retki
metsään 'hy>'än- lilaisuuden
opieföaa historiaa^ elää kut^^n in­tiaanit
— tarjoaa lapsille mahdol­lisuudet
tutustua alkuperäisen ih­misen
—- esi-isien elämään ta­poihin.
Huvittelua tarjoaa metsäs-tysretki,
sotatanssia ja leikit.
Missä ei lasten kulbeja ole vielä
olemassa, olisi heti ryhdyttävä liit-t(
qen ja osastojen taholta klubien
järjestämiseen ja niiden kautta
yleensä kesätoiminnan järjestämi­nen
käy helpoksi../ — Kluhien jä­senkortteja
valmistetaan ja lähete­tään
sen mukaan kujn niitä pyy­detään.
Pieni jäsenmaksu on perittävä
kldbien jäseniltä, mutta toistaisek­si
.saavat liitot päättää jäsenmak­sujen
suuruudesta. Vdi olla esim.
lapsilta alle 8.,ikävuod<en 2 senttiä
kuussa, ja; siira ylöspäin 14 ikä.
vuoteen .5 senttiä xuussa.
Kuukausi-raporttikaavakkeet val^
mistetaan myös ja tulee lasten klu­bien
sihteerien täyttää ne ja lähet­tää
'Kansallisvirästoon. Samalla
kun nämä antayat säännöllisesti
tiedon toiminnan kehittämisestä,
ne myöskin luovat lapsille tunte,en
siitä, että he ovat osana koko
maata käsittävästä liikkeestä.
Lasten järjestö ön itsenäinen,
paitsi Nuorisoliiton valvonnan alai­nen.
Nuoris6-osastöjen ja-sieM^mis^
sä niitä ei ole, puolueosästoj(^ on
järjestettävä ohjaajat, keskinäisen
edustuksen pohjalla.
Poliittinen toiminta ja_ lt\oUcatais-teluun
osanotto.
Myöhemmällä ' kun lasten klubit
voimistuvat, voivat lapset ottaa osaa
käytännölliseen taisteluun.
Esim. voidaan mainita seuraavaa:
.Äskettäin Croydchiissa, Englan­nissa,
lapset meni lakkoon rikkuri-opettajia,
vastaan. T^uloksena ollen,
rikkuri-opettajain eroittaminen ja
^anhaih opettajain takaisin ottami­nen
korotetuilla palkoilla.
Saksassa ja muissa maissa, lapset,
ovat \ järjestäneet protestimielenoso-tuksia
vastustaen kapitalistista ope­tusta,
jonka kautta häväistään työ­väenluokkaa.
.On myöskin, järjestetty mielen­osoituksia
ja lakkoja vastustaakseen
viranomaisia, jotka ovat eroittaneet
opettajia rayötätuhtoisuudesta. työ­väenluokan
asialle. '
vMonia muita tällaisia kysymyksiä
ja'.'toimftinan m.uötbja voi ilmetä,,
|ossa lapset voijat' käytännöllisesti
osoittaa voimaansa ja merkitä kan-
.tansa luokkataistelussa, sekä tule­vaisuus
tarjoaa nämä jatkuvasti
toiminhan. iJaajentumisen mukaan.
. Canadan- Kommunistisen Nuori-soliitoh
kansallistoimeenpane-nevan
komitean puolesta,
A. T. BILL, sihteeri.
Vilkaisu levitysrinta-maUe
.
Vapauden levitysosaston päällik­kö
ja Kaappoo ovat viime aikoina pi
täneet minun mielestäni väfeän lii­an
hyviä luuloja, itsestään, ja le-vitysarmeijasta.
Ja kehottaneet
kallistelemaan .armeijansa vräton
maljoja keväisen 'raikkaassa puro­vedessä
muutamia viikkoja liian ai-kaseen,
jota en olisi heiltä van­hoina
kokeina tappelumiehinä odot­tanut.
Mutta suokaamme heille an­teeksi
heidän heikkoutensa, sillä
•erehtyyhän ne joskus vanhemmat­kin,
meistä •nuorista puhumattakaan.
Muuta vikaa en minäkään koko ju­tussa
näe kun sen, että kartta, jo­ta
minä .tässä .vilkaisussani aijon
käyttää kumoamattomana tokument
tina viimeisten kahden viikon ai­kana
käydyistä taisteluista eri rin­tamilla,
«sottaa päämäärän, johon
meillä on vakava aikomus, nim.
lehden laajentaminen edustajako­kouksessa'Häärätyillä
ehdoilla, ole­van
vielä liian kaukana edellyttääk-seen
voiton malji^eri jatkuvaa ka!--
listeluafv Sen -sijaan, että olisi
mhutamaihi kymmenellä tilauksella
menty/ eteenpäin^ on muutamilla
rintaman osilla-ijperäännytty. Pe-rääntymmen
eL kuitenkaan ole f
lul niin. tuhoisaitt} etteikö sitä i^i^;
lä voisi muutamassa .tunnissa saa­da
takaisihi kunhan nyt vain jä­tämme
voiton: maljäih. kalliitalen"- !