Canadan uutiset, November 15, 1923

              minSH HB^SPÄPBR XH CANADA AND nWS AD?BE?Iöm® OTDSTO.
^ ^ ^ ^ ^ ^
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS VESITYKISSÄ JA HYVÄHTASTOISUUS EAIEXiSA ASIOISSA.
NUMERO 46 Toi-staina MaiTa«k. 15,1923 — POBT ABTHUE, CAMADA — Thm-sday, Nov. 1;"), 1923 IX Vuosik.—Voi IX.
ENGLANTILAIS. ELON­KORJAAJAT
SYYTTÄ­VÄT
OLOSUHTEITA CA^
NADAN LÄNNELLÄ.
Kaksi täältä palaavaa miestä^
' valtamerilaivaan piiloutimee-na,
pidätetty Englannissa. Sa-
I novat ilmoitusten olleen har-
' haanjohtavia.
^luuaii iiijsta A-alituksista,, joi.
ta l'anadaan elonkor.jiiutöihin
lähteneet englantilaiset ovat teh­neet
länsiinaaknnt.ieu tvfioloista.
saatiin |viime iviikolla kuulla e-rääs*>-
a Lontoon poliisioikeiuies-sa,
kiiii kahta taalta takaisin ko­tiin
pahinnntta niiesta syytnt.tim
sala matk iKst a vt isosta (:'nnartl-l in -
j au ' / Ant on ia • -1 a i \' a 11 a . M o 1 e u 1 -
mal i sy >'t et y t i o l lA-al m m ri a, 111 11
lista kotoisin.
Miesten asia^na.jaja ilmoitti o i ­keudessa,
että 7niehet oliA'at i l ­moitusten
IperusteeUa .sa<ineet
lia rli.aan.ioh ta va n k a si ty ksn ei o n -
korjuutöistä Canadas.sa. Toisen
miehen ma t ka kusta n m i kset oi i
suorittanut hiinen .isäusii; .joka
poikansa puolesta sijoitti 10 pun­taa
eräseen| AVinnipeferm pankr
kiin,mutta oli poika jäänyt liar-hailemaan
siihen kaupunkiin
vain dollari taskussaan. Siellä
hän kertoi tavanneensa tuhansia
En an n i s t a «|a a p vi n e i 1 a m uvl v i ä,
kaikki vhtä. huonossa "
J o l l akin
asemassa,
ta va lla keinotellen on­nistui
hänen • päästä, takaisin l i ä -
Canadaan ia [»iiloutua höyvylai-va
Antoniaan."! Hänen ))iik)>
paikkansa keksvttim merellä,
vaan laivan paallvsto oi sallinut
hänen työllään maksaa matkaan­sa.
Oikeudessa oli saapuvilla luyös
liöyrylaiv^ayh t i ön la k iniies, .jok a
lausui toivoniuksen, että viran­omaiset
ryhtyisivät toiinenpilei-
' R i i n , jotta m i e h i ä ei vast'edes
houkuteltaisi ('anadaan väärillä
hl pauksiilla, joiden täyttäiuinen
jo etukäteen tiedetään inahdot
•lomaksi. Tuomari Uincjetti syy-fetyille
kaJidentoista kuukauden
ehdollisen rau^^aistuk^en.
Kreikan tasavallaksijulistamista
ennustetaan.
Kabinetilla on ollut neuvotte­lu,
jossa on keskusteltu. Ivreikan
perustuslain muuttavnisesta. K a ­binetti
oli yksimielinen siitä, et-tii
aika on otollinen Jiallituämuo-don
vaihdokseen. Jos mitään
nivi u t OS t a te h dä ä n. , ta rk oit ta a se
Krei kan julistamista tasaval­laksi.
Caruson leski menee naimisiin.
Maailmankiuiliin laulajan, Ivu-
(.*ai-uson leski, entinen Miss
Park Henjainin. X<'\v \'orkista;
o n :m en n y t k i 11 lo i ] 11 n \- a i -a k k a a n
skdtlantiiaisen. kai>tt'enr Fuijfra-m
1 n k a n s s a. .Molemmat o v a t nyt
vierailulla- leirisissä. Häät viete-tiiän
; Enj^lannissa kolmen viiknit
luikittua.
K i h 1 a. LI t un e i d e u . t n l U i v n u s s a i
.ilkuiKa Italiassrj vume elokuus­sa.
ka|.>teeui- Ingraniin opiMlaessa
Ali-s. ("arusoa uimaan.
Murhasta epäilty intiaani
teki itsemurhan.
Joe Blaekhorse eli TV,*Q Ötab
nimellä tunnettu intiaani, jonka
oletettiin perjantainaj marrask.
2 p :nä murhanneen ; lU-vuotiaan
AVinnie ToHeslrupin lähellä Ray-mondia,
Alta., ja sitten heittä-neeu
tytön ruumiin palavaan
heinäsuovaan, kuoli toissa keski-yiikkona
LetJibridjen hospitaa­lissa
vammoiliin, joita hänen
limllaan saaneen itsemurhaa y-nttaessään.
Knnen kuolemaan­sa
vakuutti intiaani .syyttömyyt­tään.
VENÄJÄ HAUTOO SAK­SAN
KOMMUNISTIEN
AVUSTAMISTA.
Demokraatit saaneet voittoja
Amei'ikan vaaleissa.
Demokraatit valittiin .\-irka<in
'uiiki^sn valtioissa — Kentuekys-• vau todella ^aluivan.
Ke 11 a is ia a r v el U i t a: o n teli tv
Saksan avustaminen.
Presidentti Goolidge on anta­nut
ymmärtää, että minkäänlai­siin
toimenpiteisiin Saksan väes­tön
avustamiseksi Yhdysvaltain
toimostö ei voitaisi yhtyä ennen
koniyj-essin kokoontumista. Pre­sidentti
on vakuutettu, että Sak­san
kansa tarvitsee . avustusta
rliokat a vara i u muodo^isa voidak­seen
tulla toimeen ensi talvena.
Pr ».>si d e n t il! e. s aa ] )u n t^et ti»; d< > t o -
;S(.tita\'ai tilanteen. Saksassa ole-
-,ci, Marylandissa ja Mississipissä
joissa kuvernöörin)>aikat. oli
t a.yt että vii nä. V^•riuontis^sa, jos­sa
ainoa senaatt<u-invaiili toimi-tPttiin.
tuli virkaan republikaa­ni,
riiittohallituksen ednstaja-li
u o j 1 e e see n o l i va 1 it t a v a na seit­semän
lasentä. Niistä denur-kraatit
\ eittivät neljä la repub­likaanit
kolme. Ku Klux Klau
näytteli liuomattavaa osaa, eräis­sä
ma juvn-ni vaaleissa. Vijalieii:
jä 1 keen tu iee voi masu li de k oiiu-r(-,^
is>,a olemaan senran\a I H ' -
I )u 1) 1 i k a a 11 e i a : 225. d o m o k ra at t (\i a.
2(U. sosialisteja 1, rii])pumatlo­mia
1, i"annan-työv. })uol. 1,
taytt;invätt(hinä . paikkoja •">; re­publikaanien
enemmistö 18. Se-naatissa.
on republikaauoilla
kuviden jäsenen eneininisti).
et­tä
i)residentti. ~ vuosikirjelmäs-;
saan kongressille tulee ehdotta--
ma an toi men pit eisiin ry l^ty mis^
tä • Saksa.n - avustamiseksi'. On
luultavaa, että presidentti tulee
eh d o tt a m a a n s a m a n k a 11 a i si a toi -
'meni)iteitä, . joihin ryhdyttiin;
'Venäjään nähdeu; kun viime
konf?i'essi ]->äätti luovuttaja 2o
miljoonaa dollaria ruokatarpei­den
ostamiseks:! liatää käi-sivien
venäläisten avustamiseksi.
Ontarion tuleva väkijuoma-
' äänestys.
Äänestys hallituksen vakijuo-makontrollista;
Ontarion maa­kunnassa
toimitetaan mahdolli­sesti
ensi vuoden kesäkuu 1 la, mi­käli
AVinds^rhi ^"fonsei-vatiiviko-m
it e a n ja s (; n e t k i 1 u n o e 11 a \' i i k o 1 -
la. ilmoitt vat.. Märän puolueen
voitto AUrertassa sn att a a j ou-duttaa
Ontarion |ialiitiiksen toi­mintaa
ja yleensä liiiiMaan, että
kabinetti suosiollisesti suhtautuu j^j^jy^^j;^
'KohtuullisiVusliiton l . esittäniääu
anomukseen vaa^lien pitämisestä;
Ranskalaiset ostavat vehnää
jos saavat lähettää viiniä.
Ainerika; ei voine toivoa Rans­kan
tekevän suurempia velmäos-toksia
niin; kauan, kun siellä oiv
kieltolaki voimassa, joka estää
ranskalaisten tekemästä kaup­paa
amcrikalaisten kanssa.Mut-ta.
jos mainittu laki siiännöstel-lään
sellaiseksi, että Ran.ska voi
lähettää viinejij Amerikaan,
niin sitten asia saa tojsellaisen
SAKSA UUDELLEEN
MONARKIAKSI.
luonteen, lausui Mareel Kneeht.
jMatinin apulaistoimittaja Ame­rikan
lialHtuksen.. maanviljelys-viraston
lähetystölle toimeen-
• pa nnussa päivä 11 isti1 a isuu d essa.
Ku Klux Klanin osuus/
politiikkaan.
Ku Kluxien aauenkanuatlaja.
Maytiekrs \Veekly. julkaisee
kirioiiuksen. jossa senaattori
UnderAvnod. Henry Ford ja ku-;
vernöön Smith esitetään miehi­nä,
joille Kluxien ei sovi antaa
kannatustaan, tulevissa presiden­tin
vaaleissa jos mainitut miehet
mm. sattuisi at saamaan ehdo-ka^^
uimityks^m.
Suut im mal kanuunat o^at
käännetU senaattori Tnderxvoov
dia. entista Kluxifu \ihaajda.
kohti. Hänen sanotaan olevan
j n ut a 1 a 1 s h ä nnys t e 1 v j an. vn n a ))uo -
kannattajan ja jesniitta^
maisen.,; Kuvernööri ^ Smith on
taas katolilaisuutensa vuoksi ja
katolis-juutalaisine kannatta jir,
nel'n mahdoton henkilö. . H<'ury
Ford on joutunut mustalle lis­talle
sen vuoksi, että hän oli hil­jattain
lahjoittanut erikoise>t\
valmislelun Lmeoln-auton t-rääl-le
katolilaiselle piispalle. Piis­pan
nimeä ei ole mainittu. Ku
Kluxien mielestä on moinen ru-.
maa.
Demokraattiset johtomiehet
ovat tämän vuok.si päättäneet
antaa V jakamattoman . kannatukr
Hallitsijaksi joko ent. keisari
Wilhelm tai ent.kruununprijis
si, joka nyttemmin on siirty-nyt
kotimaahansa. - - Baijerin
fascistien vallankaappaus epä­onnistunut.
Ranakan hallitus sanoo saaneen­sa
tietoja neuvostohallituksen
salaisista aikeista. Kommunis-vtikapinan
poihkeaminen Sakr
sassa on bolshevikien hartain
toivo.
Virallisesti . ilmoitetaan, etiä
Saksan ent men kruununprinssi
Fi'iedri('h Wilhelm. lauantaina
matkusti \Vieringenistä, Hollan­nista
, Saksa n rajan yi i k oti ma a-hansa.
Lähdön ilmoitetaan ta-
])ahtune»^n Hollannin ja r>erlinin
hali itu k s e n In v a 11 a se k ä si Ilä : eh -
dolla; että., hän asettuu as\unaan
maatvlalleen Ylä-Slesiaan. Bel-iriassa
liikkeellä olevien e])dvi-rallisten
. tietojen 'mukaan on
niyos entinen k'*isari ^Vilhelm
saanut pas.sit itselleen ja seuru­eelleen
aikoen näinä päivinä läh-teiv
maanpaostaan Saksaan ja
perustaa monarkian uudelleen.
Valtaistuimelle tulisi nousemaan
joko rntinen keisari tai hänen
poikansa 'krunnunprinssi. Tämä
on suunniteltu tapahtuvaksi jou--
iukmin 4 päivänä.
Tapaukset ovat liittolaisten pii­reissä
herattäneet suurta levot-tomuutta.
Parisi.sla lennätetääm
(^ttä entente lähettää - Berlinin
l*arisiin. on saapunut s<ilaisia
a s ia k i r j <),] n . j o t k a v ah v i s t a v a t • jo
aikaisemminkin tulleita rietoja.
että N'CU vost o-'Vonä jä n soti las-johtajat
.ovat. a.skettäin keskus^
telloet Venäjän väliintulosta
iSak.siJii komnjunistien hyväksi,
jos vtimemainitut eivät yksinään
katsoisi voivansa suoriutua .''voi-
' mokkaa uimasta vihollisesta", s.;
o, joko Saksan natsioualisteista
tai K-anskasta;
Mokovassa iviljattain ludeiyssä
sotilaallis<^ssa neuvottelussa, jos­sa
saapuvilla oh viisikynvmeutä
N<'UA"Osto-Venäjän huomatuinta
sotilashenkilöä.- esitettiin asiakir­ja,
missä punaista armeijaa .ke-hoitettiin
olemaan valppaana . ja
v a lm i i n a r a l k a i s e v aan h e t k e e n
s a a kk a, j oli oin k om m u ui st ie n
nousu Saksassa alkaisi, sitten
nopeasti tekemään hyökkäys­liikkeen
Puolan läpi ja yhty­mään
Saksaji • punaisiin voimiin.
Ratsuväen kenraab Budennij oli
ehdottanut aseelbsta toimintaa
ei ainoastaan Puolaa, vaan myös
TiHtviaa vastaan, sekä Riian val­loittamista,
jotta venäläiset voi­sivat
sen kautta- päästä yhdisty-
Diään saksalaisten kanssa. Ve­näjän
sotavoimia Puolan ja Lat­vian
vajalla tiedetäänkin viime
aikoina, huomattavasti vahviste­tun.
: Yleisesti kuitenkin tunnetaan.
<'tta Venäjän armeijaa ei vielä
ole Vi>\t II sa a da n i i n ensi h > ok k a i -
seen kuntoon, jota lällaisteu
suiji'len .sotaViikkoidei Hiottami­nen
edellyttäisi, Senvuoksi us­koi
aankm,; ett;;» bolshevikeilla ; ei
t ä l l ä ^kertaa ole tosi mielessä,
vaan että he uskotteluilla ja .Uv.
vei 1 te 1 e i n i se 11 ä koe 11 a va t h erä t-j
tää pelkoa ja hermostuneisuui ta
Europan mantereella,:
Kokko voltti Karhun.
Painija Sulo Kokko ja Yhdysr
vai tai n keskitä r j an mosta r i Hen­ry
Karhunsaari suorittivat kiva^
kan ottelun Sudburyn Liberty-haalilla
t. k. 0 p :n iltana. Kok­ko
voitti minuuttia 4") sek.
rajusti poniiisteltuaan saaden
vastusta ja staan ensi m äi son j a ai-noan
kaadon. Karhunsaari ei
kymmenen minuutin väliajan
jälkeen enää. halunnut ottelua
jatkaa.: Kokko on 40 pannaa ras-k
a:am p i. mu 11 a Karhi i n s a a re11 a
n sitävastoin tekniikkaa, joten
Kokon voittoa katsotaan hyvän
onnen potkuksi:
Ranska ajoi suunnitelman
karille.
Englantilais - amerikal^mcn
suunnitelma asiantuUT)joiden ko­mitean
'V muiKiostamispst^i. otta­maan
selväji Saksan maksuky­vystä
on kä.rsinyt haaksirikon
senjohdosta. että Ranskan halli­tus
alunpitäen asettui hanketta
vastustamajan. mikäli. Washing:-
tonin hallituspiireisiä ilmoite­taan.
Hyvä vuodentulö Albertassa.
Kiitospaiväkirjoituksessaan beth
brid^. Herald arvioi, että; vuon­na
1923, joka on ollut kaikkein
tuott oi si mpia Et*l ä-iVlbe i-tan his­torioi
ssa, on maanviljelyksestä .ia
hjonnontuotteista koitunut ko­ko
n ai st u 1 o ja yli n e l j ä s a t aa d o 1 la -
ria Lethbridffen piiriU: jokaista
mJe-tä. naista ja las<a kohti.
Kokonaissumma lasketaan 65
miJj. dollariksi.
Siirtolaisia päästetty maihin
kunniasanalla.
Neljä tuhatta ulkoma-alai.sta,
joiil» oli edessään maasta kar­koitus,
koska heidän maillensa
siirtolaismäärä oli loppvmn kus-lutcttu,
sai nousta maihin New
.Y(M'kijr satama.s.sii kunniasanalla.
Määräyksen heidän vapautta lui­sestaan
antoi työsihteeri JamcvS
J . Davis, joka teki lopun viralli­sesta
kaava luaisuudesta. jonka
mukaau tuhansia olisi lähetetty
valtameren poikki ilman tutki­musta.
.Pä.atf>s. .)c»nka mukaan paävstet-tiin
maihin 4.(K.H} siirtolaista,
jotka ylittivät mainhan pääse­väin
lukumäärän, tehtiin inhi­millisyyden,
uunossa, lausui siir-tolais
komissioneri Henry H.
Currau st^n : iälkeeu. kun hii.n oli
neuvotellut sihteeri Davisin
kanssa. Naista 4.fHH) .siirtolai­sesta,
joiden edes^sä oh maasta
karkoitus, sa<4pui 1;.^(>T siirtoh»is-ta,
useimmat brittilavsiä.. Leviat-l
u n nimis^rlla laivalla, joka on
suuri n am e r i k a I a i n e n h oy ry lai­va.
Siht»'«'ri Davis synti ulkomai
sia hallituksia täst^i tilanteesta.
Tun«:os; olisi voitu välttää, jos
passeja olisi annettu ainoastaan
niin monelle kuin Amerikan siir-tolaislaki
säätää.
VALTAKUNNALLINEN
KONFERENSSI
PÄÄTTYNYT.
Tärkeimmät päätökset, canadaial-seita
näkökannalta katsottuna.
RUOTSIN PÄAMINISTE.
Rl ERONNUT.
Syynä vasemmiston ankara kri­tiikki
Suomen kanssa suunni­teltua'
puolustusliittoa vastaan.
Liittohallituksen oikeus kieltäy­tynyt
sekaantumasta Walto-nin
oikeustutkintoon.
Kuvernööri J. O. 'VValton jou-lui
häviölle yritykses.>ä^ui saada
liittohallitus tulemaan väliin . ja
lopettamaan häntä vastaan erot­tamisen
tarkoituksessa nost<Hun
oikeusjutun. Anomuksen oliella
kuvernööri esitti syytöksiä, että.
oikeus j VI t u n o 1 i a t ark a a n s a a n ee t
pöliittisot vaikuttimetV iiänen ja
valtion Ku Klux Klanin välinen
taistelu.
Senaatti on näin oHen vapaa
jatkamaan tutkintoa ja kuver-nööjMu
vastattava kaikkiin sy.y-töksiin.
Viiteen syytökseen on
hän jo yksityiskohtaisesti vas­tannut
väittäen / niiden olevan
luonteeltaan sellaisia» että nii-
Kenelle' hopeamöhkäle
kuuluu?
Omistusoikeus lO.noo dollarin
arvoiseen • hopeamöhkäleeseen.jo-ka
löydettiin eräältä kleimiltä
Gillies metsälimlitillä, Cobaltin
seudulla, tullaan m ä ä r ä ä m ä ä n
joulukuun .;! p :nä pidettä vässä
öikeuskuulustelu|isa Haileyburys
sä, sen |mukaan kuin tuomari
sensa MrAdooHe. joka ei ole ka­toilla
iium eikä klansmannikaan.
He ajattelevat olevan yniolueelle
eduksi sellaisen elulokkaan nimi­tyksen,
jota vastaan Kkixit ei­vät
ole suoranaisesti sotajalalla.
Tästä huolimatta ou taistelu val­mistuva
kiivaaksi. Demokraatit
aikovat penkoa kaikki ku kluxi­en
niskoille sälytetyt synnit ja
rötökset ja tuoda ne julkisuu­teen,
nävttääkse«*n kansalle mil­laista
*'känkiä" he ovat.
Tämä kaikki ehkä olisi hyö­dyksi,
jos demokraatit olisivat
johtoasemassa, mutta, lukuunot­Mo
wa tt V il me t orst ai n a mä ä r ä si. tamatta senaattori; Hnderxvoodia
Märkien enemmistö Albertassa, ja Texasin varakuvernööriä, Da-
Hallituksen väkijuomakontrol-
1 iu puolesta Albertassa annettu­jen
äänieu enemmistö, on vii­meisten
tietojen | mukaan 24.622.
Kun hvvin vähän vaalituloksia
ou enää saapumatta ei lopullinen
ä, limä.irä sunre^-ti voi muulin.^
vidsonia, ovat johtavissa isemisr
sa istuvat miehet joko kluxeja
tai puoluettomia. Oklahomassa,
Texasissa ja Arkansasissa ei ole
ainoatakaan senattoria. joka o-lisi
julkisesti astunut vastusta-
" • a a n k l n x d a " ? u n H a,
300 mailin nopeudella
tunnissa.
Tunnettu ranskalainen ilmailu^
spesialisti Sadi Leeoiifte lausuu,
että 300 mailin; nopeus tunnissa
saavutetaan ilmailun alalla 6n-neir
p i t k ä ä . H ä n kertoi omaan
koneeseensa ^ varustavansa sel­laista
moottoria, jolla hän voi
rikkoa amerikalaisten lentäjäin
Williamsiu ja Brownin äskeisen
den pohjalla ei oikeustutkintoa
hallitukselle ankaran i^ootin. jos-1 ^^^^^^^^
«a vaaditaan . kruunun'prinssin
karkoittamista. Saksan .alueelta.
Ranskan ja Snur-Britap^nian sa­no
t a an - v ii m e päivin ii vaihtane en
a s i a s t a I n i e 1 i p i t e i t ä j a p ä ä s s e en
täydelliseen yksi inielisy.vte'en.
Huhutaanpa, että keisari Wilbel-raille
katsellaan jotakin ''toista
St. H e l e n a a k o s k a Hollantia el
enää pidetä kylliksi varmana
karkoituspaikkana. '
Baij<'i'in faseistit. kenraali
Hritdi LudendortTin ja Adolf
Hitlerin johdolla, joutuivat vii­me
per ja n ta ina häviölle Berliniä
vastaan suunnatussa monarkis-tisluontoisessa
vallankaappauk­sessa.
Yritys tuskin ennätti
piiasta alkuim. kun tasavaita 1 ai-set
joukot sen kukistivat. Halli­tuksen
joukkojen ja Hitlerin so­tilaiden
välisessä laukausten-vaihdossa
Mynchenin kaduilla
kerrotaan 14 miehen saaneeir
surmansa; Kummankin pääjoh­tajan
ilmoitetaan joutuneen van­giksi,
vaan sanotaan Ludendorf-f
iii päässeen vapaaksi kanniasa-nalbum.
':
'l'ukhöhnasta lokakuun' 3f pnä
saaihjniit; /s;5hkösano.m a kertoo
Ivuotsiu; -pääministerin ^ ^ I^
stiernän (M-iiiissä tilaisuudessa; pi­täneen
suurta buomiotä herättä-h
eeri pu h ve h. keh oit ta en R u ötsiä
viipymättii ryhtyniään puoliis-usliittoön
SiiOinen,'kaiissa, ja eh­dotuksen
- , saaiieen; yksimieiistä
kä n na t ust a ; k o n sev v a t ii v is^m sa -
noniaJehdistönt aholta. Monissa
piireissä: katsota
SU()inen itsenäisA'vden ;su
on v.tiirkeätä V Ruotsiii; .puolustuk­selle
jä^ eitä inyöskiir; Viro. Lat-
Vla ja liiettua tulisi ottaa hiiv-kaa
n ska ndiiiäyvala is^^m ;; tai o ii-de
11 jse en j a; si vi.st y k s e lii seen yh -
tfeisTyöhön. • •
'Jilyohemmin säapunut . Qiarras-^
kiiuji. 2.;p :nä\lähet^tty^ s^^^^^^^
ma ilmoittaa iilkominisleri .He-debstiernant
kaap^liveitse -jältii-n
e e i i e r o a n o r a u k s e i i s ä kuningas
Kustaalle, j^'^!^a; saiiian päivän aa­muna
o l i ; saapunut ; L()utoös.; öt-ta:
akseeu-; siellä ;osaä -ki-uunuh-priussin
" vihkiäisiiiu - Eronpyyn-ni
h . sa noitiin j o li t u ii e 11 1 a h di tt o-niä
st a ; ar vpsit e 1 usta. j oka yase iii -
in istolaisten;: ta holta oH; suunnat -
tu- ^pääministeriä ;: ja • n salais-suomala
ista ; 1 iitt o kysymystä y as-;
;täan.:;-'; ^ ".•-;;;:"-^^
Puolustuskysyinystä;^^ k^^^
.puheessaan; Iliain itsi uiko iiii uiste>
M. m. vm.v että .I^aiotsih: velvOlli-xSus
oli kiirVihtaa Suonien avuksi
siinä itapauksessä;>ttä^;v
liitun ;maan kiinpivavin uikoa^p^^
liyökätaän. ''Olen vakuuteltu
Iän sui; pä ä mini s t ' ett ä K uotsir»
. ..kansa kerran havahtuu näke-rekordin.
2H5.21 mailia tunnissa.
Se on toistaisek-Mi nopein ^'i"^»"! puolustus on Ruotsin lurvallisuu-
Kieltolaista tullaan äänestämäÄn
myös Saskatchewanin
maakunnassa.
Tällä vukoMa tullaan- Saskat.
ch^,wanjn ma<);kunnan hallit.uk-selle
esitra':mään pyyntö yleis-ääue-
styksen T'Uniiitamisesta ma.;',
kuuna.ssa kieltolakikysymyksen
johdosta. mikah maakunnan
Kohtuullisuuslufon virkailijat;
lausuivar ksä.ten. eträ sillävälin
luita-isiin harjotramaan painos­tusta
hallitukseen, että. se saa­taisiin
kumoamaan ))ykyis<Mi
raittiuslain; ja asettamaan sen
tilalle jonkinlaisen hallituksen
viiki,|uomakontroll in. ilma n että
maakunnalle olisi tarpeellista
tovniilraa ykMsaänestystä. jonka
bsketaan :tul»Man maksamaan
vähintäin 2(X),000 dollaria.
Oikeus tutkia viina-aluksia.
lv n g^la n n i n v aita ku n n alli n en
konferenssi ja pää.ministerit o-vat
lopulliseesi I hyväksyneet so­pimuksen,
jonka perusteella vä­kijuoma
in kulietukse.sta epäillyi
brittvläiiieT alukset voidaan py­säyttää
ja l.irkastaa kahdentois­ta
mailin etäi.syydellä Vhdysvab
tain rannikoilta;
Kuusi viikkoa koolla oltuaan ja
sinä aikana .yhtäiuittaisesti neti-voreltuaan,
komiteoita jarjfstct-tyään.
kokouksia. ja puheita pi­dot
tyäjä n .on Lontoon valtakun­nallinen
päa.mmisterikonterenssi
taasen siirtynyt historiallisten
muistojoM joukkoon. Erään Ca­nadan
edustajan julkaiseman
katsauk.s<»n mukaan ovat tar^
kfimmat tulokset. Canadan nä-k<>
ka.nna)ta nähtyinä, pääpiir-leis.
sjän seuraavat .
1. Paljon >elvem]7i ymmiirrya
('auadan a>!^'ma-sta. valt-akunnalli-vSiin
suhteishn.
2. Tunnustus ta^-arvoisTiu-do-
stn-i ja itsenäiseltä aloitetusta
valtH'i.kunna.n jollekin osalle omi-naisissa
a-sinis-sa seka t.aipuvai-suuR
olla yht^istoiminna.s>ta mi-khli^
yk'iset ^dnt tulevut ky.sy-mykseen.
o. Selvitys dominioiden . u.y-kyisestii
a.s-emasta .«topimus-ton te-•
b>on nähden, missä kohdan
päästiin täydelliseen ymmärryk-s-
efn Canadan hallituk.sen hy-viiksymäiii
periaatteiden. mu­kaan
Ver-saillesin sopimuksesta
Canadan itsenäi.sesti solmiauiaan
kala^tusssoi>nnukse€n saakka.
4. , Entrlanuin arairaaliteetti
tunnustaa ensnnäiVn kerran do-mainioiden
laivastot p^riaa,tte.i-ö.
Painostetaan valtakunnan
jokaisen osan vastuunalaisuutta
omasta;! puolustuksestaan.
6. Tunnu>!tetaan, että puolu.s-tustoiraenjpiteistä
pää ttä miueo
kuuluu valtakunnan jokais^^n o-saii
pariam^-ntille ja kansalle.
Konferenssin tJiloudellisiBta
saavut uk.sista mainitaan, että
CanadaA osalle on tullut voittoja
mahdollisesti siinä muodossa, et­tä
Englantiin kauppa<j harjoit-tflvai
. eanadalai.set laivat vapau-
Inaan v^>rotukspsta ja että brit-liläim^
n haUitu.s tekee myönny-,
tyk.sia säännöksiin, joiden nojal­la
eanadalaivsta karjaa . pää.ste-tään
Eucrlantim.
Amerikalaiset kärsineet suuria
tappioita keinotellessaan
markoilla..
Ne\r Tork Tnbunessa maiivi
taan. että amerikala.iset sijoitta
jat olivat menpltäne.d enemmän hflutoja. Arvioidaan, etta
kuin .>(» miljoonaa dolhn-ia'Sak-
-:au niarkaii: luhistumisen takia.
Euiylaniilaiset sijv>irtaj;ii. • m^-Uf.r-livat
likimäärin ÖOO indjoona;i
dollaria ja • loiset maa^- y!vleensä
suuunlle.en saman verran. Tap­pio
i ia kärsin eet he n kilo l o I i va t
snurimmaksi osaksi pifjniä sijoit­tajia,
useat heistä saksalais-ame-
:•ik;^l^•sia.^ jotka, ostiva! :u;M'kkö-
Il ka'! della sentillä ui' t^':e m mai­la
kappaleen nskoen n »iden ar­von
pian nousevan. Paljon ra­hoja
menettivät myös hivnkilöt ja
yhtiöt, jotka olivat sijoittaneet
rahojaan paperimarkois.sa iiiak-
^eltariin saksalaisiin boudHihin.
(Tuaranty Tnist yhtiön vara­presidentti
Sisson lausui, että
hän ei voinut mitenkään uskoa
250 farmityöläästä murhattu
Pilippineillä.
VV. D. \ 'Orn. a raerika 1 am e n e-i'ikoist;
Ut.ki,ra^ joka palasv Main-iuan
Davaon maakunnasta. ji,v-kaisi
kevt<nnuk>en. jo^sa annei
tiiu ii»*toja l\iniias>een planta^H-hjlla
tuessa maakunnassa tapah-luneisra
julmuuksista.
Mr. < 'orn.lausui, että mainitul-la
farmilla oli \iisi hautausmail­la,
ioika oli\at täynä työmiesten
1.000
iyömie.stä on surmattu siellä
vT.odestj'i I l!^14 --aakka. eli .niitä
lähtien kun filippiniläin. Domin-ö
o V i i a 1 • d o o 11 oi 1 ut m a at i I a n
liikkeenhoii-ajana.. Kahden vii-uj*^
TUoden aikana oli vähintäin
250 tynmiestä kuolUit ja ainakin
kplmeknumfBtä heisiä oli jul-ransti-
murhattu.- Uhrit olivat e-nimm'äkseen
kristityltä filippini-läisiä,
iotka oh ;hankitt.u työhön
Cebusta ja muilta poh.joisasta
paikoista. Filardo on vangittu!
syytettynä erään Yhdysvalloissa
syntyneen mereicolaisen
haa unisesta.
t.vs.
Vuoden sato Yhdysvalloissa,
AVa .sh ini:t on i n m a a uv i 1 j ely sd e-partementin
tilastoissa ilmoite­taan
Yhdysvaltalainen tämänvuo
tinen mais.sisato
busheliksi ja
delle.
mur-
Berlinin koululapset suuressa
•; -; j kurjuudessa.
T«'hdin tutkimukset osoittavat
sellaista väitettä eitä saksalaiset'tuhansittain Berliniin koululap-olivar
tahallisesti polkeneet mar- «jiVta kärsiviin suurta ruuan, jal-
'kan arvon m i t ä t t ö m ä n ; alhaseksi. |kiiieiden ja vaatteiden ptuitctta.
Markan arvo, hän lau^^ui, alkoi Yhdessä aimtas-ia koulussa oli i i -
Jalokiviryöväys' New
Yorkissa.
Satojen henkilöiden kuIkiessa
3.^)29,192,000 BroadAvayn ja 42 mnen: kadivn
muut sadot seuraa-! vilkkaan kulmauksen ohi astui
v i k s i : Vehnä 781,7117,000; kau- kolme hyvin puettua miestä Ju­ra
1,302,4.53,000; ohra 199,2.'>1,-
000; miR 64.774.000,; tattari 14,-
<511,000; perunat 416,722,000;
heinä 102,914,000 tonnia ja pel­lavansiemenet
191,343,000 busher
lia. ' ' '
lius Howardin jalokiviliikkeeseen
t. k, 7 p:nä, pakoittaen omista­jan
ja myymämiehen takahuo­neeseen
j a ryöstäen näytteillä ol­leita
kalleuksia 75,000 dollarin
biskea h eli sen jälkeen Imn sot a.
oli julist»^ttu ja <m se siitä läh­tien
jatkanut kulkua alaspäin
seurauksena .Sak,san taloudelli-
,se.sta tilanteesi a.
•Sivsson lausui, että maailman
historiassa ei löAHijmyt vertaa sei
laiselle.}rahanarvon luhistuksel-le.
joka oli Saksassa tapahtunut^
Venäjänkään raha ei ollut kos­ijaan
ollut niin, alhaisessa arvos-arvc>
st{>. Ko.svot pääsivät pakoon. sa'kiiin SaksflU vaha oli tänääm
seita satoja alle 12:sta vuod^m
ikäisiä oppilaita tvdlut kouluun,
ilman ' aamiaista. ollen. ;luokalla
sysimättä koko päivän. Tällaisia
lapsin löytyy "Berlinissä tuhan­sittain.
Kaupungrin hallitus on ryhty­nyt
toimenpiteJ«iin hädänalais-t
e n i avustamiseksi, Leipäkortit',
jotka joku aika sitten poistet­tiin,
laitattanee uudelleen käy*
tänröon.