Canadan uutiset, November 15, 1923

              SIVU f mmm M
C^lfADAN
Bwiiutlaiiien eanozn^ehti Ganadassa,
Um-estyyJo^alBeDa Torstaina.
KiiBtantaja
Tho Canada NeW9 Publishihg Co,
Erlek J. Korte, Liikkeenhoitaja,
l^url Maunu, Toimittaja.
[huone, joka ei ole kalustettu, seeima utöspäin,. lähi
VO a n jossa silti asutaau.
^^^^^^^^^^^^^^^
danädaan: |2.60i koko Tuohelta;
$t.50 puolelta Tuodelta, 75c. 2 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen:• 1860
koko vuodelta Ja 12.00 puolelta vuo­delta.
— Kuu" Joku henkilö tuulee o-mau
erikoisakiusa, ei hänen ole
tarpGelJista siitä toisille ;ihmisille
puhua. Ihminen ei edisty tie-'
(loillaan, vaau ,sillä, kuinka pal-j
on hän a j ai tel ee tietä vänsä. SuU.
i-et sanat merkitsevät väiiäistä
ILMOITVJSHIISJNATr
60 senttiä palstatuumalta kemn jii
laistnna. jPltempialkaisille Umoituksh
le kohtnullinen alennus. Halutaantie
to- ja nimenmuuttollniotnkset 76 sent
tlä kerta, ?2.00 kolme; k^
ilmoitukset $2.00 kerta, $3,00 kolme
Eert^c. Atnoliitt^ Ja klhlauB-nmo!-
vdkset 60c\palstatuumalta. kuoj^^^
moltukeet 12150, muistov&rsBylia 13.00.
SyntymällmoitukBet ILBO. Avloeroll-tiioltukset
12.00,
Pöytäkirjat, tlliselvltykäet. teriyji.
fuQttelot, luentfvilmöitukaet y. m. 30
eenttia tuumalta,
tiutlsten joukkoon aljotulata Ilmoi­tuksista
peliltään 15 senttiä riviltä.
Plehlmmänkln Ilmoituksen hinta on
60 sentti Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomtltä.
Poliittiset tlmoltukset ^1.00 Muu-
Ka:ikkl liikkeelle aljofiit kirjeet,
taukset ja rahat ovat lähetettävät
: oaoltteellat
' CANADAN UUTISET,
Port Arthur» I l pnt., Canada
-Tietämät^önl^^ys on;
lau kirous -tieto taasen siipi, jol­la
lennämme taivaaseen; Junia-laUsiivnaulvsellä
varustettuiin
millinen viisaus : johtaa^^neii^ä-t ju
maialliseen tatuuteeii:'' ' - ^ Tiispa
Cartadan Uutisls^ lainattaessa on
Ifihde malnft^va.^ > X
Ofloltemuutokseatft tulee ilmoittaa
lehden konttoriin aekä vanha että uu
osoite.
CANADAN UtITISET
(The Canada i Nevys)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publlshed every Thursday by
The Canada Neyvs Publishing Co.
Erick J. Korte, jManager.
Lauri Maunu, 'Editori
Daily NeW8 Bldg., Port Arthur, Önt,
— .Nyt on aika valmistautua.
Kun myrsky pahkeäa, ei enää u-le
tilaisuutta selvitellä purjelia
ia. käsitellä peräsintä.• A^armästi
sattuu tilaisuuksia, joit a par H aan
mukaan haluaisimme hyyäkseai-me
käyttää, eilsli silloin olo vii-sasTä
viiVA'teliäV
\. -~. E i k uka a n nu ori m ie s voi
toivoa pääsevänsä la vallisi;!, saa­vutuksia
k n r k V i i i n i J i i n liiloksiin.
el l e i hän ole va ra.stoon kasann in
voimaa, jota aina voi hyviikseeu
käyttää ja joka tarpeen tullen
on aina saatavissa. -7- Orison
S\vett ^Marden,
r CANADAN UUTISET
la weIcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
dlrect advertlslng medium for thoee
manufacturers and merchazits ^ who
wlsh to create and bulld a profltable
and permtnent demänd for thelr prod-ncts
and merchandise by the large and
evergrdwlng Finnish population resld^
Ing In Canada. Place your trial a*
vertlsement and get resulta.
. Advertlslng rates 50c per Inch.
Politicaladvs. 11.00 per Incli.
;. Advertisemehts mtist reacb öur ot-
;^edn€sdäy noon tp appear on
• Thursday'8 Issxie. , --'v •
SubscrIption price in Canada $2.50
per year, United States and other
eountries $8.60 per year la advance.
• — Poliittinen mielipide nään^
nytetyn Saksan Täestön keskuu-de.
ssa on jakaantunut , kolmeen
pääosaan: Niihin, jotka yhä c-delleenkin
ovat pysyneei uskolli­sina
^ tasavaltalaiselle hallit us-muodolle
toivoen sen avulla
ma an voiva n onnellisesti su oriu-tua
nykyisistä vaikeuksista ; nii­hin,
jotka Sak.s<nl ainoan mah­dollisen
pelastuk.sen näkevät mo-navkian
uudelleen pala^ltamisg.s-
.sa ja loppujen lopuksi. niihin,
syytensä. saavuttaneiden pikku-vallojen
rajoille. Se tulee kimok-kain
silmäyksin katselemaan, en-tisiil
vasaliimaitaan jä kuverne-uienttejään,
»Suomea/ i*uolaa, Y i -
'roa, iiiottuaa ja Latviaa, ehkä
Ruotsia ja Norjaakin.
l'h kaava 11 vaä ra n oival taen
Oli Itämeren ja »Skandinavian
mäis.sa herätetty kysypiys, yhtei­sen
puolustusliiton uuiodostami-sesta
Neuvosto-Venäjää vastaan.
\lustavana, siihen suuntaan käy­vänä;
toimenpiteenä on ä
päättyneet Viron ja. Latvian i-au-hanuetivotelut,
joissa inuiden so­pimusten
nojalla; hyväksy iti in
päätös ke sk inäis(?stä/pu6lus^
tosta. Liettuan suhtautuminen on
toistaiseksi epävarma. Suomi on
pysyttäytynyt .syrjässä
1 jatvian neuvottelusta, inutta toi­sella
puolen se Ottaa osaa: kes­kusteluihin.
Skandinavian ja Itä-merenvaltioiden
välisestä "Itä­mereni)
itost a", jonka lakana oi\
s m ir-Bri ta nri i a 11 IIKI ai lm a n valta,
ixuotsin. 1 *<)hjoisluaiilen suui"ini-mnn
valtakunnan . suhtautuinista
kuvaa parhaiten iinoisin päämi­nisterin
lausunto, että Riiotsin
.sopisi olemassaolonsa .])uolesta
taistella ; mieluumnvin .Suomessa
kuin oin ien rajojensa sisällä. A-jatus
pu oi nstnsliito.sta Suonien
kanssa on siellä .saanut paljon
kannatusta ja tulee niahdollises-ti
ko h d ak k o in t o t e u t u. m a a n. e li e i
kumpikin näistä maista; sitä en­nen
ylidy koko Itämeren senluja
käsittävään liittoon. ;
kohteh.ih siirtolaisilleen, mikä on
pitkä/ edistysaskel suomalaisten
oman arvontunnon säilyttämisen
mahdoUisuufta kohden.
Ehtered as second ctass mall mat.
ter, Dee. 1, 1915. at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AlM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help pireserve the Idea Is and
«scred träditlons of this, cur adopted
country, the Dominion of Canada: Tp
observe Its lavvs and Insplre othera to
•espect andl obeyl them: To strlve
-nceaslngly to quicken the publlc's
sense of cIvIc duty: In alt vvays to ald
In makfng this country greater and
better than we föund It.
. — Qn olemassa kaksi vapaut.
: ta — väärä, j o n k a m u k a an i h lUi -
nen saa tehdä mitä haluaa, oi-y
kea, kun^^hän' saa t|hdä: mitä; Jiä:
nen tuleekin. \
; ; — Luonteen lujuus johtuu
. kahdesta: seikasta. — tahdon ja
itsehillinnän voimasta. Sen vuo k-
'sisen säilyttämiuen vaatii voi­makkaita;
tunteita jö niiden voi­makasta
hallintaa.
— Jos maan päällä on jotain,
raita ihmiskuuta rakastaa ja i-
. hailee enemmän ktvin jotain
muuta, niin on se urhea, mies,
sellainen, joka uslfaltaa katsoa
•r-paholaista silmiin ja suoraan sa­noa,
että hän on paholaineu.
; Suo lU e n • si i rt o la i sk om itea on
saanut, valmiiksi e lul o (uksensa
siirtolaislaiksi. Sen perusteella;,
lopujliuen , tarkastus tapa h lii u
kuitenkin vasta marraskuun' )>:.-
pulla; j)idettävässä kokouksessa,
jossa- lakiel 1 dotus lopullisesti • liy-väksvtään.
Lakielidotuk.sessa
jotka eivät usko mihinkään inuu-valaasta .siirtymisen vapaus (m ea-huu.
kuin bolshevistiseen kohuan- doletttr' edelleen säilvlottavaksi.
teen internationaleenj proletaarin
diktaituuriin. • •' .' -
Mikäli tapaukset menevät- sii­hen
su unta an, johon ne . viimeis-te3i
päivien aikana ovat voimak­kaasti
pyrkineet, on monarkisti^
sen aatteen kannattajilla ehkä
suurimmat y oi t o nm a h d oli i.s-uti d e t.
He selittävät monarkian Saksan
ainoaksi pelastukseksi jo siitäkin
syystii, että ilman sitä ei Saksfi
voisi k y l l i n kunniakkaasti; pitää
puoliaan ulkopoliittisissa kysy-myksissä,
:; ennen kaikkea Rans­kan
korvausvaatimii.sten aiheut-ta
masi?a tila n teessä... Jos nyt yal-taistuimelie
nousisi Hohenzolleri
uin tai jonkun uiuuii hallitsijästi-vun
jäsen, niin Saksa pyrkisi en­tistä
enemmän toteuttamaan aja­tusta
' vÖeutschland; ueber. alles*'
(Saksa.; ylä puolelle kaiken) ja
ehkii uuden aseellisen kämppai-hui
avulla, vapautuinaan ulko­naisesta
painostuksesta, .Ta huo
koaa voittoa monarlvistiselie ryh-tnälle
ennustetaan yksin ranska­laistenkin
taholla.
— SurnUinen on se päivä, jol-
1 oin ihminen on |ehdottpniasti
tyytyväinen elämäänsä elämään,
; ajattelemiinsa ; ajatuksiin ja te­kemiinsä;
tekoihin; ; kun hänen
sielunsa ovelle ei enää kolkuta-kaan
halu tehdä jotain suurem­paa,
sellaista, jota varten hän
tietää olevansa aiottu' ja tarkoi­tettu.'
• l • •
• ; •:• \. il.S [ i i
: —vTokairien 1 onnettomuus ci
ole kirous ja aikainen vastoin-
;; käyminen on usein siunaukseksi.
Ylipääscmä ttömiltä näyttävät
vaikeudet opettavat ja vahvista-yat
meitä tulevLssa ponnisteluis-
;.;,sa,.;:y;j:::;:::;;.g
~- Ti eto on meidän itsemme
h^ankitta.va. Ihmiskunta saattaa
; meille varustaa ^ tosiseikkoja,
mutta tulosten, vaikka ne olisi­vatkin
edellisten kanssa yhtäpi­täviä,
täytyy muodostua meidän
'omassa ymraärrykses.sämme.
, - r - Tiedolla varustettu, vaan
^ tarmoton henkilö on ik^äktunka-
:.. Xy Instettu, huön4 jossa ei kukaan
'}/ asii;^ tarmokas, vaan tietoja o
> : I d ä n suuri jätti Iäinen, Ve­näjä,
on kautta aikojen ollut pie-nenipien
naäpurimaidensa a 1 ilui­sena
uhkana ja j)ainäjaisena. Ve­näjä,
vaikkakin .se aina ön • kai-;
kili a a 1 oi 11 a o 1 lut huo m a t ta vasti
jäles.sä. länsimaiden sivistyksestä
ja taloudetlisen, elämän kehitys­kulusta,
on aina pyrkhiyt inuo-dostamaan
ja; ylläpitämään suu-
PääpalUo .on _ pantu .määräyksille,
jbidcn- tarkoituksena" on estää
väärinkäytöksiä.; siirtolaisten; k
jeluksessa ja siirtolaisvärväystä
ja, yllytystä siirtolaisiluteeiis^
taata siirtolaisil le in hi mii liuen
kohtelti^matkälla; j a oikeus
kuljetusliikkeitä, välit läjiä • j.-v
nujita vastaan, jotka kehiottele-val
siirtolaisten kustannuksclJa.
' Tä.ssä tarkoituksessa e lul o te taa 11.
että siirtolaisia saavat Suomesta
kuljettaa ja matkalippuja sitä
varten myydä ainoastaan iie ko­ti
maiset j ä- uiko ma is e t kuljetus­liikkeet,
joilla itselliiän 011 1 ar-köitukseen
.soi)ivia laivoja; jä
jotka ovat siihen saaneet valtio­neuvoston-
, luvan ; ja a.settaneet
toiminnastaan vakuuden, l-lko-mäisten
yht iöidcn On . asetetta va
Su b m ee n t äy si n v alt tiu tett u päii-tlsianiies,;,
jonka .yelvöllisUu
on myöskin ottaa;; edu.stamansa
liikkeen puolesta vastaan haasg
t oet ja, yast at a kuljetu s 1 ii k keest ä
^aihetitunelssä; äsipissa. Sei^k^
asiamiesten ;• e t t ä paikallisiäsia-
:miestenon oUava .sosialiminksto-riön
; hyväksymiä ; eikä heidän
pälkkanksensa .<>aa .riippua myy­tyjen
: matkalipp. lukumäärästä.
Lain" täytäntöönpano ja- yleensä
siirtolaisuuden • valvominen on
ehdotettu sosialiministeriÖlle, jo­ka
asettaa erityisen siirtolaistar^
Ne tiedot, jotka" toistaiseksi
on pää.stett,v julkisuuteen Lon-tbossapai-
astaikaa' kokoontua
brittiläisen valtakunnankonie-renssin
neuvotteluista, ovat ol­leet
varsin iuukat. Ennen kaik­kea
oir kysymyksessä kanfercns-sin
suhtautumisesta Europa n
suur i in ; kysy m y k s 1 in ' n oudate itu
vaiteliaisuutta. Alihin suunt.fian
konferenssin päätökset käyne-vätk^
än; voidaan- joka . tapauk­sessa
pitää varmana, että niillä
1 u le e; olemaa n si i u r i ; mer kitys; ei
ai noast a au ; l )i-ittil iii sei le ma a i l-m
an v n 11 a 1 le. • van n Huropa n k in
läliinimälle tulevaisuudelle.
y - : -Mutta vai ta kutina nkon ferens.si
ansaitsee siniinsjikin. ilinaukseufi
briltilaisen . niaaiiinänvallan eri­koisluonteesta
, huomiota.
Olemme yleensä kaikessa po­litiikassa
• tottiineet näkeioään
kak.si. pääalaa, ulkopol it iikan ja
sisä poli ti i kan. En gl a n t iin • nä h d en
'lii m ii k a 11 liaja k o ei kilit en ka a 11
ri il ä; Britti 1 äinep unia il m an val­ta.:
im.i)eriuni;' h ritännic-uni'', a -
sottaa n im. saari valloil ie j oukon-pi-
ol)leemeja, jotka eivät ole
kumpaakaan taikka, jos niin täli:
d o taan, ovat yhlai k a a niolemp i a;
y E n 1^1 a n ti: e i ou ää ole vniii Eng--
lanti, samalla tavaUa kuin Rans­ka
011 Ranska, laikka Saksa on
Saksa.: Tiirkeimuiäl sen siirto-kunni.
st;! i-ivät liinjn , enää ole
vain ''siirtomalla'.' sanan. Vanhas
sa 1 ne rkityksessii. . v a a n suuren
valtalvunnan 6sia.;.jotka pyrkivät
saantaan äänensä kuuluville val­takunnan
yhteisissä a.sioissa.- -Ia
sa mall a .eni äniaa; joi le töHin; 3 0 Ii­ta
jän ase n v a i h abi avassa im pe riii-missa
on ääretön voimien lähde,
on vä.staava.ssa niiijirin .1 ulhu.
riippuvaiseksi tahdoista ; ja pyi'-
kimyksisiä, joita ei Lontoosta
käsin 011 äii ; i 1 ma^ muiita. voida
hallita. " :; f
tuksen siirtomaaministeri.
Mutta millä tavalla, tämä aja­tus
oli toteutettavissa ;
Siinä kysymys, jota sekä En^'-
lannissa että sen tytärsiirtokun-nissa
pohdittiin vilkkaasti jo
kauan ennen; buurisotaakin. Sen
jälkeen kuin siirtokunnat 19
vuosisadalla olivat saaneet täy­dellisen
sisällisen itsenä i.syyden,
01 i JUU o d oUiuen yhdyssi de n ii d en
ja emämaan välillä itse asiassa
käynyt varsin heikoksi. .Mutta
niin lämpimästi knn yleensä kan-
'natettiinkin emämaan ja siirto-kuntieir
yhteenkuiilu vaisun der.
aatetta, eivä t suun n it el mat jon-kinlaisen
ulkonaisesti . näkyvän,
koko brittiläistä valtaa edusta­van
elimen, s. o. yleisvaltakun­nallisen
konstitutsionin aikaan­saamiseksi
osoittautuneet mah­dollisiksi
toteuttaa. ; ;;
Yhteenkiinlu vaisuusaatot ta koe-tettiiukin
edistää etupäässä k ah
della muulla alalla. Aina \-uu­desta
. 1887 asti [»idettiin • tuon
tuostakin Lontoossa n. s, siirto
I maa konferensseja, jo issa poh di 1
(iin itnperiuinin" yhteisiä a-^i-oita.
I'ärkeiminät näistä koski­vat
valtakunnan puolustuksen
yhtenäistyttämislä sekä einiimaa-ta
ja siirtokuntia 1 öisiinsä yluiis-
1 ävirn ialou(ielliston sii<'idcji
vahvistamista..
Puoiustusluilo.sta; ; koskevassa
kysymyksessä ei > ku i ten ka a n voi­tu
tuloksiin piiasta. Mäantieteel-lisestä
, aseniastiian. riippuen / siir-
10 kn nna t. eiv at lvi nt en e e l , l i i t t ä ­väsi
i tarvetta ryhtyä; kanta­ni
a a n. ra sk a ani pi a soi i lasta a kko-
.ia- ;;,//' / • - yy,-- ;>';;;';•• •;^-.;V"---.-.:;.
Taloudellisellakaan alalla tu­lo
k.set ;eivät; olleet; suuria. Vai­keudet
jo ht uivar. siitä, e ttä e m ii-'
n i a ä n ja; s i i r t ok u n t i e n . 1 a 1 o u d e 111 -
set edut eiviit. • todellisuudessa
.\'a s;ta n neo 1 . t ojsiaan.' J-.Uglant i 0 -
1 i. j i ) . U s e i t a v u o si k y m m e n i ii ollut
vapaankau])ä n kannalla, ja sen
1 alouileilinen kn\lilys vapaakaup-
•y:- 1> ri tl iläisen ' mäaihnanval 1 a n e-l
i . käyttäiiksemme (liarles Dii-ken
tunnettua iskusanaa, •^suu­remman
Britannian", tärkeim-niät
valtiolliset, probleemit ko.s-kovat
s iiii. niillä tavalla se itse
nykyisissä olosuhteissa on koossa,
pidettiiyä-sekii;niillä tavalla sen
on suhtauduttava ulkopuolella o^
levaan maailmaan. ; ; ; • ; ; ; ;
.Molemmat nämii kysymykset
ovat kiinteässä ;;;yJiteyflessä: tois­tensa
k' a n SS a. V •;; ;.:/;; /-
;Rari;.viiosikymmentii sitten olo-t
il a; maa il massa oi i . se 11a inen. että
Englaimin johtavat'valtiomiehet;
tunsivat voimakasta halua vasta­ta
j ii Iki maiseen kysymykseen n c-gatiiyisesti,
s, o. jos niin j^amme
sanoa, vetäytyil mikäli hiahdbi-listä
syrj ään muusta m aailm a st a
sekä etsiä pääinäät'ät pyrlcirnVk-silleen
: oman ; maailmanvaltan.sa
sisäpuolelta. Aiheena tähän oli
lähinnä buurisota ja sen .tuotta-;
mat pettymykset. Melkein koko
muu maailma osoitti siihen ai-
Rastajan ja- tarpeen' vaatiessa' kaan vihamielisyyttä Englantia
järjestää paikallisia tarkastajia.
Kertyneistä lupakirja maksuis-riä,
mljoonia miehiä käsittäviä, ta y.m. varoksta ehdotetaan pe-armeijoita.;
ja tarpeen tullen
käyttämään niitä poliittisten pyr-kimystensä
tukemiseen. Sotilaal­lista
inahtiäan enemmän kuin
diplomaattista taitoaan on'Venä­jä
.saanut kiittää, suurvalta-ase­mastaan.
y^y-y-''':'y)y
; Nykyinen kaaostila, bolsheviki-eri
1 uoma sekasorto, on aikaan­saanut
perusteellisia muutok­sia.
Pitkään aikaan ei Venäjä
tule olemaan sama kuin se oH
ennen maailmansotaa tai ennen
vallankumouskuohuntaa. Maail­mansodassa
se kärsi jokseenkin
täydellisen sotilaallisen tappi on
ja vallankumous heikensi sen si-säi.
sen eheyden miltei olematto­miin.
Talpudellinen; toiminta on
aina tähän päivään saakka ollut
lajnaannustilassa ja poliittinen
asema epävarma. •
•: Mutta ^ kaaoksestakin kansa
'saattaa nousta, vieläpä entistä e-hpinpanä.
Ja gilloin ei Venäjä
varmastikaan tule rauhallisesti
työskentelemään yksinomaan si­säisten
asioiden ;^Hrjes^^
Iestettäväksi erityinen siirtolais-rahasto,
josta suoritettaisiin lain
toimeenpanon aiheuttamat kus­tannukset.
•.;;:••'-.•
i, XJuden siirtolaislain sisältämät
määräykset siirtolaisten turvaa­miseksi
imatkalla ovat epäilemät­tä
tarkoitetut poistamaan niitä
hutitavia epäkohtia, joita näihin
asti on ilmennyt suomalaisten
siirtolaisten kohtelussa yaltame-rilaivoilla;
ja yleensä matkan
varrella. Kun; mitään vaatimuk­sia
ei ole Suomen taholta esitet­ty
siirtolaisten kiilj etukseen näh­den^
on suomalaisia siirtolaisia
kohdeltu usein huonosti. Heille
on varattu laivoissa v kaikkein
huonbimioiat paikat ja; annettu
kaikkein huonoiiumat sijat hotel­leissa
Englannissa. Skandinavian
siirtolaisin a . on ilmeisesti ollut
paljon pareöipi kohtelu, mikä on
johtunut siitä, että näiden mai­den
hallitukset ; ovat vuosikym­meniä
sitten vaatineet takaukset
siirtoiaistensa kunnollisesta knl-jettämisesta.
^Nyt vihdoin, Suo-kohtaan
taikka ainakin vahin­goniloa
sen vastoinkäymi.sten
johdosta. ]\lannermaa valtojen
1 politiikan kulissien takana hau­dottiin
ajatuksia yhteisestä e-siinty
m isest äkin Engl anti a ; v a s J
taan. Nämä suunnitelmat eivät
tosin johtaneet positiivisiin tpi-menpiteisiin;
Saksa ja Ranska
eivät voineet silloin yhtä vähän
kuin . myöhemminkään - nähdä
toistansa yhteisessä rintamassa.
Tästä huolimatta saarivaltio, jo­ka
tosin aikaisemmin voimak­kaan
laivastonsa turvissa oli it-setietoise.
sti pysynyt: ' * loistavan
erkstäytymisen" kannaUa, buuri­sodan
aikana \ (I899--19Ö2) sy­västi
tunsi tämän aseman varju^
puolet. 'Se silloin etsi ja löysi
korvausta lujemmassa yhteen­liittymisessä
tytärsiirtokuntiirisa,
jotka emämaan vastoinkäymis­ten
aikana eivät kääntäneet sille
selkäänsä, vaan päinvastoin va­paaehtoisesti
antoivat sille teho­kasta
apua .sen sodassa buurita-savaltoja
vastaan»' ^ ^ ^ ^ ^ ^ i U 'iyi\
. ;Yhteenliittymisajatuksen, ^si-säliiä-
brittiiaiseir
delu oli. siihen aikaan
pamaajia oli oliut loistava. Siir-tokunnat;
olivat sitä v a s t ö i n;' ."^u 0 -
jelustullien; kannuai 1 a. ; <"häm-berlainin
snunnitelnuin vmukaan
iniperiumin s isit puolella vapa cl­ii
a li pa l i tulisi olla va II a 11 a. m utta
11111 uta lii a ai lm a a > va s taan , sa ildet-t
ii vii tulleja. ;Tilniii;;a jatiis^ perus­tui
siilien käsitykseen, etrii .Kn<r.;
laiiti : teollisuusinaana ja siirto-kunnat
e 1 u.p ii ii s s ii e 1 i n t a i.- p e i U e 11
ja raaka-a ineiden t uotta ji n a' t äy-d
ensi \ ' i i l . > loi s ia n .s a; ^ ei viitkä k i 1-
pailleet toistensa kaiissa. Mutta
tämä olettamus ei enää vastau:
nut todellisia olosuhteita.: Muur
taniissa" siirtökiinilissa.teollisuits
oli jo voimakkaasti alkaiiut ke­hittyä;
eivät k ii ne sent a hdeii, pe-läten
Englaunin ;;kilpailuai voi-iieet
suostua tulliensa poistami­seen
edes imiieriumih sisä puo­l
e l l a " ; ; koil^'eintaan tuli kysy­mykseen
: myöutäii Englannin
tuotteille liiiojennuksia, n.s. pre-
1'erenssitulleja. Mitil Knglantiin
taasen tulee, tiesi Cliamberlainin
s u uii n i t e 1 m a 1 u op 11 m is t ä va pa a n -
k a lipan kan n a st a, ja si i li en;. y l ei-hen
mielipide Englannissa ei ai­nakaan
ennen maailmansotaa
vielä ollut kyp.synyt. .
'; alutta vaikka ulkonaisesti nä­kyvät
tulokset imperialistisen
aatteen edistämksyrityksislä tä­ten
olivat varsin vähäiset, on
valtakunnallinen yht(.'ys kuitenki
osoittautunut olevansa .vankalla
pohjalla. Siirtokunnat; tarvitse­va
t Engla Unin turvaa, varsinkin
Canada, ; joka muuten . ajanpit-;
kään tuskin voisi välttää aiita-utu
mi s ta Poh j o is-Amerika n Yh-
'dysvaltoihin, sekä Australia, jol­le
keltainen vaara-'on alituise­na
uhkana. Englannille taasen
'siirtokunnat ovat ulkonaisestikin
mahtavuuden lähteenä.,- Yhteis­ten
anglosaksilaisten kulttuuri-ihanteiden
koossapitävä ä nier ki -
tystä. ei liioin sovi . vähäk.syä.
B r i t t i l ä i n en maailmanvalta, on
täten elävänä todistuksena'''kir-;
joittamattomien' * 1 akien reali­teetista;
valtiollisessa elämässä.
Loistavalla tavalla tämä tuli
näkyviin' nimenomaan maailman­sodassa,
jossa tytärsiirtokunnat.
eivät kieltäytyneet kantamasta
mitä raskaiiiipia taakkoja yhtei­sen
imperiumin puolesta.
! Mutta juuri maailmansodan
kiirastulessa y brittiläinen valta
kuitenkin samalla on sisällisesti
suuresti muuttunut.: Siitä on 0-
sai^ansa myöskin todistuksena
valtakunnankonferenssi,, johon
tällä kertaa ! myöskin
Osaksi tosin tämäkin konfe­renssi
muistuttaa edeltäjäänsä.
Ilmeisesti vanhat taloudelliset ja
tullikysymykset ; tulevat nytkin
muodostumaan polttaviksi. Eikii
ihme, sillä Eu)'opan tnannermaaii
ollessa; iiykyisessä sekasortoises­sa;
t ilanteessjian, lu ulisi britti Iäi­sellä
maailman vallalla olevan e-ri
ty isest i tarvetta taloudellisten
site iden; kehity k s estä o m assa kes-kuudessa
ali 1 öytiiä a i n a k i i l ; j on­kii
11 verran korvausta siitä; epä-varinuudesta,
• joka: vallitsee sen
kaiipällisissä. (suli te i ssä. uinu huti
maailmaan. v Pa i ts i ; tai o u cl el 1 is ia
kysymyksiä, kuuluvat;:myöskin
puolustuskysyniykset nyi, kuten
en nenki n; valt a k u nna n k 0 1 1 i'e r en s-s
in ohjelmaan; ; 1\ lu tta mikä la -
vahaan on uutta, on se., ctvil kon-fererissin:
tehtävänä on luoda
,simnt a viiva t im perin miiV. sulit au-t
u mi sei le 1 niiulin n ma äi 1 maan.;';
y Sa noinm<!. * 'ti ut ta", s iU ii \- an
h emman kiisitysk anna n ; mukaan
E n g 1 an li i n ^ il se n sii. o 1 i; su y e r e e iii-sesti
lioidett a va : vai la kuun an 111-
kopolitiikkaa. .Mutta .sen .jäl­keen
k i i n 1 y l ii rsi i r i () k 1 tn 1 ia 1 .1 n a 11 -
ilniansodassa ovat riniiaii emii-maan
. kanssa ; vuodattaneet, vo-rensii.
e i vanha järjcste lm ä e ii iiii;
ole Tnahdohinen. • ]\lunteil voi<i
kiiy(la niin,,eltii siirtokunnat; jo­nakin
Icauniina piiivilnii i| s i ' aa-;
V i st a 111 a 11 a a n j ä 11 e e n s a a 11 a i s i x a t
joutua lilanleeseen, jok a V.a.atisi
hei h ii samanlaisia 11 h ra n k sii i
k'uin ä;sken päätetyssii sodassa.
; Itse,: asiassa otr sodan jälkeen
rapahtuniit yhtä ja toista, joka
on. t o.tiist uksena.; siii-t okunl ien
pyrki.myksesiii; sa a d a 111 ko j ml iti i-kaukih.
alalla ää n en sii k 11 uin vi 1-
le. KUnen , kaikkeä; ;;aiisaitsoe;
' i n a i n i t . s ( M i i i s 1 a . fttii srirf okiiUiiat
emii m aan. ri n n a lla • o mastakin
puolestaan allekirjoittivat. ;;\-er-sail
I esi 1 ra uh ansopin mk sen sek ii
ett ii. n.r on 1 unnustf^ttu itsenäi-
.sesi l kaiisa inli it on : «jäseniksi.
Kajisanlihossa siirtoki.innat eiviit
a in a. ole vei ii neet yi it i l ; e m ii ma an
kanssa . ' j a I iiton til kopublella" • on
t a ])a h 1 iin u r, ett ä; sii rt o kn n 11 at o-vat
itsenäisesti järjestäneet vä­linsä
; Hl uiden, niaiden; kanssa.
Xijnpä ("anada tänii vuon ha; on
omin i>äin. tehnyt Yjidysyaltbj('n
"kanssa.;;;; erään ka lastusta koske­va
1 1 ; sopi im iksen.; 'y/-:- A i k a i se nimin -
kili erityisiii kanpi.>a- ja ; tai|i'l;i-sopimuksia-
usein on tehty ;siir­tokuntain
ja muiden vallakiinti-en
välillä, mutta tiillaisi.ssa täjia-uksissa.
kuitenkin aina. ennen e-inihnaankiu
allekirjoitusla i)idet-tiu
välttämättömänä.
Tavallaan läiiiä kaikki; inerkit-
.see brittiläistä maailmanvaltaa
koossapitävien sileiden lililtymis-tii.
Ja jos Englanti edcdleen.
kuten ennen, katsoi si. uiko p oli j i i r-:
Nykyinen kurssimme rahalain
tyksille SUOMEEN
e on
myömEbe pankki-cioituk
siä (she'kkejä) markoissa yllfe
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kblmen prosentin korkoa v->
täyiä mstkustajien-shekkejä d-jl-lareissa,
jotka Suomessa lUuäJ
taan siellä;voimassa-olevan do1\>.
rin kurssin jälkeen.
Lälietyskulut fahalähetykvrilffv
po.stin kautta .on 15c. summill»'
alli e $20. Ob; sitä suuremmilta äm­miltä
mitään kuluja ei peritä
Lähetyskulut sähkoteitse
$3.56 kaikilta summilta ;
.00.
Kaikki lähetykset osoitetaaxi
postin kautta, jos sähkösanojn-;.
lähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va«*
taanottajan ja lähettiijäu osoi^•
teellä varustettuna osöittecUf. ; ^
Foreign Department
HANGOCK :: M
>•;••;;;•;.' »-Perustettu v, 1874.— ;;;;•;;;'
Varat yli... .\ .....$3.000,000.00.
Kirjoittakaa saomeksi; meillä
on kutisi suomalaista liikkeessäm­me.
;;;•,•- ;,•^.: K v ; . : ;.
ka n *-ksin ..itselhen kmiluvak.si,
silloin inhjHU-iuniin tosiasiallinen ; ;•
hajaantuminen, osiinsa kenties ei
olisi välitettävissä. Mutta ym-miirtiien
uuden asemansa ei enää
emii ma a na.'"; • sanan;; vanhassa ,; ;;
nierkitykse.ssii, vaan ainoastaan
''van he lii pana sisarena'' yhtei-: .;;
sesä perheessä, on Englanti itse,
ehei. m u pd oli isest i luopunut po- ;;
liiti isest a , ,sa\'ereenisuudestaan,
niin kuitenkin tosiasiallisesti ku­ten
: nykyisen valtakunnankonte- •
renssin • ohjelmastä käy ilmi, tun­nustanut
valtakunnan politiikan :
.stiuret suuntaviivat yhteiseksi a- ;
siaksi, jonka i/at kaiseiuiseksi vai- ;:
takuun an eri osi en . myötä väiku-;; -:;
lus on tarpeen.
; .Missii liiiiiirin tällainen valta­kunnallinen"
jvolitiikka - kaipaa; .;
Is ii n teitä innot oja ja tuleeko ny- ;:
kyinen konfer.en.ssi sellaisia luo-'
maan,, bn tietysti eri asia. Brit- ;'
tiläi.sten traditsion ie n: muk aista :.
ou vai-maankin - tiissäkin suh­teessa,
ensi sijassa hiottaa tosia­sialliseen,
yhteisymmärrykseen,
Mahdollisimman pikainen toimintaa.
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo jä voi niinollen maksaa aina päivän kor-keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KTJÄSSI TÄNÄÄN V
S a i ^ kautta; jos 8äh-kösanpmalähetystä
ei erikoisesti vaadita] Sähkötys-niaksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut ralu^lähetyksille on
'40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seurMyalta sa-
;• dalta 25c. y. ':- ' ; y ; ' • .-.;'.;v; ;-^^
! ^ isoille läE^tyksille*
LäneMaessänne rahuja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet Idrjoittaaty^T^^^^^
;kasti;-^v.';;--^ .-•'•' .T" / ''•••.;• ;^-^ ^
i i
•
• F f •.
I
%
>
I
's.
l
i
•m
S-f
"f
'3V
1
•4
f
I
3
0\
m
:,. J
•yiim
v;;liK
•:^v-;^^';: iii
^.;.;;)-:.^K-;;.-;.:v.:;:;;;;;;; • :
y-y'r'^yr'Mys^y&kk sei
:;;.:i:»^ W