Vapaus, October 11, 1923

              " ^Jarxia oli
• ^^^'^ jatkoi
Jcaisesti tätä
yhteiskunnan
f "'^en elän,än , i .
^ M e n jatkuvaa
Ä e n myy fvo^oi.
^7 ^yöpäivä3jj-^
^"""^^^t (työpaikiu)
'yoja.ilmaiseksi,],^
"H-auden lähteenä
ostuivat alku3y,,y5
•mästä luonnolta, V .
usmuoto miytvm,^.
?ysn, muuttuvat to.
lajit mukautunii5fj,
Jsen ja harjaantan-i.'
sta'vähiteJlen. Myös-thimillinen
elimis-öm.
luonnollisella tavälla
cautta syntynyt eräis.
Itäisistä nisäkkäistä,»
niten tämä muunli;.
•\r jäi Laniarckiltj
Tämän keksi ya;ta
Charles Dan-in.
in teos «Lajien syn.
ilmestyi, sai se suun-ota
osakseen yli ko.
maailriian. Ja mitä'
tämä teos? Ja mi-
3 erilaisuus, jcyka saf
nman kiintymyksen
1. esim, Lamarchn
filosofia»? Lyhyesti
jmisen taistelu ja va- ^
eraisen taistelu? Sii-fvin:
)-taiste!u on väittä-s
kaikkien eioiiisten
xasta lisääntymiätai-r:
'(ykaiseh oleiinon, jo­na
elinaikanaan, tuor-nia
tai siemeniä, täy.
rsiinään hävitystä jo-
;enaan, jonakin vao-caikkapa
satunnaisesti
la,. muutea sen lulu-isf
geometrisena sar­an
lisääntymisen joh-i
min suunnattoman
i mi'Kään alue voisi
iälkeläisiä. Kun näm
3ia yksilöitä, kuin voi
i, on tästä aina seu-tstfelu
olemassaolosta
samaan lajiin kuulu,
eri lajeihin kuulmien
yksilön ja lilkonais-den
välillä .(Charles
fen synty».)
lussa,. jota tultiin käy-en
kesken, tai eri ia-roittiVat
aina ne yksi-jotka
olivat voimal-
)impien. joutuessa kuo-ne,
jotka jäivät elä.
itivät alun uudelle la-amanläisen
taistelun
r aikakausien kuluessa,
iksi, jonka yksilöt ero­mäistä
esiisistään niin
luodon kuin henkisten
loFesta. Tätä onnellis-joka
ympäröi toisia
lajeja, joka sai ai-jdelleen
säilymisen, ni-n
luonnolliseksi valin--
synty luonnollisen va.
t, olemassaolon taiitfr
nä oli ratkaisu tuolle
kysymykselle: ihmisen./
ia. alkuperästä;
ioria/laski perustuksen. .
darvinismille.
i nimittävät, ulkonnoi-yntytarnjen
kannatta-lisi
».' Tällä nimityksel-tehdä
pilkkaa nyiT-teestä,;
jofea ei voi tun.
eii alkuperälle mitään
irfta. löytjTäksi. Mutta
'kuitenkm sillä tavalla,.
poiventuminen apäa-isakkäistä,
r.iinkmn jo
'esitti, on ainoa tie-itystapa
ihmisen al^'
,ätt todisti jo Hajlff
»Tevan: anatomian, ^'J-ja
muinaiseläintat^-
Ia oikeaksi.'
I- • «tot ia yluityiihenlolot, jo», aijotte laheltää Suomeen, joko »u
,1 «nttAvillenne taikka vankiloissa viruville tovereillenne avu»
kulai?'"5°"*:.,."!f „;i„ tehkaa IShetyksenne oman liikkeenne. Vapauden
L ä h e t y s k u l u t :
ufc^tvk,i.tä alle $30.00. 50c Jähetyksistä S3p-$59.99. 7Sc lähetyk-
$60.0&-$99-99 i « $1.00 kaikilta $100.00 taikka «itä suuremmilta
P«t ^Arthurissa ottaa rahalähetvksia v i t a a n Vapauden sivukonttori,
5 ord St. Torontossa A. T- H i l l . 957 Broadvievr Ave.. Cobaltissa,
•U-lSen osasion takuulla. Rauha Gronbera.
* Kaikki Mrievaihdolla tehtävät rahavälitvkset on lähetettävä Vapau-lähelyksiltä
Port A
121 5eeord
(iksloisen c
Kaikki
jen pääkonttorin kautta,
Laivapiletteiä
tiaiioita,
Suomeen ja Suomesta Canadaat. tiedujtelkaa pilet-
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
Vapauden joulttkbrttimallit lähetettiin asiamiehille jo viime viikolla
A»iaBiie»ten on nvt heti alettava »Itämaan tilauksia i a lähetettävä ne tu-
1 maan nopeasti Vapauden konttoriin. Ensimäinen painos korteista ote­taan
tk. lopussa, ja sitten seuraavasta marraskuun lösusaa. Siis joikainen,
ioka haluaa saada korttinsa aioissa^^^^^^^^
pvraattä. Jos nvt heti laheliittV tilaiiikse valmistuvat kortit niin että
niitä ehtii hvväs.ti livettämään m.m. Suoriieen. _
Jos joku asiamies ei ole ..saanut korttimalle ja, lähetetään ne hänelle
heti kunhan on Vapauteen ilmottanut niitä haluavansa.
Lähetämme myosfkin metiiäkämpille korttimalieja kaikille iotka niitä
Sellaisten, jodta « v ä t ole asiamiehiä, on lähetettävä raha tilauksiensa
mukana. ' ,
Kaikkiin kortteihin «moetaan tänä ; vuonna kirjekotelot ilmaiseksi.
Tämän voivat asiamiehet .ja tilaajat ottaa erikoisesti huomioonsa.
Täml kultakylä' on saanut tämän
kesän ja syksyn aikana hyvin huo­non
leiman tuosta juopottelusta,
kun vanhasi maasta tulleet alle
20 vuotiaat toverimmekin esiinty­vät
päihtyneinä. Eikö se Suomen
epäonnistunut vallankumousyritys
jättänyt mitään inhoa riistäjäluoK-kaa
ja sen katkeria myrkkyjä koh.
taan. Ikävän vaikutuksen teki sekin
näky, kun A." T. Hill puheensa lo­puttua
pyysi nuoriso-osastolaisia
keskustelemaan nuorisotoiminnari
elvyttämisestä, niin joukossa oli
muutamia, jotka hoiperrellen asteli­vat
kuulemaan asiaa, josta hän
heille lennokkaasti puhui, Kuulkaa­han
! 'Elämän, ihanteet eivät asu
alkoholilla turmellun 'ruumiissa, ei­kä
työväenliike teille koskaan sei.
kene noissa, saatanallisissa koira-torppien
luolissa, vaan sj-dämenne
mustuu siellä yhäti mustaakin mus­temmaksi.
Te ette ehdi edes tätä
Vapaus lehteä lukemaan, jonka si­sällön
nykyinen toimitus on kaikel­la
uutteruudella saanut monipuoli­seksi
ja arvokkaaksi.
Tämän kylän ukrainialaisen W.
P. osaston jäsenet ovat laatineet
omatekoisen lain, jonka mukaan jä.
senet saavat juopumisesta maksaa
25 dollaria sakkoa ensimäiseltä ker­ralta
ja toiseMa •kerralla kuolete­taan
jäsenkoritti. Mitähän me suo­malaiset;
keksisimme. Keksikööt vii­saimmat
.jotain, hyvin läheisessä tti-eväisuudessa.
Toivoisin, että asia
otettaisi esille tulevassa konventio-nissa,
sillä joskus siitä'on kuitenkin
päältös tehtävä. — Nalku.
On edumsempi ostaa pari housuja, jotka kestävät talven $7:l!ä kuin muutaman vii»
kon toslävän parin UMillsu Meidän kokemus on teidän ja tieto tavaran laadusta on
apun^ teille valitessanne talvitavaroitanne. Varastomme on suurempi kuin koskaan en­nen
ja melkein kaikki parasta saatavissa olevaa tavaraa.
Taivihousuja 'budsV makinoffista ja
muista villakankaista ........ $6.00—$7.00
Muita vankkoja villa- ja pumpulityö-höusuja
$5.00
'Kukko' polvihousuja, r u s k e i t a ja
mustia, erikoishinta ........................ $5.00
Makinoffipaitoja, yksink. $4.~$4.25
Makinoffipaitoja, kaksinkertaisia, ja
samalla kestäviä $5.50, $6.25 ja $7.00
Työpaitöja parikymmentä eri lajia,
kookkaita ja erikoisen huolellisesti teh­tyjä
$1.35:stä $3.00
Härmän sukkia $1.50 ja $1.75
Makinoffi-takkeja, useita malleja ja
värejä, vahvoista kankaista $9.—$14,00
'Clarkin' hyviä hevosnahkakintaita
myydään $1.50, $1.65 ja $2.00
Stanfieldin, €ösy Rib ja villa aluvaat-teita
$3.50:stä $7.00:iin syytti
Hansonin hyviksi tunnettuja sukkia
myydään 60c, 75e ja 85c.
-Headlight' overhaaleja $2.50
Täysi varasto poikien vaatetustarpei-ta,
kuten poikien pukuja, makinoffi-takkeja,
housuja ja makinoffi-housun
paitoja, sukkia, lakkeja y.m.
PUNim L E V I T Y S K I L P A I LU
Kuten Vapaudessa on j o ennemmin selostettu on tämä knokansi Pu-nikin
levitvi^uukausi. Siksipä Vapauden^ asiamiesten on pantaiva erikoista
painoa Punifon levitämiselle; Tilaukset voi lähettää suoraan Työmiehen
konttoriin, määräyksellä että niistä on annettaVai 'hyvitys' Vapauden liik­keelle.
... , : V.V-. ••
Tov. LEVITYSOSASTO.^Box 69, Sudbury, Ont.
Missä 'määrin ori totuuttia niissä
esityksissä jä väitteissä, joita edel­lä
esitetyt tiedemiehet ovat lausu,
neet? 'rJ---;;
Tähän vastatkoon, ihmisen anato­mia,
vertaileva anatomia, ihmisen
sikiöhisboria ja fylogenia eli ihmi­sen
sukuliistoria.
ToroiitQo jutisia A
Ne suuret juhlat' ovat siis ensi
lauantaina ja sunnuntaina. Älkää
erehtykö nyt vaan missään tapauk­sessa
mihinkään, eikä minkäänlaisiin
kekkereihin', sillä sellaisia iltamia ci
ole usein. Täyttäkäämme taaskin
haali täyteen, kuten : viime, lauan-tainakin.
Varsinainen ohjefma kyl­lä
suoritietaan vasta sunnuntaina.
Mutta tanssit, hyvällä soitdla tuo
tietysti yleisön jo lauantaina. Kuten
jo on mainittu on ohjelma vali.'
koitua ja, arvokasta, näytelmineen
ja lauluineen, kuipletteineen y.m.
Pääsymaksukin on • vain vaivainen
d9llari, joDa saa nauttia molempien
iltojen ihmeistä. "[ Äfuist^kaa, '^etl^
siellä tulee varmastr viihtyniään
niin^ nuoret kuin vatihatkin. — Juh­latoimikunta,
. ^ :
Jatkoa syyskuun 21 päivän yäit.
telykokouksesta toveri Ranta sanoi
odottaneensa, koska suuria ssrytok-
8iä ilmi^netaM. Miksi etie. sano
nyt niitä nimiä joit^ olette sano­nut
olevan tiediössarine. Mina mak-m
teille $100 jokä nimetä, niin
monesta kuin te nirjtä löydätte. (To­veri
^ uskaltaa petatakin rehellisen
toiminnan puolesta.) Sanoi setira-l^
unnan. olevan niin pienen, että
niillä ei ole mitään' uutisia, niin
fientähden narraavat toisiaan, että
olisi jotakin vereksempäL: Kuinka
te voitte seUaista kuviteUakäan, et-
\l C. W. p.i jossa . minäkin olen
Jäsenenä, otettaisi jäsen ilman tut
kimatta, Koaka pastori Hendrick-sonikin
tutkii jäsenensä ennen seu­rakuntaan
jäseneiksi pääsemistä.
Toveri Pirttinen: Me käsitteJem-jne
suurta kysymystä tänä iltana,
hyvää sopua kansaJaiattemme kes.
kuudessa. Ei pidä unohtaa sitä tosi-
^»^laa, että tämäkin on yksi niistä
luokkien. ri^riitaisuuksien kysy­myksistä,
jotka loppuu sitten kun
jneidän periaatteemme ovat toteu-,
juneet Sitten vasta' voidaan puhua
Jyvästä sopusoinnusta kansojen ja
kansallisuuksien keskuudessa. Pasto­ri.,
sanoi, etltä jos yksilöt kärsivät,
Ji^m koko tanka kärsii."'Ei se niin
neen 'tilalle. SamaMa tavalla käy
iVieläkiri. Kun vanha aika on elet­ty,
niin uua ja käytännöllisempi
muoto ottaa vanhan epäkäytäniiöl.
Ilsen paikan- /
Viime peiijantalna. keliitysseurän
kokouksessa keskusteltiin siitä, että
mistä aiheutuu sanomalehtien vä-liselt
riitaisuudet. Useita puheen­vuoroja
käytettiin puolfeen ja toi­seen,
joka tapauksessa riitaisuus
johtuu siitä, että toisilla lehdillä öh
kaksi vihollista ja toisilla yksL On
siis parempi lukea ja tilata niit
lehtiä, joilla ei ole muuta kuin yks:
vihollinen kapitalismi
ErkkL
Eri laikkakui^^^
CONNAUGHT, STA., ONT.
Meitä oli yksitoista suomalaista
katkasemassa paperipuita Aapeli
Ryyterin kämpällä, joka sijaitsee
noin neljä mailia täältä Timminsiin
päin. Katkasusta maksettiin kämpäl­lä
vain ,$3.|)Ö koortilta, siksi pää­timme
vaatia ;maksua korotettavaks
'25 sentillä koorti. Esitimme isän
nalle vaatiniuksemme, mut/ta hän ei
entisenä työläisenä suvainnut myön
tää, meille; vaatimaamme korotusta,
sanoen itseilpn olevan hiin paljon
kapitalistin luontoa, ettei hän halua
nostaa pUenkaari^ vaikka hänen
kontrahtinsa mukaan saa maksaa
$3.50 köortilta ja sittenkin jää
vielä komppanialle $1.25 koortilta
maan puhdistusta varten, mutta hän
haluaa jättää siitäkin minkä komp­pania
on maksuksi määrännyt vielä
itselleen. Kämppä sijaitsee Drink
WatQr I^it nimiselläv pysäkillä.
Tällä perällä on toisiakin suoma­laisia
Jappareita. Eräs farmari Tim-minsistä
maksaa $3;75 koortilta,
josta 25 senttiä koortilta jää si­sälle
siksi kunnes hän on puhdis­tanut
tarpeellisen määrän maata ja
saanut hallitukselta <deare!nce> pa­perit.
Hän on yksi, joka ei halua
paljon jäännöstä •—.
Metsämiehet ovat tällä perukalla
hyvin huonosti järjestyneitä. Heil­lä
on' monenlaisia verukkeita, kun
sattuu kysjrmään mieheltä josko hä­nellä
on minkäänlaista jäsenkorttia.
Yiksi sanoo olevansa o,b.:uIainen.
Toinen, sanoo ei hauavansa- kuu:
lua 0. B. 'tJ:hun, vaan l u p aa
ottaa I. W. W:een kortin. Toi­voisin,
että tällaiset verukkeet
jjätettäi^ pois ja jokainen liittyisi
yhteijä miehenä Canadan PuntaVa-ratyöläisten
Teollisuus Unioon, sil-
Missään. Jcohdin eivät ajatuksem.
me, olisimmepa kuinka suuria ju-malankieltäjiä
ja kristinuskon vas­tustajia
tahansa, liene siinä määrin
kristillisen hengen läpitunkemia
kuin suhteessamme kuolemaan.
Muistaamme, että kristinuskon
mukaan kuolema ei ole välbtäinätön
vaan rangaistus syntiinlankeemuk­sesta.
Kuten kaikki, jolla on' ran
gaistuksen",Ieima, tuntuu se kam.
mottavalta. Kun' kristilliset jos­kus
väittävät kuolevansa pelotta
ja surutta, niin he valehtelevat tai
eivät tunnusta- omaa uskontoaan
Kuolema ei voisi olla rangaistus
ellei se herättäisi pelkoa.jämer
kitsisi kärsimystä. Se ei ole kris
titty, jolle kuolema ei tunnu ran
gaistukselta hänen, synneistään.
, Rangaistukselta se' tuntuu me
ikein kaikille meille muillekin,'^jföt'
ka arvelemme olevamme kristino
pin taikauskosta vapautuneita. Juu
ri tämä tunne on todistus siitä
että meissä . vielä elää paljonkin
kristinuskon henkeä.
Ainakin sellaisten joukossa, jot­ka
ylpeilevät korkeammasta sivis
tyksestään. Sillä kaupungin työ
iäinen ja / maanraataja kuoleva
paljoa pienemmällä kuoleman pe
lolla' kuin sivistynyt ihminen. Se
johtuu tietysti hyvin suureksi osak
si siit^, että sivistyneelle tuntuu
elämä iiiin nautintorikkaalta, ettei
POIKETKAA SISÄLLE KUN TARVITSETTiE OSTAA JOTAKIN POJILLENNEKIN!
«le. katsokaa Yhdysvaltaip histor Jä järjestymällä yhteen .voimakkaa:
fniaaaa,. sRiieollIlSä n« äSett-e i k*anLsan* itai'st. el­i!
t _ i : I S Ä - nn,.Jv.
leen ja taistelun 'tulokaea' BstikS
8e_ Yhdysvaltain kehityksen. Ei, se-
^ loi uudpn ja käytännoUisemmäix
»nodon vanhuudestaan »pipeotö-
.seen järjestöön vpiijmie me saada-vaatimustemme
taakse sellaisen voi­man,
jota työnantajat eivät kykene
Joka paikassa m.artamaan. — Kul­kuri,
hän talhtöisi siitä luopua. Köyhä
listöläiselle sen surut ja ilot pai.
navat suunnilleen tasan, elleivät sU
rut ole suorastaan Voitolla ja kuo-ema
tulee siis pelastajana, kuten
'sairaallekinj pelastajana, joka ei
ainoastaan vapauta häntä itseään
cärsimyksistä, vaan tuolrtaa helpo­tusta
hänen jäljellejääneille omai-siÖeenkiii-
Työläisen omakohtainen elämän-cokemus,
ei nykyaikainen tiede ei'
kä sivistys, kieltää ihänen uÄkonias-ta
jumalaan ja jnmalalliBe6n maa-ilmanjäfjestyksecn.
Jos junijala
ol/si hänen köyhyyttänsä ja orjuut-ansa
tahtonut, niin ei olisi mitään
eroa jumalan ja perkeleen välillä.
Kun elämä tarjoo työläisille näin
vähän, niin ei fliän voi kuolemaa
suurestikaan pelätä. Tässä suh.
teessä hän, vaikka onkin, oppimaton
ja yksinkertainen, edustaa ennak-koluulottamampaa,
luonnollisempaa,
terveempää ja järkevämpää Inon-nelaatuä
kuin moni korkean sivis­tyksen
saanut.
iSillä jos tunteemmekin olisi yh­tä
paljon kristinuskon vaikutukses.
ta vapaa kuin järkemöie usein on
o}evinaan, mitä ihmeellistä olisi
oikein Icuo-Iemassa?
fTietysti tahtoisimme kuolematto­man
sielun, jos se lisäisi Jotakin
meidän onneemme. Mutta puhu­mattakaan
onnesta, on meidän mah­doton
uskoa 'sellaiseen kuolematto­muuteen.
Jos ihmisellä on kuole­maton
sielu täytyy sellainen ilmei­sesti
olla myös kärpäsellä ja"8yöpä-läisellä.
Muuta emme • ymmärrä.
Arvoitus ei' ole kuolema, vaan,
elämä.-i.- Ällä mibi elämme? -Sii»
nä kaikki järkemme pysähtyy. Em­me
sitä tiedä, emmekä nähtävästi
284 BAY ST.
voi tietää. Koko maailmanjärjes­tys
on ja täytyy meille, ainakin
toistaiseksi jäädä suunnattomaksi
arvoitukseksi. Mitä järkeä sillä
lieneekin — emme sitä tunne.
Ehkä siinä jotakin järkeä on,
vaikk'emme voi sitä edes aavistaa
Kärpänen kulkee kirjan lehdellä
aavistamatta sitä viisautta, mikä
siihen on painettu ja jonka mer.
kit tekevät: lehden niin kirjavaksi.
Eihkiäpä (mekin ikärp^sben tavoin
kuljemme keskellä' .hy.vio. ..korkeata
järkeä, jota emme aavista.
Viisaus johtaa sisäiseen nöyryy­teen
vielä enemmän kuin iisko. Si­säinen
nöyryys pysähdyttää aja­tuksemme
sen edessä, joka on meil­le
käsityskykymme yläpuolella. Sen
vuoksi on kokonaan turhaa miet­tiä
elämän lopullista tarkoitusta
Kun lähtökohtanamme, ön koke.
musperäinen; elämä, (on kuolema
yhtä iuonnöllinen kuin syntyminen
Järkemme ei käsitä mahdolliseksi
oliota, joka voisi syntyä, mutta jon­ka'
ei tarvitsisi kuolla. Tässä bn
kuolemattomaan sieluun uskomisen
perusvaikeus,
!g!Ilä jos elämme kuolemamme
jälkeen, olisi meidän mVös pitänyt
elää ennen syntymäämme. Viime­mainitusta
emme tunne mitään,
vaikka olisimme kuinkakin kristilli-'
siä. •
Sanobkin eräs muinaisen Rooman
viisaimmista miehistä, Plinius van­hempi
näin: uKaikille tuottaa kuo-nhetki
sen, mikä ennen syntymis,
tä oli ja kuoleman jälkeen on yhtä
vähän tunnetta ja tietoisuutta kuin
ennen turhamaisuus jatkaa ihmi­sen
olemassaoloa aina edelleenkin
sekä valehtelee haudantakaista elä­mää
. , . Ikäänkuin meidän hengäh.
dyksemme mitenkään eroisi niit­ten
elävien olentojen hengähdykses­tä,
tahi niinkuin ei luonnossa löy.
tyisi paljon kauemmin kestäviä oli­ota,
joille ei kukaan ennusta kuo-emättomuutta...
Missä olisi noit­ten
kuolleitten sielujen olopaikka
a kuinka suuri niin monien vuo­sisatojen
kuluessa noitten varjon-kaltaisten
sielujen joukko !>
Ylitä luonnollisesti kuin synnyni,
me tietämättä miksi, yhtä luonnol-isesti
täytyy meidän elää ja kuolla
ietämättä miksi. Voimme vain oi-
POKT ARTHUR, ONT.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Uikolähetys apteekki
Canadan Soos^a
Ainoa Sooisa oleva apteekki, jo*
ka ilmottaa Vapaudessa.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE­TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A, B. WEST
Selkärankatohtori
: Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Gloucester St. Soo, Ont
— Phone 1306 —
Kymmenen vuoden kokemus suo­malaisten
keskuudessa.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ÄNGOAN LEIFURILMKEESTA
27 ALBERT ST. EASt. - r PHONE 1280--J,
rilatikset toimitetaan nopeaan. Kirjeosote (FINNISH BAKERY
Asianajajat) lakimiehet, i^otariot
' .. 7- a» • . • ';
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriafa McFadden. K. C,
E. V. MdMillan.
SUOMALAINEN KAUPPA '
Kengille Ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimoläi*
siltaan. Kauppa sijaitsee:
W. N. J A N A K K A ,
371 Albert St. W. Soo, Ontario,
, Ä)LKÄÄ UNHOITTAKO ;
että me myy^tao iokpihitaUiriotaipSpelrhirvll^^
Nutsons Drug Store, \
Goro & Albert St. - " ' ' • ' Soo, Onl,
Gore St. Apteekki
Laäkbeita, toilettitarpeita, jikaarejä
ja siffaretteja.
Lääkäri palveluksessa.
Me valmiitamme Je kehitämme fil­mejä
24 tunnin sisällä.
Suomalainen kauppa-apulainen.
H, S. Boehmer
Kemisti ja Apteekkari.
SAULT STE MARIE, ONTARIO
Charlie Häyrinen
AUTpNAJURILIIKE >
Phone 1798 W.
354'Albert St. W. , Soo, Ont
fS. A. Maclnnes, B.A. W,H.C, Bner
MacINNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoript,
363 Queen Str.,
Sault Ste. Marie, Ontario
konttori vastapäätä Sault Streettiä
Rahaa lainataan halvimm^iia korolla
kiitollisia siitä, että olemme jou
uneet edes hetkeksi itsetietoiseen
onnelliseen olemisen vaiheeseen.
Sikäli kuin meillä on uskonnollis-mieltä,
täytyy sen sisältyä us­koon
elämän arvoihin eikä uskoon
kuoleman arvoihin. ^^
Luovutti paikan
Eräästä, nyt jo manan rtiajoille
muuttaneesta tuomiorovasti jSjtstä
kerrotaan seuraava huvittava juttu.
Tuomiorovasti S., josta seurakun­talaiset
muuten paljon pitivät, oli
tavattoman perinpohjainen mies,
mikä seikka saattoi hänet joskus
pitkittämään saarnaansa piemmäk-tei
kuin kirkkonsa olisi halulla jak­sanut
kuunnella. Niinpä kerrankin,
kun saarnan aiheena oli Johannes
Kastaja, kysyi S. saarnassaan: cMi-hin
testamenttiin kuuluu Johan­nes
Kastaja?» selittäen sen jälkeen
ensiksi tunnin ajan hänen sopi
mättomuutensa Vanhan Testamen­tin
aikaan ja sitten yhtä. kauan
Johannes Kastajan sopimattomuutta
Uuteen Testementtiin. Kolmas saar­nan
osa alkoi sanoilla: <rHän ei siis
kuulunut oikeastaan Uuteen eikä
Vanhaan testamenttin. Mutta mi­hinkä
me hänet sitten asetamme?»
Silloin nousi muuan savolais-ukko
ketterästi paikoiltaan ja siepaten
lakkinsa kouraansa tokasi: <Paa
vaekka tähäm Minä lähenkin tästä
jo pois.»
Sanoi ja lähti.
ja leivoksia tarjoamme summissa jä
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J.
Matti Ketola,
304 Wellinglon St. W. Soo, Ont.
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipäivä.
SOS Albert St., W.
SAULT STE MARIE, ONTARIO.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus- '
kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo<
katavaraa sekä kaKcenlÄista eläi^-
ten rehua. Linjalla olijat tehkää os>
toks^ne osuuElkaupasta.
36» Wellinghton St., West. Oat,
Can. — Telefooni 1810 F.
FarJiafn paikka on tehdi kauppa nellla.VSlitetaSn kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kaulttvaa . tavaraa.
Huom.l Vaihtaa ja'ostoa kaikkia farmitaotteita.
P. NYLAND
229 CRANDWALL AVE. PORT ARTHUR, ONT.
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar; Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla olevia
sanomalehtiä.
Miesten ja poikasten kenkä, ja vaatekauppa; jossa tallaan
tarjoamaan hyvä tavara hafyalla hinnalla, tavara enMlckalsta.
Knykai verfaileniassa ' hijitoja.
290 Bay St ' Fort Arthur, Ont