Vapaus, June 18, 1921

              . . . a, V i l i . . , J^JIM i.A;i-t.>f (.uisiäi
H. PURO. J. W. SLUP,
• he muuten menettäisiviit jobinsa, vastaan voi työväki taistella ainoas- f salliskokouksen sijaan. cGeorgian j vät neuvottäuihin Neuvosto-Geor- 5
(Herra kapitalisti Parsons sanoi työ-taan muodostamalla samallaisen lu-jPravda» kirjottaa tämän johdosta'pan edustajien kanssa.
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri i väen johtajien moittineen terästrus- jan Yhden Suuren Union, joka ei ole jseuraavaa: <Kolme vuotta on Lakia Georgian työläis- ja talonpoikais-1s
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Worlc-ers
in Canada. Published in Sud-bary,
Ont,', every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Advertising rates, 50c per col.
inctu Minimum cliarge for single
insertion 75c. Discount on standing
fidvertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnisb People in Canada;
Dmotushinta ^50c pabtatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Euolemanilmotukset $2.00 (mtiis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). -•
SiUans* ja avioL'ilmot. alin hinta
$2.00, nlmenmuotosilm. (muuten
koin avioliittoilmbtusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroflm. $2.00
Jkerta (2 kertaa |3.00. .... Syn^mä-
Sxn. $2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00)— Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
raban. seurata mukana.
tia autokraattiseksi, mutta vakuutti;olemassa ainoastaan paperilla, vaansBaätävä Kansalliskokous hallinnut jalkansa ovat uuden hallituksen innok-lujasti
työväen järjestöjen olevan
monta vertaa autokraattisempia. Que
teollisuudessa toimivana jataistelu-kjrkyisenä
järjestönä, joka yhdistää
beciin äskettäin perustettujen katool, kaikki työläiset lippunsa ympärille ja
TaJlUSHINNAT:
Canadaan yksi Vk. $4.00, puoli
Vk. $2.25, kolme kk $1.50 ja yksi
,kk. 76c.
Tbdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
I*. $1.75,
^ Tilauksia, joita ei seum taha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty fiuilding, Lome St, Puhe­lin
1038.
PostioBote: Box 69, Sudbury,Ont.
Jos.ette milloin tahansa eaa,^ os-tausta
ensimaiseen kirjeeseenne;
jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä,
3. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
;^ Segistered at the Post Office De-
.fOTtmenl^ Ottava, as second class
taatter.
Canadan tehtailijain
. Bmn Unio pitänyt
Canadan Tehtailijain Liitto (Ca*
'taadian Manufacturers Association)
piti vj^me viikolla Quebecissa 60 :•
neh vuosikokouksensa. Tässä koko*
uksessa
poriiot,
listen unioitten arveli Parsons huo­mattavasti
cvakaannuttaneenj> työ­voima-
asemaa.
Herroja ministerejä oli tietysti kut
suttu myöskin osaa ottamaan tähän
pääoman 50-vuotisiin juhliin. Ja pää
ministeri Meighenille, pantiin Euro-paan
lähtiäisiksi toimeen suqret juh
lapäivälliaet, jossa tietysti -oii varat­tuna
mitä parasta ryypättävääkin —
sillä olihan konventioni järjestetty
Quebeciin juuri sen takia etteivät
herrai kapitalistit tykkää syödä «kui
vaa päivällistä», varsinkin tällaisten
riemujuUainsa aikana. v
Kun konventionissa olivat suuri-suisimmat
trustiparoonit.pitäneet pn
beita ja haukkuneet järjestynyttä
työväkeä sekä alistuvaisia orjia, niin
saatiin sitten jo kuulla komiteain lau
Buntojaktn ja esityksiä erinäisiin ky­symyksiin
nähden. Tärkeimmän buo
mion näytti saaneen 8-tunnintydpäi-välain
tinkimätön vastustaminen ja
avoimen työpajan vaatiminen. Kaik­kinainen
lainlaadinta 8-tunnin työ­päivän
voimaansaattamiseksi tuomit­tiin
ja herroille läsnäoleville ministe
Teille ja politikoitsijoille annettiin
siinä suhteessa tiukat eväät, ettei mi
tään luovimista saa harjottaa tässä
suhteessa. Samaten vaadittiin ehdo
tonta oikeutta avoimeen työpajaan ja
päätettiin tämän lujasti järjestyneen
riistäjäin suuren union koko painoi
la taistella ja avustaa kaikkia yksi
tyisiä kapitalisteja ylläpitämään a-vointa
työpajaa.
Kaikkinainen lainlaadinnalltnen
puuha :työttömyysvakuutu,ksen ai'
kaansaamiseksi' myöskin ankarasti
tuomittiin.
Työläisten palkkoihin nähden mer
kittiin, että ne ovat jo huomattavasti
laskeneet, mutta el kuitenkaan oltu
tytyväisiä vielä nykyisenkään,.pal|£-;
kataksaan, vaan päätettiin edelleen
polkea palkkoja, tietysti niin paljon
kuin suinkin voidaan.
Myöskin hallitusherroille erikoi­sesti
kohdistivat;konventionin^ pää-puhujat
huomautuksen, kuten jo en-nen
mainittu Parsons y.m., että he
antaa heille lujan yhteenkuuluvat
Buustunteen ja taistelurohkeuden.
' Tyäläistoverit, eikö riistäjäimme
antama esimerkki todellakin pitäisi
saada meidät toimintaan omien luok-kajärjestöjemme
rakentamiseksi?
• ..... . o .
Taistelu Kaukaasiasta
Vallankumoulueineten voitto Geor.
Georgian työkansa ja talonpoikais-väestd
oli kyllästynyt menshevikien
hallintoon ja ^hotti kapinalipun.
Tiflisin «kansanvaltainen» hallitus
karsikin ennenpitkää täydellisen tap
pion taistellessaan kapinallisia vas­taan.
Maan pääkaupunki joutui ku-mouksell.
käsiin ja kun Georgian neu
vostovalta perustettiin 18 pvä maalis
kuuta teki maan entinen hallitus tes­tamenttinsa
solmien georgialaisten
va^tayallankumouskomitean kanssa
Kataeissa seuraavan laatuisen sopi­muksen:
«Sotatoimet lakkaavat enui tilassa.
Georgian hallitus vie joukkonsa ife-lä
hallussa pitämältään Georgian alu
eelta ja vallankumouskomitean jo«ii^
vallinnut ja osoittanut kansalle o- kaita kannattajia. Talonpojat ovat is
man voimattomuutensa ja mahdotto-'pitäneet puolueettomia kokouksia ym s
^set edustajansa Canadan pääoman
^O-vuotista, herruutta kultahäitä.
„ övat lion paljon nähneet vaivaa laa-juhiivat
Canadan" tehtailija, 'tiessään ja pohtiessaan lakiehdotulc-pankkiirit
ja heidän poliitti- sia, joissa rajoitetaan ja säännöstel-
" • • - lään pääoman riistämisvapautta.
Vielä eräässä ponnessa erikoisesti
vakuutetaan, että komitea joka on
tutkinut nykyistä tilannetta ja mieli-alaa
työläisten keskuudessa, on, täy­sin
vilkuutettu siitä, että radikaaliset
ainekset ovat menettäneet vaikutus­valtaansa
työväen keskuudessa,; oma
ten sitä monin verroi^^
määrin kuin vuosi sitten. ; ^'
On mieltä kiinnittävää nähdä M
lujuus, voiton varmuus ja yhtenäi­syys
mikä tässä Buurriistäjäin konveii
tibnissa vallitsi — mielenkiintoiata
siinä mielessä, että toivoisi rata jäin
ottavan siitä esimerkkiä. Olisipa
vain työväellä sellainen vöitonvar-,
muiis ja selvä luokkakatsomus, mikä
•Buurella tyydytyksellä, herrat puhu­jat
merkitsivät, että työväen vastus­tuskyky
on kadonnut. Presidentti
McKinnon painosti erikoisesti sitä
seikkaa, että ainoastaan siellä täällä
on nähtävissä,pieniä levottomuuden
ja lakkojen merkkejä, tahtoen ikään
kuin samalla huomauttaa, etteivät ne
merkitse mitään, fiUlä tehtailijain
50-vuotinen Yksi Suuri Uniö kyke­nee
ne murskaamaan ilman mitään
vaikeuksia. '
Liiton entinen presidentti ja pitkä
aikaisesti johtava jäsen, torontolai-iieri
S. R. Parsons hyökkäsi ankaras­ti
järjestyneen työväen, sen johtaji-kot
saavat vapaasti miehittää Batu
min alueen. 25 päivästä maaliskUti-ta
lakkaa lakiasäätävän kansallisko-kouksen/
jd sen valtuuttaman halli­tuksen
määräysvalta maassa. Maini
tun hallituksen järjestämä kaarti ja
armeija hajoitetaan ja aseet ynnä
muut varustukset luovutetaan geor-gialaiselle
vallankumouskomitealle».
Näin lyhyeen päättyy siis niiden
sovittelijoiden tarina, jotka kolmena
vuonna ovat ententen mieliksi koet­taneet'
toteuttaa «kansanvaltaista oh­jelmaa
». He ovat kerrassaan kadot­taneet
kansansa luottamuksen. Jos­ta
on todistuksena sekin, että Batu-mia
valloittaessa osa Georgian halli­tuksen
omista joukoista meni punais­ten
puolelle. Entisen georgialaisen
hallitiiksen armeijan ylipäällikkö
Dshungeli moitti niinikään hallituk
sen voimattomuutta. Hänen puheit­tensa
mukaan ei menshevikien onnis­tunut
viedä maasta tuhannetta osaa­kaan
valtion omaisuudesta. Armeija
joutui myös miltei kokonaisuudes­saan
kapinallisten vangiksi., Kuvaa-vfux
on että entiset venäläiset upsee­rit,
jotka olivat menshevikiliallituk-sen
palveluksessa, luopuivat siitä rat
kaisevalla hetkellä.
Uusi aika koittaa Georgiankin ko­via
kokeneelle kansalle. Neuvosto­hallituksen
on poistettava paljon van
haa ja yliaikansa elänyttä. Sensi­jaan
on rakennettava uutta ja ehom­paa.
Lakiasäätävä < kansalliskokous
ei — komeasta nimestään huolimat-ma
— yoi soveltua nykyiseen työvä­en
diktatuurin aikaan, vaikka se on­kin
porvarillisen kansanvallan täy­dellisin
luoma. Siksi tehtiinkin kan­salliskokouksen
toiminnasta loppu
"M riisti
(Jatkoa Jiumeroon 63)
• Oikeastaan ei hän, Hannes Haa­visto,
mäkitupalaisen poika, joka nyt
sunnuntai-aamuna tovereineen kiire-vilkkaa
hiihti kohti kaupunkia liit­tyäkseen
siellä köyhälistöarmeijaan,
tämän puheen vaikutuksesta liikkeel­le.
lähtenyt Kyllä hän jo sitä
oli päivästä toiseen pohtinut Mut­ta
ei sitä vain ennemmin ollut tullut
lähdettyä. Niitä öli ollut esteitä niin
monenlaisia, vaikkakaan ei olisi ot­tanut
lukuun häm^äisluonteen hitai
suutta. Niinkuin nyt esim. tuo rak­kaussuhde
naapurin Mariin. Eihän
sitä olisi mielisunninkaan hennonut
jättää mielitiettyään ja lähteä tietä­mättä
tokko 'nolloinkaan palajaa.
Tyttö kyllä" ei ollut kieltänyt eikä
käskenyt, vaan oli taannoin pahim-
' uutteeksi ikäänkuin kiusalla sutka-
Bttanut:
r - Jos olisin mies, niin tietäisin
kyllä mitä tekisin.
Muttaöi ollut ruvennut selittele­mään
mitä hän sillä tarkoitti.
Sen sijaan oli Hanneksen isä ollut
jyrkästi lähtöä vastaan. Hän oli yh­distyksen
rahastonhoitaja, vanha
: ladttamustoinrissa ^piintynyt sosiali­demokraatti,
joka aina^'a kaikkialla
puhui vaalilipusta, silloinkin, kun
porvarit olivat venäläisillä husaareil-
Isbajoittaneet laillisesti valitun e-duskunnan^
jossa työläisillä oli enem­mistö.
Ei kärsinyt kuulla puhutte
vankaan aseelliset < toiminnasta, ni­mittäin
tyoväeh,aseellisesta toimin­nasta.
^ • '
~ No, porvareinko sellainen oi­keus
sitten vain on? oli Hannes ker­rankin
tiukannut
>— Olkoon tai ei, oli isä vastannut
Äiti taas oli toista maata. Hän oli
saainut tarpeekseen rauhallisista kei
noista. Hän pääsi luuvalolta tuskin
liikkumaan — seuraus elämäniän
liikarasituksesta. Ja> siksi toiseksi
— Mitä sillä väliä missä kuolee: rin­tamallako
taistelussa vaiko nälkään
kotona. Eihän meillä kohta ole enään
mitään suuhun pantavaa ~ oli hän
asian > puheeksi tullessa huomautta­nut
useamman kuin yhden kerran
leipää ei meillä ollut viikkokausiin,
lihasta nyt puhumattakaan; Maitoa
ei ole. Perunat loppuvat; eikähän
niistä enään olisi kuin siemeneksi,
ja vasta ollaan helmikuussa. Ja mi­tään
muuta ei liioin ole. Herra jesus
mitä tällaisella elämällä on virkaa?
Eihän meillä ole edes valonkeinoa.
Paloöljyä ei ole saatu koko talvena,
ei rahalla eikä millään. Mehän o-lemme
ikuisessa pimeydessä ja ikui
sessa nälässä ja puutteessa. Ja entäs
tämä maantienuhka sitten? Armosta­han
sitä tässä saadaan neljän seinän
sisällä nälkääkin nähdä. Ja neljän­nesmiljoona
ihmistä sanoi meidän isä
meidän laillamme rähjäävän -häädön
varassa. Jos ei kerran se hänen rakas
eduskuntansa ja rauhallinen kehityk­seni
takaa köyhille edes v kaikkein
välttlmättomintä, mutta' kyllä rik­kaille
yltäkyllin kaikkea, niin mita
tässä on muuta jäljellä kuin yleinen
tappelu? Näin oli eukko^ ähkinyt,
mutta huomauttanut pojalleen: En
mina silti kehoita sinua lähtemään.
Se on asia jonka saat yksin päättää.
Kuten Hanneksen - äiti, olivat työ­läisnaiset
ja varsinkin äidit kautta
maan aseellisen toiminnan kannalla.
Monen monessa tapauksessa tiede­tään
heidän kehoittaneen miehiään
ja poikiaan liittymään kumousatmei
'Mutta-uusiyhteiskunta luodaan rau- ^aän. Tämä ilmiö on helposti ymmar-ballisillä'keinoilla.
' 'rettävissä. Sanoin nimittäin ei voi
kumta sitä kurjuutta, johon sota-keinottelijat,
porvaristo, olivat työ­väenluokan
syösseet ja josta etukä­dessä
saivat kärsiä, juuri työläisäidit,
joiden .tehtävänä oli huolehtiminen
perheen ravinnosta. Yksistään jono-kurjuus
oli jotakin, joka ansaitsi
si oman historiansa Suomen poh­joisissa
kunnissa esim; saivat nälän
uuvuttainat perheenäidit lukematto­mia
kertoja turhanpäiten laahustaa
jopa kuudenkin penikulman' päässä
sijaitsevaan — tyhjään jakelupaik-kaan.
Ja kaupungeissa saivat poloiset
vuorokausikaupalla jonottaa saadak­seen
väsymykset puolikuolleena
— ja heittivätpä monet siinä henken-kin!
— vihdoin huimaavalla hinnalla
Iväärennetyn «Hntarverahdun, »joka
oli omiaan vain kiihoittamaan sairau­deksi
kehittynyttä nälkää. Suomen
sel^puolen jsotarosvojen har^itta-ma
elintarvehuijaus d i kehittynyt
sille asteelle, että yksistään se riitti
pai8kaaraaa"n epätoivoisen köyhälis­tön
vallankumoukseen. Valaisevana
«simerkkinä -mainittakoon Ouluin
Aströmien — tulevien lahtarisielujen
~ menettely. Nämä piilottivat seu­dulla
vallitsevasta näländästä huo­limatta
satoja ruisjauhosäkkejä va-rastohiioneidensa
ullakoille :Venäjän
tsaarihallituksen tilaamiin satuloihin
tarvittava liisteri oli näilIe«Vapaan
Suomenjesitaistelijoille tähdellisem-pi
asia kuin samaisen Suomen nälkää
näkevä kansa. —
Hanneksen sisar, Hilma, kannatti
hänkin kumousta siitä, huolimatta,
että Marian veli, naapurin Kalle,
jonka kanssa hänellä oli omat asian­sa,
oli päättänyt lähteä Hanneksen
matkaan.
Hannes it^S^ehkä tuli isäänsä, jos-kohta
ei hän järkeillyt tämän tapaan.
Hän oli urheilumifehiä, mainio luihtä-jä,
piirinsä parhaimpia, ja urheilija­na
tunsi hän vastenmielisyyttä raa­kaa
voimaa kohtaan." Siksi toiseksi
oli hän luonteeltaan perin säveä,
muutensa. Kansa kyllästyi ja teki
siitä äkkilopun. Kansalliskokouksen
hautamerkiksi voisimme taiteilijoille
ehdottaa seuraavan aiheen: menshe-vikit,
jotka ovat täyttäneet taskunsa
pullolleen ryöstetyillä kalleuksilla ku
martamassa Briandin ja Lloyd Geor­gen
edessä.»
Geoiirialaisen vallankumouskomi­tean
ensimäisistä toimenpiteistä mai
nittakoon: 1) «Kansanvaltaisen ta­savallan
»' valtiolHset johtohenkilöt
jmnä entiset sotilasviranomaiset ja
hallinnolliset virkamiehet saavat täy
dellisen armahduksen.
2) Vapaana olevat taikka vangi­tut
georgialaiset saavat heti palata
kotiseuduilleen. Asukkaille makse­taan
korvausta Bodan heille aiheutta
mistä vahingoista.
Georgiassa alkaa elämä jälleen
saada rauhanaikaisen leiman. Val­lankumouskomitea
on luovuttanut vai
tansa väliaikaiselle kansapkomisari-aatille
(sikd, kunnes Yleisgeorgialai
nen neuvostbkongressi. on kokoontu-;
nut). Kansankomissariaatin pu­heenjohtajana
ja maanviljelysasiain
hoitajana toimii Philip Macharadse,
v^trapuheenjohtajana ja ulkoasiain-komissaar.
on Monia Oshoraschvili:
sotajoukkoa, laivastoa ja ulkomaa-kauppaa
johtaa Schalja Eliava, sisä
asioita —' Wissarion Kvrirkvrelidse;
työtä ja yhteiskunnallisia huoltolai­toksia
valvqp Lado Dumbadse; työ­läisten
ja talonpoikain tilasta vastaa
Elisabedchvili; oikeus- ja raha-asiain
hoitajana on Annaja Nasartjan ja
kansan terveyden huoljtajana — Ats-chandse;
kansanvalistusasiat ovat
l^vanidsen v johdossa; Korkeimman
kansantalousneuvoston puheenjonta-jana
on insinööri Duntau; ja vallan-kuraouskomitean^
ihteerinä — Dab-ritidae.
Sabotaashia, vastavallanku
mouksellis\iutta; ja salakauppaa vas­taan
on Georpassakin katsottu tar-peelliseksi
perustaa erityinen komi­tea,
jonka puheenjohtajana on Kon­stantin
Zipzjanidse. Liikenne pääl­likkönä
toimii insinööri Kazitadse.
Porvaristo, joka jo. pitemmän ajan
on pitänyt Venäjää saarrostilassa, ei
näytä aikovan jatkaa samaa menette­lyä
Neuvosto-Georgian suhteen. Sil­lä
Italian konsuli lähetti Tiflisistä
hallitukselle ' seuraavan_ sähkösano­man:
«Neuvostovallan julistamisen
jälkeen eivät^; Georgian. vallankumo­ukselliset
ole.ryhtyneet mihinkään ti­hutöihin.
Maassa yallitsee täydelli­nen
rauha ja järjestys ja taloudelli­nen
elämä elpyy nopeasti. Uusi hal­litus
on taannut ulkomaan kansalais­ten
ja heidän omaisuutensa loukkaa­mattomuuden.
«Ulkomaalaiset kaup
piaat kiirehtivät myymään Georgiaan
tavaroitaan; Niinpä tarjosi tshekko-ölovakilainen:
kauppalähetystö, joka
oleilee Geor^assa, ulkoinaan kaup-kaa
valvovalle kansankomissaarille
maanviljelyskoneita, tehdastuotteita,
paperia, siirtomaatavaroita y.m.
Niinikään saapui georgialaiseen sa
päri maata. 3Iikäli tehtyistä päätök
sistä näkyy, tervehtivät he riemulla
proletaariveljiään ja Neuvsoto-Venä
jän punaista armeijaa. .Georgiassa
valmistautudaan yleisesti kylvytoi
hin. Talonpojat ovat päättäneet ky
vää niin paljon kuin maata ja siemen
tä riittää. Ja sato tulee toivottavas­ti
samanmukainen. — Eussische
Rundschan.
Osuustoimintäväen
'^Karjalan päiviä" ei
saa unohtaa
Kesak. 24 ja heinak. 10 pgiTan valil
15 toirailetaan keräys Karjalan '
traktori ja maanviljelyäkö-nerabaUoa
byraku.
eikä olisi mielisurmillan tehnyt pa
haa kenellekään; Jo kotieläinten
teurastuskin oli vasten hänen luon­toaan,
niin maalaispoika kuin olikin.
—Mutta, oli hän lopuksi pqhtinut,
saatuaan eilisiltana viimeisen sysä^
yksen: mitä järkeä oli antaa kaupun-kilaistovereiden
yksin kantaa koko
päivän kuormaa ja helletä asian täh­den,
joka etupäässä koski juuri maa-laisköyhälistöä?
Olisihan kuniatonta
sallia heidän vuodattaa vertaan ja
heittää henkeni koko työväenluokan
puolesta sillä aikaa.vkun suurin osa
siinä kädet ristissä odotti kamppai­lun
päättymistä. Jos kerran yksi osa
köyhälist. on uhrannut kaikkensa yh
teiseksi hyväksi, niin on toisen ryh­dyttävä
sitä tukemaan. Kun kerran
tapellaan, niin tapellaan kaikin yhdes
sä, tuumi hän.
Ja oli hänellä vielä oma yksiiyineii
pikkusyynsäkin, mikä Oli omiaan kan
nustamaan häntä sotitielle.
Hänen veljensä näet oli jääkäri.
Huono, kunnoton veli, joka perheen
keskuudessa jo vuosikausia oli sivou
tettu vaikenemalla -r- varsinainen
mätämuna. Hänen nimensä oli Jaak
ko, vaikka hän sitten inyohemmin
kaupungissa oli sen muuttanut
Jacldksi— «Jaakko» näet baiskahti
niin maatiaiselta. Jo pienestä pitäen
oli hän hunningolla. TEi viitsinyt
käydä käsiksi mihinkään työtpuhuun.
Lurvaili vain ja harjoitti ilkeyksiä.
Kerrankin kiipesi navetassa pääsky­sen
pesälle, mutta putosi — lehmän-sarveen
halkaisten rytäkässä oikean
poskensa silmäkulmasta leukaperään.
Arvasihan sen mikä ilkeä arpi siitä
jäi, tärveltyi koko naama — luonteen
lisäksi. Paloi kaupunkiin mieli. Me­ni,
ja ongiskeli siellä, kunnes kohosi
«konttoristiksi», tajonhuijarin apurik
si. Jack Haavisto — kirjotteli hän
aposkiyfisten asiakirjojen alle, ja lo­puksi
aivan asiattomankin: teki vek-seliväärennyksiä,
ja syöksähti kuritus
huonetta pakoon suin päin Saksaan
Amerikan suomalainen luokkatietoi
nen väestö, kuten on aivan luonnol­lista,
seuraa suurella mielenkiinnolla
ja myötätunnolla Karjalan Työkan­san
Kommuunin edistymistä. Tämä
väestö tiftää, että Karjalan Työkan
san Kommuuni muodostaa tärkeän
osan NeuvostoVenäjästä,, jossa työ­väestö
ensimäisen kerran maailman
historiassa on päässyt määräämään
mzt asiansa omallartavallaan—* jos
sa 100,000,000 kansakunta työsken
telee kaikilla voimillaan Uuden yh­teiskunnan
rakentamiseksi.
Tämä myötätunto ei ole jäänyt pel
käkst suusanalliseksi mielenilmaisuk­si;
se on pukeutunut käytännöllisen
avustuksen muotoonkin, esim. kirja-painorahasto;)
keräämisefssä Karjalan
tovereille, joka oli avustusta valistus
välineiden hankkimiseksi^ Karjalan
Työkansan Kommuunille. Ne oiivät
välittömiä maan uudelleen rakenta­misessa
ja Amerikan suomalainen työ
väestö käsitti siinä tapauksessa Vel­vollisuutensa
oikein.
Mutt? Karjalassa tarvitaan muute
kin kuin painokoneita takapajullf o-levan
kansan valistamiseksi. Siellä
on laajat alueet viljavaa maata ja
luonnonrikkauksia monessa muodos­sa
mutta puuttuu koneita ja välinei-tä
niiden irtisaamisieksi ihmisten.käy
tettäväksi. Tarvitaan koneita ja vä
lineitä maan viljelemiseksi; samoin
tarvitaan koneita ja välineitä luon­nonrikkauksien
jalostamiseksi. Kaik­kia
tullaan ajanoloon saamaan, siitä
ei ole epäilystäkään, mutta ulkomail-a
asuvat toverit voivat jouduttaa nii
den saantia.
Maanviljelyskoneet ovat tärkeim.
piä niistä joita Karjalassa tällä het­kellä
kaivataan. Niiden' avulla voi
daan viljellä maata, josta saadaan a-sukkaille
Välttämätöntä ravintoainet
ta — leipää. Amerikan suomalai
nen osuustaimintaväki on oivalta-nut
juuri sen seikan jä se'on ryhtynyt
toimenpiteisiin «Karjalan, päivien»
järjestämiseksi. -Niiden kuluessa ke
rätään rahasto, jolla hankitaan Karja
Canadan
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
V A P A U S
5 Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan fov. A. T. Hill 177
E fair Avenue. ' '
CillllililliillllllilllllllllllllllllllllllilJllllllllllllllllililllllllliliitiiiiiii
£|iiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiii||,,„
N. Leninin kiijottemakirjanen,; Penikkatauti, on va­imenen
uutuus kirjamarkkinoilla. Tämän kiijan teiee
mielenkiintoiseksi sen päivän kysymyksiä käsittelevä si-:
iältö, jossa tuo suuri vallankumous mies ja ei ainoastaan
vallankumousmies, multa ainakin ^iitäpaljon, uuden yi.
teiskunnan rakentaja, sattuvaUs jis yksinkertaisella taval-laap
tekee selvää niistä kysymyksistä,-jotka viime vuosia-na
ja yhä edelleen liikuttavat mailmaa. f
Jokaisen, joka haluaa tutustua Leninin ajatustapaan
ja jookainen, joka haluaa saada- selkiän kuvan aikamme-törkeistä
kysymyksistä, tekee sangen viisaasti tilatessaan
tuon kirjan. Hinta on aunoastaan; 5056; Kirjaa on meillS'
huomattava määräi joten voii±e Hyvällä syyllä lähettää ti-lauksianne,
pelkäämättä että se: Ibspuu.
SniibuiT, Qnt^
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiit^^
«pelastamaan isänmaata».
Haavistolaisilla ei tietenkään ollut
pienintäkään aavistusta, oliko «Jack»
niiden epäkelpojen joukossa, jotka
luokkasodan alkaessa ilmestyivät
Vaasaan ja joita Mannerheim ter­vehti
«maansa parhaimpina». Mutta
kun oli selvää, että sinne oli kiiruh­tanut
kaikki kelmit, niin miksi ei
myös «Jack»?
Oli siis jotenkin selvää, että hän
kin heilui jossakin työläisten teilaa-jana,
ja josiakin Hanneksen sisim­mässä
kiehui ja karvasteli sanoin ku
vaamaton kiukuntunne kunnotonta
veljeä kohtaan ja hänen mielensä pa
loi tekOmään tiliä tämän kanssa, sil­lä
olihan luonnotonta, että työläi­sen,
rutiköyhän mutta silti kunnial
Usea I^S^läisen poika, jos kohtakin
kunniaton, myj kalpansa työläisten
teurastajille, lybtyi itse lahteriksi.
— ^8—ta—na! Kalusi Hannek­sen
kurkussa ajatelkssaan tätä adaa.
Eihän tietysti ollut yhtäkään mah
doUisuutte sadasta'joutua vastetas-:
ten tämän kanssa satoja kilosnetrejä
pitkäflä rintamalla. Mutta kuitenkin
— kentiöBi.
Ja nim iitä sitten oli lähdetty. Lah
tie&ä olivat tytöt, Mari ja Höma,
saattaneet häntä ja .Kallea' pitkän
matkaa Jäälle. -Ja sitten pojat erotes
sa olivat koettaneet änkyttää jota-kin
jiiKlalliseB "puoleista, hetkeen so­pivaa,
ja • antaneet ymmärtää, e1tä
mitäpäs, joa lii sitä enään tai^ttaisi-kaan.
Mutta äläs mitään.. Tytöt ei­vät
olleet tuonaankaan. Aivan kuin
iltamista tuloa Ifun ollaan viimeinen,
kalkein "viimeisin muisku muiskattu
ja loppujen lopuksi kiireemmän kau­palla
puristettu kättä hyvästaksi, jot
te «ehtisi Vielä vähän nukkuakin», ai
van samoin hyvästelivät he nyt ilään
kuin sivumennen ja kuin yhteisestä
sopimuksesta ja niin merldUisellä ää
nenpainolla:
— Näkemiin!
Ja sitten olivat tytöt lykkineet ly-laan
mahd. muitakin maanviljelyskö*
neita jos riittävästi varoja saadaan
kokoon. Mutta yksi kunnollinen trak
tori ainakin tullaan hankkimaan «r-se
on päämäärä josta pidetään kiin-ni!
«Karjalan päivät» on järjestetty pi
dettäväksi kesäk. 24 prstä heinäk.
10 p:ään. Silloin kerätään kokoon
tämä traktori- ja maanviljelyskone-rahasto
Karjalan tovereita varten!
Osuuskaupoille. ja kulutusrenkaille
on lähetetty keräyslistoja tämän ke­räyksen
toimittamiseksi. Heidän ei
pidä missään! tapauksessa jättää nii-ä
huomioonottamatta. Sen lisäksi
että listojen avulla kerätään lahjo-lUksia
yksityisiltä tovereilta tähän ra
hastoon voidaan myöskin panna toi­meen
piknikkejä, iltamia, y;m. ta-män
rahaston hyväksi..
Paikkakunnilla missä ei ole osuus
toiminnallisia yhdistyksiä, tai jos ne
eivät jostain syystä ota keräyslistoja
huomioon, kehotetaan yksityisten to­verien
pyytämään niitä Keskusosuus
kunnan konttorista ja tekemään voita
vansa keräyksen onnistumiseksi.
Osuustoimintatoverit farmarit,
työläiset: teidän kaikkien- -velvolli-suus
on olla mukana tässä Karjalan
'toverien avustamisessa.
Muistakaa että meidän täällä ei 1
le .tarvinnut olla sellaisen somin j
saarron alaisuudessa kuin NeDvi)<!)
Venäjän ja Karjalan toverien ost?
tynyt kestää monta pitkää Tiotk
Me täällä olemme saaneet kokolaHä
rauhallisesti kehittää laitoksiuiis
kapitalismin kukistamiseksi, niitii
toisin on ollut asianlaita siellä n i d
Venäjän ja Karjalan toverit oni
^joutuneet taistelemaan. Mutta in
huolimatta he ovat nyt päässeet L
teelle, jossa he voivat alkaa kuloti
maan suurimman osan energiasta:
'todelliseen uulleenrakentamiseea -
uuden työläisten yhteiskunnan rala
tavaan työhön. He ovat josaaneö
kapitalismin kukistetuksi. .MeidL-kin
on oltava mukana tässä Takeiii-vassa
työssä. Se jouduttaa sitä. päi­vää,
jolloin mekin tulemme vapjuti
maan kapitalismin sorron alaisiiiite
ta.
Älkäämme unohtako «Karjalan iä
Jokainen meistä suorittako 1
velvollisuutensa!
viä!»
lyä kotiinpäin kuin hassut, vaikka po
jat kentiesi lähtivät vimeiselle ret­kelleen.
'
— Merkillistä, oli Hannes hymähtä
nyt
— Niillä on joitakin juonia, oli
Kalle vakuuttanut
Mitä ne olivat, sitä ei ehditty pit-källe
punnita. Sillä miehet,
jotka polttivat kaikki*porfahat ta-
, kaa,
kun tuli olla
puolesta luokan järkkymätön ja
vakaa,
olla tulkkina ammoin kahlitun kan
•. • ' san,
alta mi alkoi ansan
inhimillisyyden suurehen päivään;
miehet, jotka suuri kaikHvhteys oli
vihkinyt aseenkantajiksi; jotka vaka
va, miltei yli-inhimillinen velvollisuu
den tunne oli vyöttänyt matkaan —
miehet sellaiset eivät voi kauan vii­pyä
yksityisasioissaan.
Jokainen biihtomiehemme ajatteli
omalla tavallaan tilannetta. Ja moni
penikuImaiseBa biihtomatkalla_ennät
ti tulla mieleen ^ksi ja toinen luok­kasotaa
koskeva asianhaara.
Ja niinpä alkoi Hannes mielessään
jauhaa tuota jo niin monasti ennem­min
märehtimänsä omituista seik­kaa,
että juuri.talonpojat, nuo Poh­janmaan
herraa pelkäävät, turpeen-puskijat,
jotka itse ovat saaneet kaut
ta aikojen kaintaa berrojen iestä, et­tä
juuri nämä'nyt olivat solminneet
liiton kapitalistien kanssa ja nous-^
seet työläisiä vastaan, työläisiä, jot­ka
suoraan sanoen olivat heidän koh
talotovereitaan. Tätä omituista pui
mää ihmetellessään muistutteli Han­nes
mitä aitä oli kirjoittanut köyhä-listöluokkaan
kaikella sielullaan liit­tynyt
maan ainoa suurkirjaHus,.!
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSii
maan ainoa kaunokirjallinen tm"
Kas näin hän oli pakinoinut;
TYÖMIES JA TALONPOIKA
Tai oikestaan pitäisi sanoa: ifflii
ja orjat,'sillä sekä työmies että Wa
poikakin on halki vuosisatojen oK
ja yhä on herrojen orjana. TiJ»
pojista- puhuessani minä en tetjs
tarkoita niitä upporikkaita ^
suuromistajia, tukkiyhUöitä, r a^
lien, säteritilojen ja muiden s n i^
jen omistajia, jotka jo varaUisuJ^
sa puolesta ovat suurkapitalisKjJ^''
jotka rikkautensa, yhteiskunn
asemansa, sukulaisuussuhteitt-,
den olivat rikastun, toisten tyou»,
se eläen ylellisy>-d. ja joutilsi-j-nä
tarkoitan tässä talonpoj^i^
men sitä varsinaista talonpo^^
ka on työläisen kanssa saanut
polvesta miespolveen herm;a
oillaan kantaa. , •i.Mäd
Miten on nimittäin kaat^^"
ihme, että se ^^^^^Sm^ joka on. vuosisatoja huoö'"^^
kojen berrojensa <^^''J:^.,^
n ä o n n y t a l e n t u n u t ^ ^ ^ i ? » ;^
5
maan juuri niiden
seen niitä tyCläisiä, J^f" i^i»
hän on samaisten I^^^^j; csi
nut Se talonpoika on he^j^l
temana lähtenyt teui^tofl^,,^
talotoveriansa, t y ö l a i s t a , ^ p
na ollut hänelle f T T Vj
va hädässä, tov«",!y"fteijl!»*'
myksissä. Sen työla^en
talonpoika kestänyt ja > •
työläinen on talonpojan 1 - 53 l työtoverina mn^^l^
vaivaan vuoden n u n ^ . . ^
valohanakin aikoma, 6 ^ ^^
kestäen sateet kuten p o » , ^
vuoden kiire tySaita P ^ ^ g
fan peiroifle ja ^^^J^M soi työläinen, aina hänen y
») Irmari EaatafljaJa- J ^^l