Canadan uutiset, February 3, 1921

              . II '
iMeBB8aClllUMi|i,l|i ifi i|i ,1 i i iinii, II IIII II iiiiiiiiii
GANADAK UUTISET
euomalaixien sanomalehti Ganadasaa,
ilmestyy lokalsena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publiartlng Co.
ErickJ. Korte, Liikkeenb-oitaja.
se
TILAUSHINNAN:
Canadaan: $3.00 koko; yuodeltaj
$L75 puolella vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuilimalta kerran ju-
>aistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-
'to- ja jiimenmuuttoiLuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima.
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tukset
60c 1 palstätuumaltai Kuolonil-moitukset
$2.50, 'muistövärsyllä $3.00.
SyntjTnällmoltukset $1.50, Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, 'tiliselvitykset, keräys-luettelot.
i luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. . *
Uutisten joukkoon aljotulsta llmol-tukeista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hintaon
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta,
i
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Ganada.
Canadan Uutisista lainattaessa en
(ahde mainittava.
Osoitemuutoksesta, tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
t • CANADAN UUTISET
'y {The Canada N e w 8 )
The'' Finnish Newspaperlii Canada.
1; \ I Publiflhed every^Thuraday by
I; ^he' Canada News "Publishing Co.
^. Erick J. Korte, Manager,
rl Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAjlil UUTISET
Is weIcomed and reaa m every Finnish
hom- In tjhe Dominion. : It is the only
direct advertising menium for those
manufac+urers and merchants ^ho
wish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-
' uct?* and merchandise by the large and
. e-ver erowing Finnish populatlon resid-
?; Ing lii Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
: Advertising. rates 50c per inch.
•: Political advs. $1:00 per inch.
Advertisements must reach our of-fice
Wednesday neon to appear on
!. Thu^sday's issue.
Subscrlption priee in Canada $3.00
. per ye^r,;.,UnJtfid States and otiier
n countrles $3.75 i^er yfeai-. ih advänce.
kilin yhtäkkiä katselisimme toi-:
silla silmillä, näkisimme vain/har-mata
harmaassa. ' Sellaisina liet-kinä
tunne mme itsem me tyyty-inättömiksi
itseemme, kaikki te­keminen
.ia antaminen tnntnu
meistä turhalta. Koko elämäm­me
tuntuu tarkoituksettomalta ja
kadotetulta.
Meidän tehtävämme on vastus-^
taa pimeyttä; joka on valon vihol­linen.
Meissä ja meidän; ympäril-lämrae
täytyisi olla valoa. 'Sen, jo­ka
ei taistele ..pimeyttä vastaan,
sc saa yhä eneinmän ja enemmän
valtaansa j a seuraa kintereillä ai­na
siihen saakka, kunnes vijmei-nenkin
us/kon loistava tähti on
snmmunut. Koetuksiin jotka mei-dMU
täytyy kestää, kuuinu myös­kin
synkkiä aikoja. Ne lähete­tään
sisemmän voimamme koe­tukseksi.
^ Niitä -: ei voi välttää,
mutta ne voi voittaa. Rukoile ja
tee työtä! Se antaa aseen vihol­lista
vastaan, pimeitä hetkiä vas­taan.
. Ase on rukous ja työ. Se,
joka rohkeasti asettuu vastarin-tnan,
joka ojentaa kätensä suu­relle
liittolaisellemme, jota me
kaikki rohkenemme. kutsua
Isäksemme, joka hakee voimaa
ylhäältä, ei masennu -eikä joudu
epätoivoon. Kukons sydämemme
f^yvyydestä ja sitten iloisesti ja
'reippaasti työhömme. Silloin var­jot
väistyvät ja aurinko nousee
midelleen. ^ J ^ •
- V
Entered as second dass mair mat-n
tep, Dec.-1, 1915r at the Post Office a«
ir Port .Arthur, Ontario," Canada.
THE AI M OF, THE CANANDAN
UUTISET.
The help preservetholdeals and
sacred traditiona of this, our adöpted
.country, the Dominion of Canada: To
observe Its taws and Inspire others to
respect and obey thenri: To strlye
unoeaslngly to quicker, the 'publlc's
sense of C i v i c duty: In alt ways tö ald
.n makfnp thIs country greater and
öetter thän /e found It
— Ei kukaan, joka ei ymmär-
; tävästi käytä aikaansa, saavuta
kunniakasta..elämän pääjuäärää.
Ota sentähden säännöksi, etfet
milloinkaan ole joutilaana.
— Eroitus ; kahden miehen vä­lillä
ei ole niin paljon lahjakkai-suitdessa
kuin tahdonvoimassa.
^T^itustuessamme suurten miesten
elämänkokemuksiin, saamme ta­vallisesti
nähdä, että he ovat työs-kennelleet
huomaamattomasti ja
•itse kertc^vat jmenestyksensä joh­tuneen
pienemmässä määrässä ta­vallista
suuremmista hengenlah­joista
kuin suuresta työtehosta,
jota he ovat yhä enemmän ke­hittäneet.
•—: Koeta käyttää hyödyllisesti
pienet vapaahetket:' Ota talteen
kultamunmen, «kallisarvoisen a-jan
hukka, minkä päivät ja tun­nit
toisinaan lahjoittavat,: ja jon­ka
niin monet jättävät huomioon
ottamatta. Jos otat vaarin ajas­ta,
jos olet säästäväinen ja koko­at
hajallaan olevat minuutit, ja.
puolettunnifcl ja ylimääräiset va­paapäivät,
vastaavat nämä poimi­tut
hetket pitkää ja hyödyllistä
elämää ja:lopuksi '^aat kuolla ko­kemuksesta
rikkaampana kuin
suuri joukko ihmisiä, jotka eivät
tilaisuuksista ole välittäneet.
Syskeixiä hetkiiia.
•Pimeitä aikoja ei puutu mistään
ihmiselämästä; me kaikki ne tun­nemme.:
Ne tulevat meidän luok-!
semme niinkuin varas yöllä jaj
täyttävät toivottoman sydämem­me.
Joskaan elämämme ei milloin­kaan
ole niin valoisa ja aurinkoi­nen,
joskaan sydämemme ei mil­loinkaan
ole niin rohkea ja rei­pas,
tulevat synkät ajatukset sit­tenkin,
pimeillä siivillään lepät­tään,
pimentäen ja" sammuttaen,
auringon ja valon. Se, mikä äs­kettäin
oli silminämme niin kir­kasta
ja valoisaa, näyttäytyy pi­meitten
hetkiemme varjossa vä-ritjtömänä
ja tyhjänä., On ikään-
Kirjeitä nääntyvästä kaupun­gista.
: Tiedot Wieninkärsimyksistä,
kanpunginy joka aikoinaan oli tie­teellisen
ja. valtiollisen toiminnan
ke-.skipisteitä, on kaikkialla maail-.
niassa otettu mytötunt^oisesti .va.s-taan,
kirjoitetaan torontolai-sessa
viikkoleJidessii ' Saturday Nigth.'
MitÄ osaa hyvänsä Itävalta suorit­ta
k i n m a a il m an so da ssa, kuu 1 u i sen
toimintaan ritarillisuutta, jota
'pr(; u ssi 1 a i si Ita. pu u 11 vii.. Ker to muk -:
set suunnatt6masta' kurjuudesta
ja laajalle levinneestä nälänhä­dästä
ovat saavuttaneet kaikkien,
niitten myötätunn'on, joilla on ol­lut
tilaisuus tutustua sodanedelli-seen
AVieniiu.
Monet^. torontolaiset.' ovat-viet-täneet-
iloisia päiviä Tonavau
kaupungissa ja ivseat Ontarion
onnellisen pääkQupungin kansa­laiset
ovat lähettäneet ''Liebes-gaben"
rmerkillä varu.slettuja pa-ket^
ja entisille ystävilleen. Kir-jeiiä,
liikuttavia sisällöltääu, on
vastaanotettu. Niistä kuvastuu
se äärimäinen. hätä, johon niel-kein.
kaikki wieniläiset ovat jou­tuneet.
Ilmoittaessaan ensimäi-;
sen kirjeen ja pakettien vastaan­otosta,
joita Torontossa asuvat
ystävät olivat lähettäneet, kir­joittaa
munian entinen itävalta­lainen
upseieri:
"TänääM nautimme todellises­ta
sunniimtaista. Eilen saimme
(kirjeenne,, päivätty —. Juoksin
lähinipään. pankkiin. Sain viides­t
ä dollarista tuon summattoman
summan. 1,2)00 Itävallan kruu­nua.
Eikö tämä ole mahd'öton-ta?
'Kaikki on perinpohjin muut­tunut....
Vakavia {isioita tapah­tuu
ta-asen Berliniesä ja pelkään,
että sri kalaisia loppumattomia e-päjärjiestyksiä
seuraa levotto­muutta
AViemlssäkin. ^Ivuljetus-työlä-
isten lakko alkoi Saksassa-toivon,
elintarvetilannetta sil­mä
Qäpitäen, että se ei ulottuisi
Itävaltaan. Ne tekeyät vanhasta
ma.ailmasta helvetin. Silmäni o-vat
käyneet huonommiksi ja alan
käsittää, että lisääntyvä sokeus
ei ole pahinta — sittenhän ei e-nää
tarvitse nähdä näitä ol.oja."
Aikai.sfemmassa Icirjeessii. sama
kirjoittaja kertoo::
"NTäin (palat^essani Yähästä
Aasiasta) vaimon ja lasteai kärsi-vän
nälkää ja vä^risevän eilisestä
alkaen pakkasessia ja lumessa; ei
ole puita, ei hiiliä, ei minkään­laista
tulta, ei "valoa, ei ravintoa
(ei edes leipää). Eilen nmksoin
kahdesta sardiinista yhdeksän­toista
kruunua.. .Kenkäpari mak­saa
500—1,000 kruunua — metri
kangasta -s^man vei!Tan.v. Pa­hinta
ei ole rahan, , vaan ruuan
puute... .Vuoteen imeillä ei ole
ollut lihaa. Ravinneesi käytäm­me
suolavedessä keitettyjä ruolio-ja.
Erikjoistapauksissa saamme
sunnuntaasin juuritas-veja, kaa­lia
tai salaattia, ilm^n rasvaa, ei
mitään -muuta... J"otaacin ansai-tak.
9eni opetan k i e l i ä . . . Armah­takaa
toivotonta, kurjmutta" kär*
aivää^-ystävääime^.i," »
Sellaisen epätoivon ilmaisun
jälkeen ei ole kovinkaan yllättä­vää
kuulla,- että kuolema vapaut­ti
mainitun miehen kärsimyksis­tään
muutama kuukausi sitten.
Vastatessaan äskettäin Torontos­ta
saamaansa . kirjeeseen ja pa­kettiin,
kirjoittaa uiiehen vanhin.
]8-vu,otias tytär:
''Ky.sytte, ovatko tämän maan
tilanteesta -saamanne tiedot tosia.
Kyllä, se on katkera totuus, ne
ovat liiankin tosia.i "alutta jokai­sesta,
joka pintapuolisei^ti katse­lee
katukuvia, Wien -näyttää iloi­selta
kaupungilta i.ilon, huvitus;
ten ja. ylellisyyden kodilta.
Kauppojen akkunoihin ,on asetet­tu
kauniita ja kalliita tavaroita.
'Halua ttepa m itä ta liansa. t äiil t ä
sitä saatte; kaikki ne tuotteet,
jotka sodan aikana katosivat, o-vat.
uudelleen ilmestyneet näkö-sälle.
: Niin oi ole, ainoastaan. V r
lellisyysesineitten. vaan myöskin
ravintoaineitten hiita. Kaikkea
löytää ja kaikkea näkyy akkur
noissa, multa ne eivät ole ostetta­vassa.
Niitä, ei saa keskiluokka,
virkaluokka : iai i yliopistoväki;
Nykyisenä " nut en a a ikana: on .ko­honnut
uusi. luokka; uusia miljo­näärejä,
jot ka haluavat .ostaa.
Ile i t ii y ar te n.. k i m alt el ee n ä y t ea k -
kuna kaikissa sateenkaaren vä-rei.
ssä. (Uusi luokka on monella
tavailla muuttanut kaupunkimme
olosiiliteet, ja se ei^ olo edullinen
käiinue. Ile ovat iloisia, muodik­kaasti
pukeutuneita ja komean-jiäköisiji,
niutta todellisia ^vieni-läisiä
he eivät ole. Niitä; edustaa:
keskil uokk a — h e pysy \:ä t koto-na
ja kestävät kurjuutensa vaie­ten.
Vaatteet ja ^kengät ovat
niin tavattoman kalliita, että air
noastaan i-i kk a at. ky ken e vii t ni i tii
o.strfmaan. >>amaten ruoka. Ken-gät
maksavat 1,500 kruunua, suk-kapari
300 k., kana muna 15—20
k., kappale leipää 6 ik., j.n.e. Sa-nomalehdissil
selostettiin, mjstä
leipämme on valmistettu. Saim­me
tietää, että se on suurimmaksi
osaksi tehty maissista, hiokajilu
ja vehniinkuorila sekotettua'. .
E i ole ihmeellistä, etä paljon-ih-misiii
sen nauttimisesta .kuolo^;'*
Todellakin, \Vien elää hirvitUi-vää
• aikaa ; -T Ja. toivottavaa-Zon,:
että se jo on.-päässyt pahim"mas-'
la. YI]äole\'an kirjeen kirjoitta­ja,
V'iikkakin hän vasta on kah-d
o ksa n t oist a i vu oden i käinen, an-taa
tunteja ilatinan-, ranskan- ja
eufiiauninkieles.sä ja .suorittaa
sen ohella kolmivuotista kemian
kurssia. Varmaankin saa . Wien
hänenkaltaistensa: rohkeitten ja
nuorten kan.salaisten avuUa vielä
valoisiakin päiviä.
kansoilta ostamiaani nykyaikaisia
ratitatietarpeitä. On> myöskin e-päilyksen
alaista, ; käyttäisivätkö
he niitä todellakin kaupallisen l i i -
kenteensä parantamiseen tai-en.si-mäisen
tilaisuuden sattuessa liyök
käykseen reunavaltioita vastaan.
Jälkimäinen otaksuma tuntuu
paljon todennäköisemmältä. Ve­näjän
kaupasta hyötyneillekin tu­lisi
kalliiksi puolustautua sen
hyökkäyksiä vastaan.
i\[ieIenkiintoista ou myöskin ot­taa
selvä siitä, millii Venäjä voisi
maksaa ulkomailta tuottamansa
tavarat. Ajatus iuoton rayöntä-mise.
stä on heti hyljättävä/ On
arvosteltu, että Venäjän kaikkien
tarpeitten tyydyttäminen tulee
maksamaan uoin hilJoonan doHa-j'ia.
Tätä suunnatonta summaa
vastaamassa' on Venäjä la kultaa,
ho])eaa, -platinaapa- mahdollisesti
jalokiviä. sit ä kul ta a lukuunotta­matta,
jonka bolshevikit valtasi­vat
Rumaniasta. - Asiantuutijat
laskevat, että Neuvosto-Venäjän,
rahavarat eivät kokoa paljon yli
kahden sa d a n v i i d o n ky m m e n en m i 1
Joonan dollarin. Numeroitten tar-kistaminoiv
on tällä hetkellä mah-d
o t o n t a, n i u 11 a, y 1 e is e s t i t i e d e t ii ä u,
etlämaan valtiovaroja on suures­sa
määrin käytetty punaisen pro­pagandan
tehostamiseen uiko-ma
il la pu h u m a 11 aka an s i i t ii t uhla -
uksesta, m it ii ha r joitetti in Keren-skin
hallituksen, siirtyessä Leni^
nille ia Trotskille.
Luonnollisestikin on Venäjällii
öljyalueeusa ja niineraaiirikkau-tensa,
mutta sopimuksen tekemi-neti
tiiitten haltuunsa saam^isesta
ja kehittämisestä nykyisten val­lan
pi täjäin kanssa kohdan nee yli -
pääsemättömiä vaikeuk.sia.
Kat.sottakoonpa asiaa miltä kan­nalta
tahansa,: näyttää siltä, että
tällä hetkellä ei voida tehdä muu­ta
- kuin jäädä odottamaan Venä­jän
kansan valveutumista ja sen
mukana uutta, järkevälle j a ter­veelle
polijalle perustuvaa hafJU
tusta. — h. j . . ^-t:'
suunnataan, ja laaditaan yhteis­kunnalliset
kysymykset niin yleis-vastaisessa
muodossa kuin suin­kin.
'Näin ollen puuttuu siitä
kanneu.s, viehätys ja ihanne. Siltä
on ]'iistetty kaikki ne piirteet,
jotka tarjoovat ja antavat elolle
tarmoa ja voimaa. Sen tarkoi­tuksena
il an ei olekaan ih miskun-na
n ja 1 o s t a m i n en. va an py r i n t ö n ä
on vallankumous omien etujen
saavuttamiseksi. Siis on ky.symyIt­sessä
yksilöiden aineellinen tila.
jonlca saavuttamiseksi käytetään
kaikkia n i i tä kei no ja, j öiden on
huomattu v,aikuttavan voimak-k
aammiu kehittymättömään, ah­dasmieliseen:
kansaan, saadakseen
sen puolellensa tueksi ja aseeksi:
Tästä on selvin ja tärkein to­distus
Venäjällä. Sikäläiset olot
b va t t ä yd el 1 een. t od e n neet ra di k a -
lismin tarkoituksen,. sa)nalla kun
ne ovat näyttäneet sen mahdotto­muuden
käytännössä, ja kelvotto­muuden
; hallitusmuotona.; He on
esi in t y ny t s i e 11 ii k a i k essa ai a st o -
m uu(l(^s.sa an, n i i]i in ho tt a va ssa, t -
tä sen hylkäsivät yksin sosialistit
ja vieläpä työpuolueen johtajat­kin,
jotka kiivivät sitä!tutkimassa
suhteiden i)arantamistarkou uk­sella
valistuneimmissa maissa.
. Tarkoitukstini ei ole moittia ra­dikalismia
suur 'keinottelun puol-t
a m is(^ les i. Yhtä m o iti 11 a \' a k ui n
radikalismi on, yhtä moitittava
on suurkeinoltelukiii liiketapoi-neen.
Kumpikin näislii i>yrkivät'
ääi'immäi.syyksiin. (jos kohtakin
vastakkaiselle' suunnalle). Tiima
pä ämilä rä j oh taa t ila nteese e n. j o-'
ka aiheuttaa ja tuo tullessaan kär
simyksiä ja kuihtumista yhteis­kuntaan.
;Se on luonteeltaan, jos
se pääsee määräävään asemaan,
tappavaa.
. Tuo käsite onkin jo selvennyt
maakuntansa asioita englannin­kielisistä
lehdistä. Sellaisten tu­lisi
muistaa, että suurelle osalle
tämä perin tärk'eä asioihin tutus­tuminen
bu vaikeaa, jopa mahdo­tontakin,
ja heille olisi suuri liyö-t
y. j O S h e t ä r ke i m m is t ii poi i i t ti s i s r
ta ja muista asioista, liikkeistä ja
virtauksista saisivat lukea lyhyi-tii,
• totuudenmukaisia katsauksia
omalla kielellään. Sellaisten kat­sausten
kirjoittaja ei siis ainoas­taan
tekisi palvelusta lehdelle;
vaan yInä hyvin sen lukijakun­nalle
ja paikkakunnalleen. :Hyö-dyttäisipä
sellainen työ koko
maatakin, sillä sitä parepipi on
Ganadalle, mitä pikemmin .sen
siirtolaiskansalaiset kyp.syvät
Postin kautta ja
töhköteitse on
käyltämuän, ja läytiämään kan- ^^^^ kurssin jälkeen.
Dollarilta.
Myös myömme pankki-o^oituk-sia
(shekkejä) markoissa^ yllä-mainit.
kufssin jälkeen ja erikoi-sia,
kolmen prosentin korkoa ve­täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa.
Jotka Suomes.sä liinaste-taan
siellä voimassa-ole^^an dolla-
Radikalismi.
Onko kauppavaihto
näjän kanssa ajatel­tavissa?
Halu tai haluttomuus rj^htyä
säännöllisiin kauppasuhteis. Neu^
vostohallitulvsen kanssa on asia,
jota on tar kasteita va.mojiel ta nä­kökannalta.
Ennen kaikkea ei
Leninin ja Trotskin hallitus salli
Venä j ä n k a n sa 1 a isten käydä ulko-maakauppaa
omaan; laskuunsa,
sillä bolshevikien hallitus noudat­taa
periaatetta,: minkä mukaan
kaikki tärkeämmät liiketoimet o-vat
ivaltion yksinoikeutena. Tä­män
yhteydessä muistettakoon
myös, että osuustoiminnalliset y-ritykset,
jotka ennen vallankumo­usta
näyttelivät huQmattavaa o-saa
Venäjän talouselämässä ovat
nyt ineuvostohallituksen painosta­mina
kadottaneet i merkityksensä.
Kaupankäynti; . Venäjän kanssa
merkitsisi siis tavallaan siellä ny­kyään
vallassa ole van hallituksen
tunnustamista. • Ovatko kansat
valmistuneet hyväksymään ne pe­riaatteet,
joilla neuvostohallitus
on perustettu? Sellainen ennak­kopäätös
olisi suoraan sanoen
vaarallinen, sillä; punaisten johta-jain!
tarkoitus; on saattaa kaikki
kansat ja yksilöt yhtä onnetto-.
miin oloihin, kuin missä he itse e-lävät,
ja suorittaa se työ perin­pohjaisesti.
Washington B. Vand^rlip, joka.
muutamia kuukausia i sitten kävi
Venäjällä ja keskusteli kauppa­suhteista
Leninin icanssa, kertoo
Veniijän kipeimmin tarvitsevan
rautatiekalustoa, automobiileja,
merir ja jokilaivoja. jOn arvelut­tavaa,
miten kauan venäläiset ky­kenisivät
pitämäänJcunnossa eri
.hteiskuni^M^.}g8P^ie^,'et.aaAS^^^^ '^^^^ J-PÖl.jolan ^; jpl.^a.
Rientojen ja pyrintöjen, jotka o- AJicntuvät n^-va^aiititänsa;
. On väitetty, että ihmisilUv tulisi
olla a jatiist en sa 'j u 1 kaisuva pa us.
Pyrintö on oikea,: jos ajatukset ja
niiden julkaiseminen tarkoittaa
•y
Kieut
vat' suhteiden parantamiseksi
yleiseläraässä ja ihmiskunnan ja-lostuttamiseksi,
tulisi välttämät-tÖmästi
nauttia julkaisu vapauden
oikeuksia. Tässii kumminkin tu-
Iisi oila raja. , • " ' > '
- Ajatusoikeutla tietenkään ei
V O i d a ra joi t ta a 1 u on n o 1 li si st a, • k ui -
lekin käsitettävi-^stä syistä: , Kum-minkin
. ajatelkoon ihminen mitä'
hyvänsä; kuinka rikoksellisia ja
turmiollisia asioita tahansa> niin
kauvan kun ne -pysyvät ajatteli­jalla
salassa, ei niistä ole maail­malle
haittaa. Vasta sitten, kun
ne tule vat julkisuuteen, tavalla tai
toisella, .tuottavat ne pahennusta
yliteiskynnalle. Tämän jon l^.n|ta
aikojen kokemus näyttänyt' .ja;bn
se • taasenkin - aikakaudellatnme
huomiota ' herättävä. Julkaisu-vapancjen
seurauksina 7' on 'ollii,t.
ala-arv^ison ja vahingoll iäen -kii*-
jallisuuden ilmestyminen äärettö­missä
määrin. Maailmalle on le­vitetty
tukuttaisiin ei ainoastaan
joutavaa, kelvotonta ja halpaa,
vaan vieläpä rikoksellista ja mur­haavaakin
lukemista. Kehittynee­seen
ja arvostelukykyiseen luki­jakuntaan
tämä ei vaikuta, vaan
meidänkin kehittyneellä aikakau­dellamme
löytyy paljon ihmisiä,
jotka ovat kehittymättömiä ja
kykenemättömiä käsittelemään ja
arvostelemaan yleisiä ja yhteis­kunnallisia
asioita: sillä : laveape-räisellä
tavalla, joka on välttämär
tön kansojen kehitt^niis;gssä. Täv
hän joukkoon on Ineltäbyä etenkin
suurin osa nuorisoa, jolta vielä
puuttuu elämän kokemukset ja
siis- käsitteet. Tälla/siin ,kehitty-niättömiin^
ahdas'k^ii>lwfeiin ihmi­siin
vaikuttaa vahiji^oll^ii^e.n kir­jallisuus
voimakkÄiliKfl?ai kuta e-nemmän
tunteita liikuttavaksi se
saadaan, kuta' i^hikuvainmaksi
solvauksissa, herjäniksissä, ja kat-yleisölle,
yä^itä jo niietitään ja
pohditaan' usealla, taholla. Tic-tenkiuv
on nouseva liike . vasten­mielistä
äärimmäisyyden kannat-tajvlle,
i'ja arvat^nkjn tulevat he
sitä vä&^Sustamaam;1 a he suiiir
kaan eiY^t hyväjjsy/ suhteiden ia-sairainj/
i^ palaa^sta. iVaan heifj
dän oKs(^.,nvuistet^va, '^^ \Q^-
populi, vox dei (kansan ääni on
Jumalan iläni). Kun se nousee,
on sitä vaarallinen vastustaa. Sen
takana on voittamaton voima, sa­ma:
valta, joka puhkeaa cleille,j>e-s
a la i s o i Ice nk .si a a n j a, \' c 1 v o 11 i s u u k -
siaan ja ymmärtämyksellä otta­maan
osaa juaan > a«;ioiden joh­toon.
Tii ssä todel la k in olisi: kiitollinen
ala valistuneille ja vrdistusta har­rastaville
-kansalaisille. :, Varsin
vaikea on esim. tääitii:Ontariosta
läheisesti seurata esim. laajan
J ii 1 m en- m aa k im 1 a }"iento j a. Sen^
vuoksi ottaisi Canadan Tutiset
varmasti mielihyvaljä niitä kos­kevia
kirjoituk.>>ia lirkijoiltaan.
:; Yhtä tcrvelulleita olisivat asi­alliset
paikkakunlakirjeet. Niis­säkin
.so[)isi käsitellii tavallisten
suomalaisia koskevien . nutisi ieto-jen
ahclla i)aikkakunnalia piiivän
•kysymyksinii- olevia asioita jii yli­styksiä.
Paljon '-''ylösrakentavai-se
mp i a.-jiu iti tuon (.• 1 ])i e n et kylä -
riidat, joista : ollaan usein, iiian
h e r k ki ä. ki }• j oi tt a ni a au, n e v a r -
maankin olisivat. Kirjoitettiinpa
mitä hyvänsä, sopisi aina ottaa
ohjeeksi totuudessa py.symisen ja
tasapuolisuuden, sekä sen tässä
lehdessä jo vuosia sitte lausutun
neu von, e ttii ki r j o i te ttaisiiii • a i n o -
astaaii: sellaista, mistä lehden lu­ki
j o i 11 e: oi i si o p p i a. h y öty ä t a i k k a
huvia.
T./ähetyskuliit rahalähetyksiUe
postin kautta on L5e.•'summille
alle $20.00; sitä$uuremmilta-sum-milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse : on
$3.56 kaikilta summilta.
Kaikki, lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-läli.
etystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas-.
taanottajan ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella :
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
-Perustettu v. 1874.—
Vaitat ' y l i . .vT. .k -. ."||i,O0,%.OO.
jKjf joit takaa ;4uorae|fsi^:j^eilUi
dn kaiusa suö^aläista!|5ikfc^&^
me.
•Nautakäjifjan tuon^iel^'
pnirlannissaf;;
^1
koh t i vast ust a ma tto mal 1 a mahd i 1 -
la, mur.skaten ja pirstoten edes-sänsä'
olevat esteet.
IL IL McLean. '
Ympärikatsauksia.
XL
Meidän tulee seurata sen maan
asioita, jossa asumme. ^
Yrapärikatsausten kii'joit(aja
on koettanut, sikäli kuin rajoitet­tu:
tlia lehdessä ja muut seikat
myöntävät, tehdä ly hyi tä vkatsa-
-uksia maailman huomatuimpiin
feipahtumiin ja tilanteihin. Etusi­jassa
-on tarkoituksena kuitenkin
ollut tutustuttaa lu ki joita Gana-dan,
oman maamme) poliittisiin
ja muihin• asioihin. Sangen suu­r
i prosentti meistä Canadan suo­malaisista-
siirtolaisista on sijoit­tunut,
tänne pitempiaikaista oles­kelua
varten j a huomattava osa
jäädäkseen tänne iopuksi ikäänsä.
Sellaisille varsinkin on laaja Ca­nada,
joka mitä luonnonrikkauk­sien
ja tuotantolähteiden 'kehi­tykseen
tulee, uinailee yielä, keh­dossaan,,
edessään suuri turevai-suus,
uusi kotimaa^ jonka asioihin
tutustuminen ja kjinnitarttumi-nen
on hänen velvollisuutensa.
IMitä tarkemmat j a totuudenmu-kaisimmat
tiedot hankimme itsel­lemme
maamme yht«*is,kunnalli-
.«iesta ja laloudehiiiesta. tilasta ja
järjestyksestä sekä toimivista po­liittisista
ryhmistä, sitä kypsy-neemmin
voimme täyttää uuden
kotimaamme kansalaisvelvolli­suudet
ja sitä paremmin käyttää
hyväksemme sen. 'kansalaisilleen
tarjoaniia oikeuksia.
!Mutta Canada on laaja maa.
Siksipä soisikin näiden katsauk-
011 yksi niistii kysymyksistä, jot­ka
jo intemmän aikaa ..ovat sekä;
Englannissa että C'anadassa pitä­neet
vireillä .yleisön mielenkiin­toa;
^ Kaikissa (2-anc%dan farmarien
•/;unriRSa'.;l kbkoulisissa^ .on. ^„teht^"
vaatimuksia.5en j^bistamiseksi, ja
s a n o m a le i i d e t o va t k i r jo 11 a n ee t a -
siasta kei'i a toisensa jälkeen moit­tien
ankarastikin emämaan tne-i
nettelyii. se 'kun sulkee inarkki-nansa
si ir tom a ansa. karjankasvat­tajilta.:
Sodan «aikana -avusti Ca­nada
Englantia eniten sen monis­ta
siirtomaista ja:olisi siis ansain­nut
toisellaisen kolitelun. Cana-dassa
ei ole liikkeellä mitään
tarttuvia eläintauteja, mutta kun
Englannissa on ilmestynyt pelät­tyä
.suu- ja sorkkatautia, koetta-vat
ka r.j a n k a s\'att a j at siel lii vedo*
tä siihenkin väittäen että on ihan
mahdotonta peruuttaa kieltomää*
räystä. • joka voisi mulva. saattaa
vaaraan ei vaan Englannin, vaan
muutkin maat. joihin kaikkiin
Englannista viedään rotukarjaa.
Englannin hallitus on ilmoitta-;^
nut, että: kielto eanadalaisen kar­jan
niaahantuonnille ei ole tehty
taudin kevenemisen pelossa, ja
v ai k e a oi isi E n gl. k a r jan kasva^tta -
iä^^lS^-teMÄ^^öoa, mitä tautia
Canadan terveestä karjasta voisi
tarttua , Englannin rotulehmiin,
va r.sinkin kiin suur ja sorkka tau­ti,
ainoa jonka lehti mainitsee on
Caimdassa kokonaan tuntematon.
Kiistellessä kuitenkin kuluu ai­ka,
ja kielto- pysyy yhä -^oira^E^sa,,
eiviitkä. eanadalaiset: saa lähettää
karjaansa Englannin markki­noille.
Justus.
, lähettäessänne ottakaa Jiuomioon, että-allekirjoittaa
neella on joka päivä tiedossa Suomen rahai^ todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina^päiv^n Vor-ikeinmian
knrssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
'••f
keruudessa, sitä inäukäämmalta* sien- kirjoittaja, että Canadan Uu-se
heistä tuntuu.^f Sellaisena se
paraiten ja täydeliJsimiili kehi­tyksensä
käsitteisiin soveltuUi
Tällaista on radild^.<imi. J,a se
kirjallisuus, joka sitä edustaa, on
vaikeroivaa valituta, ilkkuvaa
vihaa ja hävytöntä* i -solvausta.
Niitten pääpiirteiden pohjalla
tisten lukijat ottaisivat velvolli­suudekseen,
eli sanoisinko kun-niatehtäväkseen,
kirjoitella Cana­dan
Uutisiin •Katsauksia maalcun-tansa
tai paikkakuntansa asoihin.
Suomalaisten siirtolaisten joukos­sa
löytyy nyt jo melkein kaikkiaL
la joitakin, jotka voivat seurata
Strpl^N CANADAN-][?&LL^II|3;^.
Kaikki lälietykset osoitetaan postin kautta, jos saii-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita^ ^Uikötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahaläljetyksille on
40c pummille $40.00 asti; öOc summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille 'lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitftet kirjoittaa - hyvin tar­kasti.
. a , ,5
POBT ARTHUR, ONT., CAKADA.