Canadan uutiset, July 12, 1923

              ^ = =5b-osu;---^ =„;i.^'„r!&'aMV'>-u'^'qK=-^ffiss^.g^ '^'.'ff-^BtÄ -a^go»^.^"?.-^ •^••-^•^"^^..".^ ••'^^%7-'^-^f\
j
1-
NTIMERÖ 28
OANÄPAN UUTISET
iubmalainän eanomaleihti CanadäaSs^
ilmestyy 'Jokaisena Torstaina.;
T--; :;Kusta,ntäja:^-"-''-/: - V / : ; .
\ The Canada N e Ws Pubi I sh I nfl Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
\ Laur^^^ V
ihanteemm e hiin estä; iuuod ost un
luiixeile toivoksi: ja malliksi, nul-hiineu
hiiiieu pitäisi olla. ..: _.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
:|i:50 puolelta /vuod^eltai 75c. 2 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
. Yhdysvaltoihin ja Submeen: $3.50
koko vuodelta ;ia $2.00, puolelta VIJÖ-
; ; ILMOITUSHINNAT.'
60 Benttlä palstatuumälta: kerr^
laiatuna. Pitempiaikaisille ilmoltukBli
Ie kohtuullinen alennus. Halutaantie'.
to- Ja nimenmuuttcrilmotuk^söt •'TS sent-ilä
kerta, $100 kolhie kertaa. Nalm^
ilmoitukset $2.0fl; kerta. $3.00 kolme
Ker>*Ls. AvioHitio-; ja ; klhlaus-ilmol
• Vukset GOc palstatuumälta., Kuplonll
Aloitukset $2.50, niuistovärs8yllä$:|.0^
Syntymäilmbitnkset $1.50. Avioerolla
inoltukset $2,00; \
Pöytäkirjat; Uliselvltykset, kerftys-
; luettelot, luentö-llmoltukiet y. m. 30
;"Benttiä: tuumalta.
' : Uutisten joukkoon aijotiilsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riyiltä.
Pienvramänkih limöitukseri ihintä; on
BO sentt. Postissa tulevia ilmoituksiB
ei hyväksytä velaksi tunteniattornilta.
• Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-
:^8ialtÄ.- ::>';y.i- ;;:'^«9W;
Kaikki; 1 iikkeelle\ aijotut kirjeet, ti-
: taukset; Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, ; OntV, Cänada:
Canadan Uutisista lainattaessa on
• ^ lähriev-malnjttavav •
Osoitemuutoksesta tuleo Ilmoittaa
lehdeii konttoriin sekä vanha että uu-
Bl osoite. V \ , ^ : K • •' '\: •:
GÄNAIDAN I^tlTIS^^^
(The Canada Nevvs)
The Finnish Ne\vspappr in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. korte, Manager.
' : -7 Lauri Maunu. Editor. V
Daily News Bl-Jg., y.Port. Arthur;, Ont.
• CANÄDAil;-^
Is welcomea and read in eyery Finnish
home in the Dominion. It is the only
dlrect advertislnp niedium .for thoee
mänuf acturers and m ercharits yirho
wlsh to ci^ate and build a profitable
- and pernianent deniand for thelr prod-ucts
and merchandise by the large and
veyerKrövring Finnish p^opulatiori vesid-
Inif In Canada. Plaoe Voiir trial ad-
, yertlsement and get results- • V
Advertising rates 50c per inck.
Polltical ädvs. $1.00 per incu.
AÄvertlsements raust leach. öur ofr
fic© Wednesday nopn f
Thursday'8 Issue.
> V :Su;bac;nptidtt pr(ce^1
per yealr,: United States and ;öthev
countries $3;5(l per yeär in advance.
r - ' Kiui liieillä on vain-• vksi;
elämä elettävänä,^^n^ meicläh
' k ai k el la t a \'a U a 1 ui is i ; ko ei ta a: e -
Jää; SO malidöllisiiiiinaii^ Jiv
>tiivdellisestr. 'Paras o 1 isi a 1 öi11ali
jo tänään..-
j es ty k se.eJi; -ia • i-a ii h a 11 !>> li uteen vä s
nv^siftenj feim ;ilmiiset'^tuleyat lu-vjai>.
ti.r"yakuiiretuik^i. eitii. ;K)nian-
1 nrnrdn • rai^luL: kuiin^^ j<i luotiä-ni
lis'^ oy af k a ik'ki en y lii ei s i:ii>\et n-jä:,
; jotka' e.riks(^en yoimat-i
a mi a, miii ta y li t ynei liä . sa a yä 1
aiikäan ihuiViiii.: . .'.
)i en. • V h^e ;ku N'a Rl aa. j ä kai s i i ) . i 1 iin i-selle
. liiinen kasvo.jen.^^a ilmeen.
>] OS .. hii i li en l^atsot Ira ppa inalla
naaiiial.ULsniin s:e: iviic>lei<ia:an:' kat-s
o ri s i.71 n a sä n i a 1 hi t n. vai 1 a . • ) o s
s i 11 e j a se ri'} kai i ss ä n a nr at; niin
on .se sinulle: lians'ka. iloinen to-
,vei'j; iSen • mnkaäii tiili^^v ka i'kki-et)
iVuoi't(Mi: -ih m i s t e T i \ t elvtlji ya 1 in-
He ()yät totturieita^; e^^
j öitä ,j a: y lii inii r t ä v ä i , ; e i iii u i e ts i-
:sialyn|iscstä riippmi suureissa
inääivm ; lieidänkin toimeentulon­sa,
• KulÖväliveati' tiilioaYlit met­sän,
surmaavat rifsian ja t^keviit
maali:• autioksi j a tylijäksi. ; v;
1 lii i a an ei 11 a o l i si i n u i d e n , t ii ä 1 -
lii sivisty k sen liepeillä ^ asuvien
valkoisteu^l)aljon o]>|)imista;^
d i i l i / t u l i s i ^ päiistii •; •käsittiämäiin
miiiiyinelsiit juuri tä'lle osalle £^a,-
iiäilaa ::;tiierkitseyiitv Niistähän
stuiri osa;; S i i o n i a laisia
siiiainvtoinieentulonsa ineti^ätiiis^'
sii j a ' 1 iirkisoläint(PII ;pyylinissii,
Niisiii vivppViii; .iiiaasen^
rasiuminen ja käiipunkien Icasr
vainineii. 7 -T
m a t: m el sät -: ' siio jei.e v a t mei t ä
Polijoisenr^Iääine^reii ; kylmiltä
lie^nkiiyksiltii ;ja leudoutayat Jl-masiomine;
Jos. ne täydellisesti
l i i i \' it e t ä ;i n v kato a a \: n iid en r a n .
noilla ' Vallinnut' vilkas h y ö i M ni
ja tiliille asi;iui . orinettoinUiiiia
;enniistajva ' liiljäisuus. ITtioleili-sy>
st i i ui i s i n i ii ii. v a ai i a , j ä n i id en
ajaitelematruita tujioamistä vvält'^
lä;[; / ^liiäfrötniiii
A-H i su u d el 1; i; ,v o id a an ,k oko m a ai ta
säiistiiii . tar
ja edisiiiä ylitei??tä :;hyvää,;;^^^^^^^ '
emin aksi ai'\^ibinti.
: Entered as secönd class.rnäil mat-ter,
Dee, 1, 1915. at the Post Office at
Port Arthur, Ontario. Canada.
THE AIM OF THEm C, ANADAN
,/;v."•^•;:-UUTiSET,:
To h e I pi p re se r ye the i d ea I s a n &
6äpre(d traditionsa Of this,^^
cbuntry>tiYe Dominion of Cahäda: To
observe its lavvs and inspire bthera tb
respect and obey them: To ctrive
ttnceaslngly to quickeh ithe ;pubUc's
sehse pf ci vie duty i l I n ai I vvays to a id
In making this country greater and
Ijetter thar) we found It. '
; —- Ha) li Tika a :in iii Iti \ \ ] isiä • mieli-
•jolireilct vkvlniäilälja^
neri; on hnornisfiäiyii.;;: ' ,
: ; ^ : y :<oisiIit / saat-'
• ^'y^'^^!i)>tiostiisi a O n • iiiielies-'
"7-
- — O n n e 11 is^ t .; jre . k u n in-kaäl,.
joiden / valtaisi 11 i-n:;ie
lämeliäi; - - : Foi'iJ;,'^^
: "r^^ J^^uoiiie^i^itniiie - i liodosiuu as-,
;te ;asteelta, ain^a."
;tänime/ pareiivpaäny; tai, palieiiit
pään da jiiillaisia/rdielliuiA
; Juuiiime•liitelee;. / - ' r i ' - - / r J.
; v-^^ vat; :y]itä;pal-
;jOn vkttih kasvoi|^^^^ V»-
.; 1 emni e; >ma tk alla • sa m aah; pää m ä i i -
T ä i i n , ioirirellisirute^n-i^^n^
'harvat kulkevat; ' '\
•' ;; Maa ilmav ei oi^- leikkikent-
• t ä ; - y a a n knuhiliiiöne: • Hlähiä ei
;o]e lonia-aiVaä. * v^
J a sama ijatikkaikkinen; läksy
meille kaikille on, vk^
^ reirimiii /voiniinVTäkastaa.^^^
: Puolet niaailtnaa on vää-.
jäljiläöiinefi etsiessään. He
lunl^eyat sen oleA^an omistamises-
:«a; ja; saamises(sa vailcka se- on
antamisessa jäVtoiste^^p^^^
>--: Kysyk ystiivältäune neu-
A^cva "kaikissa ^si()issa,;:yärsiukin
iiiissä, jötk;ä: ko^k^va^^
Hänen neuvonsa saattaa olla
hyödyksi silloin, kun oma ilse-rak
kau tenhe hä iritsee a rv ostelu­janne.
: ) V
—. Toisen kurinio itt a niinen on
itsekunnioitukseh kadottaneen
^y.: J ihmisen ; ensiniäinen v
• - - ..Maapall(.n toisellakin . puo­lella,
k aukaisessa • Austrjiliassa
s;ia k ka, n ä y riiii n v Su oniest a t ie-
(1.' 11 i i N' ii n j o v e r !• a 11 a i n , I) a 1 j (i n,
JDsVa liiiiDs sikäläiselle Suomen
edu^^i irkselle, .Suuri eii.t>lannin-ki
f le Iiii painelt u koruteos ' Tra-
(le a tul itidusi ry oi' k'iiiland;',
jiita konsulivirasto un liiketnies-
1> iii;r il li n jäk aiiul, (Ui si el lä lie-liii.
liitiyt , ansainua liiioiiiioia,:
Alisi i-aiialaisessa kiiiikausijiilkai-siissa
"The .•Viisl i;alian i''oresti'y
•louriiar" J<ir;jijitfla;iii : "
'' Sii () 111 i luultaa 1 iilevai sui li e e n -
sa. Tuo pieni tasa valta, joka si­jaitsee
Polijdis-l-lrifdpas.sa. Skaii-
(1 in a vian j a V e n i i jiii i \ jä iin i liisi en
vjili.ssä. kats()0 lärpeeliiseksi , i l -
luniitaa siitii iiiiiuilekiii. iiiaaih
liialle. Suonien konsiilaai ista
Sy il ri ey s.sä o n i lu-ille iii 11 e l ei ly
s i i iii-i. .1 o isi eli as 1.'(K "Ti-ade a n d
l i T d i i s i ! ' y of. l-^iiiland"'. .joka on
enuianniiikiclcllJi . painettu ja si-;
sii It iiii paljon valaisevia liiasi oja
sekä o i va 1 li si a^ valokuvia \ asa väl­i
ä M t eoHisuuslaii oksisi a. Aiistra-,
li a laisen sii in ä Iiii kai soi laina on
l.i-ol 1 i s i i u s siellii kehittynyt ällis­ty
Vtä vii n . laajaksi ja vii ka vaksi.
Yksi noillaan i lianien niäisemien-sa
vuoksi kannailaa Suomeen lä-heiuiiiiii
lii.tustua, sillä juuri mai­semia
a n ;• ja väesiönsii liike- ja
iyökunioisuut ta on Suomen va­rallisuudestaan
; y • kiiiiä n i i n e n ;
.s ie 11 ii:; on funsjiasti; su uria vesi­putouksia,
.toisia teollisuuden
paivelukseen . saat^.aaii halpaa
käyttiivoiiiiaa. :>>en avulla maan
suurei inelsät voidaan vabiiistaa
sanoiiialehtipap.er.ik.^i. • Kirjaan
liittyy myöskin r u n s a i L s t i i e o l l i -
.su us 1 ai tosi e n joi li oin i e .«.ien l i u v i a.
iOnsi silhiä\:ivseJ).ii/ vöis^^^^^
tiiii joko eng:rantilais{na tai aust-ra
1 iai a i si n a . Teos. ; s i sii 1 t ä ä v i i
Kaikkialla suuren Canadan
e r i k li 11 n 11 i a v i e t e 11 i in to i s.s ji sun­nuntaina
tämä n maan .">(i-.nnet i a
sy n l.viiiä i iii i vii ii, • Oo mi n ionin pii i -
vii ii, k ai 1 s a 11 is h y i iini m me j a ui am i -
sei 1 a ja. isänmaallisilla saarnoilla
Idrkoissa; ; -fö
in e !• kitys kii y e aiiadala is tl U' • vuo­si
viiotlelta yhii. ilmeisenimiiksi,
kun tiiuistella an niitii a i k oja "»(i
vuolta sitten jolloin Canadan sil-leiiset
iiiaakunnai hajanaisina, i l ­man'
V y 11 te is t ii jo h t oa ' ja~ yi i teen-k
ui ilu va i sumliMi lun n ei 1 ;> kä iinsi-vä
1 k aiseeiisav Loi i looseeii saaden
s ie li ii ; j u l i s 1 i ik sen 1 i i ttyil. yi iteen
ja inuodostaa sisäisesti -tiiysin .v.a-paäv;
itse.liallinnollinen valtivkuu-ta,
•;'
Koilta K-un niaiira ehdittiin vii-l
i ä i i eiieminän M s i i t ta a ja eanada-la
is ei si t eii 1 uii va i li av a it.se ma a n.
miten suufeii ja arvokkaan pe­ri
uniin he (diva 1 saaneei,. syntyi
.eaiiadalai.sten • kansailishenki. . jo­ka
länii j)äi viina on n iin koi-keal-la.
eilii maan. jokainen asukas on
ylpeii nimestä eanadalainen, 1'/^
kä su inkaan syyt tii. ("a nadassa
on heillä kaikilla vapaat, sivisty­neet
olot, :kansan jtsen.<;i A-aiitse-uni
lialliriis. kansan omat edusta­jat
maan asioista päiittämässa,
kansanvalta inen henki vallitse­valla,
joka; alalla ja iäy dell inen
si säin en . itsen ä i syys. S env uo k si
on 11 e iii ä k min 1 päivii ("'anadalle
ja canadalaisille . yhtä inevkityk-sellinen
kuin heinäkuun 4 päivä
ainerikaiaisille.
; Hallitusta : läliellii oleva " T i -
ues";ipuhuU maäi lm an 1 uomiois-tuimesta,
jonka ratikäistavaksi
k o 1-väusk ysymys olisi a 1 is teitä va.
Sa)ksan; olisi uudistettava C-hdo-t
uksen sa, e ti ii kysymys sen m a kV
f^ukyvystä Olisi ratkaistava kan­sainvälisessä
asiatituntijavalio-kunnassa.
Säliköselpstuksessa
mainitaan lisiiksi, että tttlos Sak­san
m a k sii/ky yyn tarkasta m ää-räämise.
siä olisi ky Uii pettymys
Hanskalle, koska sen jälkeen mo-raiorion
myöntiiniinen Saksalle
oli si el idottom an viilttämiitiiniä,
ja ajalits tuottavista panteista 0 -
lisi hylättävä, koska Saksan ra­ha-
a s a i n va Ivoni a on paras va-kniis,
E ngl an ni n san om a lehtien 1 a u -
su n h o t en 1 iii stava t s i is m e 1 ko ist a
käännettä Englannin iilkopolitii-kassa;
l.e Temps'' puliui • ii sk en.
kosketellessaan • Englannin ui kö­li
oi itiik.kaa, liiukan ivallisesti 1 ä-hestyviistii
kesiistä. ajasta, jol-
1 oin nk"kösi lm at ovat tavallisia,
ja kuinka Knglannin jälleen o-so
iti a ma akt ii visuus ehkii voisi
aj aa inannerma an va 11 i oi. lähe m -
m iik s i toisiaan. ^.
•:.Nyt, kun Englanti lausuit siiun-s
a : puhtaaksi vahi n gonkor yä us -
ja muissa, asioissa, nousee Poin-eai-
en ; i u kk a tietysi i rielä eneni-inii
n pystyyn, ja ukkosilman voi-m
api si e t uleeki n e h kii asettu­maan
pikemmin Seinen kuin
Thamesin varsille.
; Mi k ii on nyt oi eya, ] Po ineare n
ensi n im ii i nen . a s'kel ? Uii kaako
hiin maluhdlisesti I^anskan eroa­misella
kin; kuin "Kohtuusliitoh" leiris-
.sä — voittona.
Manitoba on mennyt .märäksi,
siitä ei ])äiisiä yli eikä ympäri.
Miitta ei yksin sillä hyvä. On-tari'on
y a aleissa v oi t oi le päässein
den konservatiivien taholta on
herätetty sa m a kysym ys i ääl 1 ä-kin.
Toronton äiinestyspiiristä
lainlaatijaktintaan valiltu kon-servatiiviedustaja
MeCausland
ilmoitti tuonnottain, että hän
lainlaatijäkunnan tulevalla is­tuntokaudella
ensi ty<>kseen
koettaa saad a inu utoksen On ta -
i'ion raiitiusaset likseen. "Meillä
ei ole toivoakaan saada iiiiliän
maakuntaan hyviii. englantilai­sia,
i rl aiVtila isi a: j a s koti a n tila i -
si a si irtola i sia, ellei v äl h e y o i
täiiil ä ' saad a oi utta. ; Britt il äiset
eiviit tänne tule. Meidän;jiiytyy
tuottaa koko maa t ä y t e l M i ulko­maalaisia
, V a ikka tää 11 ä niitä o n
jo liiankin p a l j o n a r v e l e e iMr.
.MeCau.sland. O:-/
Kukaan ei tahdo mennä väit­tämään
,etteikö tässii lausunnos­sa
olisi totta ainakin siteeksi.
Luonnollisestikin . Englannista,
m .-ia il 111 an van ho i 11 isi m m a st a j a
vakiintuneimmasiä viinamaasta
saapuvat siirtolaiset •; lialuavat
.säilyttää ; vanhat laitansa Kng-
1 a n n in s i ir t o m a i ssak i n/ s a ada .0 -
1 utta ; j a nm Ka väki j uomia n iin
palj on ja ni in va pa a sti kuin ha­luavat,
.Mutta kokonaan eri a-sm
on, tuleeko maakunnan men­nä
k u moa ma an vitosia voitu assa
ollut \raittiusaseius vain sen
vuoksi, että tänne saataisiin
"mielui.sia'', viikijiioinia halua­kan.
sai nl iitosia niinkuin' via, siirtolaisia Brittein Saarilta.
0-.
vat
tällöin aina mitä suurinta varo­vaisuutta
j a ed eitä k iisin ta r koin
11 a 1'k i i i u ja toim i n 1 a oii jei t a, mut­ta
paljon nseammin. , pitäisi vi­ranomaisille
sittenkin tarjoutua
tilaisuuksia näiden lainrikikoji-^
en Jlmisaamiseen j a : syytteen
nostamiseen kuin nykyään on ia-valli.
sta. • ^r-y'--;:^•;•:• :-"-,-."-^^."v-\"
i ^ i t s i .voiina'käs"ia ;ja tarmokas­ta
y toi mi n 1 aa vi ra no mai s te 11 ta­holta,
tarvitaan suunnat loman
j i a 1 jon kasva iti ksel lista työtä
kaikissa • kansankerrcdcsissa, jos
iarkoituksena kerran Yin raitti­li
saatteei i: te r o 1 ta Vii i nen. -lp s 0 n-tarioii
ki{dtolaiir kohtalo tulee
kansanäänesiyksel lii, • " ra t ka ist a-vaksi
.niin saamme olla varmat,
e t t ä sen vihamies!en; leirissä ei
p y ^ y i ii t o i m e 11 ö ui i h a. S i e 11 ii i u 1 -
laan.., kiivitämäiin kail>kia ma 11-
dojlisia keinoja, jotta äänestyk­sen
tulos olisi :heille redullinen.
l.iaittiusviien tehtiivä o n katsoa.
Ny&yiiien kurssimme rahaläiiji
tyksiUe SUOMEEN
on
Myös myömme pankki-caoituk' :
sia (shekkejä) markoissa yllip•
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa y<^
täviä matkustajien shekkejä d,wl»
lareissa, jotka Suomessa lunas ;
taan siellä voimassa-olevan döl^^
r i i i kurssin jälkeen.
Li^heiyskulut ralialähetykgilk
postin kautta on l5c. summilla ^
alle $20. Od; sitä suurem miltä suir«
miltä mitään kuluja ei peritä.
ei tii; C a i i a d a t i " m i i r k i e i r ' inaa-i
e il liiku; - e i en aii;; pä ii se suu­renemaan,
sillii. sitä mukaa kuin
n e ;• 1 isä iin ty viii; ..käy kieltolain
va Ivon ti) . eni istäiirr vaik eamma k-^
si ja : saiakapakoitseinineii ; yhä
j lii k e a m m aksi, ; Sam alla;. ^fe mer­kitsisi
kai kk ei n tiiliä nasiisten
ra itt i ussaavu Iit S t e n nieiietiä mistä
k a ik k Ihe siii ii jolit uvine su rii lii­si
n e .seurauksineen; v
Lähetyskulut sähkoteitse
$3.56 khikilta summilta,
OB
Cänädän yarhaisimmat
suomalaiset.
ennen vähentääkö hiin yastalia-|S^'"l<«5vuoksi niimii siirtolaiset (
koisen senaatin valtaa, vai mu-) vaj lialiittuja, että ne: lialiiav:
kautuU'ko 11 iin jossain mä ii rin;
l.iresidentii .Millerandiu nnaitilli-seen
kani a au ? Viimeinen mah­dollisuus
on kai lähimmin aja­tella
vissa, vaiicka Paiiska ens
s i a r v a t e n k i n torjuu Englannin
kyseessiiölevaan suuntaan mene-viii
toimenpiteet. '• :
viiivijuomia'.'.; Ja ovatko inuua.lta
saa pii vii t tulokkaat "ei-h alii Itu­j
a " vain sen .perusieella; että 0 -
vät ''iilkomaalaisia eiviit kii ha­lua
vä k i j linnila ? O n t osiaan kin
kiini m allisi a, jos Ontarion ma ä-ku
nta, joka epäilemiittä s i i r i oi ai-sia
tarvitsee ja tarvitsee nii-
1 ii paijOn — ottaa tämän perus­taksi
miiäritelle.ssään eroa . ha-e^
i''. j a 'ei-hal il itujen''
Kaikki lähetykset osoitetaaö
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä, •
Osoittakaa lähetyksenne vas^
taanottajan ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella,:
Foreign Department
HANCOCK M
—Perustettu v. 1874.— •;;,•. .
Varat yli.;.........$:}.000,000.0p.:
Kirjoii;takaa suomeksi; meillä
Suotuisia enteitä korvaus-
• asiassa.
700 su u rta sivu a ja : oh; pienelle
t.a>iavallalle eri.koi.sen liieno muis-to.
julkai.su.'' ;^ :
'isäpalot ovat kuluneena
kesänä ailieUttaneet niin suun­nattoman
paljon 1-.uhoa (!iinadan
metsille, et iii vahinko; 'alkaa ko­hota
huolestuttavan korkealle.
Xiinpä eiiiässii: /lelidessä ai'viöi.
da ä n y k s i s i ä ä n ; Q ii e lie e in ma a-ivun
nassa ; m ei s i t d , \ än ii' vuon n a
palaneeti yhtä jvaljon knin kes­ki
niä ii rin kyininrienessä vuodessa
ehditään hakatffi! Paljon yähäi-seminiit
eivät vahingot ole ran-n
ik k o m aa k unn issa j a On ta r i ossa.
Ja; tn it en paljon, tät ä k o rväama-tonta
kansalliKUusomai.snuttam-tne
vielä tämii»n kesän kuluessa
eli tiikää n tu hoiit ua, jos .palot * uu­delleen
-yi I t ä la aj alle pää sey a t
riöhaiitaiJiaan. . ; .
TiionTW)ttain kerroimme, miten
hallituksien Tn et sä d e i)a rtem en tin
1 entokon^» tek.i pitkän tafkastus-matkan
Nipfgoninmetsäalueelta
aina - Hudson Bayn rannoille^
saakka. LeJitiijät ^eiyat sanoneet
hä vainu wn.sia. m erkk i ä k ä an jxa-loista
hallituksen rautatielinjan
pohjoispuolella. Se epäilemättä
johtuu sunrimniaksi. osaksi siitä,
e t t ä niin •kai|'kana pohjoisessa ei
ole asutiisitay Vain satunnaisesti
pyyntiretki|lään^^^^^:^^^^
intiaanit .f a valkoiset metallin-et.
sijjlt siplli.4 liikkuvat, mutta he
osaavat - -v........i:
xint
; " L e ' Temps"' antoi aikimaati'
varovaisesii lieiäii, että se mie-
•lelliian näkisi'. Baldwinin tule­va
n l>onar Lawin seuraajaksi, ja
1 e r \' el 11 i 1 e 111 i B a Id \v i n i a i l me isol­la
UI i eli liyväl lä.; Toin en a siä on.
lullaanko Pariisissa ajan pitkään
olemaan yhtä tyytyväisiä hä­neen.
^''•• ''y-^^'.'
Bonar Law oli liian passiivi­nen.
Ilänen; mielestään Knglati-n
i u ; : piti m a h doll i si mm an vä hän
sek aa utua in a mi er mä an a siöil i i n.
R i i t t i kun Englannin hallitus 1 au
sui, ' ettei se yoiiiut hyväk.syä
Ruhrin miehitystä eikä uskonut
sen ohni.stuvau. • •:
Viime aikoina on Englannin
iiallitus kyllä osoittanut suurem­paa
aktiivisuutta. Viittaamme
.vain tässä Englannin Venäjälle
antamaan ; noottiin ja Saksan
hallitukselle antamaan 'kehoitUk-seen
uuden tarjouksen esittämi-sestii.
iglutta tämä tapaiitui, kuu,
Bonar Law terveydellisi.stä syis­tä
jo oli poi.ssa asiain johdosta.
Knn nyt nuorempi ja jousta­vampi
' mies on as^iiiiut asiain
johtoon, näythiä siltä kuin hän
tulisi jatkamaan Curzouin aloit­tama
an suunta an j a in encm ä än
pitemmällekin Saksan-ystävy.y-dessä.
Tätä voitiin vähän arväil­läkin,
kun pari valtioiniestä, jot-ika
aikaisemmin ovat puoltaneet
korvausasian lykkäämistä kau-sainliittoon,
astui iiallitukseen.
Nyt luontoon lehdet vaativat
. Kesä kuun 22 p mä toimi te ti ii
kieltölakiäänestys " ^lanitohassa
paljasti raittiudenystäville Cana-d
a ssa j a m u u ai la ' m a ai 1 ma ssa e -
räilii tiiliä iieikellä sangen tär­keiksi
osoittautuvia ja samalla
kertaa ylliittäviji asianhaaroja.
Kie 11 ola k i ä ii ne st y k .sen i u 1 os, noin
25,000 äänen enemmistö; maa­kunnan
nykyään voimassaolevan
i'«littiusa setti kseii kumoamiseksi,
ttintun varsin odottamattomalta,
vai k kakin 'ö t ei aa n... h u omioon ne
.«--uuremmoi.set ponnistukset ja
V o i m a perii i n en t y < >s k e n t ei y , jota
tuon m a a kunnan "Kohtu uslii t-
; t o " (.Modera ti on League) tai si-tii
vastaavat järjestiit kohta Ma­ili
toha n kieltolain voimaanastu­misesta
lähtien olivat harjoitta­neet
' yleisen mie lij) il e en mii o k-kaamiseksi
sitä vastaan. On kyl­läkin
totta, . e t t ä "Kol/tuuslii-ton.
7 ; V a ik ut u s t un tu i eniin m äk-seen
suurl.ssa. kaupungeissa, jot­ka
Po i't a ge la P rai r i et a ii i kii ii n -
ottamatta tuotti vat märiin" e-liemmistön,
inutta maaseutupai­koissa
ää lie t m en i vii t eri im m äk -
^een tasan tai tuottivat kielto­ja
i n 'hy vä k si niin pienen ene ni­mistön,
että se lopputulokseen ei
;paljonkaan vaikuttanut.
; ' • Alärkiei)' ' v o i t t o , ei merkitse
vanhanaikaisen kapakkajärjes-telmän
uudelleen palauttamista,
mutta siltikin dii tappio masen­tava
isku kaikille järkeville kan­salaisille,
jotka lvi eli olain pysyt-tiimisen
näkivät tehokkaaksi toi­menpiteeksi
kansan; raitistutta-mista
j a onnellistnttamistä kohti.
Nyt on .saatu kokea, että hyvät
toiveet olivat ennenaikaisia, iMa-n
i tolia n väestön, mielipide oli vie­lä
niin vakiintumaton ja häily­vä,
että se tärkeällä hetkellä
saatiin ohjatuksi suuntaan, joka
varmastikaan ei tuota mitään e-tuja
varsinaiselle kansfille, mut-,
ta kylläkin määrätyille kansan­aineksille.
"Kansa voidaan nar­rata
y.lidesti, vaan ei usea m m a s-t
i " , on yksi tavallisimmista pii-,
heenparsista,: joita * ' m ä r k i e n ' •
taholta on saatu kuulla. Mutta
a j at tei e va t i hmiset liä.sit t ävät i l ­man
muuta, että juuri; kansa ori
tällä kerralla tiillut vjiarratulcsi,
siirtolaisten viilillä.
Yleisesti tiedetään, miten ;sala­poltto;
ja S c i l a k a p a k o i i seniilien
rehoittaa tä i i l l ä suun n attoiiia n
" s u u r e s s a m ä ä r r i s s ä , .Ta i k i i v iv k y l ­lä,
ovat juuri ulkomaa l a i s e t sen-vuoksi
joutuneet h u o n o o n mai-'
neeseen. Alutta siihen ei ole s y y ­nä
Ontarion ralttiusasetiis, vaan
s e n t e h o t o n ;ja tarmoton toimeen
pano! ; .Maaknnnan j a paikalli­set;
Viran'oina iset ei v ä t o l e k y 11 i k -
s 1 -1 a r m o kk a asti ;; k o e t t a n e e t k a a n
toimia. ]Miten o n muuten seli-tettiivissä,
ettii l u i l t e i joka toi­sessa
kaupunkitalossa ; h a r j o i t e ­taan
:. la k i vasta ista k a pa k k a 1 i i ket-,
tä V i elä p ä • ; v i i n a n ke ittoa k i n ?
Niiistil huutavista epäkohdista
oltiin hyvin kärkkäitä syyttä­mään
nyt h ä v i i i l l e j o u t u n u t t a
hallitusta. .joka kuitenkin va-kuutti
parhaansa tehneen. .1 os
syy oli entisen luiHitukseU tar­mottomuudessa,
tulisi uuden
ipuuttaa taktiikkaa ja p y r k i i i
vaikut tavamiiiin • toi in enjiiteisiin.
Emme; u.sko, että siinä kohden
tuloksia saavutetaan ideltolaiii
kumpani isella, va au se n: teh o s t ä -
misella; Tosiaankin tuntuu e-nemmäu
luiin oudoksuvalta, että
ipikkukaupungeissakin viranor
maiset .sallivat julkeata väkijuo-m
a-a n iske lua seliaisis sa ; p a ikö is-sa,
joista h e il lii entisten; koke­musten
perU.steella pitäisi olla
mitä : yksityivskohtaisimmat tie­dot.
Onhan esim. täällä, aivan
jokapäiväinen nä-k.y, että miehiä
menee selvällä, johonkin määrät­tyyn
taloon ja tulee .sieltä ulos
juopuneena. Mitenkä olisivat
he voineet sellaiseen tilaan..' jou­tua',
ellei heille siellä sisällä olisi
annettu väkijuomia, joko . sitten
"oikeata; /ainetta", korpiröjua
tai jotain muuta .alkoholipitoista
sotkua. Ja jos kor,piroju on ky-myksessä,
niin hyvin usein julki­sena
.salaisuutena tiedetään,..että
se tulee siitä ja siitä tehtaasta,
milloin farmiseudulta, milloin
kauaksi ihmisasunnoista perus­tetusta
laitoksesta. Voitarieenpa
melkein sanoa, että kukin teh­tailija
on " koiratorppain" pitä­jien
kanssa tehnyt hankintasopi­muksen,
sitontuen heille määrät-tyinä
aikoina valmistamaan tar-yituh
määrän; ainetta ja kuljet­tamaan
sen kauppnkjijn/.milloin
h«vbaella, , autolla,;;: i^oottQ^I^;,
neellä. tai jollakin mnuUa keihol-'
me.
-\' iin . p i i kii II e .• kuin. i ii mä n .k i r^
joit l a ja «tn .elit inyi ('a n a i la n var­haisimpia.
.; S i i o n i a laisia ;• tutkia, on kuusi Kuoinalaista liikkeessam-iiiiylijiä.
AVellaiul-niniineii ptiikka
Diilario.^-^s;! (ileväii eiisiinniiiineii,
UI issii lieiniolaisi' mnie o vai. tvii.s-
'k (M i n e 1 l e e l ; • v AV e 11 a iidi n ; . kanava
• lvai\-ei1 i i i i l']rieii Ja Ontario-jiir-ven
viilille .i.S72 ja ISJ."!. jolloin
II se il a • s lio 111 a I a i s i a I' i' n n s >• I v a liias­ta
ja Oili osta meni sa notiin kana­van
k.alvami.siynhiiti. .Mutta i i i i -
i i i i i i i pilenipiaikaisla siiomalaist^a;
asn i I i s i a ; e i s a no tt uu ti s e i i t riun
syiiiyiiyt. Kausalaisemnie siir-lyiviit
niikii ininn.(ii<in, .;muuta-niiii
f) leii :: lie ist ii i a vai i luii m aan-•
viljelijiiiuii • .Minnesotassa.
•: Toinen vanha suoma la i.sasiilus
•('anadassa on .Sauli -Ste .Marie,
jo.--sa 187o iniiuiamia suomalaisia
. t y ösk en t e l i . ; kana va n ra ke tiniis-ty
(issii. ; ;Alii t ta ;;. nii n liikiii k a n sa-laisenime
siirtyivät sie]t;i,osa K i i -
. pa risa a relle. osa ;;Mitineso t aan . y.
m. M i tii än. ya rs i nais l a ; s uoiii a l a i s-aslvt
usta ; el Sauli St e Mari een;
syntynyt ennenkuin vasta ;lASO-luvulla.
>;!'•:•;,• •'.•'-.-'l'
Oa n a da n • Pne i t' ie rauta tien
suure 111 m oi non ;< ra ke rin u S to imi
1780-1 uviiiL loppu vuo s i n a ho ukn t-teli
kansalaisiämme ansiotöihin
näihin kaiikaisiin seutuihin, jon­ne
inoiiet iopiiksL kotiutuivat.:
l\*.a 111 a tie 11 ra k enn u s 1 ii i t ä. tuki Ca­nadan
hallitus •. varoillaan, sen- ;•
tiili (ien • tii n iii 11 jii.t tilaisi y (in su O- :;
ritiaminen ikävikin inalidolliseksi
il ma n ".sanoi ta via valkeuksia.. ;
Kun A'h(|ysvaltain .imolella : val­litsi
lviiiliiniyys juuri siihen ai- . ;
ka a n. .etsi'viil useat vasta niaa-lian
tulleet ; siirtolaiset ansiota.
Canada sia. vai Ivka: s ie 1 lä olosii h- • ;
teet o l i v a t sangen piiutteellisel.
Kaula tiet il niiet rakennettiin a- •
su iiiai t omien, et ii isi;eu erä m a i tien;
läpi, . -Vi la unin mereltii Tyynelle,
mcreile . asi i. Tuskin minkään •
rauiatien rakentaminen on vaati- ,
nui niin. paljon ihmisuhreja kuin
juuri sanotun; Canadan I'aeiiie-tien.;:
Siellii talvi on ankara,, yd
taistelu luonnon i\aussa todellis- .
ta' kainitpailua; ; Kun rautatie- .
miesten a siinnöt oi ivat usein hy-.
vi n puutteelliset, ruoka kin; kau- ;;
ikäisiin seutuihin tuotiina pilaan-m.
Yhteys fphjoismaidea^^^Y^^
MahdolHsimmaii pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Kaikki lähetykset osQltetaanpostinjkautta, jos säh-kösanonmlähetystä
ei erikoisebti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa ludt^tujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksiUe;; <>BI
40c summille $40.00 asti, jBÖc ijumn^
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-
^••äalta'25c,;;;-;:\::;::;^v^
tiäheitaessanne rahoja tuleii vastaanottajan
lähettäjän nimet ja osoitteet hy vin^ tar.
kasti. •••]' 'U ;> .;V- .:;:-J4Ti; ;.;••
m
IPÖÄO* ARTHUR,
4e i
t.
JF
4-
s
yi I
1
1
I
;.^-;-;-•:".• ^m:mm-$
;.;':-V^;C;Ä vv^;^^.v-.;^a^^