Vapaus, January 26, 1924

              Lafläotaina^ tamicft^ p. — Sat Jan. 26
S
Kurssi.
k. 37;-
Pollarista
I , i h e t y » k i i l a t :
lOc lähetyk««täL aUe $30.00,
«e. lihetykflsta $80.00--<
«859 »sti. 75c Ifihetyk«»tä
J6;.«e_499.99 ja $1.00 kai-liXa
|l««X>fl taikka «ta «nor
lähetykflUti:" Sähkö-.
MMmalihetykaHe on kulut
Torontossa ' ottaa rahaTäll-tfksiä
fsstaan Ai T. HILU
957 Broadview Ate.'
Ui«pilett«ji n7r«EU«.
Ticdnstaku pilettiasioita. ^
Vapaus ^
69, SBABIT. On»«
tam'^^ pahaa, eikS sun {»duu^ "ettei
jotaidhyTSä. Menitpä i ä ] ^ ^ Ja
muistuttele ;sdkm- viime: kerä^tidTi-nen:
TetteIöiQ9Km kuiiäca '«e loli j«
knäika-^ee foa^aäettiiii ja mikä oli
löxi^uttdos. ^ ^ ' T S ^ asiKCTricin Tää-zyyttä
pttolustetOin ja;' oikeusx kn>
mottiin, jota muistelen ^tidäldn lkä>
väliä, eidcä ,-tule r koskaan chyräksy-mään^
/väärää ipenettelytapaa ' osas­tossamme.
•UiUä myönnän ja- jolcai-n
e n myöntää,^ jtAia otti osa^ jtähän
17 päivänrtanssiin, joka päätös teh­tiin
anoin, että' se ei ole oikein
tehty osastoon näliden, - mutta: he te-ikiyät
sen pernstedla tämän {»äät&k-sen,
että, se osaston homma joko
jiannee eli l<^ua. kokonaan i kun
se näinkin reiSpanaan on. Ennen
oHiin aina joka huveissa yhdessä Ja
yhdessä koetettiin mennä^ retuuttaa
eteenpäin»:mutta nimä olivat.enai-mäiset
illatsut, että. ohiiii näin eril­lään.
Ei öW ollenkaan., se syynä,
että ne ei pMeet osaston lystit, mut^
ta oli muuten no^kakipipurassa josr
tain ^ikikn seikasta. Ottalcaa huomi­oonne-
lukijat, 'mutta m ^ juma­lan
öiini ^teill^ olikaan, että sat­tuivat
^ olemaan katidd osaston jäse­niä;
jotka jäivät pois. J a nyt^ me
vaivaiset jouduimme ^rronalaiseksi
pahimman kerran. Nyi teillä on sit­ten,
i^Iaisuus osaston' nimessä hauk­kua
vJbamtehiäiiAe. Eikö ole tot­ta?
Minä^rkyllä olen vielä osaston
tiideejt.' Mjitta'»ii5>a silfe-KjfVä, ^Sir
ta" jo?'potSötÄttlffil 'dlilsto^ ja"
toiminnasta, niin sydämestäni sitä
ei revitä millään; «elläsiUä on jo
sijansa^ ^ eika sanunu^ Nämä sosialis­min
aalickoset' ovat minulle tuttuja
jo' Uapsuu^uosiltani ja njrt tahdon
opetella tavaamaan.. JSitten annan
oikean ralportin," jos löylyä uusi­taan
sinne > kylmällä kiukaalle^ Siis­pä
ottakaa toverit; ystävät 'ja viha­miehet
tämä vuosi yhteisymmär­ryksellä
vastaan V-ja jättäkäämme
nuo : toistenne viat -huomaamatta,
kun: emme kerran omiakaan ^ vikoja
päe. — Kirsti K.
FORT FRANCES. ONT,
hyötyä kuin palloruumissa y.m. epä- Kun .täaiti meidän metsäkylästä
nidljttävissä ja työläisten hermoa ei ole näkynyt pitkään aiScaan min­käänlaista
kirjotusta lehden palstoja
la, uii^o ; s!iattfelin^V;W muuta-^
man sanan tämän paikkakunnan asi­oista:
'l Täälläc m^ on'
töiden pnolei^ |iy hiljaista^ air
nakixt: , u h < a ^ i ^ tavaratf - -ulos^
, , , vienti on ollut hyvin pienessä ^m^^^
nluiltin inificiSI ' ,takaavässa.v. MtitsSkämppiä 'ön - j d i ^ -
UIIOUlll' UUUSia rjda tällä ympäristöllä,- jotika • ru#
lessa « iaiuiätaj^ ulirata - ainoi|äang^
nntta mitkB ei o^alakaupungilta,^
läyeHen muuta, kuin 45 minuuttia,
\ jojen aen aroi helposti jalankin. kulr
ke», joten minun, alleriivaajan, har-
M3 toivonms on, että vanhasta
nuasta hiljan tulleet ja muilta paik-bfainnilta
paikkakunnalle saapuvat
työlSifiet pttaisiv^t/ lomahetikiensä
loMospaikaksi oman omistamamme'
laoMuaton, sillä se on: juuri siihen
tailcotnkseea tehty ja on jokamen
Betki jniv|lstä avoinna ja .aina .fo-
TattsTissa osastomme vahtiniestari
toT. Airola ja tov. A. T. HUI, jär-"
jestJn keskusvirastossa, samassa. ta­lossa
Ja epäilemättä on sanotuista
oist8< paljon enemmän
taattofit fieidänL oppi^lsSiiisä,.
nin^ittun tIn4uiB^^ osv
tarpeelcsi samanlafsin. hauliiunub^
tatoldta. Sitten "mikä täällä^ on
mielestäni ^.jsa^omisen arvoista,^ ni­mittäin
tääHä meidän suomalaisten
joukossa on yidsi Y9iin jnremmin
huomattu heäkäö :^ engtanntnldelis-tenkin-
k^tknu^essa ja "tämä - sama-henldlo
jxi^ mitä k^aimpia obudai-
4ta suomidaisten ^keskuudessa, mutta
k^n hSs itääsee' vähän, sivi^oleen^
niin- «Uloin hän runnaa' politiikkaa.
Tässä viime Ic^nä kun oli parla­menttivaalit,
niin hän antautui eh-diokkaaksi
parlamenttiin, j^utta kun
hän eK saanut' 'ueltä leipäpaikkaa,
niin 'sitteu hän öli*^ taas sitä;.kiih--
keämpi obniaiiien'. . Ja : nyt tässä
kuussa kun täällä oli kauppalan' vai-,
tuu^ton vaalit; niin hän oli ehdok­kaana,
valtuusmieheksi, mutta ^tämä­kään
naula ei. Vetänyt, ja kun - vaa-'
Iit, oli ohitse, niin tämä *sama mies
:saiU)i,: • että "me teöllisuusunionistit
olemme sekaista joukkoa, että me
annemme palttua politiikalle, se on
aivan tarpeeton;, iorulause ja että
me - teöUisuuHittain jäijestymällä
toimitamme yhteiskunnallisen val-tanicumouksen.
Tälä tavalla kun si­tä
johtavassa asemass» itseänsä pi­tävät
heiikiiöt tekevät J a syöttävät
pajiiköyttä tuhmille työläisille, niih<
ei ole raune :Joar
työlusten k e^
nämä -Icahdella
F: syyttä on:
mutta; kun
ratsasta- .
vat työnnetäiix ruvetaan
«jattdemaan -.: omiMa-; ^«ivoillamme,
iuin" ^ o i n lofpuu' erimielisyydet
työläisten'keskuudefita.
~ -fiivustakunliia.
T
ja asiamidiia kautta Venijaat kivi taistelua sdka ulos*
piin, t s a r i ^ a vastaan, eltasisainpain^sosiaU^bv^
kraattisen puolueen piUniporvarilliua suuntia vastaan;
jotka mieliirat raottaa;Voiiqan^i^
lun^ vain talöudelli^ldcsi, kua s i t a ^ ^^
taistelu tsarismia VasUuw Iu(>vu^^Haa ^
porvaristolle. V , •
Mikaan rmnu ysJIankumoukseltin^;
VEKIUUUON RIVERi ONT. ^vaX niin huomattavaa osaa Venäjin vallankumouk*
V e m l l i M lUVeiiii W / selUsessa typvacniaiieessi kuin «K^inS>v jota. sala-v
B O f i i m k m i b M M i - k . 20 p. valittiin jkuljetettiin Venäjille J a jaettiin sataa^tyolaisiile. «Ki*
johtäcuntaan seuraavat toverit: pu-' pinaij—^ yhti h)^In lehti kiiin jirjesto — vdmisli
hee&johtadlaksi ja rahastonhoitajaksi i
Tom Jutila, varqptdieenjohtajaksi J.
Kähkönen, pöytäkirjurSfcsi Hynai
Simonen,^jaraldi^Jnriksi: ja sanoma-lehtiasianiieheksil
Honkasalo, sorga-niseeraajaksi
T. Honkasalo, kirjeen-vaihtajaku
- ja sanomalehtiuutisten-kirjottajaksiJ;.
Penttinen ja talou­denhoitajaksi
\'Amuidtrl| Stenman;
Lasten osaston o h j a a j a , jäsenkir-juriksl
ja järjestysm&heksi valittiin
AiOÄ Kivi&n. A|na-KiTihen ja Aino
Kitlpunen valittiin lasien osaston
ohjaajiksi.
Vuosikokousta jatketaan helmik.
17 p. kello 2 i.p., joUoirt tilintarkas­tajain
on tuotava lausuntonsa koko-uksdle
ja silloin olisi k^kScien osas­ton
jäsenten saavuttava kokoukseen.
—f BsportterL'
toista puolukongressiä, joka^ pidettiin kesilli . 1903
oisin Brysselissä ja sitten; Xontoossat Tissi knogrea-sissa-
jdcaahtut'Vf^ajin sosialijcräokraattinen puolue
kahteen ryhmäinbolshevikeihin jä menshevikeil^in.
Ensinmainitun 'joiidössa oli Lenin, jälkimäisen Mar>
tov.~ - .' • - * >
< Aina vuodesta 1903 vuoteen 1917 kivivit nimi
Joksi; suuntaa ankara& taisteluapboldievikit puolueen
sovittamattoman vallankimouksellisisna, prolc^tatiKise:;
na siipenä, menshevikit aina pikkitporvarillisena; köm>
pxomissoivana ja luonteeltaan; vastavallankumoukselli­sena
siipenp. NeroUcaan kaukonikoisyytensi a^lla
saattoi :Lenin hell panna meikiille sen juovan, joka to*
dellisiiudessa erotti nämä kaksi ryiunia taikka'^ oi^e-;
ämmin Idiksi puoluettaV joskin r^ielipide-eroavaisuuv
Lenin ~ Neuvösto-VenSjan johtaja, \
Leninin Tiupumaton loiminla kansan koniissaarioi* - Sii^^
den neuvoston puheenjohtajana on ylefaesH tuftnetttt,
Hinen joJidollaan toteutdtiin. työväenluokan voit«l|.^ ÄHl^
jilkeen Venäjällä proletariaatin diktatuuri välltäpiitt :iS|il8B
tomäna siirtyiÄismuotona sosialismiiil N^okkaana . -^"^^^
niorimiäienajdhti Lenin proletaarista valtiolaivaa köh* QiSÄ
ti sosialismia huolimatta ioipcriklistieri valtain raivok«
kiista ponnistuksista kukistaa Neuvosto-VenSji, iVoitt.'-;
ten. taikka veHiottujen aseellisten sekaanturaisten^ti^^
saarron ayulla. . Neuvosto-Venäjin on ybityisistä pe^
soonallisuuksMta ensi kädessä kiitettivi hinta siitä»
että tyoväcnvaltio on voitolla selviytynyt näistä vaike­uksista.
, . r. ' „ s ',
toi rasittavissa paikoissa majaile-misesta
ja samalla häviää se yksi­näisyys
kylmyys, jota ua&t paik-iatosnalle
yas^ta tuUeet valittavat.
C f h a l t i a «ntiBteolcii^itUjalte
jonka autiaen ^ tuonnottain/Va
pandessa ja käyttää nimiiyjfei-kkiä
<Seppä>, tahdon huomauttaa, että
olelio rarma että minun ja Piesa-
Ka Tälillä on ollut joku kalavelan-tfisti
kysyajksefisä, vai perustuu-lc4
räin tietosi jcaionkin aUkajutr'
tnnn? Jos et tSe varma tieddstas
BHB sanon cSepäHe», että^ (harkitse
yastaisnndtessa pareaamin sanogasi,
<«3*8 niistä voi iöa joÄus^^har-niDisia
seuraokaa. , kyttää eitä
Kitsi sihä että kaulat tai mna-kannatutat
sitä joaKköa, jÄden
t»l«na on yieisissä ^kokoontumisp*ai-loissa
humalapäissään reuhaataa,
»«i luotatko vielä vaan rahen van-
»ittB korpUaliiä tai hienoimmin sa
^aoen oman käden oikeuteen. Tähän
^^^ÖBinäiseen''sanon, että tän£ yhtä
sinulta ktiin myös aihujatekip
«a tamäaSaisissa auoisas äÖ^tty.
- Erick Piirainen,
Eri paSdäkDnnilta
BRUCE MINES, ONT-'
Ob-hoh, ompas sillä «Löyljilä*
«J« luontoa kun on ioin vaii|
y^^t snmman päihin löylyytte-höyryn
voiinaUa," sillä höy-se
vain on sen kiukaan löyly.
j™l eh voi käsittää minkä höy-
3 -^ntnksesta olet nivennut noin
r«|W5aista siivousta .tekemään
^ pelottelemisella^ että tuskin
^ o n Itsensä herra. Näyttää sO-
* *on huonohermoiset saattaisivat
^ tukehduksiin. -Lu-m Biiicen'
^ t ^ o t u k s e s s a . 8 päivän
3 ^ 5a myöskin ^tntSeUn
^ Ja tdm siihen johtopää-ettet
ole oBut normaÄ-
^ ojenkaan. Sillä tämäJdn'
^ t a p a h t u i viime vuodella, ^oi:
naavat samaan tapaan kuin ennen­kin,
jossa<v:ei OTieHestäni ole mitään
pahaa, /että: töitä :on saatavana y m ­päristöllä.
, Mutta: mikä on palhinta;
on se että nä^ä kämpjUä työsken-,
kenteleyät työläiset eivät ota huo­mioon
sitä seikkaa, että hndän oli­si
jär!)estyttävä yhteiseen metsä-työläisten'
unioon; ;vaan tämä asia
j ä ä huomioonottatnatlja, että jär­jestäytymisellä
olisi:> jotakin. merkit
tystä. Tääll^^kyl/ä.on.aBUm osas-;
to; / johon ^ kuuluu joitakin jäseniä;
mutta ei näy|ä njittenkään toiminr
tad. menevän ylöspäin^ Se nukkuu
rauhallisesti: talviuntaan; vaikka s i ­tä
on koetettu käydä herättämässä.^
M. m. täällä: käväsi herätysmatkal-laan
' se hyvin . tunnetuksi tullut
AxnhjMBr, joka piti oikein jyrisevän
puheen \ OB'U:n' puolesta j a kyllä
sillä tuntui; olevan hyvä; sanavaras­to
.toisia^haukkumaan ja <Hnaap
luettaan kehumaan. Hän kyUä k e ­hui
OB(J:n maasta / taivaaseen; mut­ta
:'s«nalb:.tnomiteiW^^
alimmaiseen ^ hehretUin. Kehui; että
W»rkeripartyä •[jM iöie paljon ^ enääii
olemassakaanJ ja^ mitä' onlkin täh­teitä
jäfellä,'' niin ^sekään ii ole
enaän wbrkeräpartytt^ nimellä, vaan
sille on muutettu joku toinen" n i -
nu, mut^ ei sanonut' tietävänsä
mikä ,8e nimiöni Kun kuuntelin .hä­nen
juttvtjaan^ ? niin^muisjLui mielee­ni
vanha sananparsi, jettä sen ei^tarj
vitse päiSon kc^uluabäydä, joka pys­t
y y t ( K ^ haukkumaan; mutta - eihän
se joo^^uB, ihme ole,: sälä Inkeyat-han
nämä täSaiset', haukkiuna-a^-
^tapahtunut paljon muitakin fy^ta ja niistä ei ole vie-'
Lr!^ ,P€KoonÄohtaisesti . edes
^ ^ t t huomautettu jopa
^J^smiresti heti lehden pab-
2» tt«»ty täyttelemääft Tämä oÄ
^ i « 5 d l ä n i katsottuna ^ e eS
" ^ ^ ^ ^ paaäm. '.rillä ^ kÄa
^ niin p ^
^ ol^ minkäänlaisia harha-
^damässaänottenut.Etsi-
^ " " " ^ «ekään,-joi- «aaTfa)..^ Paolo^tat vasten
^ h t o a s . . ^ muistetko.:sal
^ " ^ ' ^ EI nun hyyää.',ettei. f<C
'jjrtlaii viett^^
minen i^r,:-'- •• •:• Ai;;.?:>:(.?
• Ajankohtana, jolloin Saksan työ­väenluokka
käy kovia taisteluja, ai­kana,
jolloin fa{^nu~° kohottaa - jul­keana
päätään kaildiiella, jolloin
monissa .maissa raivoo :. valkoinen
terrori ja jolloin monarkistiset ken­raalit
yrittävät 'pysyttää valkoisen
diktatuuria; Saksassa vtukahdutteak-seen
vereen Saksan työläisten, pien-talonpoikain
ja lopen köyhtyneen-keskiluokan
taistelun ~ valmistaur
tnikseh ^kansainvälisen' proletar^-
' aatti viidettä kertaa viettämään
sen päivän, muistoa,^jolloin E^Bert
Scheidemann ja •-. Noske salamarha-vsivat
kaksi. meidän: parhainta .tove­riamme,
t
K a r i LieUraechtin J a R o M Loxea»-
.,•;:,.. • . . , • , • 'bnrgin. .
l Tällär hetkellä on meillä vähem^
män aikaa kuin . miUpinkaan enUen
järjestää suru- ja ' kuolinjuhlia. Ai­ka,
lrät*uUj,:jft^käsk^ kapn>.Bailn^n
frr^i tusteluun kaikkien maiden fas-cisti-
- . j a valkokaartUaismurhaajia
vastaan; siUä" meidän
tvereitamme ei ' .murhata -tunoastaaii
Saksassa. Muissakin maissa;; Bulga­riassa,.
Italiassa,. Espanjassa, Suo-
^.mesa 1 ja jopa Kaukaisessa - Idässä-
.kin" riehuu vakoinen terrori' meidän
toverejamme vastaan -r^ Japanissa-
;ktnV salamurhattiinxäskett^n jouk­ko
:, tovereitammefmuiden ..mukana
useita/ kommunistisen nuorisoliiton
keskuskomitean, jäseniä.
Kaikkien maiden^ työläis^ ja talon-poikaisnuorisol:
On. ^ muodostettava
rintama tätä -vastaan.: Js^Vl I^ehk-nechtin
ja -Rosa Luxemburgin: mur­han
Vyuo^späivänä v muistamme' me:
kaikkia niitä, jotka ovat vkaatuneet
proletariaatin / asian (puolesta.; Me
vannomme proletaarisen vapaustais­telun
lukemattomien : uhrien hau-'
dalla jatkavamme taistelua entistä
suuremmalla ^^imoHa ja päättäi^i-
^syydellä. Kaikesta huolimatta!
Meid^ ; on .oltava tietoisia siitä,
että; olemmev.^kemisissä': vSkivaltai-'
sen ja :raa*ap< yastugtajau kanssa ja;
että. on- pntecva.^ kova kovaa vai^
taan.Meidän. ^ .Oip^. ^oltava tietoisia'
myös siitä että meidän ^en . tässä
toistelussa^; turvau^ttanra vainvit-seemmeV
silla n^eidän-^ .^n: .muistet-tavW^
että n.k. ctyöyäenpuolue»' —
kaikkien maiden: .kosi^iäeniokratia
—^ on luketnattomat^ Verrat häpeäl­lisesti-
pettänyt -meidät; Juuri : tam­mikuun
^15:-: p mä. on/; meidän huu-
.dett^va • joka•-ilmansuuntaan,:;.että
sosialidemokratia,: niin. «vasen» 'kuin.-
Taistelu i.fasciamia,^ taantumusta ja
valkoista": terroria' vastaan >on samal­la
ihyös ^ taisteluar 'sosialidemokratir
an' johtajia vastaan^ jotka ovat edis^
tän^et' valkoistenviiousua. On pai-'
jaatettava heidät koko .• maailman
työväenluokalle, .-ja-: osotettaya työ-väenjoukoille
sosialidemokratian ka-valtajaosa.
TyölMset-on vapautet­tava
harhaluulosta, > <. että meidän
päämäärämme .:vtoidaan' . saavuttaa:
-<demokra.tian> kautta.; 'Hillitön • val­koinen
terrori, kenraalien .diktatuu­ri/
fascismi ja sosialidemokraatit o-vat.
-varsin havainm^isesti näyttä­neet:
mitä, laatua luk..', demokratia
on. R^i(tkais]»n hetki lähestyy,-Y^^^^
on edessä vaikeaV kamppailut Käyt-,
takaamme^ jokaista . hetkeä valmis»
tautuaksemme tämän: taistelun va­ratta.
Vanistautoksamme niin,
'taistrfumme johtaa:; menestykseen.
Koko .maulman-, työläisten katseet
o ^ Iällä: haavaa e m m n ^ Sslk-saa
kohk jTustelan ! kulusta Ssk-:
sassa: riippuu työväenluokan ~ kohta-io'
vuosikausia '^teenpa,in.v,li^ei^Ln on;
sen. vuokM^^ kaikin:
faksaa- 'ty«läisiä^«Jc«mppajla^
sai: .Huudamme JJiehknechtin kera:
cMikään pbnaistus el tolte-liiaa «i-''^
kä^ kyllin suuri I> „ . ^
Meidän tunnuksemme '©n: Taiste*
luun villkoista terroria; Jascismia;
militarismia : ja imperidisniia :'vas-taanl
Eteenpäin kaupunkila»-: ja maa-laistyöläisten;
yliteenlHttymisen :pno-lesta
kapitalistien aseel]^«ta sekaan­tumista;
.vastaap: työläisten Saksasr
det alulcsi koskivat v&1h näennäisesti "epäoleellisia seik-koja.
. »
.. Heti alussa pani Lenin niinikään merkille soslali>
vallankumouksellisen puolueen pikkuporvarilUs>vasta*
vallähkumouksellt$en Iuonteen^^'ir||ikka^-^useat tämän
p&ötui
sat ;Ryhtyknä kaikkialla; toimenpi­teisiin
nälissnnäkevien. saksalmsten'
tydläisten / tukemiseksi 'aineelliseni
ja moraalisesti! MuodostaJcaa kaik-'
kialla tolmintakomiteoja • v S|tksan
vallankirmouksen - puolustukseksi!
Kautta maailman .kaiknkoon: mii-:
joonakertainen huuto: • Kädet • irti
työläisin. Saksastal »Siten kunni­oitamme
me parhaiten ;ksa'tune{den:
esitaisjtelijaimme puistoa ^ ^ •
; K o i ^ o ' ^ marraskuun * 20 p: - l^/ZSL-Kommunistisen
Nuorisointematio-::
' nalen: toimeenpane^^ k^^mitea.^' %
Vuonna 1905 palasi Lenin Suomen kautta- Venä­jälle.
Työläisien tällöin hankkima vapaus o l i kulten*
kin varsin lyhytaikainen. Taantumus poliisivainoineeiy
sosialisteja vastaan seurasi melkein hetikohta «vapaut­ta
». Tämän vuoksi ^bli Lenin pakotettu asumaan laitr
»omasti Suomessa lähellä Venäjän rajaa,. niistä, hän
joliti Venäjän proletariaatin taistelua: tsarismia vastaan
ja jatlcoi Icirjallista vallankumouksellista tiolmintaBnsä
aina vuodon 1907 loppuun, jolloin taantumuksen rai
Toisa Inlntys teki mahdottomaksi hänen toimintansa
Vien^iJIä, JS. t. s. rajalla. Hän matkusti talloin ulko­maille]
ja palasi' Vasta; tsarismih kukistattoa 1'917 Pie
tartin.' ' ^ '[ '
Aina vuoden 1903 kongressista lahtien oli Leninil
lä Vfflifci9sa'j)Uoluekongre6seis8a johtava «sema, valmis­ti
tsi%eimmät päätöslauselmat j.&e..Sen lisäksi oi
han i^ri l)dl8hevististen äänenlpuuaattajarn päätoimitta
ja. ' _ .
'• ' jSlleeti 'poliittisena puhelimena.
1 Vuodesta 1907 vuoteen 1917/,oleslBeIi Xenin jälleen
itdkomaiila, Sveitsissä, Ranskassa^ Itävallassa, vpoliitti
sena ipakolaisena.^ Hän harjotti tiltmifliin tavattoman
täidkasta toimintaa," jphti bolsbevigäsen ryhmän toi
imhltaa Venäjällä, tbimittE Iditiä, Idt-jotti ikii^jbja.Jenio'
lehtisiä, artikkeleja,'o^ganis^i 'puöluäcouluja venälai
«ille puoluevirkailijoille, • puolufkoiÄbiiensseja; y.- m
Hänen parhain ja lähin apulaisensa oli nyi, samoin
Qniin «Kipinä»>kautenai vaiUioAs^: Nafleshda Konstan
"änovna Krupskaja-UujanoVa, hätikia vvai^a vallanku-'
anouksellinen^'a Leninin verraton isihteerl
Kunvtyöläisten taistelu Venailla It^^
tsaristisen hallituksen' jossakin määrin höllentämään
«uitsia; vallankumoukselUnen < nousu kan^ alkoi käydä
huomattavammaksi yenäjän proletariaatin keskuudes­sa,
saatettiin Venäjällä jälleen ruveta julkaisemaan
liolshevistisia lehtiä, tn.m. jokapaivSista Pravdaa.
1912 muutti Lenin Pariisista Calitsiaan ollakseen
Idempänä Venäjän mjaa ja lähemmässä kosketuk­sessa
Venäjän bolshevistisen i>uolueen kanssa. Lemi
ninTyhmä, johon kuulu! m. m. Sinovjev ja.Kamenjev/
muodosti tällöin vallankuihouksellisen' ke^uksen; joka
ohti «{.'•ainoastaan'puoluetta vaan koko yalUinkumouk-hän
proletariaatin ja talotfpoilautt (asetakissa) nousua"
väliaikaista hallitusta vastaan.\Hän johti amrasknm
vallai^umouffita, mikä' päättyi' maailman ilmaisen
neuvostotasavallan julistamäeen Venäjällä.
-•.'•:->:s.^:>fni«-5Ji^
mmm
siintyi- usein suurin bhjelmaputiein kongresseiSM / ja -7 }| •
onferensseissa; julkaisi tärkeitä (irtikkelej^. jrie.'Häi^
troskenteli- y i n p ä r i e i k i y |:r
i i i * mmm
:••.•;:;•;- «.n--:'-"ft'«-J|'V
"Leaiii ei koskaan rajoittanut yksinomaan ht^itamaan
pu^eenjohliiBljan: ^^tointaan - iieuvostohalUtuksessa vaan-esiintyi-konfe
työskenteli- sanalla sanoen vuorokaudet yinpäri eik^
koskaan, säästänyt voimiaan. Europassa voi<&{Ui tus«^
kin kuvitella voimaperäisempää työskentelyä- kuin mjs*
8ä<)vat ahertaneet ^nin,.Trotski, Tshitsherinym. neu*
vostovallan johtomieh^. ^ . ^
Nerokkaalla poliittisella/^katseellaan, määräsi Lenin
aina oikeaa poliittisen < kurssin. Kaukana siitä; :etta.^
olisi soke«(vl9natiikkPi£<kuien.::ulkonuiliIa:kernadsti'^k^^
vitellaäipi,^8eurM f ^Lepin .:^^iil^^IBi^^^
lehtoja. Niinpä oli Lenin se/ joka esim, sen jälkeenji
kf/tf neuvostovalta ^oli voittntut trikillä rintantilla ^4;^
maa olivpal{it\nwt rauhiillisefik ut^TAStpksc^,:veti uudeit^
taloudellisejn politiikan; suuntaviivat, mikä poUti
o^sottautui välttämättömäksi Venäjfin taloudellisen elä-C'
man uudelleen elvyttämiseksi. ' >i4 > .'|
Monet ulkomaalaiset kommunismin vostiistajatkin |
ovat muitta'mutkilta myöntäneet,'että Leiiin i.valtiomie' ' ' - ,|
henä
ifeettisiä
iälkeenJ ^ : .
•.:-;H;<;";'*'''VJ;
:^^:;">^:•:: U.;iva?if|p
Lnsää, .va}kor^ssiä
" Caiiädaail^
vihoUinen ja jarruttaa vallankumo­u
s t a k a i k i n «keinoijQ.
•Lontoo. Tänne -saapuneissa ;tie>:
j^issa^ kerrotaanRumanian'; halii-,
tuksen olevan, haluklkaan avusta­maan
juutalaisia järje^jä'f Euroa-nian'
tyhjentäihisessä valkoven^äi-sistä
pakolaisista, joiden -vjonkkoon
kuuluu suuri /joukko juutalaisiakin.
Osa :näistä;valkovenäläisistä;:tullaan;
sellista työväenliikettä, joka vähää ennen maailman-silaa
«11 ryhtymässä uuteen vallankumoukseen, mintta'
oka «odan johdosta lykkäytyi.
kuljettamaan: Oanadaan ja noin kol-öikeakin;:
on ty&väönluokan pahin hnevsataa'^hei)rtä lähtee maticalle. Ca-nadaa
kohti:jo tämän viikbh :ki^ues-sa.
^ ^ j , , t '
;' Lenin ja-maailmaMQta.
; Maailmansodan •- piihjetessa olee^li Lenin eräässä
pienessä galitsialaisessa kylässä. 'Itävallan 1^^^
Vangitutti hänet heti; mutta lahden Viikon pidätyksen;
jälkeä onnistui hän pakenemaan Sveitsiin; missä liati
oli ensimäinen,j'oka julisti «sodan sodalle», «; t.s. vai-laidtumbul^
llisin : sisällissodan imperialistista ; sotaa
vastaan. C^^,-'' • -
Zimmervaljdin konferenssissa 1915'ja I^iendialkton-ferenssiss^
1916 oli Lenin vasemmab siiven johdossa,^
mikä- siipi vaati nntä jyrkimpiä foiihenpiteitä työläisten
naita. Ja kuitenkii^ on varmaa, ettei kelläärt näistä ' ^ H
ollut voi•te lt*a vana nii*n suuri'a va' i•k*e uk' siiaa kkMuiinn^ l•^Lnifneinllian^i:l^la^;- ,^:^;^
^ Lenin kirjailijana, , ' >)
Lenin ^on horjot^nut,erittäin^ tuotteliasta ,kirjfllli8* jlifllÄ
ta toimintaa poliiftisell^I^lhteiskm^
dellisella alalla. *ffäneii icipioKjt^^oksen^
nyt venäjänkielellä ;19^uu^na" n i t « ^ Monrt harien'^
nerokkaista teoksistätui/-^jkutien'«ik^!8en>|piD mainittti| ^ '
Kapitalismin kehitj^^Veniäjäl^a»,'. ^«Mitä ^ l e h t a y a ? » » ; " | | i | |^
Vallankumous j a volli^»^ y; ^^ni, olmÄ- käänteen .t§ke« ®
västä merkiiyksMlä^ Venäjänv8llahkumo^sUilik«>ll«^^ ' ^
, , • Lenin ihmisenä.- \ . , /:','i;äSSÄ
EdelläolevastaJtäy selville;;että Leninin eläjiä on.- * .
ollut omistettu herkeämättömälle haistelulle .Isarismia, S ^ ^ > ||
kapitalsimip, pikkuporvarillisia sosialisteja, -niih, ' j ^ ^ '/ ' t'!**"
jopa^omia pupluetovefeja^pkin vastaan, milloin namS' '
yhdessä taildca toisessa tilanteessa ovat pyrkineet ot
tamaan väärän kurssin. Jaistelussapn ei hän ole kos*
tifcoitsiiit'! - l i iÄ
TÖVERfLENm
"• (jatkoa edeOifldtä• sivulta.)
JoulnfaiUMa" 1^5 vankiin leniÄ yhdessä monioi
muidoi «liiton»^ jäse^rien l^anssa. '^Yli vuoden kestä-neen^
tnddnhivaäeräden'^ja^ 'Lenin helr
mikiinssa Jl8Sf7 SqMiiqan — -^uahenskojoi kylään
enisien kuvemementtiä;^ * Hän 'ei edes vankilaisa kes-
Eeyttanyt tavattoman la^okasta toimintaansa vaan
atkoi ^alladbimotiksell^ten jnlistasten ja I^tolc^tis-toi
kirjottamista^'znttka tuotta 'salakuljetettiin van-dlasta.
Vankilassa, valoiJIsteU'hän.myös-suurta käin-teenldceväa
tecBtaan «l^>itdiamn k^ydVen^älla»)
mä&ä työnähän p^^itti Siperiassa., Han oli jo sitäpait­si,
vdlanknnibjiksellisai' tominfansa' aikana Pietarissa
uIkalssut'1[emoldbti^~|a-ä]t9dkeIeita, joissa hah kivi
tujen johtajiin- loiului Struve.: >.Leniir'näki jo
tällöintämän arvon lierranvastavallankumöi^llisen
luonteen,^.yaäka tätä pidettiin ;^t«tiä Venäjäp: etevim-.
mis^'marxilaista ja joka puoIdko9gressissa'1898 sai
tähtäväj^seoi kiijottaa «Venäjän «osiali&mokraattisei^
]|no]ueen manifestin.» Ja 2^^vudt^ tämän jälkeen «siin­tyi
S^ve. Wrangeliit valkoisdia ulkoministerinä. .
^ Toiminta tdUcnuulla^ , ' '
. Vuoden 1900^alussa palasi Lenin Siperiasta ja pian
tämän jälkeaimnidti hän ulkomaille/
jöulukuuis^- alkoi hän yhdessä sillobten toveriensa,
Martovin Protresovin sekä Työn Nirapautos-ryhinän
kanssa,: julkaista' sosialidemokraattista vallfmkiiniouk<
sellistä tditeä «Kipinä»'^a vSian myöhemmin niyo^'
marzilaisU. aikäkacutiehtea «Aanmsarastus»^ «Kipi­nän
» ympärille innodosttii^ samatumninen sosialldbmiK
«laillisia nuolaisia» . v ^ ^ joiden vifmeksimaimt- läaatlinen ryhmä-"'Tämä järjestö, jolla^oli. osast^jp^^teillaah^ja^fr^ kokouksissa jbudätti ^^iriyntyy vain liaiyoin.
t^oltav Itiiinpä'' aseellista nousuakin sodan lopettami-seksi.
Jälleen Venäjällä. ' ' .
. Ensimmäisten rtietojcn^^^s^
voiteista' rjätsarismin^ kukistumisesta kiiruhti Lenirj
Venäjälle ottadcMen aktiivisesti josaa ja johtaakseen-ta­pausten
kulkua. Jo ensi päivänä antoi hän - tunnuk­sen:
«Kaildd valta neuvostoillel» Hän johti bolshe­vikkien
taistelija toteuttaakseen tätä tunnusta sodan^^^^
pettamisdffii.^ Keroiskin hallitus antoi käskyn Loii*
nin vangitsemisesta. VV J ^ oli hänen h»näkuussa
1917-8iiriydävä «laittomaan» elintapaan : S. :t.. 8.. kadota
tava Suomeen, kuten tsarisminkin aikana. Henkensä
menettämisendcin nhatla palasi hän kuitenkin j o syys^
imussa tätaisin Pietajriin. ^ . ^
Hänestä'oli nyt ill^eistä, että proletariaatin oli ka­kistettava
Kerenskinliallitusja otettava käsiinsä val­tiovalta,
muuten,kuQvvallankumous olisi pian.upoteta
ta, työläisten vereen. Pietariin palattuaan oli hän pa-koilettu.
piiieslulemäan Kerenskb santanneilta, - Axtik-kaon-^
rastellul persoonallisia suhteitaan. Hangon riL
Iconut välinsä'parhaimpainldn'tovet-iensa kanssa^ k^teii'^
esim. MarlbVin• kanssa, itiilloSn hän pui-näiden' kat*' '
santokantaa ja heidän taktiikkaansa vääränä j a * ^ i n*
gollisena vallankumoukselle.-'
Lukemattomat^sanomaiehtfiniehet ja politikoi(8(|at,
ovat Jkuvanneet
julmana tyranii
tällainen^ esitys
oUv koko olemukseltaan
limmin despootti* Hän oli omaa voittoaan tavoittele* ' ,\ ' - ^i
matonihanleenmies, joka .pyrki poistamaan^kaikkl^y^^ >
teiskunnfilliset vääryydet, ja toteuttamaan mfläilmassti
yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden., Todelliseen val<
ankumouksejjieeen päättäväisyyteen
moon yhdistyi hauessa neroki
to taikka terävänäköisyys.ja ääretön määrä/Urteellisiä,
varsinkin yhteiskunnalllshlstpriallisia^Jft filosofisia, tie- %
oja. Yksityiselämässään oii.Lenin .harvinaisen vaati- ^
maton, hienotunteinen ja liyväsydäminen ihminen, joka .
kiehtoo jokaisen, joka joutuu lähempään kosketukseen .
hä^n 'kanssaan.^ Olipa hän suuri lastenystäväkin*
vaikkei hänellä itsellään ollut'lapsrä;flanen suhteestaan •:^^:-7mff:'imif
ystäviinsä, kertoo, Maksim Gorki seuraavan mi^lerikiin. ^ ' / )l
toisen tapauksen: J ' ,
«Saavuttuani kosteaan Lontooseen vuonna 19P7 ot*
taakseni osaa puoludkongressiin, olin jonkun verran
sairas. V l a d Ä IljHsh Lenin saapui luokseni hotel- •
Uin ottaakseen selvän, oliko-patjani .koipea, peläten •^^5 11
että kylmetyttäisin itseni yhä enemmän. Tunsin Leni. -^-'^^<^^-'^-'^'^^
nin tällaisena. Monelle olisi tällainenkin tapahtuma
ollut aivan odottamaton.» - . ' ' -
Yksintertainen, vaatimaton iloinen — sellainen olf
Lenin yksityiselämässään.
sai'"
m:mm."
5 t » Ä i ; 3 « ? i f ^^^^^
teiij^ paUänfamouksellisena Johtajana. , " ||::Ä|ilp
Lenin, oli epäilemättä keskeisin henkilö Venäjän
vallankumouksellisessa liikkeessä.' Hän oli Venäjän
|Ji:ol«aarisen vallankunfouksen ruumiillistiima ja hä-nen
nimensä oli siinä niaärin eroittamattomasti yhdis^
letty Venäjän lEommunistipuoluenr historiaan, että oa^
suorastaan mahdotonta sinnepäinkään täydellisesti esit*^
tää hänen elämäkertaansa esittämättit-.Venäjän tallan-kumouksellisen
työväenliikkeen.historiaa viimeisten 30
vuoden aikana. * , * * ; ^
Loiin^ oli todella.mi)joonainr,Valitsema,johtaja Ju-malan
.armosta, «ellainen, joita ihmiskunnan hiitorias^
^. ; 1 <
Wä i i » ;SiS£S*.'ä
•o" /
^-is"';!-;.