Canadan uutiset, June 2, 1922

              CANADAN UUTISET
Buomalainea eanomalehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
\ Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
ErickJ. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, ifolmittaja.
TILAUSHINNAT:
Öanadaan: $2.50 koko vuodelta,
^1.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3,50
koko vuodelta ja, $2.00 puolelta vuo­delta.
' 1
ILMOI|rU8HINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille llmoltukBil
vie kohtuullinen alennus. Halutaantie'
to- ja nlmenmuuttoilmotukaet 75 sent­tiä
kerta; $2.00 kolme kertaa. Naima*
ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset;
60'c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Ävioeroll-moltukset
$2.00. \
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. '
Uutisten joukkoon aiJotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä,
Pienlmmänkin ilmoituksen hinta jon
50 sentt. Postissa tule|via ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset' Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
I {
Kaikki liikkeelle-aijotut kirjeet,:iti.
laukset ja rahat ovat lähetettäyät
osoitteella: "j
CANADAN UUTISET, i
Port Arthur, Ont., CanajJa,
lee teidän pitää ajatuksenne iloi­sina
ja valoisina.
—^ Tunnus ilman katumista,
ystävät ilman^ keskinäistä luotta­musta
ja rukous ilman vilpittö­myyttä
eivät ole minkään arvoi­sia.
— Kukaan ci opiskele vain tie­to
ja han k k i a ks een, v a a n k e rä t ä k -
seen niistä .sen, mikä on hyödyl­listä.
'— Ystävyyden kieli ei ole sano­j
a vaan tarkoituksia, kielen ylä­puolelle
kohoavaa ymmärtämys­tä.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava^
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. , I
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
The Finnish Newspaper In Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
ErickJ. Korte, Manager. '
:, Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Gnt.
CANADAN UUTISET
isSvGlcomed and read In every Finnish
home in the Dominion. It is the"ohiy
direcr advertising medium for those
manufacturers and merchants who
wish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-
•ucts and merchandise by the large and
ever growing Finnish populationresid-
Jng in Canada. Place your trial ad
vertisement and get results.
Advertising rates 50c per inch. ^
: Politicaladvs. $1.00 per Inch.
Advertis.ements must reach our Of­fice
. Weänesday neon to appear on
Thur5day's issue.
SubsGriptionlrprice in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second claas mall mat-ter,
Dee. 1,.19I5, at the Post Office at
Port Arthuf, Ontario, Canada.
THE AI M OF T H E CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obaerve its law8 and jnsplre others to
respect and obey therr|: To strlv*
unceasingly to quicken the pubilc'8
sense ofclvic duty: In ali vvays to aid
in making this country gfeater and
better than we found it.
— Mieletön (toimii ensin ja ky­syy
neuvoa jä Iestä päin.
— Runoilijoita eivät ole ainoas­taan
runojen kirjoittajat, vaan
nekin, jotka runoja lukevat. Ile
ovat usein runollisem])ia kuin ru­noilija
itse.
miesten keskusteluilla täytyi olla lään kuumeisella kiireellä — liit-suuri
arvo kummallekin., Aina­kin
tultiin näkemään ne suunta­viivat,
joiden mukaan vastaisuu­dessa
Venäjän kansan ai otetta vi a
neuvotteluja on johdettava.
Genuan konfen^nsin aikana sol­mittu
Rapollon sopimus Saksan
ja Venäjän välillä osoitti inaail-malle,
että 8aksan edut liittyvät
välittömästi Venäjän etuihin niin
kauan kunnes siiliteet länteenpäin
tulevat siedettävimmiksi. Ennen
EapoUon sopimuksen allekirjoii-taniista
sitä ei huomattu, inutta
sen selvemmin se havaitaan nyt.
Venäjän hallituksen velat.
T— Huolet myrkyttiivät koko
systeemin, tappavat rakkauden,
ystävällisyyden ja jalomielisyy­den
ja hävittävät kyvyn ajatella
loogillisesti.
—^ Ahne ihminen ajattelee, että
maailma on tehty kokonaan hän­t
ä varten eikä hän maailmaa var­ten.
Hän haluaisi itselleen kai­ken
eikä tahtoisi ottaa osaa mi­hinkään.
'
— ^ Kukaan ihminen ei ole niin
köyhä ettei hänellä olisi mitään
antamisen arvoista.;Antakaa mitä
teillä on. JoUekini se saattaa olla
arvokkaampaa kuin , saatatte
luullakaan.
•:.•—. Elämä on ikäänkuin tahko^
joka teitä joko kuluttaa tai te­roittaa,
riippuen siitä, millaisesta
aineesta te olette.
— Useinkaan emme tule hiio-
«lanneeksi, että useimmat vastoin
käymisemme johtuvat omasta
väärästä ajattelemisestamme.
Muuttaaksemme ympäristömme
j a: p a r a n t a a k sein m e o 1 o s u 1 J t e i t a m -
ine tulee meidän vain ajatella oi­kein.
Oikein ajatteleminen saat­taa
meidät oikein toimimaan ja
Vää n n ^ ajattele m i n e n vä äri n t oi -
m Lm a a n.
I^angaLstus kulkee rikoksen
kintereillä.
— Harkitsemisella saavutötaan
yhtä monta voittoa kuin ajattele-mUttomuudella
menetetään.
— Monet ihmiset käyttävät
vain yhtä tai kahta niistä kyvyis­tä,
joilla he ovat varustetut.
~ Xieikinteko on halvinta ja
• parhainta lääkettä '(maailmassa
sekä teille itsellenne että lapsil­lenne.
Antakaa sitä heille suuris­sa
annoksissa. Se ei ainoastaan
säästä teitä lääkärinlaskullta.
vaan myöskin tekee lapsenne on^
"nelliseramiksi ja tarjoaa heille
suurempia mahdollisuuksia elä­mässä.
Einrne tarvitsisi läheskään
niin paljon, vankiloita, hulluin-huoneita
ja armeliaisuuslaitok-sia,
jos kaikUla lapsilla olisi on­nellinen
.)apsnusaika.
'Genuan konferensi. 5
—^Ylistäkää kuuluikia esi-isi-änno
vähemmän ja jäljitelkääl
heitä enemmän. ^
— Suuri omaisuus mielipuolen
hallussa aiheuttaa suurta onnet­tomuutta.
— Ihmisten teitä ylistäessä ky-
.sykää itsellänne, |nitä kiitosta
an.saitsevaa olette saanut aikaan.
— Ainoastaan.luonteen, tahdon
ja mielen jalous tekee meidät to­della
vapaaksi.
— Elämän koulussa opetetaan
paljon yhtä ja toista, mutta ainoa
filosofia, joka jotakin merkitsee,
on onnistua tekemään jitsellemme
ystäviä. —'Henry Van Dyke.
Yhdellä sihTäyksellä näem-me
Kapkaupungin-Kairon rauta­tien
suunnan. Sen rakentaminen
teräksestä vaatii sadan vuoden a- f'ferensilla ei ollut muuta tehtävää
Gefiuan konferensi on n y t s i i r -
tyny^j historian tapahtumain
joulckoon. 'Se ei vastannut koko-uks/
en alullepani jäin toiveita,
miYtta kaikesta huolimatta sen ai-kiiausaamat
päätökset, sopimuk­set
y:. m. kylläkin ovat merkille-pan/
avia.
Konferensin työskentely ja sen
toii/eet keskittyivät etupäässä
Vfinäjään. Koetettiin löytää jO'.
kj II keino, jonka avulla se olisi
V (j i t u o tt a a t a k a i s i n ka n sa kun ti en
jojikkopn. Se oli pääministeri
1 jl *e>Tfi Gleorgen,: pääminist. Poin-
Gai:ö'n,- Signor Sehanzerin y. m.
päilfrarkoitus. Venäjälle annet-l
i i i i mitä edullisin tilaisuus, mut­ta;
ff le ei käyttänyt sitä hyväkseen.
Vc|näjä tarvitsi apua. ja sitä lu^
vahtiinkin, jo.s Venäjä puoles-taijan
olisi suostunut maksamaan
uikomaiset velkansa, palautta­ne
aan takavarikoidun ulkomaisen
01 laisuuden . ja osoittamaan kon-
. fV'rensille, että se rehellisessä mie-
>.!ssä tahtoisi ryht. rappiolle men-i
i e i t ä olojaan korjaamaan. Venä­jä
ei niinkään kohtuullisiin eh­toihin
suostunut. Niin ollen kon-
Kuten tnnnettiia, on Venäjän
neu vost ohall it us jo monasti anta­nut
tietää, että se, saadakseen
u r o p a n s u u r va 11 a i n; t u 11 n \ i st i ik -
sen tai ainakin päästäkseen; nii­den
kanssa säännölliseen kauppa-yliteyteen,
on valmis, tunnusta­maan
tsaarinaikuiset velat. Nyt
Oenoan konferenssiin kutsuttuna
1 u p a i 1 e V a t n e u V o s t o h a 11 i t u k s e n e -
dustajat uudelleen vakavast i ai-,
kovansa maksaa ne. On sen vuok­si
mielenkiintoista tietää minkä
suuruiset nämä velat ovat.
Syysk. 1 p. 1917 olivat Venäjän
valtiovelat seuraavat:
1. E nn en ni aai 1 ma n s o ta a t h d y t
ve 1 a t 8,8 m i 1 j a a r d i a ku 11 a r u p 1 aa.
2. l^ilkomainen sotavelka 8,0.
miljaardia kultaruplaa.
i|. Kotimainen sota vei ka 10,')
m i Ija ar d ia k uit am plaa.
4. Lyhytaikaisia velkoja 5,0
miljaardia kultaruplaa.
Summa -^2,3 miljaardia kulta­ruplaa.
H u vi n \-11 o k s i m a i n i 11 a k o o n, e t -
tä tämä summa 32,300,000,000
ku It a r u pl a a m n u t et t u n a n e u v os t o -
rupliksi budjetin esittämisen ai-k
an a käyvä n k u rss in m u k a a n, j o -
ka on suunnilleen 1 kultarupl. —
100,000 neuvostoruplaa, merkitsi
neu vostoru piissä 3.230,000,000,-
000,000 s. o. 3,230 biljoonaa; nyt
kuuljtu kurssi olevan 1 kultarup-la
— 1. ml l j . neu v osto r u pl a a, .j o t e n
vi imeksi m ain itt u luku muut tuu
32,000 biljoonaksi.
Ylliimainitnsta summasta on to­sin
joku osa ei-bol.shevististen
vallankumoushallitusten ottamia,
n. s. 'Kerenskin aikuisia. llakset-tavaksi
luvattuihin kuuluu kui­tenkin
ensimäinen erä kokonai­suudessaan
j a suurin osa toisesta
ja epäilemättä huomattava osa ly­hytaikaisistakin
veloista. Koti­maisesta
velasta on siitäkin pal­jon
ulkomaisissa käsissä. Paljoa
ei kuitenkaan merkinnev oliko
summa eräitä miljaardeja suu-'
rempi tai pienempi; vaikka olisi
kysymys vain ennen maailmanso­taa
tehtyjen velkojen maksami­sesta,
jäävät bolshcvikien maksu-lupa
u kse t- 1 o pui ta kin 1 u p a u k s ik s i.
~ ( P : t i . )
tolaisvaltojen ja pn'ötucettomain
'hyväksi!
'Matkustaja, joka heti saavuttu-a
an ase 11 u u asu m a a n , 1 oi st o h ot e 1 -
l i in ja sitten käy vain keskikau­pungin
suurissa ravintoloissa, ei
luonnollisesti paljonkaan huomaa
sitä hätää, joka painaa suurinta
osaa kansalaisista. Ravintoloissa
on nyt — päinvastoin kuin pari
vuotta takaperin — paljon ruo­kaa
ja hyvää ruokaa yllin kyllin,
vieläpä pienemmissäkin kapa­koissa
valkoiset pöytäliinat van­han
hyvän tavan mukaan.
•Näistä sakoista, ei kuitenkaan
0 l e t eh t ä vii: 1 i ia n ä k kinaisia jo h t o -
päätöksiä. Bei'linissä on n y k y ­ään
paljon ulkomaalaisia ja su\i-ret
määrät keinottelijoita. Ne
voivat maksaa ja niitä varten
kannattaa hankkia parhainta.
Vaikka keinottelijoiden joukko
onkin suuri ja ulkomaalaisia saa­puu
virtanaan, muodostavat ne
kuitenkin vain pien e n o s a n t ä s t ä
1 o p pum a 11 omasta i h iri i s v il in ä st ä.
Loiste on vain mitalin etupuoli,
toisella puolen on synkkää ja ))i-meää.
Ei tarvitse montakaan päivää
tutkia sanomalehtiä, kun saa kau­hean
muistutuksen siitä että Sak­sa
kärsii hätää. Rikollisuus on
•p e 1 o 11 a \' a s s a m ä ä r ä ssii k a s \'an u t.
Melkein jokfi päivä kertovat sa­nomalehdet
jostakin kauheasta,
teosta, joka on tehty .rahan saa-
{miseksj. Väliin ovat liikkeellä
kokonaiset rosvojoukot, varsinkin
k a u k a is e mm i ss a e s i k a u p u n g e i s s a.
j a toimeenpanevat ryöstöjä, ja
varkauksia. Yleisö on jo ennät-t
äny t tu 1'tu a t ä 11 a i si i n u u t i si in. ja
sanomalehdet, julkaisevatkin ne.
vain pet iittipaloina takasivuil­laan.
- Etusivuilla harrastetaan e-tupäjissä
' dollarin nousua" ja lasr
kua.
postimerkkejä 20 dollai-in arvosta
tehden vero neljä dollaria kym-meneltätuhannelta.
-Kaupungille,
joka sääipiöllisesti laatii suuria
shekkejä bondilainojensa yhtey­dessä,
koituu täten raskas vuotui-jien
verotus. Mahdollisesti tullaan
vielä tekemään ehdotus nuiärä-tyst
ä m a ksi mi vei'csta, n iin että
kaikista m ä ä r ä t y n summan ylä­puolelle
kohoavista shekeiltä suo­ri
teta an ainoa st aa n maksi mi m ää -
rä. Se ei useinkaan koske yksi­t
y i s t ä henkilöä, joka tuskin.mil­loinkaan
tai aniharvoin laatii
s h e k k e jii n i i n • s u u) • i 11 e s u m m i 11 e,
Budjetin tulee vielä läpikäydä
tavanmukainen käsittely parla-mentis.
sa. Siihen voidaan vielä
tehdä m nut oksi a, jos ni i h i n i )ä t e-viä
syilä löydetään.
Elämä Berlinissä nykyään*
3an.
— Silmänräpäyksen ajan tar-i
vitsemme (mahtavan pilvenpiirtä­j
ä n ajattelemiseen, mutta sen ra-
Itentaminen todellisuudessa vaatii
miljoonan tunnin työn.
' — Kukaan ei voi suorittaa työ­tään
jos hänen mieltään painostaa
onnettomat ja ranhattomaf aja-
(tukset. Voidaksenne saada ai-j^
aan mahdollisimman paljon tu-fj
kuin lopettaa työskentelynsä ja
lajaantua.
Suoranaiset tulokset hnomioori
ottaen konferensia voidaan pitää
epäonnistuneena. Toiselta »puo­len
taasen siitä oli epäsuoria'tu­loksia,
jotka toivottavasti aika­naan
kantavat hedelmiä, yenä-jällä
oli erittäin edullinen tilai­suus
nähdä ja tulla itse Huoma­tuksi,
mutta se laiminlöi etsikko-aikansa.
(Kuitenkin Venäoän. e-dustajain
ja länsimaiden valtio-
Saksan tasavallan pääkaupunki
Berlin elää tällä hetkellä loista-vain
korkeakonjunktuurien ai­kaa,
kirjoitetaan Tukholman
"Soeialdemokraten,'ille." Työtä
t e h d ä ä n l suunnattomassa laajuu­dessa
j a työttömyys on aivan vä­häpätöinen,
arvatenkaan ei suu­rempi
kuin mitä se on tavallisissa
oloissa. Syynä tähän on luonnol­lisesti
'Saksan markan alhainen
arvo. Saksa vieiilkomaille hal­poja
•tavaroita ja kaupat käyvät
loistavasti.
Kuitenkaan ei pidä luulla, että
Saksan kansalle on nykyhetki
korkeakonjunktuurien aikaa.
Päinvastoin käy yksityiselle päi­vä
päivältä yhä vaikeammaksi
toimeentuleminen. Hinnat nou­sevat
huimaavaa vauhtia, eikä ai­noakaan
palkannauttija, kuuluipa
hän sitten mihin luokkaan tahan­sa,
voi huolettomana elää mnka-vaa
elämää. Palkankoroitukset
eivät lähimainkaan ole voineet
seurata suunnattomia hintainnou-suja.
Työläisluokka ja entinen
keskiluokka — etupäässä lukuisat
virkamiehet — proletarisoituvat
vähitellen. Koko Berlin vaikut­taa
kul uneelta, kun sit ä 1 äh emmin
tarkastelee. Ennen niin komeat
raitiotievaunut ovat ruostuneet
j a maalaamattomat ja niin huo­nossa
kunnossa, e t t ä täytyy ihme­tellä,
miten ne pysyvät koossa.
Talojen fasaadeja ei moneen vuo­teen:
ole korjattu, katujen kivitys
on useimmiten aivan risainen —
toisin sanoen ei mitään ole kor­jattu.
Ja sillävälin työskennel-
Suomalaisten osuus
Canadan viljelys-työssä.
Canadan uusi budjetti.
Jouduttuaan puolueensa muka-n
a h ä V i öl 1 e v u o r o v a i k u t n s ky sy-myk.^
essä 1011 oli Ilon. \V. S.
Fjeldingillä taasen v. k. 23 p :nä
yhdentoista vuoden kuluttua ti­laisuus
esittää ('anadan parla-mentllleiiusi
budjetti. .
; Kuten voitiin odottaakin, kat­soen
liberaalien kuusi, kuukautta
kestäneeseen hallitusaikaan ja
niaailman nykyisen i*inanssitilan-^
teen: epävarmuuteen, sisältyy, uu­teen
budjettiin muutatnia perin­pohjaisia
muutoksia. Koska mi­kään
hallitus ei kohta valtaan
päästyään: täydellisesti saata
mennä muuttamaan edeltiijänsä
p o 1 i t i i k k a a, e i t a r i f i' i ^ j a verotus-^
muutoksiakaan voida heti täytän­töön
panna, vaan ainoa.staan:edel­täkäsin
viitoittaa uuden finanssi­politiikan
latua.
•Neljäkymmentäyhdeksän alen­nusta
tariffissa yhtä ainoata ko­rotusta
vastaan merkitsee halli-tu
kse n s u o s iv a n a le m p i a t u 11 i m a k
suja, ja muutokset muodostuvat
tulevina vuosina hyvinkin merki­tyksellisiksi
edellyttäen, että hal­lituksella
on tarpeeksi pitkä vir-'
kakausi niiden käytäntöön sovel-.
luttamista varten. p]distys- eli
farmaripuolue löytää maanvilje-lystarpeiden
tullimaksuissa iiseita
alennuksia, jotka kuitenkaan ei­vät
ole niin perusteellisia kuin,
sanotun j)uolueen politiikassa
vaadittiin. Brittiläisten etuoikeu­det
on j ä t e t t y voimaan j a jossain
määrin laajennettukin, mikä on
luonnollista Yhdysvaltain Cana-daa
vastaan suuntaamaan suoje-lustulliin
katsoen. Mr. Pielding
näyttää vieläkin toivovan vuoro-
.vaikutusperiaatetta Yhdysvaltain
kanssa vaikkakin sen toteuttami­sesta
ainakin toistaiseksi on hy­vin
vähän toiveita.
Toinen tärkeä kohta budjetissa
on suostunta- ja suoranaisten ve­rojen
lisääminen vastapainona ta­riffien
alentamiselle. Myyntive-ron
huomattavan suuri korotus
antanee eniten aihetta väittelyyn,
koska se aina tulee yksityisen
kuluttajan .suoritettavaksi. Säh-kösanomaveroon
tehty suuri lisä­ys
on toinen perusteellinen koro­tus,
vaikkakaan se ei ole sampn-luontoinen
kuin myyntivero.
Shekkien postimerkki vero on ko­rotettu
kahteen senttiin jokaisel­ta
viidenkymmenen dollarin sum­malta,
sensijaan kuin se aikai­semmin
oli kaksi senttiä sum­maan
katsomatta. Lisäys ei tosin
pienemmissä shekeissä ole kovin^
kaan tuntuva, miitta kylläkin
suuremmissa. Siten $50,000 suu­ruiseen
shekkiin on kiinnitettävä
•Samalla aikaa kun Yhdysval­loissa
voimakas uilclipide-tai.-ste-
] ee s ii rt oi a i suu d eii v;i h e n t ä m isen
puolesta, näkyy Canada suunnit­televan
. toimenpiteitä loivotun
siirtolaisuuden lisäämiseksi: To­sin
on ('anadassakin, kuten mel-k
ei n kai kk i ai 1 a i n a a i 1 m a ssa. o 11 ui
viini e ai k oi n a t y (> 11 ö m y y 11 ä, e ri t -
tainkin kaupungeis.sa ja tcolli-
.suuseuduilla, eikä .suinkaan ole
halu 1 isiiäntyvän siir t ola isuudon
kautta tätä- tilannetta vielä, huo­nontaa.
Tarkoituksena on saada siirto­laisia,
jotka ottavat itselleen maa­ta
ja ryhtyvät sitä viljelemään.
S o p i \• i a m a a n \' i I j e I y s s i i r 1 o 1 cl i s i a
halutaan ja heidän muuttamis­taan
maahan aijotaan helpottaa.
Hiljattain oli -Montrealissa . Cn-iia
d ia n P < i e i f ie - >^ h t i () n xu o s i le o k n -
us, mi.ssii villi 1)11 ])i-e^ident 1 i VA\-
\vai'd \V. Beally otti asian pu­heeksi,
llän niäinitsi. että ("'ana-dan
väkiluku, iVnikan yli l O m i l -
joonaa,. ön -aivan viiliäpiitöinen
maan ^uucevMi j)inta-alaan. 3.(i(')()-
000. neliömailiin, verraten, ja vä­li
ä pä t (•) i n (> n s i ili e n kiu nä h d en, ni i -
tä tuo-maa voisi elättää. Tai-vi-t
a a n en em m ä n voi m ia maa u
per kis a ukseen.' '
Canadan hallitus on jo uhran­nut
m e 1 k oi s i a. s u ni i n ia m a a n v i 1 j e -
lyksen edistämiseksi, Mr. Beatty
k e r t o i, e 11 ä C a n a d i a n P a c i tie - y! i -
tiö on samaa tarkoitusta varten
uhrannut noin 08 miljoonaa dolla­ria,
josta summasta on paljon
käytetty kastelulaitteisiin, maan
a va a miseen y. m. ..koloni sat s i o n i -
työhön. Mainitun'rautatien maiU
le . o!': kin. onn i st u 11 u, si j o i t ta maa n
noin 51000 uutisasukasta.
. . Tä m ä on ku i te nk i n vi elä liian
vähän, lausui .Mi*. Beatty. Ja lii­an
vähän on vielä yleensii Cana-daan
tullut uutisasukkaita. Hei­dän
lukuaan olisi lisättävä sen
kokemuksen perusteellji, mitä a-suttamisesta
on saavutettu.
Ja niin Mr. Beatty mainitsi, et-t
ii Can a d a o n sa a n u t p a r h a a t v i e -
raat uutisasuttajat (englantilai­sia
lu kunnotta matta) Norjasta;
Tanskasta, Ruotsista, Saksasta,
Itävallasta j a Unkarista. Näistä
maista olisi heitä edelleenkin kfte
tettava saada.
Su om alain en k a i pa a tuos ta m a i -
den luettelosta Suomea, sillä on­han
tosiasia, että suomalainen 011
Ganadassakin osoittautunut niitä
parhaimmaksi uutisraivaajaksi.
Suomen nimi on saattanut epä­huomiosta
j ä ä d ä ,pois tai ehkä Mv
Beattyllä, jonka johtaman rauta­tien
varrella tnhannet suomalai­set
ovat näyttäneet- kuntoaan, ei
ole tämän kansallisuuden merki­tyksestä
vollut tietoa. Ne jotka
tuntevat ; Canadan suomalaisten
vanhinta historiaa, tietävät, että
suomalaiset olivat jo tämän rau-tatieii
päälinjaa rakentaessa san­gen
tärkeitä, jopa eri osilla kaik­kein
tärkeimpiä tj^önsuorittajia.
J a rautatien valmistuttua he a-isettuivat
sen varteen asumatto­mille
seuduille viljelystä alka­maan.
Heidän jälkeensä tuli mui­ta
jo alkuunpannuille. asutuk­sille.
. Mpni saattaa arvella, että Suo­mi
on niin pieni, ettei sitä sen tar
kia muisteta; Kuitenkin on muis-^
tettu pienempiä maita j a pienemr
piä kansoja.
Syynä suomalaisten syrjään jät­tämiseen
lienee kuitenkin se: että
suomalaiset ovat itse itsensä syr­jään
jättäneet. He ovat asettu­neet
korpiinsa, sinne jääneet ei­vätkä
ole tehneet'itseään uiuilh^,
tunnet u i k s i : k ii i n n i i 11 e, j o t k a o -
vat heidän keskuuteensa sattii-neet
tai nimenomaan ryhtyneet
ottamaan heistä seivää.
Canadan englanninkieliselle
yleisölle näyttäisi olevan tar])eel-lista
tehdä vaikka lyhyessäkin e-sityksessä
selkoa, mitä suomalai-se
t • o vat siel Ur t odel 1 a k i ir t e h neet
ja m i t ä saaneet aikaan. Jos tämä
yleisö saisi tietoonsa. vaikka])a
V a i n s e n k i n i ui k ä o s u u s s u o n ia 1 a i -
silla.oli Canadian Paciiictietä ra­kennettaessa:
ja. sen i'adan vai-sia
ensiksi asuttaessa, nostettaisiin
kansallisuutenuiie arvo korkeajn-inalle
ja i ) i i ä t e t t ä i s i i iK c t t i i juuri-s
e 11 a i s ta v ii k e ä (MKM n n i ii 11 t a r \' i
taan, juufl suomalaisia , halutaan
iuaalian.('nnr'n iiinita.
Mutta i'i riilä pclkä.sljiiin se,,
että sanotaan ylimalkaisesti silii
Ja sitii tehneen, Tiiylyy o l l a to­distuksia.
Niitii voivat a n t a a Ca­nadan
^ van Irimmat suoma[ais<'t^
jotka itse olivat. niuka»ia, -Niitii
voivat antaa myös nuoremmat
niistä .myi) Il (vinnristä asu 1.11 k s i st a;
joila viime aikoinakin o n pei'ii.s-tett
VI, Kenel lii on • jiii i l ii • t ieloja .ia
Nykyinen kurssimme rahalälj®
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
IVfy
Dollarilta.
ia rayömme pankki-osoituk
sia (.^hekkejä) markoissa yllä*
mainif;. kurssin jälkeen j a erikoi-,
sia, .kpl m en prosentin korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä dol-lareisifa,
jotka Suomessa lunaste­taan
.jiellä voimassa-olevan doll>.
r i i i kurssin jälkeen.
Liihetyskulut rahalähetyksilk
postin kautta on loc. summille
alle $^0,00; sitii snuremmiltasujn-i
miltä
L i i h
$3.r)fi
m i t ä ä n kuluja ei p e r i t ä.
i t y s k u l u t s ä h k ö t e i t s e.
k l i k i l t ä summilta/
on
j n u i - s t o j a , häneji ci ])itäi^i niitit
k i i t k e l i vakan a l l f . vaan h ä n e n t u -
li>il ne t o i m i t t a a . m u i l l e k i n ' tiedokri
si.- Ynikka[ia .ientrlanninkirlello-v
o i t a i s i i n toimittaa vain niiiula--
U l i a k a a n suomalaistoii uulisasuk-:
k a i d e n sanka)'ilarinoita:, jisita lo-d
i ^ l u k s e i i vuoksi valai^lai,siiii t i ­l
a s t o i l l a ja k u v i l l a , eiviitkrihiin
v a i n silniiit a u k e i l i . jOiköhiin vain
huomattaisi, .ritiil j u u r i tuossa on
rotu, joka. ('anaclan [lerkkauk-:!
seen on enimmiin' sri[>iva ja -enim-^
mäii . k a l u t t u . .1
Vanhat uutisra'ivaajat kuolevaf
toinen toi.^ensa jiilkeen. Knnen
p i t k ä i i ei h e i t ä ole k e t i i i i n todis­tamassa
sitii- t y ö t i i . jonka- he ovat.
suorittaneet. Nyt oo. a i k a innis-t
o t i e t o j a h e i s t ä koota ja juPKaisia
i - i i s i k s i vaik'kapa lännin leluhMi.
p a l s t o i l l a . \
K a i p a sitte keinoja l-lytyy. joi-,
cl e n a \- u II a- en gl a n n i n k ie 1 ii i e n lvi n:
\' le i S(') .s a a (.1 a a n 1 e i h i n • t n t ii s l u -
maan. i
Ak><rli' R a i i a n h 'inio.
— Kaksoiskaupunkien viljati^
lastoa. Y i l j a l i i l i e t y k s e r kuluneel-
.la. v i i k o l l a j ä r v i e n ])ää.st; iolivat
olleet siksi .vii haiset, e t t ä-^ v a r a s t oi
ovat viihentyjKM^ I ainoastaan \ i i -
hän. .yli niiljo(Hi lUa. • b u s l i c l i l l a .
liilhemmiit .numer(]>t i i ä l i d ä i i n seu­raavasta
: >
V a r a s t o t — V e h n ä ä , 22,411.!)7U
hushelia ;: kauraaj .'!.öl4,28(i: oh­raa.
l;d-4G,207 ;. p(j'l la va nsienien iii.
44S,r){)(i; ruista, ;I47.4S().
-jVastaanotot—. .Vehnää.: o,201 ,-
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähety.
stä ei erikoisesti pyydetä.
.Osoittakaa lähetyk.senno vas-taanoi
ajan ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
I Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
— Perustettu v. 1874.—
Var'Jt . \ l i $3,000,000.00.
Kirjoitlakaa suomeksi; meillä'
on kuusi suontalai.sta liikkeessäm­me.
k;i'iu-a;i, !»l-7,2r)4: ohraa. Töl,-'
pel la va nsienien i i i . V - ;!2.ISG|
7.-i(is. ^^ •
• k s e i — V e h n ä ä , ; l ö 4 3 ; : ä 3 - ;:
l.ö-"{.^..i()2 : ohraa. :i:>7.8()4:
p e l l a v a n - i e m e n i i i , ;)7,()7ö: ruista,
77.1!)
1 l : l :
r i i i v i ; i .
Il ^aiU
:\aiii';t;
— Laajalle levinneitä metsäpa­loja
rie
k a k s o i s
lui v i i i i i i i u i i j i i n tienoissa
an.punkii.-n y m p ä r i s t ö l lä
va i k k a k a a n l i e U\ l i ä n a s t i s t e n . ' t i e -
i o j(vn u i l i ' k a a u • c i v i i l ole a i h e u t t a -
IK. •f'
h)
va
' ö l
j i e l . l l k o i l
1111 k sia :
Toini-n ;
•viiv.anipaa tuhoa. Laajin
iv s kili v'i 1 e e 1 lii 11 u r k e 11 i n
useita raken-
|)Oll O l . - l
D o n
4.akcl.1;r^i
jant:a Jna
suu i'i' i l ki
Sunnunt;
e, n l l s ^ i^
s a n o t t i i n tuhoutuneen,
»aloalue oli k a u p u n g i s ta
' 11; r e n t o A\'n s 11 i i) issa j a-
.aKen y n i p i i r i s t r j l l ä . Trout
>li suuri aluf.' tulessa per-
: j a lauantaina polttaen
n . i n i i j i r i i n puutavaraa,
l i - i l t a n a ja maanantaita
va•^ten y
h e l l a vii
l e u k a a n
»Iiii saatiin ..ukonilman o-
;iii sadetta, vaan ei k u i -
^iinä iiiiiärin, c t t ä ^ s e o l i si
jialot täydelli^-est i sammuttanut.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
»uomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suoman rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KU.RSSI ON TÄNÄÄl^
SUOMEN MÄRKEAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säJ|-
kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on:
40c summille $40.00 ast^ 50c summiUe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
^1^"
PORT ARTHUR, pNT., CANADA,