Canadan uutiset, November 13, 1919

              f
mmm-m:
r:
Li '
te"--;
ii'':-
I VV;;.
Ms/
it.
1 '-y'
jfe'/;-
7 •
CANADJ^TIUTISEt
Alnoa SUOmalairien sanomaliEihti Cäna-"
: dassa. Ilmestyy jolcaisena Torstaina.
7lie Canrtifla Novvs Pittjlislilng Cto.
Krink" .1. Korte, Liikkeenhoitaja.
J. II. Hirvi, Toimittaja. f '
::• .r' -:^IljAtJSllINNAT-Oanadaan:
$2.00 kqko vuodelta,
: .: ?1.6Ö 9: kuuliaudelta,:
; ; Viiodeltai 6E: senttiä; Ö.kuukaMeltä/Ja
• 25 fa-enliiii kuukaudelta.; > • ;
, •Yhdysvaltoihin ja {^uonfeen: $2.50
• koko vuodelta ja $1.G0 puolelta vuo-:
delta, ••i-•--'••^
• • Ä - -
HiMOITUSraNXAT: //'v:
j . senttiä palstatuumaltai kerran Ju-
: vft'stuna. \PitempIaikaisiIle ilmoituksU-
; le kohtuullineri alennus. Halutaantle-
. to- j a nim en m uu tto i 1 ^ ö t u kset X> O, sent-elä
kerta, $ 1.00 k o 1 k e rt aja; Naimä-
: ilmoitukset • $2;00 kerta, $3.00 kolme
: ;kertaa,^^^^^^^^A^ kihläus^-^ilrtibi-
. 1 ultset $2;OÖ kertaa KuolöUiIhioltukset
?1.5)0, muistovärByim $2.00. Sy;ntymä.
Ilmoitulcset $1;Ö0.^ : Aviberöilmoitiik-
:• ; -J^^täliirjat, itiliSGivilylcset,; -Iceräys-^
luoUblot, luphto-llmoitukset y. ni. 15
senttiä tuumalla. .
: •:' luksista; pcrihiän 1 Q;:oGriitia: rivinä..;:;
; • , P
;60pp»3ttia;;-'Postissa^
yiilhyväksytä-vclaksl tuiiUm'ättömilt^
' i :PoIrili;l;f>et:- 'iiniöituks^ ?LOÖ tuu­malta.
:•,
: V ..K ijotul.' kirjfset, tl--
/y la.ukset j rahat : oyat. lähetettävät
'.'. - osoitteella:" ' :!v/ ' ' ^
: :.Pori Arthur, /;. .;. Ont., Canada/
Claisjutari IJtitisistn laiiiattUcssa on
(ahde jnaUiitlaya. . '
;// VGsöitehiu^i^^^^ }:ituied: ilmoittaa:
; ;;lehdöri;.kontto!rirj1 sakäyanha että utis)^
y J ( T h i i C^muda New.s) yi
y, The only l<"innisli Ne\vspaper in Can-
\.-.adtt. ^ -i^ublish^d ; :ovcry• Thursday, /^jy
Ti.^v» C.uiada Nc\vs l*ubli«hjiig Oo.
• • Ei^Ick -J. •Korte,^Manager.'{^^^
•::,/y • / J . H i r v i ; ; ' E d i t o i v - : :
:l>aily News. Bldjr.;yPort 'Arthur, Ont;
tociisä 162 miljpouaa buslielia.
Kauraa tuli arvion'mukaan kaik­kiaan
381 miljoonina 'bushelia,
josta preeri maakuntain osalle
lankeaa 234 mii Joonaa/ Öhrasalo
oh arvion V mtikaan 65 miijööiiaia.
bushelja ja 45 miljoonaa .siitä
Ivasvatt^ttliii:/.^ ;p
Sato - inikiista^ arvioidaan 8 mi^
KOTIMUKAVyUMT.
S.vy.saika ou saapunut pitkine
.puliteineen, ja talvi pn tulossa.
Varsinkin inaataviljclcvälle", viies-
, tÖlle tarjoaa inyölieinpi syys- ja
talviaika: lavallista eneniniän ti­laisuutta-
naultimaijn kodin mu­kavuuksista.
* Kotimaas.samme,nii-jöouaksi
. IniBheliksi, pv^rimaa- j^jj, ajkoiliin kun kotiteollisuus
kunnissa 5 luiljoonaksi. Pella-i ^^^j ^^^^ vaatetavaran-ja
vansienieniä. tuli aryoiden mu­kaan
,7.350,000 [ l)u sh cli a, jos ta 7,-
099,000 : Uushelia kasvatettiin
preeri maakunnissa. Tämän.,, mu­kaan
tulee prceriihaäkuntairL o-
•si\\\c 81 prosenttia koko Canadan
velnuituotannosta; enempi 'kuin
()1 i>roseiiltia kaurasadösta; lähes
70 prostmttia olirasta; (i() pro­senttia
rukiisia, ja 90 prosenttia
p elia \-a n si e m en is tä. •^^••'^-•-'^•r^yyi
YHDYSVALTAIN HIILIKAI-VÖSLAKKO
JA CANADAN
TEOLLISUUS.
CANADAN VirnSsJET
- fi wolcomod and read m- every Finnish
• ; home in the Domitiion. It is the only
.(liro^-t adyertis.ing- medium lor those
maniifacturers • and. morhants who
"wi«h to crcatö: and hui Id a profitablo
H n d p e r m a n (.• n t d e m a n d To r t hei r p r o d-ucts
and merchandise by the' largo and
' fver ;:,'ro w i n fr, T n n i s h po pu 1 at lo n' resl d -
, (hK: in Canada. Place; your trial ad-
;i :;.r vortiseniorii and got results.
Advertising^ ratcs • 40c. pei- Inch.
; •; ;; Political adv.s. $1.00 per ilnch. ;
,:; Advv;i-ti.-.'cments. must reach pur of-
• • riCö AVednosday no<jni tp appear on
. "i'h<iV:^:liiy'B rssue.' •;;'•:
Subscription price in Canada .1:2.00
• yef; yeaiy l'niu>d' States nnd. other
; eountru-s'?2,n:o per yeär^ ?n advance.
: .Kiitijrcd ns sccoiul class luail iiiat-
MT- Dcc. j . at^ Iho l»<)st Oitice at
Jfort Ai-thiir, Ontario, Canada. V
THE AIM OF THE CANADAN
..;:;:;/:-;;;'-^;;-:;:: UUTISET. ' .:•
To help preserve the Ideals and
• sacTc d tra d it i o ns of this, o u r adopted
country, the Domhiion of Canada: To
observe its laws and Inspire others tp
\ respect and obey tham;. To strive
unceasingly tö quicken ,thev public's
B c n s e of ci vie duty: In ali vva^s to aid
In making this country greater and
better than we found it.
1 ])itaä r
useimpien tarve-esineiqlen valmis­tuksesta,
yhdistettiin perheen
puhdehetkiin hupi ja hyöty san­gen
ihauteellisclla tavalla. Tak-ka\;
ajkean'^ loimussa' vietettiin
monta hauskaa hetkeä miesten
nikkaroidessa ja naisten tehdes-m
käsii öitä aal ; .M on ta huvitta­vaa:-
fafinaa l^eiToltiin. ' mutta
m o n ta . hy öd yli; .s l:ä k i n asiaa poh­di
tt i in ?> j a ra on i ; 1; a r p e l l l i itcn neu­vo
kuu i t ii n ; j a käVkettiin' m iiis -
tiin 1 alläisis.sä tilaisuuksissa. Vie-raiJ
em aan ; ])istäylyn eitä n uo ri a
naapurista oli usein 1 isäämässä
l a l Iäisten il ta hetkien virkeyttä.
irjilikäivosmiesteii "laisko Yh­dy
s va.lt.'(in hiilialueilla; koskee
lunfiiv.';.sfi niyiiskin ('anadaa. sil-lii
Canada tihKtaa vuo.':.*:<aiii inel-k'oi
se n n^iiä?:Mi kiviliiilTä Yhd
vai lois ta.:':: Iv iv il liilitilan teen • t ii t-k
io) ukset, j o ita j oku ai ka si it en
toimi1 et 1 iin .sekii , "Ylidysv;illoissa
e 11,ii. tä allä, osoltt ivat. että kivi­hiilen
ni n kk uus 61 i odotettavissa,
etenkin siinä tapauksessa, jos n-liot
e It n hiil e nkai vajain la kko lo-tentn
isi.. Asia n o maiselta taholta
kehoitett iinkin sllloin kaikkia ki­vihiilen
k ui u t ta j ia.;; h ankki m a an
I alyen aikana t arvitavat kivi 1 vii­li
vara.ston sa niin •. variiain ,,kuiu
suinkin, nialidollisen lakon ja si­tä
scni-aavan niukkuiidcn varal-malta,
liallitiik.sen toi-jneiipiteisiä
elJnkusl.-innuksien a-
V • V1 (M II a hr i se ksi; • niiyt tiivii t- eliiitar-
]'eiden. \ hii.ina.1 ; piiiiivastoin yjiä
.. vaali kohoavan, tai ainakin j».y-syviin
eniiseiliiari, ja 1 ()lveet elin­tarpeiden
J.iitiiojen; pilcalsesla hai
l)cn(Mnis(.'sta niiytlii viit jiälven-
: .nr-en. VJIU n uunissa' v yksityisissä
• : i;ipmiksissa • o\-at haljitnksen .toi-
; . iriiMipiieei. Ico.i-keiden clinknstan-niisl.
eii aienlainisel|{si. ehkä jos-
; • .sain, 11 lii iiri n ontdstuncet, mutta
iiijtiiiin yleisempiui lieveiinyslä;ei
5>.lis!;i o!e ollnt scni-anksenä. • On
san omat lakin selvitä, että,-halli-tiiksen
lo im e.n piteet - aikka ne
Oi isi V
J
'iisiyat; k i i i n k a k i n ; tehoklciiitä —
ieventii.viit; l i l a /m et i a ainoastaan
silnil .niiiiirässii. missä hintojen
koliöaniinen on ollut keiiiotekois-la'."
cli toisin sanoen, mi.ssä se on
ollut keinot lelun; ja kohtuu ttomi-
; -en Y o i tt () j e n. k i s k o n i i s e n seurauk­sena.
. i\lutla missä taas Juonnol-
• lisct syyt, kuten yleinen': elanto-
. tarpeiden niukkuus. jä dollarin
alentnnnt arvo, ovat olleet .syynä
'hintojen kohoamiseen, on luön-
. • nollista, ettii ,<5eurausta. ei voitta
poistaa ennen kuin .syy poistetu;
:; Ylipiiiinsä on joks^ciildn vaikea
; vaihnuudella sanoa kuinka suu-
; rossa. m äärin, .eläntotärpeiden ')i in-tojen
kohoami^qen ovat, vaikutta­neet
keinotteUv 'kohtimttpmieii
'•. , V voittojch kiskominen; - j a ipissä
' määrin .siihen ovat luonnolliset
Ä?i ' • syyt vaikuttaneet, imitta melkein
^;w.'^.'^ • \.; yarmalta näyttää, että mitään pi­kaista
ja yleisempää lievennystä
... tilanteessa el ole odotettavissa.
; "S
T-
;v-^;^--:-^y>y-: • : / " ; ; • ; - y...'i .''.•••y^;-y^,
;l\iiten Imomattäva osa. pree-
. . . . . . . . v . . . V ri maakunniila on Can:ada;i vilja-i
M ^ ; y : • ;fnn+fl-nmr
y ; Y l i malkaan yoipi sanoa, että
Canada saay tai'.vittavat kivihii-h'.
nsii neljiiltii. ei'i: alueela. Tyy­ne
iii.iieri-n rannikon . kivihiililäh-
<ie on .Vanaimo ja \Vashingtonin
\- a.l ti ö s s a ; s ij.i i ise vat' hiili aluee t^^
j) re t > ri- vai tiot .s a av at k ivihiil ensä
AI hertan ; ja l^>i'itish :Columhian
I u 11 i kai \' ole s i st a : ä ii r i m ni ii i s(> t i l ii i -
set osai Canadaa 1 uol ta vai; ki vi­ili
ilensä Nova ;^eotian,. juiliaueil-la.:
:m:utta .suurimman, osan Iiii li-varoistiaan.
ja jokseenkin tyysten
kai k ki kovan kivihiilen, tuottaa
(.'anada eri kaivpsalueilta"'Yhdys-valloista.
y Etenkin ne alueet i-tiiisessä
Canadassa, jotka;oyat ti-
.heinimin asnlnt, ja joissa, teolli­suus
on korkeimmaile kehittynyt,
; li.iolt a vat suurimman osan tarvi t-tavista
liiillvaroistaanvYhdysval-l
ois la,; j a; jos hiilen tu ot auto Y h -
dysvalloista; kokbnaany lakkaisi,
t ulisi se e h nen pitkä ii. 1 amautta-niaantcollisuuden.
näillä.alueilla.
: Tyynenmeren rahnikolla ja äii-rimm
ä isissä itäosissa maata il moi
telaan tilanteen hiilen saantiin-nähden
olevan tyydyttäviin.''Kes­ki-
Canadassa, n. k. preeri maa­kunnissa,
; • vallitsee . niukkuus.
Puolen youden ajalla, lijihtikunn
alusta syyskuun 1 oppuun viime
yuouna, oli 'Albertan- ,hiilikaivo.s-len
tuotanto : 1,313,421 tonnia.
Samojen; l>uvidon' kuukainden ku-
1 tiessä tänä vuonna oli. se aihoas-taan
529,522- tounia. Tämän joh­dos
t a vai 1 itsee preerialueiila tätä
ny ky il hiile.u. puute, *. Ennen so­taa,
tuotti liänsi-Can^ida • vuosit-,
t ain j onktm ] n ä ä r ä n ; k o vaa kiyir
hiiltä Yhdysvalloista,'^; mutta so:.
dan aikainen liiketilanne teki .sen
mahdottomaksi. ;;- :X • ; i ; ; ; y y
•; Itä-Canada on^ melkein-koko­naan
riippuvainen YhdyHvaTtain
h iiii tuotannosta,. j a siihen hiilen-kaivajain
lakko Yhdysvalloissa
kipeiminin koskee^ Jo .ennijnlak-
-koa- oli hiilentuotanto Yhidysval­loissa
kaksinkertaista pieiicinpi;
johtnen suuriininak><{i osaksi siitä,
ettii ])aijon hj/tlika-iyöksissa .työs-ken
h ellei tä . eiir Ö pai kisia" työläisiä
;oli sodan lo'puttuaniuuttaim^ ta-
•kaisin kotimaähanka.',, .ohella
on; rahtiyaunujeit .p^
liid^stAittkniJt .Jiiilen' ku
YhdysVFd 1 oi«ta; * Ganädaan; .ibte|i:
hiilen ^ pankköaminen va^taisuu;
dell Varaltaw;ei\;<J^
lista. Jo.s ' Väiis^^-'yih|l
läkko ja siltä.li^onriöllisjBsti-'seu­raava
hiilittibtQnnph ; yähientymi-nen
jatkuisi pitehimän alkaia^ypi-si
siitä Ö4naxtäiS%fi(d^
la; Vaikeita ..seurauksia/; j y ; ; 'M Mmymm&mmm ••• »Il -• I .11» 'fj '•V^c'},-'V,''A-i
; M u ti a se n aiku in en känsä o Sa­si
• myli^kin kodin hiljaisessa rau-hassa
"viettää . työstä ;'vapäah,;
mieltii ylentiivän yii-kistyshetken.
/riimiin kirjoittajalla säilyy läpi
e lii niii n yhtenit lapsuusajan iha-niinisia
mu is toi st a mielessii oh
hetket, jolloin kotiväen' ollefisa
:kok()ontijneena;lieden ympäri en­nen
levollo monoa veisattiin ilta-vii'si,
Sitii veisatessa vallinnees­ta
tunnelmasi a; laulaa Eino Lei­li
o sattuvasti: Oi m ui st a tk o vie­lä
sen virren, Jota lap.<;ena lau-
1 ettiin. K\\n ;. y ö 1 iki : ikkunan
liikkui, .Se.virsi se viihdytti niin :
8e alit oi ri nt ah an' ra uh aa, se us-koa
lynehen loi.. Jos-muistat vie­lä
sen virren. Niin laula, laula se
oi. Paljon o vai menettäneet siir­tola
iskot im me silloin, jos tiilläis-ten
hetkien viettäminen: kodin
piirissä kokonaan 1 aiminlyödiiiin.
^^la h ta vi m ma t kaa n *paa r 1 i f ' ' ja
hatiskini In at kaali /tanssiaiset haa.
leiliä tai kouluilla eivät jätiiniie-leen
niltään; sellaista, jota voisi
ed es a se 11 aa y niiden ri n n a 11 e, ])u-hum
a t: t äk a au niiden k o|; va anii-
•«f^^ta./ .-^ ^ ^ . ; ' ' '^^;..;
; Täi-keijupiinä tekijänä kotimu-
' kavuiiki^ien"^ hyödyllisyydessä ou
kodin hönki. Nykyaikainen- ke-
•'liit.ys . ja varallisuus tarjoaa ko­teihin
morna mukavuuksia, joita
^Suomen, .maalaIsoloissa oli mah-iloton
saada.:. Meillä on. puheli-met,
.Meillä :on ; autoinobiilit..
I\leillä on- ronograalit. .Me voim-iihe
varustaa kotiimme, ellei.pia­noa,
niin ,; ai n a Ic i n; i ir ku h a vm o o -
niii. Näi 1 la voidaan koteihin l i -
siitä paIjon ;taidenautintoa. Soi-tannon
oppimista ei pitäisi lai-ni
inly ödä, • missä sii h en ; on suin­kin
tijaisuutta. Koettakoon var­sinkin
nuoremmistä jokainen,' joi
la on taipumusta, 'liarjoittautua
kyvykkääksi. .soit 1 ajalcsi. Ja yk-siäänise.
sti soittamaan, niin että
kodissa' ; yo idaan ' täm än soit on
johdolla laulaa, voi;hei posti; op­pia
vanhempildn,' yksin .sellainen­kin
> jonka .sormet Ovat kovassa
työs.sii kiiyneet iiian kankeaksi
svmrem pa a näppäryyttä. i kysy­vään
soittamiseen. • y
• Toinen sangen tärkeä kotiajan
vie te olisi sopivan kirjan itäneen
lukeminen.^ Yksi lukee vuorol­laan
ja loiset kuuni el e vat. Sc
.kehittää kaikkia. ;
; 'Kehittäkiiiitnme f- kykyjämme
kodin piirissä, ja lehkäämme si­ten
koti selaiseksi paikaksi,: jos­sa
hauskvuis ja mukavuus meitä
ympäröi, ja jossa löydämme hu-viä;
mikä ei loukkaa mielenpuh-tautta
eikä 'alenna moraalia, niin­kuin
paha kylla tekevät monet
yleisistä huvitilaisuiTiksista,. 'joi­hin
juopottelu ja törkeä leikin­lasku
niin .usein yhtyvät. Kehit-täessämme
lahjojemme ja kyky­jämme;
kotona, tulemme f kykene-yiksi
anj;amaaii yi öisissäkin tilai-suuk.
sissa sellaista öhjejlmaa, jos-
•..••;•. lm yi/ja henkinen hyöty jaL
inieleni-irki/stys on sopivalla ta-vÄllft^
yhdl&tetty. : • - '• ' - V '
| ä p y ttM^ esi-isietnme ^'tii-
Voistä|fiai^^
^öpf^tä^^a l i i y c ^ ;
hemmin raunioina kuin se; Ver-dim
on yhtii täydellisesti raunioi­na;
kun .Hci.mi^; inOnet pieneininät
käupiingjit eivät ole säilyneet Cr
des raunioina^•.,, vaan ovat koko-ii
aa 11 • h a v i t e l l a ; mutta ei; yksi­kään
niistä, ;.eivätkä ne kaikki
yltiejensäkään, • tee näkijään niin:
tu^ka.l lista : ja inasen ta vaa vai ku­ltista
ktiin Reims.
• • Timn e Itua • on, i että : rauhi oi lla
on ominainen luonteensa. On ole-niassa
raunioita, jotka tekevät
n äkij ää li j u hlallisen ja mi eitä-;
ylentäy.än y.äiktitiiÄen^ ,:kiin; taas
toiset vaikuttavat nijldjäänv^
:voitloisesti, ja liikuttavasti.'
lleithsin rauitiiol-vöii^
t n i s e s t i ka tse 1 i j aa n, • j a o I i [) a _ ka t -
seiija ku ka liyvähsäy On vaikutiis
aina sama. irenkilöt, joihin mui-.
den 11 iivi t et t.y jen kaiipu n ki en nä­keminen
(u suurestikaan vaikuta
ja joiden tunteellisuus on tylsis­tynyt
paljon hävityk.sen ja kur­juuden
näkemisestä, hekin vaike­nevat
kulkiessaan Reimsiir autioi­tat
katuja pitkin. ; ;v^t^^^^^^^^^^^^^^:^^^^:; :;
; ;Reimsin \ entiset, asukkaat ovat
ai käueet .saapua 1 a ka isin en Iisi 1 le
. kot iseuduil le en. j\liehiii. vaimoja
.1 a i a psi a. saap u u joka p äiyä kaii -
] uin ki iti; Heille ei siellil löydy
suo.iaa eikä ruokatarpeita, ei va-
1 o ja. eikil edes; vettä, sil 1 ä räjiih-dyspommit
:^ovat .katkoneet kau­pungin
vesijohdot. Kaikki a-su
in huoneet ovat ra un ioina. Kul-jin
useita tunteja katuja pitkin,
V oi m a 11 a k n il e n k a an 1 öy t ä ii ra ^
kenmista, johon. pommi ei olisi
kosken ut. Ka toistaa e i ta vai 1 ises-ti
ole m i t i i ä n ;• jiilellji ja alasto-main
sei niii n siviiliä vallitsee tiiy-dellinen
liäviö. y^.:y^ X 1'^^^
Emien sotaa: oli Reims kukois­tava
kaupunki, jossa a;.sui noin
:110,000; asukasta. Se oli : v au h a,
ka uni s ka uj) i inki, • • j a s iii ien ; s i s ii 1 -
tyi monta historiallista muistoa/
:Sen vanha tuomiokirkko oli yksi
rakennustaiteen inerkillisyyksis-tii.
Olen lukenut ranskalaisista
sanomalehdistii monta kuvausta
siitä hävityksesiä,; niitä Inohiioy
kirkko on sodan aikana käsinyt,
m litta en ole nähnyt mitiiän, jos­sa
hiivitys kuvattaisiin niin täy-de
n isoksi f kuin. ^e .1 .p d el isu 11 dessa
Oli. . Kolvo:. rakennukse.ssa ei ole
]löydän kannen kokoista paik­kaa,
jo lion; })onfthin Hi cpal e ei oli-
'si koskenut. Mohta. :ammottav<ia
au.kkoa on .seinissä ja i-akennuk-
.sen jokais^olla. puolella on smiria
,kiyir<)ykk|öitäy .:.jotka oyat sen
seinistä i)udoillee t. . Kaukaa k a t-söttuna
näyttääy kirkko melkein
xdieältii:,niutta kivn pääsei^ lähein-mäks
i, 11 erä ttä ä se n; t ii ydell in e n
rappiotila katselijan hämmästys-
:ia./'C-;:-''"';;^:^;-u^^^^^
l^akennuksen sisällä on hävi­tys^
vielä täydellisem^)! kuin ulko­puolella.
Kivenlohkareita, veis-
• tokuvi.st a i tl u rtunei ta. k asia, j ai -
'koja;ja iJiiitil, lasin ja tiilen. sirr
paleita kohtaa sisäänastujan., kat­se.'
Alttari on raunioina, ja ka-,
tossa sen yliipuolella on ammot-lava
ankka, josta •• naakat; leritel.
^steettöiniisti ulös;ja sisään. ••Ya-hingpit
tuneet .taidemaalaukset
.riippuvat vinossa .seinillä^ urut o-vat
sirpaleina, lattiassa on syyiär
kuoppia, joihin pommit ovat is-keneet
; ja kaikki ikkunat övat
sirpaleina. • ITävityksen- täydelli­syyttä
ja tunnetta, joka m i e l en
valtaa sitä. katsellessa, ei voi;sa­noin
kuvata. ,:•;;;/•••••;•:-•
Pienemmissä kaiiptnigeissa ja
maaseuduilla ' poistuvat suuren
sodan hirveät j ä l j e t hiljalleen jäl-leenrakentamistyön
edessä. Mut­ta
mikä jättiläistyö rakeiitaa iiu-jdelleen
suuri kaupunki, sellainen
kuiii Reims ja sen ihana tuomio­kirkko,
keskiaikaisen rakennus­taiteen
ihmeellinen mestariteos!
Se tuntuu' tovöttomalta.' 'Kutisi
biljoonaa dollaria 'Thaksaisi arvi­on
ihukaan Ranskan •kaupungeis­sa
sodan kautta hävitettyjen ra­kennusten
jälleon 'i^akeptaminen.
Postin kautta j^a
Smk. 100:00
Myös myjanme panldvi-osoitiilvsia '(shekkejä.) markoissa yllä-niainitiin
kiirss.in jiilkeeir ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin Icurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksillc postin kautta onJ^c. suintoHt^
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta niitääii kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta siummilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jok ^sähkösano-
-malähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella: '
HANCOCK, MICH.
Perustettu vuonna 1874;. Varat yli $3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees­sämme.
:../^'-C;,.. :.;.••.: \-'-'x'-.,'
Kohtaus tapahtui päiiministe-rin
' virkii.huoneessa :Downing
Streetillä. Lloyd lleorge piti
toista tuntia kestäneen puheeny
jossjt hän asettui vastustai.naan
suunnitelhiäa kiiivosten "5^hteis-kuniial
li st n 11 a m ise s tä;. Il ii ri s e -
Iitti, ettei hallitus tule hyväk.sy-m
ii ä n : ehd ot i ista, • että ka i v o kset
ha n k i tt a i sii n y a 11 i ou 1 \ ai t u un, jo-.
ka ni iiii sit Ien pitäisi käynnissil.
Män toivoi, ettii k' < ii v p s t y ii l ii is t e n
I i i tlö ja an vm a tl iyhdisty kset; \- oi -
s i \- a t m ahdol li si m m a n : la aj ässa
määriissä hyväksyä , hallituksen
ehdotuksen. y y; ;•,
Mikäli myöhemmin ;pn kuultu,
eiyät i)äiiministerin puheilla ol­leet
työväen valtiuitetut ole tyy­tyväisiä
; hiilien vastaukseensa.
Virallisesti ilmoitetaan, ettii. kai-vostyöliiiset
ovat pyytäneet saa­da
sodanaikaisen palkan sen a-
VI1 st 11 k se n sijaan,. j o k a - on t a r k o -
tus suorittaa niille kaivostyÖläi-
.siile jotka -joutuvat' rautatiela­kon
takia ;työttömiksi. Päiimi-
II isteri pn kuuleman mukaan
suostunut tähän anomukseen.
; entis^ltäy sot^-
VÖSTEN
MISESTA.
• Kj^symys Englannin kivihiili­kaivosten
'; kansällistuttamisesta
:pn ollut, jo usean kuukauderi a-"
:jari .päiväjärjestyksessä';- Nyttem-.
min on; ,asia - joutunut jälleen
rpiilidittavaksi sen f johdosta, et-^ä'
| | n g i a h i iy
S^B|pslniia^?i^
:y Lloyd Ceorgen kielteisen .suh­tautumisen
talcia kaivosten kan-sallistuttamiseen,
jonka toteut­tamista
• urielmoidaan laajoissa
työyiijiyivpiiroissä; Englannissä^^-k
suttaiicen koolle kaikkien am-'
mattiyhdistysten kongressi poh­timaan
hallituksen antamaa vas-
1 austa. 'A r vei l.aan ku it enkin, et­tii
tulee kulumaan useita viikko­ja,
ennenkuin kongressi voida n
saada kokoon, erittäinkin siitä
syystä, et tä joukko parlamentti­komitean
huomattavia jäseniä
tulee matkustamaan .NVashingto-nin
työkonferenssiin. Kummin­kin
arvellaan, eftä; Englannin
johtavat työväenjärjestöt 1ide-vat
ryhtymään innokkaaseen a:
gitatsioniin . ka n sa 1 listu tt am is-a ja
tuksen tunnetuksi tekemiseksi.
Rauti/tielakon epäonnistumisesta
Imolimatta ovat Englannin työ­väen
piiri t vakuutettuja, ettii hal­lituksen
dn .suo.stuttava kaivos­ten
kansallistiittamiseeii.Lontoon
lehdet' ovat haastatelleet erinäi-siii
työväen joilta jia, jotka oyat
hyvin • voitonvarmoja Niinpä on
Vernon Hartshorn, jpka ön ala-liuoneen
ja Eteläyalesin; kaivos-työläisliitoii
hallirinon. jäsen, se­littänyt,
etteivät he ole paljoa o-
•cipttaneetkaan sellaiselta hällituk
iS^ltay, joka antaa perään tyÖrian-
.^aia|jiO;kan painostuksesta^ mutta
Is­lapa
in oksi pannaan teollisuuden
hajaannustila. . •
Kaivostyiiläisliiton rahaston-
110 i ta ja Rohsp n on ar veli ut. et tä
ha 11 ituksen ^ou suostutava kansajl-li
st ut ta mi seei v t a vk k a. sitt en ve-dottava
kansaan.yTyiiviieiipuplu-een
parlamenitiryhmän puh.een-joht,
Adaiiison pili kysyinystii
kaivosten kansallistuttamisfsta
ainoana p i i i v i i n i) p 111 a v a n a poliit­tisena.,
riitakysymyksenä. Koko
a m m a 11 i y h d i s t y s 1 i i k k e e n avus-tu
k se 1! a tul laan ka nsall ist utta -
misen puolesta harjoittamaan a-gitatsionia
siksi, kunnes kansal-listutaminen
on toteutunut. Toi-meeniianevan
; neuvoston jäsen
Barker on t aas o l Iti 1 sitä m ie Itä,
ettii melkoiset joukot ammatti-työmiehiä
ovat valmiit tekemään
1 a kon, e Ile i yht e iskvinna llistutt a-iniseen
suostuta. ; •
Monet ivnnitkin työväen johto­ni
ie het ovat asettaneet kysymyk-sen;;
ensi maiseksi- niistii, jotka
Englannin hallitiikseii on nope­asti
ratkaistava. ;y .; y'
Näin on inaailmanspdan e.siin-loihtima
: kansallistuttainiskysy
inys-Englannissa edelleen vireil
lä. On mielenkijntoista se urat a /
millaiseksi . ön muodostuva se
taistelu, joka luonnonlain välttä­mättömyydellä
näyttää kehkey­tyvän
itsetietoisen Lloyd /?eor-gen
ja nia h tavan työväenjärjes­töjen
välillä Suurhritanniau val­takunnassa.
1 a is ia vastaa n, nii n ei vo id a : vii i t-tiiii
lettii Viro ;o 1 isi toiminut ai­noastaan
oman liyiitlyn takia.
Viron
VikO JA LÄTi;!.
^Jpka varmaan rsuostuu, kansal
tnsa tahtoi auttaa naa­puria
an ,laist elussa vapantoiisa
ja riippumattomuutensa puoles-
;p'-V';:; : ; ; : ^ : : . ; ; ; ; v , / ; : : i|
\'irolaiset olivat jo lammiknus-sa
jiuhdistaneet maansa bolshe­vikeista,
multa Lätin väliaikai­nen
\hallitus- Libaussa ei siihen
aikaan piiä.ssyt •suunnitteluja ]n-'
t.einmälle. Ta mmi k. 10 j) :nä lii- ;
hetettiin liittiliiinen eversti Se­ini
ta ns Tallinnaan, sil lii Lä ti 11 ii
ci • ollut minkiiänlaistä mahdolli­suutta
sotajoukon ylläpitämi­seen.
; Ainoastaan Viron avulla
voitiin muodostaa Tallinnassa ;'
Tartossa ,]iV Piirnussa Viron suo­jeluskunnan
mallin mukaan suo-jelusjoukkoja
Liittiä varten, ja
vallit eli en kehittyivät ne varsi­naiseksi'
sotaväeksi. Kaikki tar- :
pcet saatiin Virolta. Tammikuun
lopulla, kun Lätin pääministeri
Dlmanis; "saapui Tallinnaan,, ni­mitettiin
eversti .Semitans lätti­läisen
rintamajoukon jolitajaksi.
Lii'ttiläisen; sotaväen , muodosta­mista
.Tallinnassa voitiin jatkaa
yksinomaan Viron avustuksella.
Tartossa muodostettu eusimäi-nen
lättiliiinen rykmentti annet­tiin
urlvoollisen ja kokeneen vi­rolaisen'
everstin P u s k ä r i h j o h -
don alle. ; Lättiläisen sotaväen
-muodo.stami.sta kannattivat V i ­ron
pätiministeri Päts ja armei­jan
y 11 k o m e n t a j a, ken r. Laido-net;
mobilisatsioni Jjätinmaan
pohjoisosassa toimitettiin viro­laisen
kenraalin Pö.derin johdol­la.
Liivinmaan lättiläisen osan
vapautus tapahtui sitten koko-naan
Yiron avustuksella.
Lättiläinen ' lehti ''Tautas
-•Bals" kirjoittaa Viron j a Lätin
suhteista :y .••;;':'.:•• .
Lättiläiset ja virolaiset olivat
tähän asti kulkeneet eri tietä, o-ii
vat vähäny välittäneet' toinen-toisestaan,
mutta tämän vuoden
vapaussota, ; varsinkin - . t ä r k e ät
taistelut. Vpnnuni j a Biian' luona
ja sitä seuraava välirauha, jossa
vii^oläiset ja lättiläiset pljiyat yh-teistoiminnassay
on saattanut nä­mä
kansat • todelliseen . yhdistyr-f
miseeri. jy ••yvry;y,r\'iUi>''[\ |f|j|||fl|||||||n
Lätinmaan" • vapautuksessa on , y
,1 . , . . T - x x » ?ö"?08toft» kasvattavat tiutta vertaypois- Virolla suuret ansiot, joita Latti lavat Kalpfiudon, P^ttntlpyn ja Eiottomuu-y
, ' .,1 1 ^ • " i seltä kalkki muut taudit jotka Johtuvat ei saa unohtaa. Molemmilla kan- huonosta hermostosta, liiallisesta työnteos-
.,y, T . , , . , la, ym., Joista,vioista Johtuu taas vttsyttä- soilla on samanlainen kohtalo, ytt tunno ja voiman puuto ruumiista.,
T.T X H l ^ 1 .... . Ltgnelltn' rautap.lllerlt ovat helDDolä E l saa tulla kyseeseenkään en-' nauttia j a lisiittvat tuumiin Dainba"ja voi-puraisuus
tahi vihamielisyys po
l i t i i k k a niiden kesken; .^olem-
— Knn sinun täytyy torua, .
pane silloinkin sanoihisi hy.vyyt-^ .
tä ja ystävällisyyttä. Moite, jo-'
ka telsec ainoastaan kipeää,- jät­tää
jälkeensä katkeruutta. ,
moa-, verrattain lyhyesstt ajassa.
nm naeU6 mlta eräskin potilas sanooi
• • PalnCBdalo; Mieli. '
Mr. P. A. tlgndl, Superlor, WI». •;::i
miUe tulee olla;to»^^
tärkeä. V^iroieivpi^^^^
^' A..y.,o:,M
•?^::••^:••yy;^i^;a