Vapaus, April 3, 1924

              Shru 4 Tf^rstaina, huhtikuun 3 p. Tfaur. Aprfl 3.
XAPAUS
Canadan soomalaisen työväestön äänenlcanattaja, ilme»-
dalaisen autonomian ja ra<likaalisen kannan .puolesta
pitkin linjaa.
^ S o d b u r y s i a , Ont,, joka tiistai. torsUi ja lauantai.' «Valtiollisella alalla on lehti t>o-kennelIyt^vasy-
ONXI SAAKI S. G. NEIL Lättömästi ja ilman itsekkyyttä Canadan TyOTäen-
Vastaava Toimitusapniainen '"-"^""'"^ ; ,. " , , . » •
vasuiava puolueen lipun alaisena esiinty\'ien hajanaisten r>-bmi-
V A P A U S
( L i b e r t y )
en yhdistämiseksi, niin h)-\'in työläisten kuin farmarien-
The only orifan of^Finnilh Worker9 in Canada. Pub-jkin puolesta, kaUomatta niiden kehitystasoon luokka-tohed
in Sudbury, Ont. every Tuesday. Thursday and j ^ ^ j ^ ^ i j a ^ porvarillisia puolueita vastaan. Niitä, jotka
Saturday.
Muut lehdet
Industrialistin suoraa-toimintaa
lörpöttelevät vallankumouksellisella puhtaudellaan, e^
Advertiaingrates 40c per col. inch. Minimum chargejjgjjfj ^^jj muuta kuin halveksia, eli kuten Camey sa- ML'°Ä°^^tt?äXr^^.M»«"^^^^^ -rt-aU^leva .ySläinen toiminnassa on suurempi-the
Finnish People in Canada. arvoisempi kuin tusina propagandamestareita. Joukot'
—TILAUSHINNAT: ! tulevat vakuutetuiksi enemmän siitä mitä he näkevät^
Canadaan yksi vk. $4.00. puoH vk. $2.25. kolme siitä mitä he kuulevat. Joukkoja voidaap-^-alis--
'^'^yidyävaltJhin^ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. | taa pikemmin toiminnalla kuin teoriain kehräämisellä,
13.00 ja kolme kk.$1.75. _ _ jteoilla paremmin kuin fraaseilla.»
Tilauksia, joita ei »euraa raha, ei tulla lähettämään.)
paitsi asiamiesten joilla on takaukset. I LopuJjgi jehtl haluaa kiittää kaikkia ystäviään ja
Umotushintfi kerran julaistuista ilmotuJisista •lOt-; kannattajiaan huomautuksella, että tästä eteenpäin ku-paJstatuumalta.
Suurista ilmotukEista sekä ilmotuksista, i , , «p tirlee olemaan työläisten W i
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva ten tallankin asti se tuiee oiemaan lyoiaisien lenti,
työläisten kautta ja työläisten hyväksi.
Menestyköön veljeslehtemme seuraavan vuoden tai-alennns.
KuoIoilmotuk.«et $2.00 kerta ja 50c lisää jokai,
»elta niuistovärayltä. Nimenmuiitosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, ,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset 11,00 kerta. Ha- paleella entistä paremmin ja kantakoon sen lyö enlis-lutaantioto-
ja osoteiimotukset 50c ker^^^
kertaa Tilanni^ilmotuksista Pitää raha seurata mukana.
^ . .
Vajinudon konttori ia toimitus on: Liberty BuJldintr
Lbrne St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 3. .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kir.iottakaa undelleen lirkkeenhoitajan per-joonalHsella
nimellä.
.T. V . K A N N A F : T 0 Li.kkepnhoitaia.
- Re^i^tet-ed at the Po.^t Office Department. Ottawa,
BO »pro"'' r!fl<!« moftor •. •
m i i i i i i III • i i i i " • • •• Tjolaisifle mietittaYaa
Kättensä työllä elävä kansanaines on'joka maassa niin
suuri, että varsinaiset riistäjärylhniät siihen verrattuina
jäävät häipyväksi vähemmistöksi. Tästä kansanainek­sesta
vasta vähäinen osa on yhtynyt kannattamaan nii­tä
pyrkimyksiä, joita nimitetään sosialistisiksi. Sosia­listisen
maailmankatsomuksen omaavia joukkoja on
kyllä kaikissa maissa, ja onpa sosialistinen liike pääs­syt
ylenemään sellaiselle voima-asteellekin, että omis-taväih
luokkain on täytynyt sitä vastaan ryiityä ää'
rimmäisiin toimenpiteisiin. Mutta siitä huolimatta jää
tosiasiaksi, että luokkataisteluun näden suuret jou­kot
pysyttelevät edelleen puolueettomina ja osa sen
luonnollisiin kannattajiin kuuluvista taistelee vielä,
porvariston jc/hdolla, kaikkia s.osialistisia pyrkimyksiä
vastaan.
On aina ollut tunnettua, että älyllinen askartelu ei
voi edistyä pitkin harppauksin. Totunnaisille ajatusta
voille annetaan yleensä ratkaisevampi merkitys kyin
jollekin sellaiselle totuudelle, mika on vielä verrat
tain uusi. Ja niinpä verrattain suuret työläisjoukot­kaan
ervät tfllhdo jaksaa ymmärtää sitä välttämättö­myyttä,
että kaikki on kdiityksen lakien alaista,
lakiep, joiden vaikutuksesta vanli^ täytyy aikoinaan
väistyä uuden tieltä. He eivät jaksa käsittää, että
talousjärjestelmä, jonka alaisena he ja heidän edeltä­jänsä
ovat eläneet, on suorittanut historiallisen tehtä­vänsä,
ja että se teettävänsä suorittaneena muodostui/
.kiroukseksi ihmiskunnalle, jos sita pyritään pitämään
yllä keinotekoisesti ja pakkoon turvautuen. Kapitalisti­nen
ta'Iousjaiije8teImä oli paras kaikista mahdollisista
talouqaijestelmista min kau kuin maailma ei vielä
Ollut päässyt kiinteän taloudellisen yhteistyön asteel­le,
sillä se järjestelmä takasi ihmisille mahdollisim­man
suuren hyodykemäiSTan. Mutta kun vissi kehityk­sen
aste oli saavutettu, kun kokomaailma oli/muodos^
tunul yhtenäiseksi tuotantoalueeksi, kun koko ihmis-kunta
— loiseläjät,poisluettuina — oli joutunut tyos-kentellemaän
keskittyneen tuotannon palveluksessa, sil­loin
kapitalistinen järjestelmä alkoi y^iä enemmän
käydä olosuhteisiin "soveltumattomammaksi. Ihmisten
etu on aina vaatinut hyodykeinäärän kohottamista
mahdoHisi^ suurebi, multa kapitalismin etu edel-
; lyttää, varsinkin nykyisissa oloissa, sen vähäisenä py.j
syttämislä.; Tämän ristiriidf^ me voimme kukin, ha­vaita
kiistämättömän ilmeiseksi, ]o^ vaikkapa väin
pikasilmäykseUä tarkastamme valHtsejria oloja ja ilmi­öitä.
Senpä vuoksi disikin odotettavaa, että kansan
pohjakerrokset ryhtyisivät tarkastelemaan kapitalistisi.^
jhuusfeoUia ja politikoimista sen jokapäiväisen elämän
valossa, ;joka ympärillämme kuohuu. ^
Ne köyhät laivayhtiöt
Xskettäin käytiin Englannissa lakkotaistelu^ minkä
tokkatyöläisel alottival Englannin 1,351 laivayhtiötä
vastaan vaatien miestä kohden kahden shillingin pai
kankorotusta. Laivayhtiöt puolestaan taasen valittivat
cköyhyytlään» ja ilmaisivat halunaan olevan laskea;,
tokkatyöläisten palkkoja ja Englannin johtavat päivä
lehdet tekivät parhaansa saattaakseen tokkatyÖläiset
«isänmaan edun nimessä uhrautumaan, jotta laivalii
kenne saataisi uudelleen jadoilleen».
Osotukseksi ciitä, minkä arvoisia suurkorporatsioo-nien
«isänmaallisuuteen» vetoamiset ovat, teemme seu­raavassa
lyhyen selostuksen Britannian kauppalaivas­to-
oloista tokkatyöläisten järjestön julkaiseman selos
tuksen mukaan, mitä laivayhtiöt eivät puolestaan ole
koettaneetkaan kumota:
«Englannin 1,351 laivayhtiön kokonaisvoitto oli^
v. 1923 kaikkiaan 122,584,064 puutaa. Kahden shil
lingin palkankorotus päivää kohden kullekin miehelle
merkitsee 2,000,000 puutaa vuodessa lisärasitusta lair
vayhtiöille. Nämä tosiasiat kumoavat täydelleen lai-vaybtiöitten
väitteet «köyhyydestä».
«Nämä 122,584,064 puutaa edustavat 9.8 prosen
'^tin voittoa laivayhtiöiden ilmottamalle 1,254,000,000
punnan pääomalle. Prosenteissa laskettuna on niitten
todellinen voitto kuitenkin monta vertaa suurempi,^ sil^
lä lairayhtioitten osakepääomat ovat surullisen 'kuului­salla
tavalla vesitetyt
«Viime vuonna olivat näitten laivayhtiöiden voi
tot 28,000,000 puutaa suuremmat kuin edellisenä vuon
na, eli prosenteissa laskien niitten voitot olivat, kasva­neet
30 pros. Samaan aikaan : laivayhtiöt, kuitenkin
itkivät «köyhyyttään» yrittäen taricea lyöläistpnsä ^palk­koja
j a samalla yrittäen korottaa rahtihintoja» jnet.
— ToMcatyöläiset vaativat 9 «killingin päiväpalklbfa
pienissä satamissa j a 10 shillingiä suurissa!' ] ^
Siinä valaiseva kuva nykyaikaisesta eläm^.tpdel'
lisuudesta ja eri luokkien välisistä^ vastakkaisista pyr­kimyksistä,
--i.-'^- J f
" Workerin tervehdys
Canadan työläispuolueen äänenkannattaja Worker
^tjjiol^a viimeksi' ilmestyneessä numerossaan lehden
«Ejisimäiselle vuosipäivälle» omistetun artikkelin.
Woiker on ilmestynyt viikkolehtenä nyt yhden vuoden.
Sitä ennen se ilmestyi kahdesti kuukaudessa. Kirjotuk-sessa
huomautetaan, että kun puolueemme toimeen­paneva
komitea otti ratkaisevan askeleen lehden muut­tamiseksi
joka viikko ilmestyväksi, lausSivat monet to-verit
pelkonsa, että tästä yrityksestä jouduttaisib en­nen
pitkää perääntymään. Toimeenpaneva komitea to­teutti
kuitenkin lehden laajennuksen siinä odotubessa,
että vallankumoubellisten työläisten rientäminen leh­den
taakse ja liikkeemme voimistuminen takaisivat leh­den
laajentamisen. Nämä toiveet ovatkin pääpitrteis-eään
toteutuneet.
«Juuri päättyneen vuoden kuluessa, kirjottaa vel-jedehlemme,
on Worker taistellut työväenunioiden uu­distamisen
puolesta, niin että ne kykenisivät taislele-
' maan työnantajain hyoldcäyksiä vastaan suuremmalla
-menestyksellä kuin mitä on ma&dollista nykyisten unio-muotojen
vallitessa, jolloin niin monet uniot joutuvat
oleinaaa epäröivien, taantumyksiellisten, pelturhnais-ten
ja .fiorjuvien johtajien alaisena. Tässä taikotukses-sa
on lehti taistellut unioiden yhteenliittämisen, cana-
Niin katoaa maaUmaii kiinhia
Ennen maailmansotaa oli kapitalistinen maailma
vielli verrattain terve j a elinvoimainen. Jokg tapauk-j
sessa se' oli lujarakenteinen. Näennäisesti loistavan
mallikelpoinen järjestys vallitsi m.m. Berliinissä. Sei)
jälkeen ovat berliiniläiset eläneet yhden vallankumo­uksen
ja neljä kapinaa. Kolme keisarikuntaa oli Eu-ropassa:
Venäjä, Saksa ja Itävalta-Unkari. Tälläv het­kellä
ovat nämä kaikki tasavaltoina. Siihen aikaan ei,
ollut vielä olemassa mitään bolshevismia, neuvostoja,
eikä fascismia tai suojeluskuntaliikeltä. Entinen vaphan
testamentin aikuinen porvarillineS diktatuuri kärisan,
vähäisine haiskahduksineen oli maailmassa vallalla/
Englanti ahmaisi Egyptin kitaansa jä ja Ranska oli
joutumaisillaan Marokon lakia Saksan kanssa tukka-nuottasille.
Muistat kaiketi vielä Agariirissa sattuneen
äkkiyllätyksen. Italia taas syöksyi Trippliksen kimp-,
puun. Balkanin,pikkuvaltioiden villit kansakunnat vii-leksivät
toistensa kurkut poikki sen minkä kerkisivät.
Ja niin sitten suursodan kautta jäikkyivät kaikkien ka­pitalistimaiden
perustukset, toisissa, maissa johtaen täy­dellisen
luhistukseen ja toisissa tilanteeseen, josta ei,
lopullisesti voida selviytyä jnuuten kuin proletaarisen
vallankumouksen kautta.
•Kuten tunnettua,
painetaan L W.W.
i-iton ja O. B. U:n
•,'ainaan suoi^alais-
:a äänenkannatta­jaa
Industrialistia
suomalaisten val­koisten
äänenkan­nattajan
.Päiväleh­den
kirjapainossa
DulutMssa, . jonka
kirjapainon"ylläpirainiseksi Industri-alisti
keräsi kannatta'jiltaan -vuoden
ajalla viimeisen tiliselostuksensa
mukaan yli 27,000 dollaria. Han-cockissa
ilmestyvä kirkollisten lehti
«Amerikan Suometar» kirjottaa täs­tä
todellakin kaikkia luokkatietoi-sia
työläisiä inhottavasta ja pöyris­tyttävästä
Päiväleliden tukemisasia-asta
seuraavaa:
cl-vsr.-vviläiset ovat lehtensä" «In­dustrialistin
» kautta jo pitkän aikaa
harjottaneet «suoraa toimintaa»
.porvareitten hyväksi avustamalla
siinä sivussa tehokkaasti erään por­varillisen
lehden ilmestymisen mah­dollisuutta.
Julkinen salaisuus ni­mittäin
on, että jälkimäisen menes­tys
on ollut suorassa riippuvaisuus,
suhteessa edellisestä. Miksi tätä
kutsuisi, jollei «suoraksi toiminnak-si
« porvareitten hyväksi. Emme
mainitse, tätä suinkaan moittimis-miedessä;
päinvastoin. Tahdomme
vain osoittarf, että silläkin taholla
on «suoraa toimintaa» oikeiaan suun
taan, jonka kaikki voivat hyväksyä.
Porvarillisten lehtiemme talous ei
ole vielä niin ihanteellisella kannal­la,
ettei sivusta tulevaa avustusta
voitaisi pitää arvossa. Suuria ko-neistolja
ei kannattaisi pitää eikä
paikata anrmattimiehiä, jollei näille
olisi työtä riittävästi. Siksipä tun­tuu
hyvältä, että joku toinen lehti
antautuu liikkeen kanssa «suoraan
toimintaan», pitää porvarillisen leh­den
koneistoia käynnissä, antaa am.
mattiiniehille osaltaan työtä ja l i ­säksi
maksaa niin runsaan hyvityk­sen
kaikesta : tästä, että siitä jää
pikku voittojakin «valkaisijoille».
Nämä vuorostaan vaikenevat i.w.w:-
läisten erehdyksistä ja kääntävät
kaikki asiat parhain päin. Tätä­kin
voitaisiin eräässä mielessä sanoa
toineit'; toisgnsa kuorman käiitami-i?
eksi, vaikka,'siinä vöi olla joita­kin,
.luonnetta turmelevia vaaroja
niin puolella kuin toisellakin. So-vittavana
seikkana siinä on kuiten­kin
se, että M käjrtähnolMsen yhteis­työn
voimallia poistaa jtiopaa por-varilRsten
j a radikaalisten ainesten
välillä! jä tuo * heitä vähiteleh peri
aattees^kin lahennmä toisiaan^ —-
Amerikan. Suometar».
samme boksaa *<^oisiaan «unten mail­le
» kuten seuraavasta Suomen leh­dissä
julaistusta Helsingissä pide­tyn
Työväen Urheiluliiton toimeen­panemista
nyrkkeilykilpaihiista an­netusta
raportista selviää. Siinä sa­notaan:
^
Sunnuntaina j a maanantaina suo­ritetut
nyrkkeilykilpailut osoittavat,
että nyrkkeilyssä on TUL:n piirissä
menty teknilliseisti aimo askelin
eteenpäin. Vaikkei liitomme nyrk­keilijäin
valiojoukko ollutkaan ko­konaisuudessaan
kilpailuissa muka­na,
herättivät sen sijaan useat nuo­remmat
nyrldceilijät runsaasti toi­veita.
Ilahuttavaa olikin nähdä hel­sinkiläisissä
tekniikan kehitystä.
Otteluista odotetuin ja huomiota
herättävin oli Laineen ja Louhimon
välinen. Se suoritettiin maanantai­na.
Laine osoitti olevansa lyömä-tuulella.
Mutta ei siinä Louhimo­kaan
perään antanut. Ensimäiset
kaksi erää olivat melko tasaväkisiä.
Laine ehti jo saada, pari mojoavaa
iskua, mutta sitten tuli ratkaisu äk­kiä
ja odottamatta. Laineen onnis­tui
antaa DotfliimoUe iskun, joka
hänet kaasi, jolloin L. löi aika pa­hasti
takaraivonsa lattiaan. Louhi­mo
pääsi vielä^^ylös groggynä, mut­ta
hetken perästä tuli utfsi isku, jota
Louhimo ei enää kestänyt. Ottelu
oli epäilemättä illan paras. — Vaa­salainen
O. Rimpilä löi Vepsäläisen
unten maille perusJteellisesti. (Täs­sä
yhteydessä, kehoittaisiin toimitsi­joita
opettelemaan kunnollisesti kan­tamaan
tiedottomia kehästä pois.
.Sellainen raahaaminen, kuin maa'
nantaina näyttää liian rumalta.) —
Luja ottelu oli Peltosen j ä Salon vä­linen,
mikä päättjd ylimääräisten
erien jälkeen Salon voitoksi. Täspä
sarjassa (alle 61 kg.) otteli Nurm"!©
hyvin, mutta oli pakoitettu silmän
loukkautumisen takia luovuttamaan
Salolle voitto. ^Mainita ansaitsee
myös se, että Glans jäi sarjassaan
kolmanneksi. Joihtonen oli miellyt­tävä
nyrkkeilijä.
Kilpailut sujuivat hyvin ja ottelu-arvostelut
olivat yleensä oikeaan
osuneet Mielestäni tuomittiin kui­tenkin
ottelu Paananeh^^ankanen
väärin. I Ylimääräistä' erää ei olisi
tarvinnut: Ronkanen oli ehdottomas­ti
parempi. Ronkanen ei lähtenyt
enää ylimääräiseen erään, minkä
vuoksi Paananen julistettiin voitta-jaksi.
-
: -s-S- • - - - ^ ^ — - • o: .V - • • •
Koirat söivät kirlron
Yleisesti tunnettu lienee se kum-ima
tapaus, jonka kerrotaan kerran
iKeuruuUa tapahtuneen. Siellä ni­mittäin
ola suuri tulipalo,, jossa tuk-
'kilauttsikin paloi niiji, etJtei jälnyt
•muuta kilin puomin reijät jäleile.
' j Mutta tämä ei ole vielä ^mitään
Suomalaiset nyÄkeily-(f!;;,,'|"^^ tääua canadas^
' 11 "*ouluu tapahtuneen ja että se pääl- areenalla y »ie päätteeksi ot ^elä t<itta, siitä
;—r— menee takuuseen sanomalehti Wita,
Vielä, muutama vuosi sitten eivät joka sen on maailmalle lähettänyt,
suomalaiset tietäneet nyrkkeilystä, Eräänä sunnuntaina näet koirat
juuri mitään, mutta nyt meidän kan-1 puolessa päivässä söivät kokonaisen
Vapden tJIaajaiääiä MD-tjDjit
tohaiinella
Sitteji viime vuoden huhtikuun on lehtemm.
tilaajamäärä KsääntynytyhdeHä tuhannella^
nostakoon tämä saavutus meitä kaikkia tysL
kentelem^än edelleenkin lehtemme tOaajamäa
Fän kohottamiseksi ja sen kaikin näin rakenta-miseksi.
kirkon. Muuan eskimoheimo Hud-sonjoen
varrella oli rakentanut kir--
kon valaanluista, kalkista j a saves­ta,
taisipa seassa olla kiviäikin.- Seu­rakunta
oli hyvin ylfpeä rakennuk­sestaan
jä~ark!kii>iispa. oli siihen hyr
vin tyytyväinen; Se oli verrattain
suuri ja siihen > mahtni vähintään
80 henkeä, |ja jumalan^Iveluksissa
se oli, aina ^ täynnä väkeä.
Kuropatkin taas hyök-kää
' Entisen Venäjän sotaministerin,
kenraali Kuropatkinin puolesta oa
Suomen valtioneuvostolle jätetty
kirjelmä, josga pyydetään,:että \ ^
ai Uudenkirkon pitäjässä oleru
maatilaa, jöfcka" Kuropatkin Väittai
Mutta sitten tapahtui, kuten sa- omistajansa, mutta jotka aikoinasa
nottu, että joukko puollviHejänäl- v^-sus- —^.... .
kiintyneitä koiria eräänä sunnun­taina
hyökkäsi temppeliÄ kimppuun,
kun eivät voineet vastuajtaa houkut­televien
valaanlmiden tpoksua, ja
-söivät sen miltei kokonaan.
Valkoinen kähveltäjä
turvautuu Canadaan
Osotukseksi alita, että valkoinen
Suomi on taas lähettänyt «hyvän
poljan». tänne Canadaan, lainatta­koon
tähän muutaman suojeluskun-talehden
seuraava runoilu:
Sisältää
Tämän vuoden Vappu-juMcaisu on y Steele. Muutamia vakaita sanoja.
pantu . kokoon täysiii tietoisena sii- opfksi ja ojennukseksi niille" töve-tä,
että lukijakunta vuosi vuodelta reiMe, joita ehkä joskiis tuppaa
Köyhälistö historiaiji käyttövoimana
Vanhan yhteiskunnan luokkien väliset selkkaukset
yleensä edistävät monella, tavalla köyhälistön kehitys-
^f^^l^ua. Porvaristo huomaa sotkeutuneensa alituiseen
taisteluun. Ensiksi ylimystön kanssa, ttiyÖhemmin nii-den
porvariston omien ryhmien kanssa, joiden edut
ovat käyneet vastakkaisiksi teollisuuden edistyksen
kanssa, kaikkina aikoina ulkomaitten porvariston
kanssa. Kaikissa näissä taisteluissa se huomaa olevansa
pakotettu vetoamaan köv-hälistöön, pyytämään sen apua
ja siten väkisinkin vetämään se poliittiselle areenal­le.
Porvaristo itse siis varustaa köyhälistön omilla po,
liittisen ja_fl5i^ kasvatuksen ainebilla, toisin sa­noen,
se laittaa köyhälistölle aseet taisteluun porvaris­toa
vastaan. — Kommunistinen Manifesti.
— Vallankumous syntyy-työväenjouHcojen elinefc
tojen vuobi ja naiden todesta, antaen niille varmuu-den
parenmjasta tulevaisuudesta.
on kehittynyt yhä yaativaisemmak-si
sekä sjulkaisujemme sisältöön, et­t
ä ulkoasuun nähden. -
Seuraarvassa lyhyt selostus seii
sisällöstä:
KIRJOTUKSfA:
Parlamentari«iiu, iKirj. K . A . Va­laiseva
selostus parlamenttarismin
synnystä, kehityksestä, kukoistuk­sesta
ja rappeutumisesta, sekä syis­tä,
jotka aiheuttavat sen kuoleman.
Kirjotus nojautuu Kolmannen Iri-ternationaJen
toteamiin ja koke­muksen,
päteviksi osottamiin tosi.
seikkoihin.
Punainen Uppa« kirj. Olga Laifli-ki.
iLyhyt ; kirjoitelma, joka vastaa
kysymykseen, miksi juuri punainen
väri on tullut vallankumouksellisen
köyhälistön aatfteiden symbooliksi.
Lööperi, kirj. iN. T—ho. Kerto­mus
Amerikaan tihutöitään- pakoon
karanneen flahtarin kokemuksista
uudessa maaihnassa j a hänen, san­gen
asianmäkaisejte^ tilinpäätökses­tään
maallisen^aelltiksensäi kanssa.
TerveuiS luolaihmitdta, kirj. K .
A. S. Selostus yhdestä mitä jän-nittävimmästä
tuikimu^etkestä, j'on-ka
eräs nuori ja rohkea mulnaistut-kija
suoritti »viimfr kesänä. Kuvaus,
samaUa kuin se Juo valoa 25,000
vuotta sitten eläneen ihmfsen hom­miin,
panee urheilijain ja erikoi­sesti
uimarien väret.liikkeelle. -
liiofckMoIidMri.uiMe»to, kirj. Jack
«Ikukkoiluh»' paholainen riivaamaan.
Valkeat hiukset, kirj. nimim. Ant­ti
Hyrskyranta. Hyvin kerrottu,
kaikessa "koruttomuudessaan syväsi
vaikuttava kappale todeUista elä­mää
lännen phutavaraparoonien
rfriistomailta. Kertomus luistaa vai­vattomasti
ja tuntuu sen luettuam­me
kuin olisimme tehneet matkan
noihin .lännen jättiläismetsiin ja
nähneet jotakin, joka pitkiksi ajoik-:
si painuu mieleen; '
Leninismi, kirj. Richard Pesola
Kirjotuksen sisällön laatuun viittaa
jo otsikko, «Leninismi on kommu­nismia
», sanoo kirjoittaja, «mutta
sittenkin tuntuu tarpeelliselta mai­nita
joskus leninismi erikseen» —
minkä vuoksi, siihen vastataan kir-jotuksessa;
selvällä tavalla.
_ Tunteet vaiko velvolKiundet, kirj.
Helmi Nelson. Kumpaa tulee Juok-katietoisen
työläisen seurata,"iun
yksilöUiset lemmen tunteet ja vel­vollisuudet^
joutuvat ristiriitaan?
Elama asettaa tämän kohtalokkaan
kysymyksen vastattavaksi yhdelle
ja toiselle, sielll ja täällä, Kirjotus
vastaa kysymykseen vakuuttavasti,
olematta teoreettinen tai moraalia
saarnaava. ,Se on päinvastoin puh­dasta
«kaunokirjallinen kertomus.
i>e on alasta loppuun rakkaustarina,
josta ei puutu jännittäväis^ttä.
Uuti.raiT»«i«, kirj. K. E . H . Ker
«Kanadahan Kaartinen
jo. loikkimahan Iäksi,
Jaakkimassa olonsa
kun kävi ikäväksi.
Tbistasataa tuhatta
taii^ mukanansa viedä.'
Parin vuoden aikana ' -
ei • hät4pa»vää tiedä.»
Venäjän valtion omaisuutena jolis-tettiin
sotasaalina Suomen valtioa
haltuun joutuneiksi, Inovutettaisäa
hänelle takaisin. Kirjelteässä
nitaan m.m„ että KuropatMn olej-f
kelee nykyään Pietarissa hyvin gua-'
ressa puutteessa ja että tarkoitns
Oli saada' mainitut maapalstat myy.
dyiksi. ^
Huomattava '^esitelmä*
tilaisuus*'
tomuksessa kuvaillaan korpeen men-^
heiden uutisviljelijöiden, taisteluita,
eiisin miltei ylivoimaista erämaan
luontoa Vastaan ja myöhemmin \ nii­tä,
(rahavallan korppeja' vaatasn^: jot­ka
ovat kokoontuneet heidän moni­kymmenvuotisten
-töittensä tuloksia
riistämäSin.
MoftkoVan «aideteatteri Ja «fPoh-jalla
», kirj. A. H-r-nen. Kirjotuk-sessa
kuvaillaan vinainitun, maail­man
kuulun taidelaitolkseh Ameri-kassa
vieraillessaan tekemää vaiku­tusta.
#
KeJiitykaen oikotie, kirj. Ville
Vihne. Etarittäin rmieJenkiintoinen
selonteko eräistä 'kehitysoppi-tutki­muksen
aivan ^viimeaik^immista
saavutuksista, joiden^ pitäisi Posot­taa,
että elävien olentojen kehittyr
minen toisenlaisiksi »voi;kehityksel­le
otollisissa olosuhteissa tapahtua
paljon nopeammin kuin: aikaisem­min
on luultu. S
Hänen majesteettinsa, >tyo<raenhaI'
ntus, kirj. H . K . Kirjötuks^ta käy
selville Englannin nykyisen, .kaiut­ta
maailman huomiota herättäneen,
työväen hallitukseksi (kutsutun häl-ilituksen
todellinen meiTdtys j a sen
mahdollisuudet.
KirUcoenlceU, k i r j . . J. B.. Pirteä
j a huvittava < pakma : vanhoilta säl-liajoilta.
Hyväntahtoisella; ; huumo-;
rilTa on ^kirjoittaja Juonut eloisan
kuvan? eräästä omituisesta ihmisesi
tä, jonka peti- j a tyopaanariksi hän
joutui muutamia kymmeniä - vtiösia
sitten. ~^ . ' _
Kommuuni kylvnjg^ ^kirj. ;Leo Le^^^^^
no. Kirjottaja on itse siellä «pai­kan
päällä», siellä Neuvosto-VenS-JäUä,
missä mainitta -kommunisti-^
nen: maanviljetys-grhdjs^ ••; pai^oo
'Suomen Sosialidemokraatti <pu&
f aa» niin Canadan kuin Yhdyml-tainkin
työväendiikikeissä bjrvia ton-netu
toimihenkilön Seyeri Alastets
puhetilaisuutta seuraavasti: ,
«Huomattava esitelm&tilaiinai.
Helsingin Työväenyhdistyksen 60-
sialidemokraattdnen Toverisetm toi­meenpanee
tänään klo 7 ilL tySre-entaTon.
A-salissa esiteJmätilaisnu-kovasti
töitä ja edistyy ja vauras­tuu
päivä päivältä, dörjotns oa
erittäin asiallinen' ja antaa se oi­vallisen
kuvauksen tästä kaikinpDO-lui
• onnistuneesta Amerikan suo-malaisten
yrityksestä. / ;
Tdefoonin idjrtännöllisjfyi
rnamisessa, kirj, A .Uhmala. »K;
v i t t u a jutelma vanhoillisten Btj-
(Toimisyrityksistä; jotka raulMTwfc;
turhiin «vuotavan» telefoonin tjddt
Punflddsoturil soUpoluilU, Mrf.
Toivo Antikainen, punapäällii^i w
SelostusL Neuvosto-Venäjällä olevien
suomalaisten punikkisoturien sota-;
r e t k i ^ ä viiden .vuoden ajdta.
jotuksesta käy selviUe, että pojf
eivät ole laiskotelleet, vaan on tajs-,
telut joranneet taisteluita ja ^
liHä on luettu ja tutikittu sotaopis-,;
tossa, että lahtareiden pehniittäm-.
sessä kehityttäisiin mahdolliaffl.
man käteviksi, ajan kaikkia vaah-muksia
irastaavalle tasolle.*
^ Sisua. kirj. Kaapro JääskeEi»en. \
TarkotuksgUisesti on Kaapron k?* ;
jotus^tällatty julkaisun loppuun, et­t
ä o l i s ^ k e r i t pohjalla». Tämä me- •
hevä'jttttu on' isien ja äitien
,tava pojilleen, ^ t ä hekin roisi^»* ,
ottaa oppia kertomuksen sankana
h u r j a n Viikmannin»' ihailt»^^ ;
sisusta, niinkuin Kaapro itse »
ten .Kuopion pofkain kanssa
ennen muinoin ottaneensa.
sitä tarvitaan nykyäänkin, J»
lä on s y y t ä . - k n t t ä ä K a a p ^ ^^
hän vanhojen muistojensa b » ^ ^
2a kaivanut esille meiDe «la
omaisen e s ö n ^ ^ n . - k ^ ^
^ n r j a Viikmaran», mikah »su
Icj^ymy^esä.