Vapaus, April 3, 1924

              if ^^'"!^>-',';*;
II*!
ii; tm
4
4^
SivnO
Torstaina, hulitöniiiii 3 p. — Thur. April 3.
TeoUisuusunionismi
Ranskan unioissa kes­kustellaan
yhteis­rintamasta
- "Kuten tunnetaan,^hajaantui raail-manstxian
"jälkeen Ranskan ammatil-
. linen työväenliike suiintariitojen
tähden Moäkovan ja Amsterdamin
kannattajiin. Viime vuoden ajalla
ja erittäinkin loppupuolella on eri
suuntia kannattavissa ammattilii­toissa
ollut voimakas pyrkimys ai­kaansaada
rauha ja hajaantuneet
joukot yhteen. Tässä tarkortuksessa
on ranskalaisten ammattiliittojen
taholta saatettu julkisuuteen niiden
hyväksymiä päätöslauselmia, jois^fa
,m.m. sanotaan seuraavaa:
«Päättävä askel sekavan yhteis-rintamakysymyksen
ratkaisemiseksi
ranskalaisessa työväenliikkee8.sä oli
alettu ranskalaisen Ammattiliitto­jen
Yleisen Neuvoston konferenssis­sa,
milkä oli joku aika sitten Parii­sissa.
Sen konferenssin päätökses­tä
on lähetetty tieto Ammattiliitto­jen
Kansainväliselle Liitolle.
Tosiasia on se, että useiden liit­tojen
departementit, sellaiset kuten
Somme, Oise, Jnde — et Loire ja
Cote d' ovat omasta alotteesta yrit­täneet
monenlaista menettelytapa-keinojen
kautta saavuttaa sovintoa
kommunistijärjestöjen kanssa. Nii­den
piireissä on johtanut tätä asia-
• ta ranskalainen Ammattiunioiden
Liitto, mikä järjestö on antanut oh­jeita
KansallLseUe Neuvostolle yhteis
rintamakysymyksen käsittelemiseksi.
Johtava komitea otti tämän arfce-
' feen siinä toivossa, että samanlai­nen
menettelytapa voisi olla hyväk-
Byty Jokaisella paikkakunnalla maas-
Banskalaisessa ammatillisessa tyd-
Täenllikkeesaä on yleinen pyrkimys
Ja huomio kiintynyt kysymykseen:
tAmiens Motion»? se tarkoittaa:
«Puolesta tai vastaan itsenäistä am­matillista
tySväenliikkettä.» Amiens
Motion kysymys tulee myöskin ole­maan
ratkaistavana kommunististen
«mmattililttoj«n kongressissa Bonr-gessa.
Enemmistö, mikä suosii tä­män
kysymyksen aäistamista kom-munistipuoQueelle,
on tekevä kaik­kensa
saattamalla vähemmistön ~
anarfco-syndilkalistit, vaikenemaan.
iRanskalaisten Ammattiliittojen
yleinen Neuvosto on hyväksynyt
-päätdk»en tästä asiasta ja lähettä­nyt
sen Pariisiin. Tässä päätökseis-
8ä on määritelty kansallinen ja pai­kallinen
yhdistyminen, miten se voi­daan
saavuttaa kansallisen liiton uu­destaan
järjestänuseksi kaikkia am­mattiliittoja
Ja osastoja käsittävästi
kautta maan.' Vielä iisaicsi depar-
' tementtiosasbojen- täytyy noudattaa
Kansallisen liiton kongressin pää­töksiä.
-fTodvoScaamme, että Ranskan am­matillinen
työväenliike yhdistyisi Ja
eri suunnat saavuttaisivat yhteisen
' toimintapohjan lujan yhteisrinta-
^ /man Jäi^jestämiseksi teollisuuskeisa-reita
vastaan taistellessa.
Teollisuustyöläinen.
Hiilenkaivajain järjes­tön
konventioni
Sitten kun taistelun savu Ja puhe­tulva
oli hälvennyt Tomiinsa hallis­sa,
Indianapolisissa, missä )>idettiin
hiilenkaivajain Järjestön' konventsio-ni,
oli jäi:^estön'presidentti John Le­wis
Joka edusti jäarjestöntaantu-
/ muksellista masiinaa, vielä satulassa,
vaikka hänen asemansa oli melkoi­sesti
heikontunut siitä, mitä se oli
konventsionin alkaessa.
Taistelu tässä konventsionissa A
; ollut Järjestöä kontrolloivan masii­nan
ja' vanhain progressiivien vä­lillä
» kuten aikaisemmissa konvent
sioneissa, vaan taantumuksellisen
.masiinan, joka on liittänyt itseensä
vanhat progressiivit ja radikaalisen
siiven, välillä, jota johtivat kommu­nistit.-
Tämän konventsionin huomattava
seikka oli - että radikaalit ensi ker-ran
tämän järjestön historiassa osot-livat
tietävänsä, että ei ole ainoas­taan^
välttämätöntä taistella, vaan
myöskin valmistaa taistelua. Kon­ventsionin
Jatkuessa saavuttivat nä­mä:
ainekset enemmän taisteluintoa
Ja itseluottamusa Ja John Lewis
saattaa väittää voittaneensa vain'
pelkän Pyrlioksen voiton, sillä hä-j
aen kostonhenkensä syntyi silloin j
kun varasti äänet Howattin kysy­myksessä
ja kirjaimelleen käski e
dustajain mennä helvettiin.
L«witin m*«»in«n menettelytapoja.
P.adikaalien mennessä seuraavaan
konventsioniin niin hyvin järjestet­tyinä
ja kuria pitävinä ja innostu­neina
kuin he lähtivät tästä kon-ventsionista,
tulee Lewisin kellossa
olemaan luultavasti toinen ääni.
Hiilenkaivajain järjestössä on lu
kuisampi joukko kyvykkäitä raasii-namestareita
kuin missään muussa
työväenluokan teollisessa järjestössä
Yhdysvalloissa. Ranskan armeijasta
sanottiin Napoleonin aikana, että
fjokaisella Ranskan sotilaalla oli
marsalkan valtakirja laukussaan» j i
hiilenkaivajain järjestöstä voidaan
sanoa (myöskin) että jokaisella sen
jäsenellä on järjestäjän lupakirja
salkussaan. Lewisin masiina raken­tuu
holhousmeneteln^lle. Milloin
ikinä lupaava union jäsen nostaa
päätään yläjpuolelle yleisen tason,
liitetään hänet Lewisin hallintoma-siinaan
ja pannaan palkkalistalle,
jos hän on ostettavissa. Ellei hän
ole ostettavissa, julistetaan häntä
vastaan sota.
Matiina Inoldcacovlttelun kannalla.
Hiilenkaivajain järjestön poliitti­nen
johto on John L. Lewi8in 'a
William Greenin käsissä ja heitä
avustavat John Kennedy ja Philip
Murray. Kolme ensiksi mamittua
ovat taitavia ja tuntevat kaivosmie­het
ja tietävät miten vedota heidän
tunteisiinsa. He ovat tinkimättömäs­ti
luokkasovittelun kannalla eivätkä
näe ulkopuolelle palkankorotuksien
ja työolojen parantamisen. Tässä
suhteessa ovat he heijastus kaivos­miesten
Järjestön enemmistöstä»—
tällä kertaa. (Heillä on jäsenistön
aatteellinen johto, kuten erottautui
Joka kerta kun tuli esille muita
kysymyksiä kuin hiilenkaivajain Jär­jestöä
koskevia. Tämä, sekä voiman
ja päättäväisyyden — sekä palkka­listan
—^ runsas käyttö tekee hei­dät
kykeneviksi pitämään asemaan­sa.
Järjestökysymykses^ä oh heidän
voimansa kuitenkin niukka. Ainoas­taan
kieltäytyminen tunnustamalta
Jäsenistön enemmistöä antoi heille
mahdollisuuden pitää päänsä.
Vanhat tirogretiiiTit.
Entisaikoina oli kaivosmiesten
unio hyvä metsästyspaikka progres-siiveille.
Se oli pesä, missä Sosialisti-puolueen
teolliset kananpojat hau­dottiin.
Ja minkälaisia sikiöitä siel­lä
oli? Thomas Kennedy, Charles
Keeney, John Brophy, Chris Gol­den,
John Kessler, Otto Gunner Ja
satoja pienempiä. Missä ovat he
nyt? Niin. erottamattomasti ovat he
nyt sidotut taantumuksellisimpaan
masiinaan, mikä milloinkaan : on
kontrolleerann^t hiilenkaivajain Jär­jestöä,
että viimeisessä konventsio­nissa
olivat he kaikki taantumuk­sellisen
masiinan mukana kaikissa
kysymyksissä, lukuunottamatta Hess-leriä,
Joka Ku Klux : Klanilaiseii
kannattajoukkonsa takia äänesti Le-wi8iä
vastaan toimitsijain äänestä­misen
puolesta nimittämisen sijaan.
Klan, mikä harjottaa melkoista
isisältä poraamista», kontoolleeraa
asiallisesti koko Indianan Järjestöä
Ja valintaoikeus Järjestäjiin nähden
merkitsisi silloin sitä, että siellä
voitaisiin panna järjestäjäksi tämän
näkymättömän valtakunnan mies,
Joka saisi palkan hiilenkaivajain
Järjestöltä Ja olisi Ku Klux Klanin
kontrollin Iiunen ja toimisi 'sen hy­väksi.-
Kaikissa muissa kysymyksissä,
joista konventsionissa kamppailtiin,
olivat vanhat progressiivit yhtä
mieltä masiinan kanssa eivätkä mil­loinkaan
Pötkineet vastaan tai i l ­maisseet
pienintäkään erimielisyyttä
masiinan kanssa. He ovat toivotto­mia
eikä radikaalien ole : otettava
heitä latuun millään tavalla. To­dellisuudessa
tekee heidän tutta-vuutensa
radikaalisen liikkeen kans­sa
heistä vaarallisia vihollisia, pal­jon
vaarallisempia kuin ovat aito-konservatiivit
Radikaalit.
Lewisin vastustus konventsionissa
Jakautui kolmeen ryhmään. Ensik?i
olivat kommunistit, Jotka taistelivaf
Lewisiä vastaan periaatteellisista
syistä, hänen yhteiskunnallisten mie­lipiteittensä
ja hänen yleisen menet­telynsä
vuoksi. Seuraavana olivat
radikaalit eli militantit, jotka ha­luavat
taistella hiiliparooneja vas-
, taan ja jotka ovat tyjtymättöxniä
Lewisin työnostajain palvelushaluun
ija sovittelupolitiikiaan, sekä siihen
i hillittömään vainoon, jonka alaisek-
^ si kaikki taistelijat uniossa joutu­ivat.
Tämä aines on myötätuntoista
ko.Timunisteille ja on erinomaisen
; hyvää taisteluainesta. Viimeksi tule-jvat
ne, jotka eri syistä ovat l>ewisiä
i vastustavalla kannalla, useimmiten
i paikallisluontoLsten k y s y m y s ten
; vuoksi. »
Militanteilta puuttui asiansa aja-i
jia, josta oli seurauksena että muu-
ItÄHiat heidän edustajisUan puhuivat
useammin kuin olisi ollut suotavaa,
jos muuten olisi ollut mahdollisuus
menetellä. .Väitteh muutamien täytyi
puhua jokai-^essa kysymyksessä, mis-eä
radikaalien edustama kanta oli
puolustettavana. Suuri enemmistö
kommunistien edustajista oli kyke­nemätön
saamaan ääntään kuuluvil.
le englanninkielen taitamattomuu­tensa
ja kokemattomuutensa vuoksi,
mutta tästä huolimatta olivat he op-po.
sistionin selkärankana ja tulevat
olemaan sinä keskuksena, minkä ym­pärille
läheisessä tulevaisuudessa tu
lee kokoontumaan mitä lujin vasta
nintakoneisto Lewi3in masiina vas
taan.
Radikaalit oppivat taittelemaan.
noille väleille ja syj-tti tästä erotet- ja järjestön sisäistä politiikkaa —I
Ne raHikaalit, jotka eivät olleet
koinmunisteja, edustivat lujin ta vas­tarintaa
konventsionissa. Tämä ryh­mä,
oppi vähitellen taistelemaan kon­ventsionissa
ja konventsionin loppu­puolella
oli heidän äänestysvoimansa
noin 450. Tämä ilmeni kansainväli­sen
kaivoskongressin edustajain va­linnassa,
jolloin John Hindmarsh, jo­ka
taisteli kommunistien kanssa jok­seenkin
kaikissa kysymyksissä, sai
449 ääntä.
Se on tästä taisteluaineksesta, mis­tä
järjestetyn oppösitsionin täytyy
tulla. Kommunistien johon ja kurin
alaisena olisivt he jo nyt lukumää­rältään
kyllin yoimaikkaat kukista­maan
nykyisen virkavaltaisen hallin­non,
mutta ennenkuin Jäsenistön
suuret joukot kehittyvät aatteellises­ti
tälle kehitysasteelle on riittävä
määrä miehiä uhiotoimitsijoiksi, ei
tällainen voitto tulisi olemaan pysy-iväinen
ja se saattaisi olla tuhoisa­kin.
•
Taictelu johdotta.
Hallinnon johtajat ymmärtävät
kaivosmiehiä. Kaivosmiehet . ovat
horjumattoman uskollisia järjestöl­leen.
Se ori heidän elämänsä suuri
asia. Se antaa heille kaiken sen
suojeluksen, mitä heillä on. He
ovat uhranneet paljon sen puolesta
ja he tietävät, että ilman sitä olisi­vat
heidän") olosuhteensa kerrassaan
sietämättömät.
Taantumukselliset Johtajat < tietä
vät tämän tosiasian Ja he koettavat
kuvata Jokaisen oppoöitsioriin.Johta
Jan hiilenkaivajain Järjestön salai
seksi tai julkiseksi viholliseksi, joit­ten
ainoana toiminnan kannustime
nä on heidän Järjestönsä tuhdami
nen. Sellaisilla syytöksillä haudan
kolkolla äänellä «Eitettynä tuhannel­le
yhdeksällesadalle edustajalle on
vaikutuksensa eikä mitään todistuk
sia tarvita.
Kaivosmiehet eivät hyväksy ketään
johtajaa. Joka hyväksyy palkkojen
alennuksen. Sentähden puolustan-tuu
L. koplakuntineen kaikkia hyök
käyksiä vastaan numerotaulukoilla,
Joitten tarkotus on osottaa että he
ovat saaneet aikaan enemmän palk.
kojen korotuksia kuin mitkään muut
Johtajat koko järjestön historiassa.
Nova Scotian kaivosmiehiä vastaan
taistellessaan heilutteli hän punaista
lippua Ja teki syytöksiä Kolmatta
Internationalea vastaan. Lewis pai.
nosti vieläkin voimakkaammin palk
kojen erilaisuutta Nova «Scotiassa Ja
Yhdysvalloissa. Hän syytti Nova
Scotiän hiilenkaivajain radikaalisia
johtajia siitä, että he olivat hyväk­syneet
palkkojen alennuksen samaan
aikaan kun hän oli hankkinut Yh-dysvaltain
hiilenkaivajain taskuun
$44,000,000 vuodessa palkkojen ko
rotuksina.
Hyvät ^«Bt hiiliparoonieB IcaasM
LeyriMlle tärkeämmät.
Edustajat ojivat aatteellisesti yh
tä niieitä Lewisin kanssa. He eivät
pitäneet lukua palkkorjuudesta va­pautumisestaan.
He ajattelivat aino
astaan työvoimansa myymistä mah
dollisimmah korkeasta hinnasta.
Seikka, että Lewis painosti enem­män
Biritish Empire hiiliyhtiön väli­sen
sopimuksen rikkomisessa, oli se
että sopimuksen rikkominen Järjes­tön
minkään osan kanssa ja hiilipa­roonien
välillä heikentää hiiliparoo­nien
luottamusta unioon ja tekee
sopimuksien aikaansaamisen siten
vaikeammaksi ja sen^ kautta piten-tää
lakoista aiheutuvia, työttömyy-den
aikoja.
Taistelussa Howattia vastaan ei
Lewis liiaksi painostanut taistelua
Kansasin teollisuustuomioistuinVi
vastaan, mutta sitävastoin pani hän
suurta painoa Kansasin"^ kaiyosmiej-ten
johtajain ja hiiliparoonien huo-tuja
Kansasin kaivosmiesten virkai­lijoita-
Sikäli kuin Levis on kysy­myksessä,
on kaivosmiesten järjestö
vain liike. Jonka hoitaja Lewis on.
Hänen myytävä tavaransa on jäsen­ten
työvoima. Kuka tahansa vastus
taa tämän tavaran ostajia, tekee ri­koksen,
josta saa ankarimman ran­gaistuksen.
Liikkeenhoitajan tehtä-vä
on pitää kaivosmiehet tyytyväisi­nä,
jotta he antaisivat mahdollisim­man
hyvän palveluksen ostajille.
Lewi«in masiinan tykistö.
Hiilenkaivajat eivät pelkää radi­kaaleja
sellaisenaan ja sen tähden
kuvailevat vanhat johtajat heille ha­janaisen
ja kelvottoman unioh ja a-lennetut
palkat, jos radikaalit saa­vat
kontrollin. Konventsionin kaksi
ensimäistä päivää käytettiin jokseen­kin
kokonaan mielialan herättämi­seen
radikaaleja vastaan-ja ne radi­kaalit,
jotka käyttivät puheenvuoro­ja
torjuakseen punaista pelkoa sai­vat
jotenkin aikaan sekaannusta vä­hemmän
älykkäiden mielissä Lewi­sin
luomaa tuhoisaan olentoon näh­den.
Heti kun Lewi8 oli saanut ra­kennetuksi
psygologiset etuvarustuk-sensa
lähetti hän esiin iskujoukkon­sa
vaarallisten päätösesitysten kera,
jotka saatiin vihollisen etujoukkojen
läpi näitten ollessa vielä huumauk­sissa
mja-kkykaasusta.
Onnistuttuaan ensimäisessä hyök­käyksessä
sai <Lewis luottamusta, mi­kä
antoi hänelle puolueettoman jou­kon
kannatuksen, joka aina on voi­makkaimman
puolella.
Lewisin heikko koilta.
John L. L«wi3sin ainoa ohjelma
on oletettu kyky myydä kaivosmies­ten
työvoimaa korkeimmasta mah­dollisesta
hinnasta. Mutta hänellä
ei ole ratkaisua pulmiin, mitkä ai­heutuvat
kaivosmiehille uuden ko­neiston
käytäntöönottamisesta kai­voksiin
Ja kohottaen hiilentuotantoa
miestä kohti ennenkuulumattomassa
määrässä ja aiheuttaen siten suur­ten
työläisjoukkojen erottamisen
työstä.
Tämä on hiilenkaivajain vaikein
pulma, työttömyyden pulma.
Tässä kysymyksessä vaikuttavat'
radikaalit tehokkaasti. Heillä on oh­jelma.
He tulevat esiin kuuden tun­nin
työpäiväväatimuksella ja ^ hiili­kaivosten
kansallistuttamisella. iLew-isin
väittäessä että hiilituotannossa
on 200,000 miestä liian paljon, selit­tävät
radikaalit että niin ei ole, vaan
että hiilenkaivajia on liian paljon
union ulkopuolella. Vetäkäämme
kaikki kaivosmiehet unipon ja sen si­jaan
että heittäisimme ainoatakaan
kaivosmiestä: työttömäksi, lyhentää
käämme työpäivä ja jakakaamme
työ kaikkien kesken.
Radikaalit; opettavat kaivotmiefaia.
'Hiilenkaivajat eivät rakasja hiili­parooneja,
mutta heille on opetettu
että ilman hiiliparooneja ei kaivet­taisi
hiiltä ja niinollön ei ilman hiili­parooneja'
piisi' työtä, eikä -ruokaa,
vaatteita eikä äuojaa. Radikaalit
opettavat' hiilehkaivajille että hiili-paroohil.
eivät kaiva hiiltä, eivät edes
Johda kaivoksia, vaan tekevät sen
useimmassa tapauksessa palkatut
miehet. Hiiliparoonien syrjäyttämi­nen
merkitsisi sitä että he itse 'joh­taisivat
kaivoksia Ja hiilentuotantoa
ja että kaivosmiehet siten saisivat
paitsi sen, mitä nyt saavat, myöskin
sen osuuden työstään, mikä nyt me­nee
hiiliparooneille voittona.
Kun nämä tosiasiat Juurtuvat
kaivosmiesten union toimeliaan vä-hemmistön
mieliin, tulevat he ko­koontumaan
niitten Jo'ht^*ain ympä­rille.
Jotka Lewis nyt uhraa sen täh­den,
että he taistelevat luokkansa
etujen puolesta. Radikaalinfen Joh­to,
mikä nyt on kehittymässä hiilen­kaivajain
järjestössä, ei tule kulut­tamaan
voimiaan ; hyödyttömässä
taistelussa masiinaa Vastaan cvirka-vallan
ja kansanvallan» kysymykses­tä,
kuten tekivät sosialistipuolueen
miehet, vaan he osottavat että radi­kaalien
taistelupolitiikka tarjoaa pa^*
reman ratkaisun kaivosmiesten ede*
sä oleville pulmille kuin Lewisin ku-hertelupolitiikka
Ja että taistelulla
voidaan saavuttaa paremmat tulok­set
kuin istumalla ranSiikon suotui-sassa
ilmastossa pöydän ääressä so­vittelemassa.
Radikaalit osottavat
tien siitä umpikujasta, mihin uupien
koneitten käytäntöönottaminen kai­voksissa
vie hiiliteqllisuuden.
oli Lewisin masiina huonolla puolella
JIutta sen tähden ettei ollut johtoa,
joka olisi voinut koota joukot aat-,
teellisesti ympärilleen, saattoi Lewi-'
sin masiina odottaa siksi kunnes
näitten kysymysten herättämä kiuk-|
ku oli hälvennyt, painaa hatun pää­hänsä
ja mennä kotiinsa.
Kaivosmiesten järjestö on voimak­kain
työväenluokan järjestö Ameri­kassa,
Se on taisteluhaluisin ja ra-rikalismin
läpitunkema. Kommu­nisteilla
on mainio tilaisuus saada
johto tässä sutiressa taistelu järjes­tössä.
Perustavaa-työ ^ tehtiin tule­vaa
toimintaa vartenTjO^nSiänapoli-sin
konventsionissa. Ja tämän itse­asiassa
oli ainoa arvokas saavutus
niitten kahden viikon aikana, minkä
edustajat olivat istunnossa. „ Radi­kaaleilla
oli poistuessaan käytännöl­linen
ohjelma lähimpää toimintaa
varten, sekä koneisto tämän ohjel­man
toteuttamiseen.
"VVorkerspuolueen toimeliaisuus
konventsionissa, sen kirjallisuuden
levitys ja kokouksien järjestäminen
j a ennenkaikkea Daily Workerin
vaikutus on osotuksena Amerikan
kommunistisen puolueen eloisuudes­ta
ja toimintakyvystä. Se osottaa
puolueemme täydellistä vaikutusval­taa
Yhdysvaltain työväenluokan va­semmistoliikkeessä.
Ruotsin metalliteolli-suusliitto
(Ruotsin metalliteollisuustyöläis-ten
liiton vuosikokoukselle esitetys­tä
vuosikertomuksesta käyselville,
etltä liiton jäsenluku on viime vuo­den
aikana kohonnut 485, tehden
nyt vuoden lopulla 3,445. V. 1923
on edelliseen vuoteen verraten ol­lut
liitolle suhteellisen suotuisa.
Työttömien liiton jäs'enten luku­määrä
on vuoden kiaana alentunut
1,786 :äta 719 :aan. Työttömyyden
takia vuoden aikana hukattuja työ­päiviä
on ollut 354,381, vastaten
963,765 edellisenä vudnna.
Masiina ei ole ToitUmatoii.
Variha masiina on voitettavissa
koska siUä ei ole minkäänlaista
suunnitelmaa tulevaisuutta varten.
Sen voima perustuu uniossa myytä­vänä
olevan kyvyn ostoon ja siihen
seikkaan, että sillä on vielä kaivos­miesten
enemmi^L-t^atteellinen
Johto. Tämä on myönnettävä siksi
kunnes tuodaan päteviä todistuksia
siain päinvastaisesta laidasta. Ky­symyksessä
toimitsijain nimittämis-vallasta,
suurten osastojen edustuk­sesta,
Howattin Juttuasioissa, mitkä
eivät koskeneet abstraktisia teorioi­ta,
vaan hallinnollisia kysymyksiä
E r i p a i k k ^ ^
GREGOIRBS MILLS. ONT.
Teille pojat. Jotka olitte täällä
tutkijakomitean kuulusteltavana vii­me
marrask. 18 päivä, teidän to­distuksenne
on nyt täällä. Lähettä­kää
niipenne Ja selvä osotteenne
allekirjoittaneelle, niin lähetän ne
teille heti. Ja olkaa pojat varovai-sia,
ettette joudu petetyksi, kuten
eräs poika kertoi viime syksynä jou­tuneensa
heti kun tuli Suomesta.
Eräänä iltana, kun hän kavereit­tensa
kanssa katseli kaupunkia, Jo­hon
he joutuivat, tuli , hieitä vas­taan
,ka:ksi miestä Ja aflkoivat pu-
Tjutellä Ja tahtoa työväen . kokouk­seen,
jossa heitä sitten kuulustel­tiin
Ja he näyttivät vaiikilatödis.
tuksensa. y.m. Sitten heitä, pyydet'
tiin yhtymään siihen järijestöön, ja
he yhtyivät. Sitten .ihe menivät seu­raavaan
kokoukseen. Jossa he huö.
masivat joutuneensa taistelemaian
sitä Järjestöä vaataan johon he
kuuluivat Suomessa. Sen järjestön
kautta he kuuluivat K.- K. Ja P.
T. • Kseen Ja nyt meitä ja meidän
järjestöjä noin parjataan, eikä pal­jon
muuta ohjelmaa ollutkaan.
Kylä se oli työläisten kokous, ih­metteli
poika. Samalta pojalta ky­selin
m.m. Kronstadin kapinallisia
Ja sanoin täällä kaupattavan sen
nimistä kirjaa Ja selostin sen sisäl­töä,
Johon poika arveli: cEi kai sita
rehelliset työläiset kauppaa». Tä­hän
vastasin, että kota herra ran­gaista
tahtoo, sen hän tyo sokeudel­la
Ja teillä, pojat on oikeus kär­sineinä,
rehellisinä taistelijoina teh-
.dä kysymykset niille. Jotka teitä
haluaa tutkia, että minkälaisiin Jär­jestöihin
te kuulutte, d i toisin saii<^-
en, tutkijat kuuluu, sillä teitöhän
on jo kylHin tutkineet Suomessa ne,
Jotka" parjaa kansäinvMistä työvä­enliikettä.
. *
Gregoires Mflls, Ont.
L. Laitinen.
Suomesta Ganadaan
perustaa ensimäisen suora^iaisen matkustaialJilrnn* 4
maista Canadaan ^Videsta yyxodestJ^^S^^n^^^m^
ajanmukaisilla höyrylaivoilla. *«*aen tyna t u a n e t ^^
GÖTEBORGISTA SUORAAN HALIFAXIIN o. »
<Ja aieltä New lÄS). ' ^ ^ A D A :
«STOCKHOLM, 26 n. maaliat T .
«KUNGSHOLM» iVp. kdS?*'i? *"*
•Di^ormiNGHou,: Ä II - -«^^3^p.
milla junayhteyksillä määräpaik£S MSL^^p
joka tanoo M l e nopean j . . » o r a n S S S *~ " « « i j Yo*?^r" « ^ - - Ä a x i , . (.ahi
Cabin ja II luokka $155.00; III Inokk» Slos
H U O M . ! - EI MITÄÄN SHRTOLAISVEROA CANADA
Saadaksenne tarkempia tietoja pUeteistä vm V c ^ , ^'
kääntymään lähimmän asiamiehemme puoleen, tahi ' "'^^'''nie
Siedish American Line 24 State St. 127 So. Third St. tte ru
NEW YORK. N. Y. MINNEAPOLIS. MINN. SEArkfVJ^
PAUL GULIN & CO.. G. P. A. ERICK J KnpTr
518 St. Catharino St. We.t, Montreal. Que. Port Arthurit
KANNASTO. LOCAL AGENT.
Liberty BIdg. Lorne Street, Sudbury, Ont., Box 69
TEEN KAIKKIA
BäätällDalaan kuuluvaa t | i
kohtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdis-tus
ja silitys tehdään huolellisesti.
O. KOIVULA '
Kunnaksen Groceri
PARHAIN PAIKKA TEHDÄ KAUPPAA
KaiJcenlaiaU säkldtavairaa myy halvempiin hintoihin. Kysykii
meiltii-ennenkmn ostatte muualta.
FIJANK KUNNAS
Telefooni 2506 North ' " '
470 Oliver Road Port Arthur, Out
WABOS. ONT.
Karjalan ilmalaivaraliaiton kar­tuttamiseksi
Tom Holm vastaa J,
A. Heinosen haasteeseen lahjoitta­malla
$3. Ja haastaa puolestaan
seuraavat henkilöt kolmesta dolla­rista:,,
•
- —Käiie Autio, Nestori JoMnen Ja,
Jalmari Virta, Wabosista, John Pra­han
A. C. Ry Mile 154, Evertti •
Ketola A. C. Ry. Mile 154 ja A l ­bin
Holmberg A. C. Ry MUe 68.
Toveruudella .
HYVIÄ ARVOJA
TYÖLÄISILLE
Me teemme ja myymme
parjiaita jalkineita .
Teemme myöskin ensilaok-kaista
korjaustyötä. — Ko­keilkaa
meitä kerran ja olem­me
varmat, että tyytyväis^r-tenne
tuo teidät meille jälleen.
Vastapäätä cTarmo^-ruokalaa.
JOE HOLOMEGO «
Port Arthur, OnUrio.
Twin Git; Bottllng Worl[s valmistaa ehdottomasti parhaat pehmeät Juomat Port Aröhurin pa­rissa..
Kysykää kaufioista meidän tuotteitamme^ Linjoille ja farou-osastoille
tilaukset toimitetaan nopeaan ja erityisellä huolella. —
Lähettäkää koetilauksenne.
O s o i t e :
Puhelin South 2100 -
819 Minnesota St — Fort William, Ont
V. TUOMI K. A. MERIKALLIO.
(Omistajat.)
iUd sen jo tietävät
•tta parhaimmat ja monipuoHaem'ma^;»iryotu«japmat Thunder Bay
alueelU saa kun tilaa ne Ihtern^Uonal BoltUng Worksilta.
-1 P<hoAe 2003 North.
International Bottfing Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
•••-,T.:H.
AlgomalinJan miehiä pyydän mak­samaan
haasteensa tov. Matt Jalo­selle,
121 Huron St, Soo, Ont.
ERICK PIIRAISEN
-?artariiiik»—Tnpakkakaappa ja Pai-tprnnma
sijaitsevat
17 Lang St. Cobih. Ont.. Cao
NYLAND GRÖCERY
Parhain paikka on. tehdä kauppaa meillä. Välitetään kaikba
ruokatavarakaupan alaan^uluvaa tavaraa.
Huom.I Vaihtaa Ja ostaa kaiklda farmituotteita.
' P. NYLAND .
_229 GrindwaII Aye. Port Arthor, Ontsno^
JOHN AARNIO MEAT MARKET
VANHIN SUOMi^iLAINBN MHAJKA^UPPA.
319 Bay St. Puhelin N. 1724.
- "Myy kaikenlaista «hätävaraa, kalaa. Norjan rasvaallia. pn»-
lukoita, ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpnn hmtoiMD.
Hinnat kohtnullitet jä kobtela kaikille yhtilainen.
John Aaririo, Port ^J^hur, Ont
-a » i * " * -
jalomDotoiseks
toksista, joita
nalle, räenim
miehet, joita
näitä veistoksi
leet todella s
taan. He ova
itaisesti kehitty
«kääii meidän
mies voi sanoa
Tin kehittyneer
leuden kaipuu
pakoitti muina;
tämään ruumi:
mistelun ja url
oli vielä toinen
mikä pakoitti
Tuumiillista kui
Niihin aikoih
alinomaa kiivai
.nan ja Spartan
di ylivallasta i
Näissä" sodissa
ien kuntoisuus ,
«en aikaisista
Eihän silloin vo
laisista sotatekr.
joita me nyt nät
. tiin mies miestä
taa rastaan, ja
Mti. kuntoisuus
taistelun kulun,
makkaiden sotils
silloiset vallassa
Taltion, kansalali
•leita.' Nuorukaft
tää ruTimiillistei
.karkaisevan le
Hentiin niinkin
Spartassa vietiin
ka olivat raajan
luumijilisesti e]
kuolemaan, sillä
olevan mitään hy
tio tarvitsi terve
lukaisia. Ruumi
oli siis ratkaisevi
«ssa ihmisten ky
(omistavia) hyöd
siksi. Sotilaiden ,
ko teki välttämä
lun ja urheilun h
Keskiajalla oval
^ set vähentyneet ji
i taminen siirtynyt
ten yksinoikeudeki
lunsa päämuodot
jonka yhteydessä
«astus ja lisäksi
[ Muita urheilumuot
ti tunnettu eikä
; iaan näille n.s.
Alituiset sodat lä
leidän vasalliensa
i «en ajan aateliset
I larjoittamaan . ru
1 väliajoilla näitä url
*äen. Myöskin sui
«yömingrit ja mäs!
1 »äitä aatelisia koi
¥ssä menettämään
Uiaa, \elinvoimaa, t
Iäisten ruumiinharj
jPeodaalisen järjest
[pitäminen nousevan
|toyrityksiä vastaan
I Kylimykset varustu
rtapahtumia varten
ninmiillista kuntoaj
PeodaaOiyliriiysten
%uns ei voinut 1
jnstnstaa taloudellii
[•»inhaa eteenpäin mi
p5si rappeutuneen
iMelmän pois histe
I *» käytettyjen kuiiss
|.:^^5t herää-siis
l^rraristo nrheflee j
«nemnie. Porvarist
Jfieaun avnlla koota
[ « e n elämänsä ta
I JJi luonnollisten .koi
I Ja näin oUen koituu
P»an menertykseksL
[POR^ tahtookin
pSn«ta knlttuuria h
|«wen oTnien harrsb
Inokkaticdoti
^^^Sinen palöaty: