Canadan uutiset, September 2, 1920

              • • ' ' » V I .
BIVU 8
mm
; ÖANAbÄNUUTa$%PORT AETHUR/O Torstaina Syysk. 2 p. 1920 NUMERO 36.
*eiltäja
K a i k k i a l t a
t BROOKLYN BULETIINI.
: Näinä amerikalaisina '' koirain
päivinä" on täällä suurkylässä
ollut kuuma ja | kylmä kuin rys­kän
saunassa. Tässä oli jo muu-danna
päivänä niiu: kuumakin,
;että Broadwayilä oli lähes joka
toinen mies punatukkainen ja
^anustat hevoset j a Valkoset kissat
olivat kuolla sukupuuttoon. Kau­punki,
joka ei juuri muuta ole
^uin verrattoman suuri kiviröyk­kiö,
oli kuin kuumaksi paahdettu
.'sauiian kiuas, että sadekuurot te-
'kivat: siihen sanaan vaikutuksen
kuin löylynpano kiukaalle. u\Ion-ta
hikipisaraa sitä on New Yor-
'kissa pudonnut. Toiset ovat hi­koilleet
hyvää ja toiset pahaa
tehdessään, yhdet tienatessaan
leipää, toiset sitä 'syödessään. Eh^
kä silti enemimän hikoillaan pa­huudessa
kuin hyvyydessä, 'liäpe-iillise.
ssä kuin kunniallisessa teh-
;^ävässä. *iVoi maailmaa pahuu-iden
tähden. ja voi sitä ihmistä,
'jonka kautta pahei'inus tulee!"
IMuttajänkki sanoo,, että kaikilla
koirilla on. lieidän päivänsä ja
TORNION JOKILAAKI^ON
UUTISIA.!
Arvoisat! Amerikan suomalaiset
lehdet, | !
— Tornion raastuvanoikeudessa
Jieinäk. 19 p., oli esillä syytös
Isak Maloa vastaan jujopumisesta
ja väkijuomien kaiipittelusta.
Syytetty Malo, joka ei ollut vas­taamassa
syy töstääiijisakotettiin
poissaolosta 200 mk. ja velvoitet­tiin
heinäkuuni 26 p. 5,00 markan
sakon uhalla olemaan jsaapuvdla,
jolloin asiaa uudelleen ; käsitel­lään
Tornion raastuvanoikeudssa.
Samaten juttuun haastetut todis­tajat
Onni Hilden ^ja 'Kalle Sirviö
sekä Jaakko I Väisilncn, jotka
myöskään eivät olleet I saapuneet
tilaisuuteen, sakotettiin r poissa­olosta
50 mk. kutakin ja velvoi­tettiin
mainittuna päivänä ole-mnan
saapuvilla 100 markan sa­kon
ulialla. ,
— Suuri rahan salakuljetus,
jossa oli syytettynä vkeMoseppä
Oskar Väisänen Ilelsingistil ja
poliisi A. Erikson IT^^jparannal-kerran
e-oikeudelle
ta, oli nyt kolmannen
siliä. . Syyttäjä esitti ^
joukon sähkös'anomain' sekä
1 >a.n kki k n i 11 i en j äl j e nn ö|k siä, j ois­ta,
käy selville, f että vastaaja on
'Äiin onkiu^ siliä nvitil muille: te- 'hnrjoittaiiut valuuttakjeinottelua
•Jkee, sen kohdaltaan löytää, oi- joka nousee huomattayiin sum-koon
se liyvä;(tai paha. Kuten Viäisänen
pässin Parvet kasvaa pässin o-
,'maan päähän, niin löytää ihmi­nen
kupistaan .sen juoman, jonka
toiselle sekoitti. Toiselle kuopan
kaivaja ^ivallisesti suistuu siihen
itse. Ei ole siis haudankaivaja
'kaukana; Jos te toinen toistanne
purette ja syötte, niin varokaat
iett e t te toin en to i s ilt an ne purru k.
*si jai syödyksi tule. On sopiva
älna joskus johtaa se mieleen.
'\ Siniset juhlat. Nykyaikana o-yat
melkein kaikki n. s. 'juhlat
"Siniset. Ainakin on tuo arvokas
ja ylevä sana, jullia, aikanut tun­tumaan,
kiiulostamaan ja maistu-
.m aa n. näy 11 ä misest ä puhett a-kaan,
joksikin siniselt-ä. Se aihe­utuu
siitä, että vaikka olisi kis-
:santappajaiset, niin kyllä niitä jo
. j u hl i n a il m o it e ta a n • ja. j u h 1 ik s i j a
suuriksi päällek|n; kutsutaan.
Nrin jokapäiväisen kuluneeksi on
tuo, muuten niin ihana ja paljon
ipuhuva ja ilmaise!\'a sana tullut,
että se pyrkii himmentämään to-dellisten
ja • oikeainkih juhtain
v^nerkitystä ja arvoa, alutta' mi-
.nun piti vaikka vain pikimältäin,
i o i n ohimennen mainita, että
meillä täällä oli oikeat siniset
^juhlat viime sunnuntaista viikko,
'^uhlasaarnaaja oli isininen kuin
Jade, juhlapaik^ka sininen, pöytä
•*ininen, saarna sininen, ja kun
j|uhlayleisön muodosti: kolme
saarnaajaan, s-^e 1 in is t u va a - " i i k -
Ivaa", niin juhla toti'sesti oli sini­nen.
Mutta "juhla" se silti oli
•^a *'suu^i" päällekin se oli. Se
.^li kä r pä n t i rskuu t a a k i vilä j äs tä
^ia harallaan nauru(| aidan päältä,
'cli seuraaavt sanat omalla nuotiU
. l a E i k ä .'j^e sääsken ääni kuulu
ma a s t a. t ai V a h a 11 e." S i i s, s in i ne n,
;f,ininen, niin sinisen sininen.
Amerikkaantulokuumetta kuu­l
u u tuhannet ja 'kymmenet tu-
;hannet Suomessa potevan. Niin
ainakin tietävät kertoa sieltä ttln-
•"iie tulleet kansalaiset. Aivan y-
Jeistä kuuluu olevan Amerikkaan
^tulo-uhka, että on harva se ihmi-
"J^ien, joka| ei työkansasta olisi
;,tä n n e t u lo - h a n k ke e ss a. Ja Heisi n -
'ki ja lianko on aivan tulvilla
-Amerikaan tulijoita. Ja kun
'""Amerikan konsuli ei passeja lei-;
anaa, painavat suuret joukot Ca-
,nadaan. Ainoastaan naiset, lap-
^et ja vanhat miehet kuuluvat
i6uomessa4 passeja saavan. Keski­aikaisilta
iiiehiltä kuuluu ne ole-
;van tiukasti kiellettyjä. Nämä o-yat
afviain tuntijain kertomuksia
'Ja aivan tupituoreita.
Ä Suomeenmatkustamista ei Theo-
S)ilus pidä vieläkään ainakaan
^oistaiseksl viisaana, ellei aivan
'Srälttämättömiä asioita ole, jotka
sitä vaativat,
mii n, ^ v a i k k a ^'a s t a a ja
koitti kieltää kaiken syyllisyyden
luiolimatta siitä, että eräät säh­kösanomat
jn kuitit on varustet­tu
hänen allekirjoituksellaan ja
niistä käypi selville että: thän on
ollut sähkösauotiiavaihdossa Ruot
sin raha kein ot teli ja in: ka nssa.
Syyttäjän -pyynnöstil M lykättiin
juttu 20 päivään syyskuuta lisä­selvitystä
varten, jolloin Väisä­sen
on itse :oltava saapuvilla 500
markan sakon uhalla j a Erikson
i t s e t a i k ka a s i a m i e h e n; k au 11 a
myös 500 markan sakon uhalla.
— Isak Maloa, Torniosta, sa­kotettiin
toiskertaisesta väkijuo­mien
,myynnistäi 1.500 iniarkkaa,
vast. 3 kk., vankeutta. ; Malo i l -
iiioi11i tyytymättömyyttä päätök-seen.
„ '
—:^Iaidon hintaa uhataan ko­rottaa
Iissä 2Yj. markkaan, mikä
tuskin tulee toteutumaan: Syy­nä
Ivorotukseen i sanotaan ole van
lieinätyöläisten suunnattomat pal­kat,
mutta sitVeukin ; tuntuu se.
l i i a 11 i s elta, s il 1 ä e r ä s ^ ii 1 ä i ne n i -
säntä, joka: m^röskin on isaanut
osansa suurten palkkojenniaksa-miscsta;:
on laskenut 'lieinäkilon
tulevan ma ksamaan hänelle- n. 15
pennin paikoille, mikä hinta ei
suinkaan tunnu vielä vaativan
maidonhinnan korotusta, j
— Koulukalustot. -Alatornion
Ijiakan piirin vastaperustetun
kansakoulun johtokunta! on pitär
mässään kokouksessa jättänyt e^
si 1 n i e he n s ä K: Höy n äl ä nin aa n t oi -
nieksi hankkia, kalusto 1 .sanotulle
koululle ja ovat Liakankylän ta­lonpojat
tarjoutuneet kuljetta­maan
kaluston koululle. •
Koulun johtokunnan I esimiehe­nä
toimii Höynälänmaar ja vara-esimiehenä
E. Pie.ssa sekä talou,-
denhoitajana J . iKanniainen.
Hevonen putosi kellariin.
Sellainen harvinainen tapaus sat-tui
Kittilän Alakylässä talok-kaan
Juho Kokkosen hevoselle*
Kokkonen kun palasi Kittilän
kirkolta rahtikuorman viennistä
yöllä heinäk. 11 päivänä kello 1,
niin pani hevosensa elohuoneen
seinälle köyteen syömään, eikä
h u om an nu t ,e tt ä elo huoneen ovi
oli auki. Huoneessa on peruna­kuoppa
lattian alla ja on se kol­matta
metriä syvä j a kuljetaan
sinne pienestä aukosta. Hevo­nen
on luultavasti aamulla; kun
ilma kuumeni ja syöpäläisiä tu­li,
mennyt suojaan elohuoneeseen
ja niin. oli pudonnut takapuoli
kellarin aukosta sisään. Sitä ei
uomattu ennen kuin 10 aikaan
sunnuntaiaamuna, vaikka huo­ne
on aivan talon lähellä ja tien
vieressä. Mutta pien?t pojat al­koivat
epäillä sitä, että mitä huo­neesta
kuuluu, kun tulee vielä
pölyäkin ovesta-ulos. Pojat ot­tivat
aseita käteen ja lähtivät
katsomaan ja huomasivatkin he­vosen
pään kellarin aukosta nä­ky
väli. Tapahtumasta ilmoitti­vat
he hevosen omistajalle ja
naapuritaloihin, joista kokoontui
miehiä sitä nostamaan^ vaan lu­jassa
se oli, kun meni 3 tuntia
siinä työssä keskellä "sahattia".
Onneksi ei hevoselle tullut mi­tään
ruumiin vammoja, vaan jäi
se aivan terveeksi.
Parhaat terveiset!
A. Ollikainen.
läksimme Montrealista Meg^ntic-laivallä
Atlanniu yli ja 8 vuoro^
kautta kestävän matkan jälkeen
jalkoja syvälle. Tämä syvyys on
niin vähäinen, että se on silmälle
huomaamaton kolo pailossä; joka
4 p. heinäk. saavuimme Liverpoo- j on kaksi jalkaa läpiinitäten, jos
liln. Siellä jöuduitnme vartto-j sen pinnalle tekisimme suhteelli-maan
6 vuorokautta, jonka odo- j sesti yhtä syvän reijän. Tiede täs-tuksen
jälkeen saimme l ä h t e ä ' t ä huolimatta on koettanut jär-
Hulliin ja sieltä edelleen 'AvStrea' keillä maapallomme sisäosien ti-laivalla
Turkuun, johon saavuimr laa. Jatkuvat tutkimiset j a liuo-me
15 p. heinäkuuta. Matka su- miot laskujen nojalla näyttävät
jui kaikista vaikeuksista huoli- ^ todistavan yhä enemmän ja var.
matta tyydyttävästi. Laivat oli- memmin, että se on tivistettyä ai-
A-at tungokseen asti täynnä jajnetta läpimitaten. Ne ovat, näet,
moni *• amerikkalaistunut" nai- enimmäkseen osoittaneet, että sc
nen oli tyy ty mätöin ja teki takai­sin
paluulta kokp laivamatkan^
kuitenkaan palaamatta, joka pa­luu
olikin uskomattoman vaikea­ta
aavalla merellä.
Lopuksi kehoitan kaikkia kaii:
salaisia, jotka matkustavat Suo-
• meen, antamaan konsuli Kortteen
Voittaa
kaikki muut lajit hyväni maun' ja tuoksun puolesta. N. ,
haltuun pilettien oston y. m., niin
säästyvät kaikilta niiltä vaikeuk­silta
mitä esim. oli minulla, sillä
uskon ettei pakettiasiamiehet-kään
rupea liänestä hullua hake­maan.
Kiertävä Esa.
ILMAJOKI, SUOMI.
WOLF SIDING, P. A. D.
-— Torni on Ru I la teh dias Osake-y11tiön
kokouksessa iheinäk. 21 p.
päätettiin jatkaa osake}nerkintää
ia aloittaa tehdas 'aluksi konei­den
kalleuden tähden ainoastaan
sahalaitoksena. i
~ Salama iskeny
nukseen. Heinäk.
asemarakcn-
21 lp., vasten
Kesäkuun 21 päivän illalla läk­sin
Port Arthurista. Ennen läh­töäni
kuletin arkkuni asemalle.
Siellä kohtakin eiisimäisen vas­tenmielisyyden;
sillä pakettien
asiamies määräsi arkustani $4.60
ylipainomaksua. Arkkuni painoi
110 paunaa/ Ihmettelin moista
hintaa arkkuni painoon nähden.
Juoksin piletin myyjän luo ja
tiedustelin paljoko paunoja saa
olla täysin maksetulla piletillä.
15 O p a Ulia a o 1 i va s t aus. Man in t a -
kaisin ; pakettiasiamieheu luo. ja
kerroin piletinmyyjän. puheen.
Silloin .hän - sanoi, että se ralia
meneekin arkun kyytistä Atlan-nin
yli Liverpooliin. Tuntui us­komattomalta
ja en maksanut,
vaan menin tiedustelemaan Mr.
Kort tc.elta. Hän sanoi - ei tarvit­sevan
suorittaa vaadittua sum­maa,
sillä _sen painoinen arkku
menee : .vapaasti piletin päällä.
Palasin takaisin pakettiasiamie­heu
luo ja ilmoitin että on paras-t
a j ä 11 ä ä m a 1 k a ni t e k e m ät tä tätä
tietä ja minä vaihdan seuraava­na
aamuna pilettini Canadian
Northern tielle, koska minulla on
riittävästi aikaa. Kun hän oli
sen kuullut, niin silloin.arkku al­koi
S;aada kyytiä pilettini päällä,
joka oli maksettu Port Arthuris­ta.
Helsinkiinv Sitte asiamies se­litti,
että minun tiiytyy se summa
s uori ttaa hevosin ie helle, j oka ku-lettaa
arkkuni Montrealissa Me-gantie
laivalle • 'asemalta.- Voin
suorittaa sen siellä, jos vaaditaan
oli vastaukseni. Kun piiäsin
Montrealiin, niin menin Canadian
Tranfare komppanian o rfiisiin,
joka sijaitsee C. P. R. asemahuo-neessa.
Annoin arkun lappuni
sinne ja käskin kulottaa arkkuni
Megantie laivalle. 'Siellä mies
antoi heti arkustani kuitin; jolla
saan periä arkkuni ja otti niak-kovettunut
kaari, joka kannattaa
maan kuorta, jos sen vahvuus o-lisi
30 mailia, tulisi olla 30 ker­taa
sitkeämj)i terästä ja 500 ker­taa
sitkeä nipl graniittia, siismeil;
le tuntematonta ainetta. Toisek­si
on tultu huomaamaan, että ^
vaikkakin maan lämpö' lisääntyy i ? ! . ^ . . . . . • • ,
kVe/,>sokiu',.sbt+aia., ^kror.uh d1e n yh1 d3e lVläI "a st/ eenl la' kaan. L,ö ytvyy.^ tu. hansittain kaut-joka
53 jalkaa kohden: keskiinää-
T Jli IS JN
• . •• JT- ' • • . . . . . . . . . ..
Ilmolttakr.a meille postikor 1:11 la saadaksenne vapaan näytteen
ja ilmoittakaa samalla hinta, minkä nykyään maksav..te ja ha­luatteko
mustaa, vihreätä eli rekoitettua teetä. Osoite Salada,
Toronto.
jotka siiännöllisesti puhaltavat
aina vissin ajan kuluttua suuret
kasat kiehuvaa vettä ilmaan.
Vaan eivät kaikki kuumat lähteet
I Tiesi mikä odotti.
Kuules Pettersson,
rin, on toiselta puolelta taasen pai­no
keskipistettä kolidcn niin suu­ri
aina kasvavassa määrässä, että
se livistää kaikki aineet kasvavan
lämpömääränkin karttuessa.
sanoi
jierkkukäuppias;; uudelle: ap^^^^
selleen, kuka on osta
suihkulähteitä, eivät heti- lii)i!aantuneen juustopalan, joka
tässä oVi^l .
tä koko lännen selleisia, jotka ! Sen 011 Oijtanut; rouva Niis­uhovat
jatkuvana virtana kiciiu-vaa
vettä maanpovesta kuten ai­na
k in t a valVin e n 1 ä h de. Hu o mat-tavaa
kuinminkin on. että nämä
lähteet ovat jäähtymässä, mikäli
Mitä .siiheii tulee ,m nv.um ""'^^ liimpö,nilla,.k.
jiinualla löytyy tulivuona, eivät "'"'^ '"'^^'t"^-^'"'" "=''-
yöllä löi salama lalas Jäätilan ase­malla
särkien lenimtinkoneeu
kelvottomaksi, j a sytyttäen seinä-paperit
tuleen. Sattumalta vielä
hereillä olleen asemapäiillikön on-,
nistui saamaan tuli samjmutetuksi
ennenkuin se ennätti s|aada suu^
rempaa vahinkoa aikaan, i Lähel­lä
lennätinkonetta naulassa riip­punut
asemapäällikön uusi virka,
puku paloi kuitenkin i aivan pi­lalle.
I .'
— Ankara ukonilma | Enonteki­öllä.
Kcsäk. 27 p. vallitsi Enon­tekiöllä
ankara ulkoniliiia, jota
seurasi hirmumyrsky.: Eeltovuo-
Nyt kun 011 taasen se kiirein
aika ohitse, nimittäin heinäaika,
on mukavaa tarttua kynään ja
piirrellä uutisia tältäkin perukal­ta..
Kovat paperipuittenliommat
täällä taitaa olla tulevana talve­na,
.Tokaineu kuuluu olevan hom-masa
ruveta runnaamaan paperi-pu
i! a jokeeii. Niil Ien joiden ka
metsät ovat joen varressa on nyt
hyvä tilaisuus laittaa puunsa jo­keen,
ei sellaista aina ole tarjolla
j a niuuM^ii 011 mahdoton niiltä
perukoilta runnata. Ensoiksikin
pitkän matkan vuoksi ja toiseksi
suuret mäet tekevät haittaa. Jos
sieltäkin joen takaa lähtisi liik­keelle
viipyisi koko päivä yhden
kuoj-iiian. kanssa ennenkuin sen
SiiiSi radan varteen.
Koulun pitokin on lakkautettu
syystä, o ttä ei ole varo ja maksaa
opcttaialle palkkaa. Eikö olisi,
ollut mitään mahdollisuutta e-nään.
että olisimme voineet pitää
edes tämän kesän ajan koulua.
Emmekö olisi voineet pitää ilta­ni
i a k o u ] u n hyväk s i n i i n k u i n n i o -
nessakin paikassa olen kuullut
t e h tä vä n. .Kyllä" sitä raha a u ii ra­taa
n paljon hyödyttömämpiinkm
tarpeisiin. Piikö -olisi hauskaa, jos
lapsemme, saisiyat edes opetusta,
ei meillä köyhillä ole muutakaan
heille antaa ja sitä minkä voim­me,
emme käytä hyväksemme,
vaan laiminlyömme . veivollisiui-temmc
lapsiemme suhteen.
Täältä olisi paljonkin sanomis­ta,
esim. tästä postiliommasta,
josta on jo puhuttu vuosia sitten,
vaan ei se vieläkään ole tullut
tehdyksi. Ei ole mitään järje.s-tystä;
muuta kuin heitetään ' j u ­nasta
vain kuin jyviä kanoille.
Usein olen kokenut, että jos ku­ka
hyvänsä ei ole paikalla keski-viikkosin
postiansa vastaanotta­massa,,
niin älä luulekaan saavasi
sitä enään käsiisi torstaina, ja jos
säätkin, on j^en ^sisältö jo katsottu
ja pantu sitten jollain nuppineu­lalla
kiinni ja revitty, jos ei niin­kään
ole tehty. Sellainen turha
uteliaisuus on täällä jo ollut pi­temmän
aikaa. Tietää toisen ih­misen
asiat, on jollekin hyvin
tärkeä tehtävä.
Olisihan .sitä kaikenlaista, vaan
on melkein yksin turha vaiva
heille muistuttaa. He eivät tahdo
nämä laisinkaan todista luaansi-?
su ks en o 1 e va n su la t u ssa iii u o d os-sa.
Tulivuorten purkaukset voi­vat
syntyä sellaisistakin syistä,
että halkeama ilmestyy syystä tai
toisesta maakerroksiin, joten täi-;
tä kohdalta paino poistuu, tehden
halkeaman läheisyydessä olevan
aineen sulamisen niahdolliseksi
samalla kun on auveiinut aukko
veden virtaamiselle kuumentu­neihin
maan osiin. Täten synly-nyt
höyry maansisus-kaasujen a-viista
m a n a i ieiiee kyllin voi nia kas
a i lie u 11 a m a a n pu r ka u ksi a. Tii m ä n
otaksuman tuntuu vahvistavan
sek iii sei k ka, et t ä : po i k kea m a tta
kai kk I tuli vuoret o va t joko sa a-r
i 11 a t a i : r a n n i k koma i 11 a. !My ös
tiedetään niitä löytyvän meren-k
i n [)o h .Ja ssa, jo ta v i i s to in su u r t e n
mantereiden sydänimissä ei tava­ta
ainoatakaan purkaustilassao-levaa
tulivuorta. Lienee si.s kiel­tämätön
todistus tulivuorten i l -
niesrymisiin ja purkauksiin •veden
vaikutus kuumennettuihin maan-
>isusosiin.
, Mitä siih.en tulee että tulivuo­ret
useinkin ilmestyvät vuoriryli-missä.
niin on se ihan luonnolli­nen
seikka, kun tiedetään että
vuoristoseudut ovat maanpinnan
h ei k oim m a t ko h da t. sy y s t ä että
ne puserruksen kautta ovat murs­katut,
joten niissä löytyy syviä;
halkeamia, jotka vaikkakin täyt-tyneinii,
kumminkin ovat heikoin-,
pia:kun muu osa pintaa. Seura-u
k' s e n a : t ä s t ä o n si i s, e 11 ä 1 löy ry n
paino puhaltaa nämä heikot tul­pat
ilmaan, avaten siten itsellGen
reijän purkauksille. •..
Ne kraalerit, .jotka tavataan
mantereiden sydänmaissa^ ovat
kaikki sam mune ita • j ä t teitä n iii t ä
ajolta kun nämä seudut olivat
r a n t a m a it a t a i m e r e n s a ar ia. vN ä i -
den aikojen jätteenä lienevät vie­lä
myöskin ne kuumat lähteet,
joit a ta va taan: n i in yi ei ses ti su u-ren
lännen ylänkömailla ja vuo­ri
sto i ssa. t en k in huomiota a n-saitsevat
ovat Yellowstone puis­ton
suuret kuumat suihkulähteetv
dää U ; O va t [)a . toiset su i hk ui ä h-teet
YellowHtone puistossa jo har­ventaneet
purkauksiaankhi, jokji
osoittaa, että kerrokset, joista ve^
si puhaltautuu ilmaan, ovat. jos-
, sakin määi in jäähtynet.
I Yhteydossä tiiman kanssa mai-nittakoon.
että nämä kuumat ve-d
e t p o i k k e a ma tta sisä H. ii ^• ä t 1 i u o-luksena
erinlaisia ininelleitä (mi­neraaleja),
joka seikka on valais­sut
enemmän, kuinmikään iuuu
la iva uksen Ja muodon miten me-tallisuoiiet
ovat syntyjieet. Tämä.
kumminkaan ei kuulu tällä erää
aineeseemme, josta syystä hei- se.'-tä rfuiostaiii ?,
son.
— Entäs sen vanhan leivän, jo­ka
eilen jäi myymättä.-
— Kouva Nilsson.
— Mutta kuka osti sen pilaan­tuneen
voin, jonka leipuri lähet­ti
takaisin!
: -—Sen osti rouva Nilsson puo­lella
hinnalla.
•— Ja. ne kuusi munaa, jotka
olisi pitänyt pois heittää?
—, Rouva Nilsson osti ..myöskin
J i c . . . : Multa nvika teitä vaivaa^:
hra Jansson, te näytätte pahoin­voivalla,
huudahti apulainen, kun
luiomasi .isä,ntänsä kalpenevan.
— Niin, vastasi tämä. minua
011 kutsuttu tänä. iltana Nilsso­niin
illalliselle.
Arvostelu.
Mitä toimittaja pitää viimei.
tämme sen toistaiseksi.
Niiden väitteiden nojalla, joilla
o.n koeteltu •toteennäyttäämaali­pallon
olevan tivistettyä ainetta,
on myös ruvettu ei)äilemääii jos­ko
se k OS ka an on o Hu t k a an p ai a -
VIssa muodossa. Useat nykyajan
e te vi mmä t. geologit pi t ä vät, ett ii
maa .011 aina ollut. yhtä tivis kun
se nytkin on, jos: kohta sen pinta
on ollutkin ajottaisin^ toisen kal­tainen
ja toisennäköinen. Tällai­sen
e otaksuniiseil.o tuntuu ole\-a11
monin puoleisia-päteviä väitteitä,
jotka, vaikka eivät olekaan mi­tään
ratkaisevia . todistuksia,
kumminkin. • jiainostavat otaksu-misc.
n ..todenmukaisuutta, ja siis
sen niuodollisuutta.- Miten todei-
'lisuudcssa tämän asianlaita on,
jiiäncc se ihmisiltä ratkaisematta
syystä kun näiltä^ ajoilta ei voi
clla niinkäälaisia todistuksia niin
yhteen kuin toiseenkaan väittee­seen.:
Ja taasen mitä maan alku-niuot0011
tulee, niin .välipä.' siitä,
mi 11 a i ne n se o n ollut.. Niil t ä a -
j o il ta on k u 1 u n ut n i"i i äär e. tt ömä t
a ik a j aks o t y: et t em m e v o i n i i t ä
edes aa vislaa; yhä vähemmin las­kea,:
.Meille siis on todellisuudes­sa
yhdentekevää, jos maa a!ku-j
a a n oi i p a 1 av a ta i v a a 11 k a pp a le
tai on aina ollut jäähtynyt.
, H. 11. :\leL.
— Minun mielestäni on tavat­toman
järkevää, että se on teidän
viimeisenne.
. T .
achern Co.
LIMITED
Rohdos- ja
PORT ARTHURISSA
Arthur ja Cumberland katujen
' ; kulmassa.
Puhelin N. 129.
Niinpä tietenkin:
iMiksi sinä. aiot, poikaseni
-]\liiiusta tulee lakontekijä.
: Haaraliike
Bay ja Sccord katujen
kulmassa,
.lossa 011 suomaUinen apteek­kari
palvelemassa kansalaisia.
soksi 50 senttiä; siitä neljästä
dollarista ja GO sentistä ei ku- ^ttaa kaikkein tärkeimpiä asioita
kaan enempi maininnut. Mutta! ^^"^""«o"^»- I^li^ä jo riittää täl-arkkuni
ei ole vieläkän saapu- kertaa. ToWon vaan hauskaa
nut. Suomen Höyrylaiva Yhtiön syksyä kaikille Canadan Uutisten
konttoorissa Helsingissä ilmoitin ^"kijoille ja siellä työskentelevil-arkkuni
olevan poissa. Siellä an­nettiin
minun täyttää eräät kaa­vakkeet,
joiden mukaan arkku
pitäisi löytyä ja tulla perässä
määrättyyn paikkaansa. <
•Montrealissa tapasin seuraavat
naiset: 'Mrs. Hannila, Mrs. Kaar­tinen
j a Miss Kurola, jotka oli­vat
myös matkalla Suomeen Me-le
henkilöille.
Piirsi ystävyydellä eräs
C. U. Inkijav
QNKO BflyiAMME SIS17S HEH-KXTVASSA,
VSLLIMÄISESSÄ
iMfUObÖfiSÄ?
Koiulukirjamme /vielä tiytkiri
gantic laivalla. He tulivat Oana- opettavat;... että maan sisusta on
^kellä on paljo' rahaa. Ainakin'man kylässä salama tappoi talol- dian Northern tietä ja ei heillä hehkuvassa miiodossa, jota ympä.
,yh.dcksäp kymmenestä katuu lisen Ad. Efran; karjasta lehmän ollut erikoisempia vastuksia, röi jäähtynyt kuori joitakin kym-iSuomeen
menoaan ja pyrkivät ja löi toisen täinnuksim.| Myrs-'vaan heiltä oli vedetty 50 senttiä meniä. maileja vahva (noin 30
^takaisin. Odotetaan nyt ,vuosi ky, joka nousi äkkiä, vallitsi noin heti Port Arthurissa ajopalkkiok- maiha.)
pari ja mennään sitten yhdessä.' puolentoista tunnin ajan ja oli si Montrealissa. Miss Kurolalta • Millainen tämä maan ydin on,
: Sitä, mitä kuuluu Antverpenin' sen voima niin, suuri, "Lttä se re- hävisi myöskin matkalla "suit | on meille maan asujamille to.del-olympialaisista,
olen odottanut-! pi ovia jal ikkunoita asunnoista. | case,'' jonka hän oli'laittanut lisuhdess^ vähäisestä merkjtyk-
•kin, mm: Suomen poikain osalle.!Koko myrskyn ajan uikonen jy- nr:-,-.:.x. „cn,—. c ^ ,.
-,So tekee hyvää suomalaiselle sy-^risi ja salaniqi. la^kaamatt-a.
dämelle. Kannattaisi melkein 'Myrskyä seuraSanut raesade teki
„.on New Yorkin valtiossa lai]li^:tcttii suomalai.^itcii omistama
2)aiikkiliike.
yalitamme edelleenkin täydellä takuulla, varmimmin ja no­peimmin
1
»uomeen
H^aikka hurrata.
. Lotihelle sanon: Hyvin tehty!
Tervetuloa takaisin!
TlieogliUuSi ,
kasvillisuudelle 1 suurt i vainkoa.
Näin anknraar myrskyä ei seu-
•.dulla ole i ollut miespc^lvenaika-arkkunsa
mukaan. Kirjoista se
löytyi Englannissa^ vaan missään
,ei'8itä ollut. Tuleeko Miss Ku-rolan
suit case" ja minun ark­kuni
vi^erässä on vielä tietäraäi
töntä.
'KegHkuun 2CI' p^, aamupäiyällfi 1 . _
sestä syystä että asumme sen pin.
nalla emmekä koskaan tule sen
sisäosien kanssa tekemiseen. Mei­dän
piirimme rajoittuu^ tarkasti
päällimmäisiin kerroksiin. Ei e-des
syvimmät kaivoksetkaan voi
ulottua kuiö. 0<>itakin tuhansia
niin\ yksityisille laiin talletuksia pank keihin./
Maksamme aina piivän korkeimman
kurssin.
Jos Teillä siis on pienempi tai suurempi raliamäära lähetettävä Suomeen ]
ja käännytte meidän puoleemme/niin voitte olla varm
misesta. Jos ei Teillä ole nieidän rahalähetyskaavakkeita, niin lähettäkää
meille osoitteenne, niin saatte niitä paluu postissa.,
• (Vanhin Suomalainen omistaiua pankkiliike' Amerikassa).
5 STXTE STREET,
' n
•('••.-is-
' M