Canadan uutiset, September 15, 1921

              Sivua' CSNADAN UUTISET, PORT ÄRTHUE, ÖNT., CANAD'A\ Torstaina SyysE 15 p. 1921 N U M E E O 37
CANADAN UUTISET
Buomalalcen eanoiiialelitl Canadast»,
ilmestyy jokaifrena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Nevvs Publlsning Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja^
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHJNNAl;
Canadaan: $3.00 koko Yuodelta,
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.26 puolelta vuo­delta.
^ ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-ialstuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja iiimenniuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta. $2;00 kolme kertaa. Naima-llmoltukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta; Kuolonil-möitukset
$2.50, muistovärsyllä: $3.00,
Syntymäilmoitukset $1150. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tHiselvItykset, keräys-luettelot,;
luento-ilmoitukset y. nu 30
senttiä ti^umalta^
Uutisten joukkoon, aljotuista Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta^
Poliittiset Umoitukset $1.00 tuu­malta.
I ,
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
. CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa en
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. ••
»hellytelleii tyynnyttää mainingit
menneistä myrskyistä.
*
Ja kun olisin soittanut säveleni
loppuun, niin ripustaisin seinälle
soiton ja katselisin synkkänä sei­sovaa
kuusikkoa ja haalean kyl­miä
hattaroita ja lumen kimmelr
lystä katoilla. Ja rauha olisi rin­tani
täyttänyt ja sieluni sulanut
haikean hiljaiseen riemuun.
Juhani Aho.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper In Canada^
Publlshed every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is we]comed and reaa m every Finnish
home In the Dominion. It is the only
dlrectadvertlsihg medium for those
manufacturera and merchants who
/wIsh to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uctft
and merehandise liy the large and
e\«rcrowinff Finnish populätiön resid-
Ing ia Canada. Place yqur trial ad-vertisement
and get results,
Advertising rates 50c per Inch.
Polltical advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
^Wednesday n9on to appear on
Thursday's issue.
Subscription price In Canada $3.00
per year, United States and other
eountries $3,y5 per y^ear in advance.
Entered as second class mall rhat-ter,
Dee. 1,1915, at the Post Office ät
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF TVHECANADAN
UUTISET.
The help preserve the Ideala and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominlpn of Canada: To
observe Its laws and inspire others to
respect and obey them: To strlv©
unceaslngly to quicken the pubnc'8
aense of ciyic dutyl: In ali ways to aid
(n makingthis country greater arid
better than ve found it
— Kaikille .kirjesnvahtajillem-me
huomautai^me, että paikka­kunta-
uutisia, joiden mukaan lä-hett
Ijä ei ole liittänyt nimeään ja
täydellistä osoitettaan, ei toimi-tus
voi julkaista. Julkaistavaksi
kelpaamattomia käsikirjoituksia
ei säilytetä.
Henkilökohtaisten ja muiden
riitakirjoitusten lähettämistä leh­teen
ei ollenkaan suositella, sillä
niille ei yleensä löydetä' tilaa pals-'
töillämme! Nie voidaan — lähet­täjän
nimenomaan vaatiessa —
julkaista kirjoittajan täydellisel­lä
nimellä varustettuina,- makset­tuina
ilmoituksina, jolloin maksu
on $1.00 palstatuumalta.
Alakuloisuuden ylistys.
Kaukana täältä yksinäisen met­sä
järven rahnalla, niemen nenäs­sä,
missä on pienoinen mökki,
puolek.si hankien peitossa — siel­lä
tahtoisin minä olla.
'Minulla olisi pienoinen pirtti,
jossa yksin el^elisin, kissa kehräisi
uunilla, sirkka sirittäisi karsi­nassa,
ja surullinen I kuu paistaisi
lumikenttiä pitkin ja jäähileet ik-kunassa
kimmeltäisivät — siellä
tahtoisin minä olla.
En ketään kutsuisi luokseni, jot­ka
minua, häiriten menneistä a-joista
muistuttaisivat. ^ Vaan olisi
minulla ainoaiia ystävänä vaski-kielinen
kantele, jota uunin pan­kolla
pehmoisessa lämpimässä
soittelisin ja katselisin, kuinka
kuutamon kuva siirtyy siltapal­kista
toiseen.
Ja mitä minä - poittelisiri ? Minä
virittäisin vaskeni kielot yksiriäi-syydeiLiilqkuloisuutta
ylistämään
ja mihäjiiyräilisin haikean mielen
sanatonta Burua*, (En raivoisi^ en
itkisi ^ä;, rintaani rapisi T-T yaaii'
Kauhunkuvia Venäjän nälkä-
, seuduilta.
N.euvosto-Venäjän kansanvalis.
tuskomisari Lunatsharski on ]\r.os•
kovassa ilmestvvässä 'Pravdassa'
antanut seuraavia tietoja lapsien
asemasta kadon kohtaamilla seu­duilla
Venäjällä.
Saratovissa asuu Volgan ran­noilla
venheiden alla ja yleensä
jonkinlaista: suojaa tarjoavissa
paikoissa aivan uusi väestö, jonka
lukumäärä alituisesti kasvaa; sieh
lä on useita tuhansia turvatto­mia
lapsia. Ei kukaan heistä
huolehdi, ei kukaan, ravitse heitii.
He elättävät itseään kerjäten,
ruumistaan myyden ja varastaen.
Heitä voi katsella vain epätoivoi­sin
silmäyksin, sillä heistä on
mahdotonta huolehtia. Lastenko­teihin
otetaan joka päivä yli 30
lasta, mutta siitä huolimatta on
lieidän lukumääränsä lisäytynyt.
Muuten ovat lastenkodit kurjassa
kunnossa, sillä niitä ei ole pitkiin
aikoiiiin korjattu ja niiden laa.
jentaminen on va'rojen puutteen
vuoksi mahdotonta. • :^Iitä meidän
olisi tehtävä? Lastenkodit ovat
suunnattomasti vähentyneet ja
lapsia. tuodaan loppumattomiin.
Niäin kerrotaan asiain tilasta Sa-;
ratovin kaupungissa, mutta maa­seudulla
asianomaiset huitelevat
vain käsiään, voimatta tehdä mi.
täiin lasten hyväksi'. <*
>Sa ma ran kansan vai istu sosast on
johtaja on ilmoittanut ettii lapsia
jätetään , joukottain kaikkien
n e u A'0 s t o V i r a s t o j e n ovien e du s t a 1 -
le. .Sitäpaitsi tuo m i l i s i heitä
kaikkialta, vain 50 lasta joka
päivä. He tekeytyvät venäjän-kiel.
taitamattomik.si tai eivät i l ­moita
vanhempiensa nimiä — isä
ja äiti ovat kieltäneet ilmoitta­masta.
Niin joutuvat lapset meidän
lastenkoteihimme,. joissa ei mil­loinkaan
ole annettu riittävästi
ravintoa— jatkaa Lunatsharski;
N.y t o n r u o k a - a n n o k si a ali t u i s es -
ti: vähennetty, ne ovat saatetut
niin pieniksi, että lapsia uhkaa
1 a st en k o d e issa v a r m a n ä 1 k ä k u o -
lema.Kuolevaisuus lasten kes­kuudessa
on -kauhistuttavan suu­ri.
Lasten korjaaminen kadulta
lastenkoteiiiin merkitseekin itse
asiassa ainoastaan sitä, että tah­dotaan
estää, heitä kuolemasta
kaikkien nähden.
Ja tällainen on lapsien asema
kaikkialla. Kerrotaan usein ta­pahtuvan,
että nälkää näkevät
vanhemmat - hukuttavat pienet
lapsensa Volgaan, ei julmuudes­ta,
vaan sen vuoksi, ettei heidän
tarvitsisi: nähdä lap.siensa pitkäl­listä
ja tuskallista kuolemaa.
Hyljättyjen lasten lukumäärää
nälkäseuduilla on vaikea määri­tellä.
Samaran kuvernementissa
oli huhtikuu.ssa 15,000 turvaton­ta
lasta^ mutta nykyjään on hei­dän
lukumääränsä kasvanut 30,-
000 ja aiyan pian on se kohonnut
60,000, jota jo nykyjään voidaan
pitää heidän todellisena luku­määränänsä.
Voidaan arviolta sanoa, että
turvattomien lasten luku nälkä-kuvernementeissä
nousee nyky­jään
ainakin 300,000. Valtion en­simmäisenä
yelvollisuutena pi­täisikin
olla lähettää heti nälkä-kuvernementteihin
150,000 puu-taa
viljaa ainoastaan lapsia var­ten.
Kadon kohtaamissa kuverne-menteissa
lasketaan kaikkiaan o-levan
miljoonaa lasta, niikä
on vain viidesosa koko niiden
väestöstä.
vavan vaikutusvallan törjumisek
si. Hän toteaa> että vaikutusvaL
täisessä asemassakin olevien
kommunistien keskuudessa löy­tyy
sellaisia, jotka ottavat osaa
uskonnollisiin menoihin, antavat
pappien vihkiä itsensä avioliit­toon,
ristiä lapsensa j.n.e. Gere-vin
mielestä ei N-euvostovalta to­sin
saisi kieltää ihmisiä käänty-niästä<
pappien, noiden kansan
sokaisijoiden" puoleen, mutta
kommunistisen puolueen pitäisi
ryhtyä liarjoittamaan laajakan­toista-
propagandaa uskontoa
iiokkaimpia ja sitkoimpiä kan­nattajia.
Kaivostenomistajain
crylMyttytä vastatoim|enpiteisiin,
aiottiin kummallakin, puolella
harjoittaa väkivaltaista menette­lyä
ja niin toinilta jouduttiin i l -
misotaan.
Mingo-lkauntin alueella tapah­tui
samanlaisia rettelöltä jo vii
me kesänä. Paikalle pyydettiin
liittohailituksen sotaväkeä,. jota
kuitenkaan vei lähetetty. 'Nyt; on
valtion kuvernööri taasen tehnyt
saman anomuksen ja tällä kerral­la'
menestyksellä. Y^leisen tilan-vastaan.
Kommunisti, joka us-1 teen nähtiin nimittäin käyneen
koo yliluonnolliseen olentoon tai
o tt a a osa a u sk on noll i s i i n ni e n o i -
hin ei tunne kommunistien ohjel­maa,
tai on hän kVopio. Gerevin
siksi uhkaavaksi, että valtion, o-mat
järjestysmiehet eivät pys­tyneet
sitä iuillitsemaan. ViimcMS-
'. ten tietojen mukaan on paikka-mielestä
tällainen' h;enkilö 011 kunnalla, liittohallituksen jouk-t.
yystin sopimaton saamaan min-käänl.
vaikutusvaltaista paikkaa.
Puolueen keskushallinto ei ole
vielä antanut ohjeita siitä, miten­kä
tällaisiin sairaloisiiuilmiöiliin
on .suhtauduttava, ja kommunis-tien
keskuudessa va 11 itsee .sen-tähden
epävarmuutta tässä suh­teessa.
Gerevin mielestä ei tosin
vielä voi vaatia, että työmiehen
1 iitty essään 1\)o m;m(u n^/ s ti pu olue e -
seen täytyisi ;olla uskonnon kiel­täjä,
mutta puolueen toimihenki­löiltä
on ehdottomasti vaadittava
että he eivät saa kannattaa mi­tään
uskontoa. Hänen mielestään
ei uskonto työväestön piireissä
ole kovin syvälle juurtunut. Si­tävastoin
on asianlaita, talonpoi-kiin
nähden toisin. Talonpoikien
keskuudessa tulee valtion ryhtyä
harjoittamaan erittäin tarmokas­ta
valistustyötä, jonka tulee kes­kittyä
uskonnon vastustamiseen
ja luonnontieteiden, alkeiden ope­tukseen.
Erittäin tärkeänä piti Gerev
sitä seikkaa, että puolueen toimi­henkilöt
eivät saa ottaa osaa us­konnollisiin
menoihin ja juhliin;
Sillä täten he saattavat puolueen
väärän epäluulon alaiseksi ikään
kuin se kannattaisi uskontoa.
Sellainen kommunisti, joka tä­ten
vahingoittaa puoluettansa, on
rangaistava. Hänet on Gerevin
mielipiteen mukaan,, eroitettava
joksikin aikaa puolueesta tai e-roitettava
virastaan. Mikäli. mah­dollista
on hänet pantava erilroi-
Keen puoluekouluun oppimaan
oikeata kommunismia. Puolue­kokouksissa
on uskontokysylnys
perinpohjin selvitettävä marxi-lais-
tieteellisellä perustalla.
Täten bolshevismi järjestelmäl­lisesti
ottaa, tehtäväkseen uskon­non
vainoamisen. Mutta se mikä
versoo; ihmisten sieluissa, ei' jou­du
heidän jalkainsa poljettavak­si,
vaan elää omaa sisäistä elä­määnsä,
jossa eivät bolshevismin
siemenet idä.
kojen saavuttW, -vallinnut täy­dellinen
hiljaisuus ja toivotaan
enempien ; levottomuuksien jo
menneen ohi. Senaatin tutkija-komitean
alotteella. . rauhatto-inuuksieu
syiden selvittämiseksi
uskotaan olevan laajakantoisen
morkityksen lopullisen sovinnon
aika a nsa a m i sessa.
Päivän polttavana kysymykse­nä
on Suomessa vieläkin maan
huono taloudellinen asema: Ta-louspolitiikot,
pienemmistä suu­rempaan,
aina Suomen Pankin
johtajaan asti ovat äskettäin an­taneet
nykyistä taloudellista ti­lannetta
käsittelev. lausuntoja ja
niistä ei juuri mikään ole erittäin
valoisa. Jonkun aikaa sitten jul­kaisi
tullihallitus tilaston osoit­taen
'Suomen velkaantuneen vuo­den
ensimäisen puoliskon aikana
lähes viidellä miljoonalla markal­la
päivittäin, -öanottuna aikana
on ulkomailta tuotu Suomeen vil­jaa
306 miljoonan markan arvos­ta
ja m u i t a kulutustava­roita
noin 1,300 miljoonan mar­kan
arvosta. Samana aikana on
Suomesta viety tavaroita ulko­maille
yhteensä noin '715 miljoo-mään,
mutta mitä vähemmän ul-koiuaista
rahaa käytetään, sen
pareihpi maalle.
Eautateiden rahdeista ilmoitti
Mr. 'Beatty, että niiden alentami­nen
käy tarpeelliseksi niin pian
kuin. rautatieyhtiöitt. rahallinen
asema sen sallii, mikä aika ei Älv.
Beattyn käsityksen mukaan enää
voi olla kovin kaukana.
L. J. : \ i.
Nykyinen kurssimnie rahalähe
tyksille SUOMEEN
Postjn kautta ja
sähköteitse on
Isät kotonae
Kirj. Vilho Peima.
(Ja t k o a V i ime 11: r o o n.)
.Vielii toinen asia^ leko kos­kaan
kuullut puliuttavair^^^^l^
})ojista? Ette suinkaan. LastiMi-nan
markan arvosta. Tuonti on likoista ja lasteujuioistn vain.
siis mainittuna kuuden kuukau- Kun varsinkin vieraan lasta mon
den aikana ollut noin 820 miljoo­naa
markkaa, vientiä suurempi, paa vain tyttö. Kotona ehkä vie-nään
hoitamaan, niin siilien kel-
Bolsheviki-Venäjän kanssa suh­teisiin
ryhtyneet • pikkuvaltiot o-
V a t viime ai ko i n a t u 11 e e t h av a i t -
semaan olevansa tekemisissä sel­laisen
petkuttaja-yhtymän kans­sa,
joka ei pane juuri mitään ar­voa:
antamilleen lupauksille ja
ta k e i 11 e; Suo m i o n si t ä k o k en u t
aina Tarton rauhansopimuksen
allekirjoittamisesta : lähtien ja
kouraantuntuvia : muistutuksia
•siitä sattuu vieläkin vähän väliä.
Hillittömät bolshevikijoukot pis­täytyi
vä t t uh k ati he ä ä n i t ä r a j a 11 a
Suomen puolella ryöstöretkillä
vieden maanviljelijöiltä elintar­peita,
karjaa y. m. ja toisinaan
ottavat vangikseen rauhallista
väestöäkin.
Viron ja Neuvosto-Venäjän
Y au h a o n: t ä h ä n: sa a kk a u 1 ko pu oi i -
sesti katsel 1 en jatkunat suurem­mitta
kommelluksitta, mutta nyt­temmin
tulee sieltäkin tieto, joka
osoittaa bolshev^kien monin ta­voin
jättäneen ;täyttämättä Tar­ton
rauhansopimuksen, määräyk­siä.
Viron .-edustaja ^Moskovassa
on heinäkuun .30 p:nä jättänyt
neuvostohallitukselle laajan noo­tin,
jossa huomautetaan useista
laiminlyönneistä^ Pääasiallisesti
siinä mainitaan, bolshevikier.
ryöstäneen suuren määrän Viron
Joka päivän osalle jaettuna tekee
se lähes viisi .miljoonaa markkaa.;
Numerot . ovat .pelottavan suu­ria
ja niiden. vaikutus on huoles­tuttavalla
tavalla tullut näky­viin.
Kahan arvo ulkomailla on
jatkuvasti huonontunut ja liuo-nontiimistajatkuneekin
toistai-.
seksi. Elintarvekaupan vapaut­tamisesta
ja valuuttasäännöste­lyn
lopettamisesta ei ole saatu
toivottuja tuloksia. Vi-antikaup-pä
on nykyhetkellä yleensä hil­jaista
lukuunottamatta puutava-raliikenncttä,
jonka ilmoitetaan
viime viikkoitja paijon vilkastu­neen.
: Yleisenä keinona markan arvon
kohottamiseen on monella tahol­la
suosi teltu : suu rem i)aa • säästä-väisyyttä
ja tuonnin rajoiltamis-.
ta malidoUisimman pieneen. E-päilemättä
siinä onkin paljon
pien en tä m isen varaa, sill ii yllä-mainittuun
1,300 miljoonan sum­man
sisältynee runsaasti sellai­siakin
tarvikkeita^ jotka suurem­mitta
' hankaluuksitta voitaisi
jättää tuontilistasta pois.
w «f
Canadian Pacific rautatien pre­sidentti
E. \V. Beatty vieraili
lii joskus i)ojat n ii n , viihäarvoisl <i
työtä harjoittavat. Miksi tämä
työ ei soi)isi i)(ijille yhtä Iryvin^
kuin' tyt()illekiu ?
Kun usein kodinpiiivilla myös­kin
i)idämm > kokouksia ja esitel­miä
lapsille jä pulunnme lieilhv
neljännestä käskystä, niin lapstM
vakuuttavat osaavansa, kun lu­kea
lörpöttelevät, sen. Minä va
kuntan ,ettei se vielä ole osaamis
ta, vaan että se. on osattavaclä-mässä,
työssä ja toim-jssa. Kelii-tämme
sitten asiata kodin j ) i i i ' i i M.
"ja tytöt huomaavat, ettii varsin­kin,
äitiji olisi autettava.. ::He pe­sevät,
lakaisevat j.n.e. Mutta o-len
surukseni huomannut, el tä
nykyajan tytöiltiikin jo melkein
k i s k o m a 1 la p i l i i i i s a a d a .\' a ,st a u s.
että he hoitava! myiiskin jiikku-siskoja
ja veikkoja kotona, vaik'-
ka Jie sitii tekeviitkin. Mutta a-
Dollarilta.
]\Iy ös my öm m e pan k ki-osoituk
• sia (shekkejä) markoissa yllä
diainit. kurssin jälkeen ja erikoi
sia, koimeij prosentin- korkoa ve-tjiviä
matkustajien shelikejä dol­lareissa,
jotka Suotuessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lii h e 1 ysk u 1 u t ra halähetyksille.
postiii kautta on liie. summille:
älje .-iSOiUO ; sitä suuremmilta sum-.:
miltä miliiän kuluja ei peritä.
Läheiyskulut sähköteitse on
>f;3.56 kaikilta summilta:
K a i k k i 1 ä 11 e t y k s e t o s o i t e t a an
} )0.s t i n k au t ta, jtjs säh kösano m a-läljelystä
ei erikoisesti pyydetä.
O.mttakaa läheiyksenne vas­taanottajan
ja läjiettäjän osoit-teelki
varusiet.l.uiia osoitteella: .
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MIOH.
—PernsleUu v. 1874.—
^arat yVi $3,000,000.00!
.. Ki r j o i 11 a lv a a " s u om eksi; in e i llä
on ku us i s ii o lu a la i s t a 1 i i k k e e ssä m-me.
mutta esimoj-kki : on enemmän
kuin sanat. Kikä äitikään• ollut
jaksaniil toi.stii käs.itystä voimak­kaasti
iskeii poikansa niioleen.
:, ja il h nk i on j o: lie i hi n k in ta r t (u- Niilin se käypi. • Pojat eiviit totu
,nut, niin etlei:,sovi julkisesii..siiii.:e-iviifk:a.^^ k \asioilun,;
-niin tunnustella. M i n i i kyselen:\ kasvatusti?htävrini:^V^
pojilta neljännen käskyn.:täyttii-! sivat; ; ja', k
inisestä kodissa. He liakkaavatJnienfsi oikein veriin, se.\ toi-puita,
kantavat vettä,- jojiajokuYseksi •/ luonnpksiyV^ja: olisi -p
lakaisee lattiaakin ja iiesee astioi-|.helppmpi maailmäll myöslvin e-;
ta,. vaikka hän saattaakin' silloiii • ]ää.ga; :mennä^^^.c ^ • • •
.muitten .i:)oikJen silniistä. saada:::;^:lsät^ ja;jiiclit, jskekäiihinie li^^
niuiden yhtiön 'virkäilijoi- j ^^.'^'^^'^^^^'^^•^^ - Aiotko sinäkin pyiv .m'i\\tömästi poikiemme -mieliin :
den kanssa viime viikolla kak-l^^^^"' miesten joukkoon? Siellä on . kaikki rehellinen ja kunniallinen
soiskaupungissa matkallaan jMon-trealista.
1 änn elle.: Sanom a 1 eli tien
edustajille antoi hän Fort AVillia-missa
pysähtyessään muutamia
mielenkiintoisia tietoja Ganadas-omaisuutta
ja palauttaneen siitä ga nykyään vallitsevasta liike- ja
ITskonnolliset valtiot Venäjällä.
Venäjällä," kuten keskiajalla
Euroopassa, on viime aikoina o-soittautunut
todeksi se kertomus
että uskonnollisia liikkeitä ei,
vainolla tukahduteta^ vaan saa­vat
ne vainojen kautta erikoista
elinvoimaa. Vainojansa kautta-on
;Äuvosto-Venäjä siten saanut,
uskonnosta kiihkoisan .vihollisen,
pkovassa ilineptyväs^ä ^JPlrav-rUiias^
aitCUe^r' -^^^-^^-'^
Poimintoja täältä ja
muualta.
Amerikan Länsi-Virginian vai-;
tion . Miugo-kauntissa on viime
aikoina käyty I katkeraa taistelua
työn ja pääQman, s. o. hiilenkair
vajain ja kaivostenomistajain vä­lillä.
Aiheena erimielisyyksiin
on ollut kaivosmiesten yritykset
järjestäytyä pehmeänhiilen kai-vajain
liittoon (Hnitod Mine
Workers of America) ja kaivos­tenomistajain
ponnistelut sen eh­käisemiseksi.
Seudulla on sattu­nut
useita vakavia levottomuuöv
sia, mitkä nyt viimeksi ovat joh­taneet
tuhoisiin kahakoihin ases-tettujen
kaivantotomiesten .ja
valtion ja liittohallituksen jär-jestykseuvalvojain
välillä.
Länsi-Virginian rauhattomuus-^
tilanteesta ei sanomalehdistö,lle
yleensä ole annettu mitään ty\-
jentäviä ja luotettavia tietoja>
joten teollisuusrettelön varsinai­sesta
alkusyystä on vaikea men*
nä ehdottoman .varmasti päättä­mään.
Senaatin puolesta valit­tiin
äskettäin erikoinen komitea,
joka toimitti asiassa tptkimuksia
senaattori. Kenyonin johdolla.
Niitä ei vielä ole saatu loppuun-suoritetuksi,
mutta jonkunverran
valaisevia seikkoja on niiden a-vulla
saatu ilmi. Rettelöiden yh-itenä*
aiheena pidetään kaivanto^
yhtiöiden palkkaamien salapolii­sien
häikäilemätöntä .toimintaa,
milläj on ^erittäin ärsyttävän vaiku­tus
' vapaudestaan arkoihin vuo-ristoliäisitn,
v"30tka ]. suurimmaksi
osaksi .v:oyat; amerikatlaisia^. Suni
tähän mennessä - ainoastaan noin
1-5 ja .4-5 pidettävän yhä Venä­jällä.
Erikoisesti huomautetaan
tämän yhteydessä Tarton Yli
opiston omaisuuden palauttami­sesta.
Edelleen huomautetaan
nootissa, ettei Venäjän hallitus
ole täyttänyt sitoumuksiaan sota­vankien
ja sodan aikana vangit­tujen
siviilihenkilöiden kotiinpa-lauttamisesta;
kun sen sijaan V i ­rin
hallitus on vastaavat velvol-lisu
u t e ns a. t ä y 11 ii n y t. N e u v os t o -
hallitus on; lisäksi tehnyt vaike-^
uksia Viron Moskovassa olevalle
lähetystölle estä-en s^n lennätin-linjan
käyttämistä,: joka sille on
varattu. Lisäksi . neuvostohalli­tus
sallii virolaisten kommunistia
en harjoittaa Viroa kohtaan'vi­hamielistä
toimintaa Pietarissa
j.n.e. Lopuksi lausutaan nootis­sa,
että Viron hallitus näkee kai­kissa
näisjsä tapauksissa rauhan­sopimuksissa
oleellisimpain mää­räysten
rikkomista.
iSamana päivänä jätti myöskin
Latvian edustaja neuvostohalli­tukselle
nootin, jossa huomaute­taan
Venäjän laiminlyönneistä
Latvian ja Venäjän välisen rau­hansopimuksen
määräysten täyt­tämisessä.
. Lukuunottaen ne lukemattomat
nootit, joilla Suomen hallituksen
on täytynyt neuvostohallitusta
työtilanteesta.
Vaikkakin liikealalla vielä on
hiljaista ,lausui ^Ir. .Beatty, var­sinkin
Itä-Canadassa, on hyvin
luultavaa, että syyskuukausien
aikana tapahtuu parannus, mikä
suureksi osaksi johtuu lännellä
tulleen erinomaisen sadon aiheut-,
tamasta' lisääntyneestä ostovoi­masta;
iyjeinen liike-elämä ei voi
vii kastua mu u ten kuin asteetta in
ja ennen ensi kevättä ei voida o-dottaa
päästävän normalisiino-loihin.
Työttömyyttä on muuta­milla
seuduilla suurissa määrin,
mutta .syyskuukausien aikana se
tuskin tulee lisääntymään. Talvi
saattaa siinä suhteessa muodos­tua
vaikeaksi, mutta sen varalta
on ajoissa ryhdytty toimenpitei­siin,
koettamalla, mikäli mahdol­lista,
lieventää sitä töiden käyn-tiinpanolla.
Tilanteessa ei ole mitään, joka
antaisi aihetta pessimistisyyteen.
Edessä olevat kysymykset o va t
tunnetut ja siis ratkaistavissa.
Ankaralla taloudellisella ajalla;
josta nyt olemme päässeet läpi,,
on ollut etunsakin. Canada on
perustuksiltaan terveellä pohjaL
la. Mitään suoranaista hätää, jo­ta
muissa maissa näinä vuosina
on koettu, ei täällä ole ollut. Ny­kyhetkellä
on meillä kaksi tär­keätä
asiaa, jotka eivät siedä tii-sellaisiakin.
jotka kiltisti hoila-j työ sopii yhtä hyvin pojalle kuin
vat pikku siskojaan, mutta sitä ei ^ tytöllekin,
sovi tunnustaa. Kysyin äsken
Viipurin etu kaupungissa: eräältä.
•noin S-vuotiaalta mielienalnIta :
: :K'o, eikö pojan sovi hoitaa pik-.
ku-veikkoa?'' Hän pani varmuu­den
vuoksi kädet housuntaskuun,
nosti hartioitaan ja tokasi: Ei
se miehelle passaa." Siinä sen
kuulitte: ei passaa miehelle. Ku­kahan
oli sellaiset ajatukset po­jan
päähän pannut ? Useimmissa
t a pauksissa. isä. E h ke i sa n oi 11 a a n,
Eivät ainoastaan pojat, vaan jo
tytötkin irtautuvat kodista ja sen
velvollisuuksista.
Vaikkapa tässä ehkä tuleekin
vähän' sivulle .hypättyä, niin en
1 n a 11 a. o 11 a ,k iiyt t ä m ä t tii t i 1 ai s u u t -
ta hyväkseni: puhuakseni eräästä
sy (1 ii n t älli 1 ii he 11 ä: o 1 e v a s ta a s i a st a.
Mon'et meistä ovat joutuneet te-ken'|
isiin opi>ikoulutyttöjen kans-
Pyydäpä heitä : lakaisemaan:
Suomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyjksistä. I
KURSSI ON TÄNÄÄN
muistuttaa milloin mistäkin rau- .vytystäi iNiö ovat sopivien uiitis-hansopimuksen
rikkomuksesta ja
nyt viimeksi julkisuuteen saate­tut
Viron ja ,Latvian nootit, tu­lee
tahtomattaankin päättäneek­si,
että Venäjän bolshevikivalta
ei milloinkaan ole pitänytkään
mainittujen maiden kanssa teke­miään
pauhansopimuksia miiv
kään arvoisina ja sitä itseä vel­voittavina.
Se saanee luonnolli­sen,
selvityksensä taasen siitä y-leiseksi
tulleesta vakauraukses,ta,
että Neuvosto-Venäjä ei, kansain-;
välisessä ^merkityksessävole i val­tio,
Nähtävästi ovatjuutalais-johtajat
itse omaksuneet:^.tämän;
asukkaiden saanti 'mahdollisim­man
suuressa määrin ja pääoman
kiinnittäminen canadalaisiin yri^
tyksiin. '
Hallituksen talouspolitiikka o-lisi
vielä tarkistamisen arvoinen.
Toivottavaa on myöskin, että ne
vaii^at, jotka tarvitaan erinäisten
laitosten ylläpitoon ja sitoumus­ten
suorittamiseenj Haataisiin yk­sityistä
veronmaksajaa vähimmin
rasittavilla toimenpiteillä. Ver
rojen alentaminen täällä, samoin
fkuin Y5idysvalloissakin olisi suu­resti
suotavaa, sillä sen kautta;*
Krapatituisi .-enemmän varoja t^ol-ttbfili^
lllÄ
SUOMEN MAKEKAA CANADAN DOLLAEISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, joa säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sunmiille $40^00 asti; ÖOc summille $50^00 Ästi;
75c. summille'$i(^.Ö'0 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet (drjoittaa hyyin tar­kasti.
'm
S' ^ PORT ÄRTH0|^^ ONT;, CANADA. ii m