Canadan uutiset, February 23, 1922

              lii-p
SIVU 4
'Xi.
my-mm
OaiSrÄ:»! IIJ3]0nSET, P O ^ ^ HelmiK; 23,1922
CANADAN UUTISET
suomalainen Banomaloliti Cauadossa,
ilmestyy jokaiseua Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
LJiick J. Korte, LiikkeQuUoilaja.
Lauri Mauuu, Toimittaja.
. TILAUSHINNAT:
('auadaan: $2.50 koko vuodolta,
.$1.00 puolelta vuodella, 75c. 3 kuu-kaudolta
ja 25 senttiä kuukaudella.
YlidyHvaltoililn ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2,P0 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
ho KonI t i ä palBtatuumaltaIkerran ju-i
M i s U i n a . JMtcmpiailfaisille ,iImoituksi>.
Jo koliluulMnen aletinus. Halutaantia-
•Ah Ja niiueumuuttoilmotukset X^-^-ent-
1 iii keri a. .$2.0U kolme koriaiiV Naima-iliiH)
iHiU>=ntij;2.00 kerta, $3 00 kolme
k(!rtai». Avioliitto- ja kihlaus^ilmoi-l
i i k H t i t ^IQö. palstatuumalta, Kuolouil-
JU0l|\ikt^ct $2.50. muistovuvssyllä $3.00.
syjityiuailmoltukBet $1.50. Avioeroil-moituksvt
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, korilys-luettelof.
luento-ilmoitukset y . n i , 30
s e n t t i ä tuumalta, .
l.Tijtisien joukkoon aijotuifita ilraoi-luksi.
sla peritään 15 s e n t t i ä riviltä. '
IMenimniänkiuilmoituksen. liinta on
'»(» s i M i i i . fostissa lulevia IlmoitukHia
ci liyvaksytu velaksi tuutemaLtomilta.
)'öliittihet -ilmoitukset $1.00 tuu-jiialtM.
Kaikki Hikkeelle aijotut.kirjoet, t.i-lyiikset
ja raliat ovat läLietettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
O.soitcmuuloksesta lulee Ilmoittaa
I<'lid(;u konttoriin sekä vanha e t t ä uu­si
osoiU'.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
T l i o i''inniHlr Nowspaper- in Canada.
1'ublialicd every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
l u i c k .T. Korte, Manager.
iJauri Maunu. E d i t o r ..
U;.ily Xews Blds.. • Pori Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is \vukomed and read in every Piunlslv
iiome in ibe Dominion. It is the öhly
dii'eci advertising medium for those
jnauulaeturers and merchants who
^vjsh (o create aijid build a profitable
«nd pcrmauent deraand for their prod-u
(n .s a nd me rch a n d i s e b y t h e 1 arge a n d
evcr !irowing Finnish population resld-
Jug iu Canada. Place your trial ail
yurtisement and get results.
Advertising rates 50c per inch;
/ P o l i t j c a l a d v s . $1.00-per inch..
Advcrtisements must reach our of-ii<'
e VVednesday noon. to fappear on
•i"hui'.<(lnys issue.
Suhsciiption price in Canada $2..50
lK!r yeai-, United :States and olher
countrics $3.50 per year i n advance.
— Vilpittömyys, syvä alkupe­räinen
Yilpittömyys, on eusimäi-nen
iiiontecnomiiuiisuus .Uaikilla.
niillä ihinisiilä..jotka jo.ssuin sLiii-teessa
ovat .^aukarilli«ia.
f
Karjalan tapahtvimia ei voida si-vuuttaa
välinpitäiriättö-
^ jnyydellä.
Karjaiiin Uaiisau kanippuiiua
ul('ii)aissu'olo.staan on ' kpMv%\\iX
iiii('h'nkiinoll« alctln siuiraanuiaii
i'i .ainoastaaJJ 'Suome.ssa, ''f^yatx\x
•luuiallakin sivistyneessä maail-
1 n a.'^sa. Vii Ii i telien on e | )ä ilc v im -
|)i('nkin taliolla käsitetty karja-.
laistfU vapau.staistelun oikoa
iuonnc. Ou myöskin selviisti'>se-
Kii karjalaisten itsensä ett ii Suo-
Mieii lialliltiksen taholta, osoitettu
Karjalan vapauspyrkimysten ole-.
V{i;n juonteellaan täysin itsenäis­tä
eikä "siionuilaisten roistojouk-k
o j f i i " aikaansaama, kutoji bol~
>• lu' \' i \{ i Iral 1 it us .Suomelle 1 ähet tä -
missiiän nooteissa väittää.
Venäjän iieuvostoliallituksen
tiiiiiiiiastinen dij^lomatiav on ka^
.vai tuulessa au- ennen, tuntematou-la.
Si' pyrkii aivan ^samoihin
päiimäciriiu kuin Venäjän tsaris-ti>('
t liallitnk.set. mutta |>aijon
viekkaampia jij liäaiäräperäLseuH
l);ii . välikappnicita hyväkseen
käytiäeu. I^iolsiievikeiUa on vie-hikm
ijivan sainal valloitus- jji
laajentamispyrkimykset. ja .s(?n
iisiiksi — joskin milloinkaan to-iculumalon
— unelma .yleisnuia-il
mallisesta.: vallankumouksesta,
johon pyrittäessä tarkoitus p\-
iiiträii viilikkapaleet.
Tä<sii valossa ou katseltava vii­ru
e a i k a is ia t a p[i iik s i a. 11 ii -Ka r j a -
lassa. Venäjän joukkojcn..;hyök-käys
sinne on itsensä bolsheviky-eu
tai'koituksella aikaansaama ja
Xo u v osto- \''enä.jä n h a Uituksen
laatima — Suomen valloitusiiyr-
Uimys.
s e s t l s i t ä , ; että neuvöstoltallitut;
j) i tätf 'KaVjala a a iii oana tu kikoh -
taiia," jaosta- hyökkäys Suomeen
voidaan' ajoittaan -Karjalan vapa­us
ja VeiiäiSistu. luippumattomuus
nverkitsee sainiilia Suomenkin va­pautta
ja —, ^ttijmen itseiiäisyy-den
»säily Uäniib'feä^.
Kaikki\se apuuuitä hätään jou­tuneille
karjala 1.S illc annetaa n,
tulee jja'uialla kciralla. iny<>s]iin'
Suomen a\aiksi. Kaiklfi ne varat,
jotka lähetetään **Karjulan koni-niuunin''
avustaniiselctfi,: edistä­vät
bolslievikieninehumiista Kar­jalassa
ja- lisäävät venäläisvaaraa
Suomen- itärajalla. Kansalaiset!
Kuuiihahko palveluksen, haluatte
tehdä it sen a ise 1 h; i sä n maa l le nne ?
Laki keinottelun ehkäisemiseksi.
Entered as second clasi mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET. .
To helo preserve the *ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obscrve its laws and inspirp others to
rcspect and obey them: ITo strive
unceasingly to quici<en the public's
sense of civIc duty: In ali ways to aid
i n ma k i np th is cou ntry g rjsater . a nd
better than we found it.
— Mr. Väinö Kosonen, eni.*
f'(»h ja 11 . Tiiluh"')! t oim itjta ja. on t.
V. ]'! p :s1ä liilitieii rylitynyt hoi-a
Iiiaan: tointaiisa; Nrn- ^'urki11
' i i l j s i f i i toimittajana.
; —- Joky ustaa initä 'hän ei tal•-
v^l.s^^ liän jiiyy .mitä hän tarvi»-
s(^c. — -jjii)anil. ^anal]l. ,
— I'.^nemmän
kuin: huveissai-iloa
011 kodis.sii
•'Japani!, .sanani.
- -loka metsästää kalftii jäniv-tä,
hiin jättiiä toisen ja 'kndoitaa
loi>,ru. — .japanil. sanani.
—' -los jokainen päivä olisi au­rin
k o i n en, n i in k u k a. ei si U oin to i >
voisi >a(lctta? Japanil. sanani.
riij-lmat v i l j a / ovat aina tois­ten
p»']loilla.
; — Il iiono miniä - on pa liem i)i
Jvii i 11 •• t n 11 at ^ pa h o 1 a i s t a. -Ja pa u i 1.
sanani. 5
Ymmärtäväiset iliniislet ovat
ikäänkuin iwulat -
sii estää h-^ita menemästä
jnl kiille.
Parliain; ystävänne oli vali)as
vihollinen, jokai pitää teidät va­ruillanne
erehdysten suhteeii.
'IVHuus on kimmxfavaa. «nuil-ta
älkää sitä venyttäkö ellette
halun sen kimpoavan taka isin ja
satuttavan teitä.
^«^. jolla on kiire, kalastaa
tyiijästä lammikosta. — Japanil.
sanani.
— Y-leliisyy-s synnyttää- lais-
J;uutta j a laiskuu.s epäonnistumis­ta.
Auttaja-lehden toimiteta jak­si
ero£^van pastori J^. Vasunnan ti­lille
on välitid"- pastori M. K
Suonieij: julistettua: itsenäiseksi-j;
i liolf^hevikihallitiiksen ; tiiltua
\ a l t a an Venäjällä, .•käsitettiin
irieMä selvästi, e t t ä Suomi on.yh-t
ii 1 ii hei 1 ä Ve n ä j ä n ] Ja ä ka ii p i lii kia
knin ennenkin. Itsenäinen Siioiiii;
oli : y h t ti; \- a s t e n m ie 1 in e ir •; ä j a t lis
niin tsaarin, Kerenskin ; k u i n Le­nin
in k in .hallitukselle. ••Sillois
ei')ävakaisen 'asemansa vuoksi ei
l)olshevikiliallitus kyennyt; siio-i-
aiiaisella asevoinialla tuka|iuttaT
111 a a n : s uom a I a is ien . ya päiis py i-ki-niy
i-ksiii, ruutia; sensijaaiiLSii Jär-'
jesti Suomessa ininaisen kapinan
ja antoi sille kaikkea 'mahdollista;
avustusta.
Punainen 'kajiina Kuoinessa^kir.
k i stet t iin \-r i'a 11 ain np] )e a st i : j a
s e n p ä ä t >• 113' ä. 'Su o i n i .o li s ot i 1 a a 1-
lisesti voimakkaaiiipi : kiiiii liiil-
1 o in k a an e n neu; il >o 1 sli e\'i kien
ka vala diplomatia ::Öli; karsiuyt
t ii y d e 11 i se n 11 a a k s i r i ko n; 1 ta -Ka r-
,Ki 1 a n k i Tl . tn I e va isuiis.: liä \'tti; si 1^
l(.)in mitä. lupaaviiiiniäita. inutta
Suomen ; 'sekavan tilköpoli:it:liseu
aseman vuoksi sitä ei -silloin voi-rii
taala .pysyvä isosti. v:;;Y ksi?Siiov
nien punaisen liallituksen; • pää-
• j o h t a j i s t a käy 11 i 11 i 1 a is n n 11 a 11 y:-;
väkseen ja i-Aiityi Aluurmannilta
kiisin vaikeuttamaa n A Karjala n
t äy dell isiä puli dist usta. 'bölsjiex^i-:
keistä. Kohta senjälkeen saralla
senkAiuluisa Gylling: »ryhtyi naii­vista
maan bolslieviken ^ jalansijaa
perustama 11 a Karja 1 a a li n. k; Ka r r>
jalan kommuunin. • ;
Täiiänkiiän ei neuypstoliallituk-se
n.^ t ö i m intä ole s upis ttin u t. Suo­men
ja Venäjän välillä on yhtä-mittaa
paljastettu Vetlappiteitä",
joita pitkin bolshevikieu / palk­kaamat
suomalaiset ja. miiut ;ve^
niiläiset vakoojat ovat kulkeneeL
ja olleet: yhteydessä : ;%iQmcir
\\ o m mun is tiainesten k a n s s a S e l -
heidän pään-; laisia 'tapauksia on Suomessa vii-liian
| meaikoina paljastettu tuhkatihe­ään
ja pidätetyt vakoojat! ovat
oman ^tunnustuksensa inttkaan
kulkeneet iieiivostoarmeijäu ko­mennuksilla.
Mikä 011 tällaisen
inaanala isen toi^niiinair tiärkoi^^
tuksena ' Niille, jotka sita [eiväi:
tähänastisten' 'tapaiisten- -valossa
k ä s i t ä , selitäinme 'sen uHtiitamil^
la sanoilla; Venäjän neuvo.stohal-litus,
joka näennäisesti on nou­dattavillaan
ystävällistä ratihai)-
po li tilkkaa Suomea kohtaa n, etsi i
sopivaa tilaisuutta:; nostattaak­seen
Suomessa uuden kapinaii ja;
.on siinä tarkoituksessa järjestä­nyt
Suomeen jär jesteln^ällisen
j^iilioitustoiminuan laillisen: Jal^
lituksen kumoamiseksii--•:x^--A'^:y.
> Karjalan ta^teluistavsäi^uneis-läa
tiedoissa kerrotaan m.m. Tr ot-skitt
litinöillä millä hyväns^^
täneen • yalloitfcA t£Ä|^ Körja-
" Ontarion hallituksella on ollut
liarkinnan, alaisena jonkinlaisen
lain käyntäntöönottaminen, jolla
yleisöä suojeltaisiin petokselta ja.
arVOttomieii osa kkeiden ja. bondi•
tarjoojilta. lilhdotus tehtiin
jo viime istuntokaudella, vaan a-sian
tultua edustajahuoneen kä­siteltäväksi.:
katsottiin, että se
on liian tärkeä tullakseen kiireel-lisc
»ij V i>äätotyksi. Siitä 'syystii;
•enönuniit^ toUnenpiteet lykättiin
jotta hallitus voisi saada lisätie-
1'0 j \X{'. S i 11 a vii 1 i n as i a o n j o u t u n u i
vilkkaan - keskustelun alaiseksi
sanonialeiidislössä, mutta siitä
irnolimatta ollaan lain oikeasta
su^innasta vieläkin epävarmoja.;.
jKaikilla tahoilla myönnetään,
e t t ä liallituksen tulisi johonkin
määrään antaa suojelusta bondi-j
a osakehuijarien vilpillistii me­nettelyä
vastaan... Samalla ker­ralla
nähdään, e t t ä kaikin tavoin
olisi edistettävä varmoiksi tun­nettuja
ai'vopapereita löytämään
markkinoita maakunnassa. Toi
saalia e h do t et a a n e t tä halli tus n i -
m it i ä is i k o m i ss i o ne r in, j o 11 e a 11 -
nettaisiin :elidoton valta päättää:
mitä arvopapereita saa ja m i t ä ei
saa tai*jota. Tälläkin suunnite 1 -
1 n a 11 a o n om at lie i k k ou 1 e n sa. s i 1 -
lä komissionerin tointa ei kukaan
voisi täydellisesti hoitaa. Tarjot­tujen
arvopaperien kelvollismir
(Ien selvillesaaniiseen; täytyisi
käyttäii paljon aikaa j a lailliste­tuilta
teollisuusyrityksiltä voitai­siin
kieltää hallituksen lupakir­jan
mukainen oikeus. Parempi
o Iisi. ett ä ha II i tus 1 ui^aki r j o j a 1^ ii-sitielevien
vii-kailijainsa. väiitykri.
se 11 ä m ä ä ri t te lis i y h t i ön a sema n,
siilitaiitiimiseii ja laillisuuden
uusissa vaaranalaisissa, yrityksis­sä
ja niääräi.si jokaisen ulkomaa­laisen
yhtymän esittämään ta-k<'
ensa ja ta liettämään määrätyn
rahasumman vakuudeksi.
Tehtailijain Ylidistys ei ole uu­den,
.lakiehdotuksen kannalla,
mutta .sen ei suinkaan tarvitse
m e r k i t ä sen hylkäämistä ellei
yhdistyksellä ole mitään i)arem-pa
a t a r j ot tav a i la. Teh t ai li j a t e i-vät
t a r \ i t se s n o j e 1 n s t a, va a n su ii­ri
^vleisii. Sen jäsenet muodosta-v
at '' k y j i i 11 ä \' ä i n 1 i s t a n " • h ui j au s -
bondien myyjille.—X.-C.
Kaqalanasian esittely
kansainliitossa.
Kuten tunnettua esitteli niinis-terl
(.'arl Enekell Karjalan asian
kansainliitolle. • Esittely on siksi
laaja, ettemme saata: sitä koko-tilaniiettä:;
.Tarton rauhansopi­musta
ja sen määräysten' sovel­luttamista.
, . . •
Kuten luonnollista, kääntyivät
karjalaiset ehtiiniseen Suomen
hallituksen puoleen hakeakseen
tukea vapaudenpy rinnoilleen.
Varsin 1 uonnollista oii, ettei 'Suo-.-
meiu -liallitus* ""vöTniit'jäädä kyl­mäksi
näille sa maa liejipoa olevan
'hudiinalaisen ja sorrcfuurväestön
tekemille esLtyksille, Paitsi, että
f^iärlminäistäpuxitettja. kärsivälle
rajan ta k a i sell e - li ei m 6 lajäka n sa Ilc
ja tänne myöhemmin siirtynei 11 e
pa k o lai s i 11 e an n et t i i ii (iin ee H i s t a
av ustus t a, k ä än ty i S U o me n halli -
tus karjalaisten pyyn,nöstä vuosi
na 1918 ja 1919 useiden uiko vai
tojen puoleen, esityksillä, joi.ssa
selvitettiin poliittista, tilannetta
J tä-Kar ja lassa sen kansan -vaike­ata
asemaa, sen vai)audenpy rinto­ja
ja kovaa kohtaloa. Samallai-nen
esitys jätettiin Suomen hal­lituksen,
puolesta myös Pariisin
ra uhan kon Te renss i 1 le. Ku n Suo­mi
kesällä 1920 ryhtyi i'aulian-neu
\' o t te 1 u i h i n Ve n ii j ii n .Ve 11 vos -
totasavallan kanssa^ oli yksi tär­keimmistä
teiltävistii. mitkä Suo-
1 \\e n 11 a 11 i t u s oi i autan u t T a rt t oo n
1 ii h et t ä m ii 11 e «m ra u h a 1 u i e uv o 11 e l u-kunnalle,
h u o I e h ti a It ä -K a r j ulas­sa
asuvan suomalaisen heimon ja
1 ä h in n ä. Suomeen.' 1 i i 11 y n e id e 11
Kei>olan. ja Pora järven kuut. a-sukkaiden
tulevasta kohtalosta.
Täs.sä ta rkoituksessa . Suomen-hallitus
vaati ensin itsemäärää­misoikeuden
. myöntämistä heti
siilo väestölle, joka a.suu Itä-Kar­jalassa
Suomen raja.sla itään se-kii
Syvärin joesta jiohjoiseen ja
Äänisjärven pohjoisesta lahdesta
Sumaan Vienanmeren rannalla
vedetyn rajaviivan ja Vienaiime-i:
en. länsipuolella. Kun Venäjän
hallitus ei h y vii k sy n y t 1 ä t ä v a a r
ti musta, katsoi Suomen hallitus
lopulta olevaiLsa pakotettu ky-;
väksyniään ne sopimukset ja si-touinuksel,
mitkä sisältyvä^ rau­ha
ns o i) im u k s e e n; s i i h e n 1 i i 11v i n e
deklaratioineen. : Veniijä myön­si
Itä-Karja la n väestölle oikeu­det,
jotka sisällyviit.rauhansopi­muksen
11 ii i n ' k u u l u \M i n a r t i k 1 o i-liin,
sekä i-auhansopimuksen alle-ki'!'
jo 1 tta mistila isiiud^cssa 1 oka k.
14 })äivänä 1920 •annettuun näin
kuuluvaan vakuutukseen :
(Tässä kohden on selontekoon
liitetty tunnetut artiklat 10 ja i l
sekii valiuutas).
.Nä mä annet ut va kuu tukset oi i -
val Suomen jniolelta edellytykse-n
ä i'a n h a n so [) i m u k se n a I lek i r jo i t -
tamiselle. ,
Suomen 'hallituksen on täyty­nyt
.syvästi valittaen todeta, etlii;
edellä lueteltuja Venäjän antamia
sitoumnksia ja vakuutuksia ei o-
1 e kä y t iin niissä t o teu te 11 u. IJse i m-mat
niistä, jo|.)a tärkeimmätkin,
ovat; toisUiiseksi jääneet kuol-leik.
si kirjaimiksi.-
. iV r ka nge 1 i n ja A\\n u k' se n k u-
\'e rneme ntt i en ka r ja la i sell e väe.s-
1 ölle rauhansojjimuksen 10 arlik-
1 a n sekä • I tä -Ka r j ala n i t.se halli n -
nosta, annetun vakuutuksen inu^
kaan . kuuluvaa oikeutta kansal­lis
t a. i t s e m ii ä r ä ii 1 n i SO i ken tt a n a ti t-tivan
Itä-Karjalan autonomisen
a 1 u e ei i: muodostamiseen e i ; t ä m il
väe.stö ole tähän saakka saanut
hyväkseen käyttää. Venäjän
-Neuvostohallitus oli kesäkuun 7
pä i viina 1920 a nta m a 11a a n j ui i s-tuk.
sella perustanut n. s; Karja­lan
työkansan kommuunin tämäir
väestön asuma-alueelle. iMutta tä­tä
kommuunia ei Suomen halli-tiin
aSeXtanut. • Kommuuniu toi­meenpanevan
komitean on vuo­rostaan
asettanut, samoin karja­laisten
Jnieltä vähiiäkään kysy­mättä,
Venäjän neuvostohallitus.
Mitä tulee i vakuutukseen i)aikal-lisen
kansUnkielen käyttämiseslä';
niin- onSuomen hallituksen saa­mien
tietojen mukaan puheena­olevan
kommuunin viranomasten
virkakielenä mon(!Ssa - suhteessa
,'Cdfe'lleenlviin venäjänkieli.Autono-nusen
alueen oikeutta järjestää
taloudellinen elämänsä huomioon
- fi ttae 11 o m a t |>a i ka 11 i set ta r pe e n sa
'ei myöskään ole toteutettu, vaan
Oli' ItärKarjalan laloudellinen e-lämä
nykyisin niin täydellisessii
rappiotila.ssa, e t t ä kansa miltei
kaikkialla näkee nälkää j a kärsii
mitä syvintä kurjuutta. Muissa­kin
suhteissa ovat' Venäjiin Tai-^
tossa antamat Itä-Karjalan väes­töä
kosk(fvat sitoumukset jiiäneet
täyttämättä. Kotipaikoiltaan pa-ei
1 n (»e l ka r j alaiset eivä t o 1 e sa a -
n ee t 1H V a t tu a t ii y 11 ii v a 11 i o 11 is t a^
a m 1 H; s t i a a 1 \- a a n o n s u u 1 • i O S a h e is -
tä vangittu, kun lie ovat kotiaan
palanneet,; vielä pii ouu.seita ka­donnut,
jopa heittänyt, lienkensä.
Suomen hallituksen hallussa on
luetteloitai tällaisista tapahtumis­ta.
Kotiseudulleen paianneiden;
omaisuntensa,- menettäneiden kar-.
ja la isien kohtalon lielpottamises:
ta heidän taloudellisesta loi­ni
ee n t u losta a 11 a 11 n etu n \'u k'u u -
tuksen läytlämisestii: ei Suomen
hallitus ole saanut mitään; tietoa.-
Päinvastoin on saapunut jilmor-t
u jvs i {1, _e t tä e räi H ii | )a i k k a k u n n i 1 •
la on jaettu vieraille pakolaisten
kiinteätäkin omaisuutta. ;
!Mitä erittäin Repolan ja l^>ra-järven
kuntiin tulee, on .rauhan­sopimuksen
11 arl iklan mukaan
jiaikäviinen järjestyksenpito kun­tien
alueilla kahden vuoden aika­na
rauhansopimuksen voimaanas-lumisestai
lukien oleva paikalli­sen
väestön asettaman miliisin
asiana. Tätä määräystä ei ole
toleutettn, vaan i)äinvastoin^ rii­suttu
|)aikallisen väesttiii asetla­ma
miliisi aseista- ja osaksi van-f^
itlukin, toisen osan päästes^-a
pakenenuian Suomeen. l'uden i n j -
liisin järjesti yksin aineelle liihe-tetty
komissari. Kepolan ja Porä-järven
asukkaille taattua oinistu.s
oikeni ta 'heiiiän irtaimeen omai­suuteensa
ei ole noudatettu., sillä
lukuisia omaisuuden takavarikoi­misia
on tapahtunut. .Mainittujen
kunt ien väesi ölle va kiiutelt ua oi-k
eu 11 a vubden k ii 1 u •.'ssa ra n h a n so
n ai sn udess a a n ju 1 ai s t>i: v a a n •' ai­noastaan
seuraavat pää kohdat: tus eikii. Itä-Karjalan väestö voi
A l u k s i m ä ä r i t e l l ä ä n Itä-Karja­lan
alue ja rajat ja todetaan siel­lä
asuvan suomalaista väestöä vä­hintäin
^loin 1.'30,000 henkeä. Sit-teir
seuraa laaja selonteko 'karja­laisten
ja •itä-'Karjalaisten histo­riasta
ja sivistyksestä. Todetaan
karjalan suunnattomat-k'ansanru-nouden
aarteet, joista "Kaleva­lamme"
on kotoishi; Tämän jäl­keen
käydään selostamaan karja­laisten
vapauspyrkimyksiä, koko­uksia
ja julistuksia v. 1905 jäl­keen,
jonka merkillisen vuoden
demokraattiset inainiii'git tuntuir
vat kansallisina herätteinä Kar­jalassakin.
Uusia kansallisen e-lämän
ja itsenäisyy.s-pyrkimyk-sen
ilmiöitä on Karjalassa sitten
ollut V. 1919 jälkeen havaittavis­sa
yhtämyötään venäläisen, tsa­ristisen
ja bolshevistiseni vuoren-raskaan
.sorron painostuksesta
iiuolimatta. Mutta nämä seikat
ovat lukijoillemmekin siksi tun­netut,
j että tässä selostuksessa si-yuutammc
ne ja julkaisemme' laa
jemibin vseu osan selostuksesta,
pitää rauhansopimuksen edellyt­tämänä
autonomisena yhteiskun­tana,
koska sen hallinnossa ei ole
alueen v ä e s t ö l l e suotu juuri mi­tään
määräämisvaltaa, i ' Sen si­jaan
että.olisi t ä y t e t t y edellämai­nitut
vakuutukset kan.san valit­seman
kansanedustuslaitoksen
•perustamisesta, itscv6i^otusoike-uksiiieeir
järjestää alueen sisäis­tä
haliitusta koskevat asiat, pai­kallisen
kansankielen käyttämi­sestä
liallinnossa, lainsäädännös­sä
ja kansanopetuksesta sekä ta­loudellisen
elämän järjestämises­tä
Itä-Karjalan omieii 'paikallis­ten
tarpeiden mukaan, ovat olot
kaikissa näissä suhteissa edel­leenkin
jääneet mitä nurjimmalle
kannalle. Paikallisen väestön
valitsemaa kansanedustuslaitosta
ei Itä-Karjalassa ole • olemassa.
Sen sijaan on pidetty kokouksia,'
joihin ovat ottaneet o.saa pääasi­assa
niiden erilaisten ja erinimis­ten
neuvostojen lähettämät edus­tajat,
^jotka Eai-jälan työkansan'
kommuunin ' toimeenpaneva ko-piHiuksen
1 voimaanastumisessa lu-k
i e n '\* a p a a s t i s i i 1 • 1 y ii 1) o i s A'' iM 1 ii -
jäitä ja viedä mukanaan irlahiieii
omaisuutensa, ei iiivö.skään ole
toteutettu'. Päinvastoin on Suo­men
hallit uks.lmlinssaantodis-t
uska pi)a leita si iiii. ett ii täi la inen
siirtyminen 11 i m e n ( J maan ai i ka ra n
rangaistuksen uhalla kiellettiin.
. Toivoen, että ylileisillii neuvot-!
teluillja Venäjiin neuvostohalli­tuksen
kansa iiulieenaolevat ky­symykset
olisi voitu järjestäii
m o 1 em mi n pu o I i s<.' ivs i t y y dy ly k se K'
s i,- ei S u o m en 11 a l li tus o le l a i m 1 n -
lyönyt neuvostohallitukselle yhiv
uudestaan tehdä ehdotuksia täl­lä
isteii neuvot el ujen a lottam ises-ta
samoinkuin Suomen hallitus on
pitkin viiotta muistuttanut neu-vostohallitlusta
siitä, että Suomen
puolelta liidetään erittäin tärke­änä
Itä-Karjalan olojen järjestä­mistä
Tartossa annettujen sitou­musten
mukaisiksi. Niiihin esi­tyksiin
nähden on: Venäjä kui­tenkin
asettnnut kielteiselle kan­nalle.
Se on ilmoittanut pitävän­sä
antamaansa Itä-Karjalaa kos­kevaa
alitonoinia-lupausta luon­teeltaan
vahi informatiivisena
sekä ilmoittanut pitävänsä mai­nittuja
'Suomen hallituksen teke­miä
esityksiä epäoikeutettuna se­kaantumisena
'Venäjän sisäisiin
asioihin. Tämä selittely ei kui­tenkaan
pidä paikkaansa. Kun
Venäjä kerran on rauhansopi­muksessa
Suomen kanssa sopinut
ItäJKarjalan asiain järjestämi-s
e s t ä m ä ärä t y 1 lä t a va 11 a, e i V en ä -
j ä ole oiknitettu pitämään näi­den
asiain 'järjestämistä yksin­omaan
sisäisenä asianaan. Min-käänlaisiiii
toimenpiteisiin olojen
fjär jestämiseksi rauhansopimuk­sen
pohjalla ja epäkohtien kor­jaamiseen
ei neuvostohallitus ole
ryhtynyt. Venäjän valta on an­karasti
. painanut Itä-Karjalaa.
Kansan ja yksityisten kohtalosta
ovat määränneet yksinvaltiaat,
sille kokonaan vieraat neuvosto-virkailijat;
ja komissarit, jotka
yksin luovan terrorin avulla ovat
pitäneet valtaa käsissään. iU^rkiu-,
't^järj^.stelmineeii, on tämä vieras
hallinto uhannut vankeudella ja
teloituksella jokaista joka on us­kaltanut
edes' puhuakaan parem­pien'
poliittisten olojen suotavuu-defjta;
Kansa on elänyt a litu isen
pejon vallassa: Taloudellisesii on
sitä rasitettu tavattoman raskail­la
verotuksilla pakko-otOiilla ja
pakkoliiillä,; jotka ovat vieneet
sen miltei nälkäkuoleman par-laylle
ja riistäneet siltii miltei ko-lyo
11 a a n s e n. ta l o u de 11 i s e 11 .'loimeen
tulon mah'clollisuudet.
M a r ra s k u u ss a. s a a i) u i Su o m e e n
t i e t o, (* 11 ii' Itä - K a r j a I a n väestö 1 o-pulta
oli viudestaan tarttunut a-seisiin
karkpittaakseen alueeltaan
Neuvosto-Ve'häjän sila terrorisoi-:
via sotilas-^ja ^iviiliviranomaisia,
Tämii uusi Itä-Karjalan kansan
vapausliike on toistaiseksi saa-
\' u 11 an 111 m en estys t ii ja k a r j ai a i s-l
e n ta i si (.' 1 u j o u k k o j e 11 pii ä 11 y s t ö 11 ä
on . t ä t il 11 y.k' \'ii. hallussaan la a j a t
osat Itii-Karjalan aluetta. Neu­vostohallitus
on kiirehlinyt useis­sa
nooteissaan ilmoittamaan Suo­men
liallitukselle ; i)itävänsä v i ir
meksimainittua. edesvastuussa
tä stä k a n sa nn ou s us t a. Ne u \' os t o-lialitukseir
lälliiin ilman..minita e-sittiimän
väitteen, etlii Snomni
h a 1 i 111 s o li s i ' j ii r j estä n >' I; i) n 11 e (• n a
olevan aseellisen liikkeen,' on
Su o m e ir h ai 1 iti i s n i i tä jy riv i mm i 11
torjunut ja. (UI sen sijaan liuoma-u
11 a 11 u 1 • n e 11V o s t o h a 11 i t u k se 1 le i c t -
t ii ; t od e 1 i n e n syy n >' k \' i s i i n t a |) a 11 -
lumiin Itä-Karjalassa on yksin
se^ e tt e i n ei i \' os t o h a 11 i t u s ..o le h a -:.
Innnut eikii |)y.stynyl. järjeslii-m
ii ii n 11 ii -K' a 1 •! a I a n k a 1 is a 11 <) 1 o j a
l.\'.vdy tlä vii Ile kannalle.
Asiain näin ollen jntää Suomi,'
Ka n s a i n 1 i i l o n j ii s en ei i ii, v e 1 \- o 11 i-suuteiiaan
saattaa tämä x-akava
risti 1' i i t a N ei i .\;.o s t o 11, t i e t o o 11 siihen'
nähden, etlii 4 artiklan mukaises­ti
.Xeuvoston on saatava tieto
kaikista kysymyksistä, jotka laiH;
k ea\' a ( L i i t o n to i m i n t a p i i r i i 11 t a i
koskevat .maailman r;iuliaa.
TiiiiiäJi. iiiiiäriiyksen laajuus
riittiiä osoittamaan, ettei esillä o-r
levaa ky.symysiii voida pitää Neu
vost(m toiminlavaUaaii kuuJu-mattomaiia,
vaikka Venäjä ei ole­kaan
Kansainliiton jäsen eikä o-maa
liallitu.sla, jonka Kansainlii­ton
• j ii se n in ii o 1 e v a t \' a liat oli si v a I;
yleisesti 1 unnuslanect.
l*yyläessäiin Kansainliiton uNeii-
\- (:) s t o a h y \' ii n t a h t o i s e s t i ( ) 11 a m a a n
käsi teitä viikseiMi Karja hi n kysy­m
y k s e n . ; Suomen hallitjis perus­taa,
tämän tekonsa ensiksikin
Kansainliiton Liittosoijim,uksen
17 artiklaan. Suomen ja Vt' näjiin
hallitnst(Mi viilinen Karjakin ky­sy
mystii koske\'a rist iriita joi11un
Ve n iij ii n • 11 jil litu kse n 1 a i m i n 1 y öii -
nisiä, se kunoii jättänyt täyttiii
m ä t i ä sof)imuksel, Jotka se on
Karjalan väestiin hyväksi tehnyt
Nykyiijicn. k u r s s i i M B f t r t j r Ä l ä i i ^ i -'
tyksille StrOMBEk
Postin kautta ja
sähköteitse on
mainit, iikurssin jälk^n:^^ erikoi
sia; kolmen prosentin: fcSykoa ve.
täviä matkuö'tajien äej&ejä "c^
lareissay jotka Suomea$V'v lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolb-rin
kurssin jälkeen.
Läliety.skulut rahalähetyksille
postin kautta on 15c. summille
alle $20,00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.^
Lähetyskulut sähköteitse
.*^3.56 kaikilta siimmilta,
on
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
.Osoittakaa' ^lähetyksenne vas­taanottajan
"ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
' . r ~ «. - , .„ .
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH
—Porustetlu v. 1871—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Tarton rauhansopimuksessa. vTo- siin ja siis 'uhkaa
dellisnudessa on kysymyksessä i l -
meineij f niiiden.sitoumusten louk­kaus
ja rauhansopimuksen rikko­minen,
johon(iiähden Suomi, huo-limattiili
vilpittömästä halustaan
säilyttiiä rauha ja hyvät suliteel
naainiirivallan kanssa, ci voi ^olla
sa a 11 ai n a tt a vo i m a a n so pi muk sen
m uK'a isia o i kcuksiaa ii ja: sa ma 11a
kertaa iraskaasti loukattuja Kar-j
a l a n \' iie s t ö 11 o i k e u k s ia. ei k il, 1111 -
vautumatta niihin keinoihin, jot­ka
. Kansainliiton LiittosopJmiiS;
suo, koskapa, sen• mukaan on
muun muassa tärkeiitil saattaa f)i-keus
voimaan ja tunnollisesti
nomhittaa kaikkia sopimuksiin
1 )erust u \'ia \'eI \'oituksia jii rjest et -
tyjen kan-ain keskenäisissä suli-teisen.
•)
Suomen hallitus rohkenee ve­dota
erikoisesti! 1 artiklan 2 koil­laan:
siihen nähden, että vallan
viiärinkäyttö Venäjän liallituksen
:taliolta on Karjalassa synnyttii-nyt
sellaisen, tilanteen, ,että se
9\'aikuttaa kansainvälisiin suhtei-iic
häiritä räukaa
Suora yhteys Suomen sttiirimmanpankin^^^^^b^^^^^
Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on jok4 päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen' maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. '
KU.RSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAHKKAA CANADAN DOLLARISTA^
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta», jos
kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita; Sähkötys*
maksu on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksiUe on
:40c summille $40.00 asti, 50c summille' $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. ' ' . '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoillb lähetylssille.
Lähettäessänne rahoja tulee, vastaanottajan Ja<
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
'
PORT ABTHUB, ONT., CiärAöÄ.^
f .