Vapaus, December 22, 1921

              mmmTOLIBETLnmmYHTEEN. TEHMONAMOASrAANKAHMiENNEMEN^ 'ill,
,•).. ..\;>vl-'- • 'i'- "•: •- • - , " .' " ' ' ,' . . "' , " . ' ' i ^ — i — i — — I ^ M i , IMIII ijlj llllllllll Ilflllllll ' l ' ' '-^t • ^)
S& KAUTTA!
VAm JftlUESTYNEENJI VOI
TVdVÄENLUOKKA VOITTAA!
31. - N Torstaina, joiiluL 22 » Thurs. Dee 22 VVuosikerta-VoL ¥
ilman Venäjää
I -.paamiBiateri.
Lontooseen neo-can
pääministeri
owning kadulle
Ikseen. neuvotte-m
k&issA. TäSl-iisteri
U. Geor-naissa
neuvotte-:
itelmansa Venär
a ja kiinteistä
inisterin , migli-ropa
voi elää il-
'kauppaa. Eng-
! Venäjän mark.
iUeen ja toisel
)staa raaka-ainei-iksan
uudestaan
vykkyys maksaa
iippuu Venäjän
Tenäjän nykyisen
» epäjäi^estyk-sen
taki^ eivät
et kykene har-isien
kanssa ^el-tolta
voimakasta
iSSn VenSjaUe
tnja vastaan.
silialuka» ryhty-feuvosto-
Venäjän
i silta :;kauppae>
ämällä sille vuo-
Fätä periaatetta
Ranskan vtLstus-a
as<yisi neu.
innustamlnen jTa
empi/ koska se
nism 'yhteistoi-issa,
JBillä Lloyd
naan sisältyy yh-n
kanssa Venä-
MMlakko Lichten-burgissa
V Lichtenburgista ilmoitetaan 21*11;
että. nälkälakkoon ryhtyneet van^t
edelleenkin kieltäytyvät itsepäises­ti
nauttimasta mitään ravintoa. Lak­kolaisten
ruomiiltinen tila on kovin
huo^. Useat heistä ovat jo kuo­lemanvaarassa.
Useimmat potevat
valtimoheikkontta ja voimattomuut­ta,
saaden tuon tuostakin suonenve-tokohtauksia.
Viime lauantain suurta vesisadet­ta
mikä raivosi ala-Ganadassa ja
lun Lontoossa.
ityivät neuvotte-itai
aamuna, en-llä
Saksan sota-keskustelun
us-oko
Europaii' ta-
;n aseman pohti-jnue
saapui maa-
'öskin uudelleen
Saatuaan tiedon nälkälakosta rien­sivät
vangittujen omaiset runsaslu
kuisemmin' kuin tavallisesti Liech-tenburgiin.:
Mutta ensimäinen minkä
sieltä kokivat, oli, vankien paättaväi.
nen kieltäytyminen käyttämästä hy­väkseen
heille tuotua ruokaa. Sattui
sydäntäsärkeviä kohtauksia. Tajut-^
tomuuden tilaan joutuneita vankeja
oli siirretty pois vankilasta. «Aijot-te
murhata hänet minulta> taikka
«hän on jo kuollut mutta ette tahr
do : ilmoittaa sitä», tällaisia epätoi
vonpurkauksia kuului omaisten jou­kosta.
Muudan äiti sai tietää, että
hänen poikansa oli vaipunut täydel­liseen,
tylsyyden* tilaan^ Muudan van-
4ti sanoi äidilleen: «Vielä pari päivää
ja kaikki on ohi; toissapäivästä läh­tien
emme T ole nauttineet vettä­kään.
» Ihmisjoukko, joka illalla liik­kui
asemalle, muistutti surusaattoa.
Yksiripä vanginvartijatkin, joita ei
suinkaan liika tunteellisuus vaivaa,
ovat järkytettyjä^ niin hyvin täl­laisesta
äärettömästä kurjuudesta
kuin näin suuremmoisesta mielenlu­juudesta.
pohjoisissa valtioissa Tfadysvaltoj
Michiganin järveltä Atlantin ranna
Ie saakka, seurasi hirmumyrsky, jo*
ka kesti koko sunnuntain vastaisen
yön ja vielä sunnuntain aamupa
vän. Myrsky valtasi ankarammin
Erien järvellä ja sen ympäristöillä
tehden satojen tuhansien dollarien
vahingon omaisuuden •; hä^ntyksessä.
Erien järvellä tiedotetaan myrskyn
vaeltaneen yli 80 mailinkin nopeu
della tunnissa.
Buffalossa raivosi myrsky anka­rammin,
ainoa V ihmishenki kuollen
siellä myrskyn vaikutuksesta^
Useat suuret.; hySrylaivat ; ova
joutuneet sisäjärvillä myrskyn kä­siin.
Taaskin työläisiä näl- ei ?«i
Kautta Quebecin on myraky teh*
nyt aika,lailla tuhoja, samoin etelä­osissa
Ontarion maakuntaa. ^
Suomalainen tappanut
14 sutta kuukaudessa
Kuoleman: kanssa kamppailevan
. , ;.Urje. • ' r-^
Muudan Liechtenburgista Zinnaan
kuljetettu nälkälakkolainen on lä.
hettänyt omaisilleen seuraavan pal­jon
puhuvan kirjeen:
«Rakas vaimoseni ja rakkaat lap­seni;".•
••
laaremi
nan sasupunas-jeva
ankka on ol-olisi
haaremi!
•on» ja erinäisten
mukaan olisi ita.
ommunistisen
irressistaf palattu-
•ttanut, että hän
joneessa nähnyt
enostipuettua ja
oristettua naista,
itä nämä olivat,
tannut, että ne
linin haaremin.
1 toveri on halun-ilaitaa
Lazzarin
imä on vastannut,
tiollisesti ole pie-
«Valtuutan teidät
peruuttamaan ta-lerjauben.
Ihai-aina
toverien Le-
Sinovjevin elämää
tta mitään huomi-aisuuksillcKan-ielleenkin
kannat-n
toverien asiaa,
ta sekä tekemään
)uo]ustaakseni nii-heidän,
sankarilli.
äellisia ponnistuk-
Ilmoitan teille, että nyt olen Jirir
nan IfnaaBsa. ^ Älkää olko ^'ahöil:
anne etten voinut (heikouden ta­kia);
ttilla teitä kohtaamaan. Mutta
nyt, kun olen niin, lähellä teitä,
^ i t , eukkoseni, tulla minua koh­taamaan
ilman, että täytyy maksaa
matkarahojakaan. Mitä mahtanevat
nyt puuhata lapset, suuret ja pie­net?
Kun varmaan tietänet syyn
miksi minut-on tänne siirretty, niin
tahdon täten ilmoiftaa, että tulen
nauttimaan ravintoa vasta sitten,
kun olen saanut luonnollisen oikeu­teni.
Jos tätä vaatimusta ei täytetä,
olen valmis. lähtemään tästä elä­mästä.
Ihanteelliseltat näkökannalta
hyväksynet varmaan minun päätök­seni
ja menettelyni. Toivon, että
otat'vastaan tämän kirjeen terveen
järkevästi ja että sinä, eukkoseni,
täytät alussa lausumani pyynnön
saapumalla luokseni, lähetän sinul­le
sydämellisen tervehdykseni ja,
olen
Johanneksesi.
Vielä kerran tervehdys sinulle,
eukkoseni ja teille, rakkaat lapset,
isältänne
J. Wernickeltä.»
Port Arthur ~ Suomalainen uur'
tisasukas Henry Heikkinen, jonka
asutus on noin 107 mailia länteen­päin
Port Arthurista,' Grand Trunk
rautatielinjan varrella, saapui viime
viikolla Port Arthuriin, tuoden mu­kanaan
14 suden nahkaa, jotka hän
oli pyydystänyt lyyskuun 12 ja lo
kakuun 25 päivän välillä. Nahat
vietiin poliisitubmari 0'Brienin kont-tooriin,
joka laati Heikkiselle todis^
tuksen, jonka perusteella Heikkinen
on oikeutettu saamaan maakunnan
rahastosta 400 dollaria tpaporahaa.
Olipa siiliä sievonen summa nu-tisasukkaanjkuukauden
vaivoista.
. . . . ' O J , •-y,7'Ji^P''M;yy
PORT ARTHURIN KUIVALLE
TOKALLE TYÖTÄ.
Port Arthur — Täkäläiselle kui­valle
tokalle on otettu The Mathews
Stearaship Co :n omistajia; Huronton
niminen höyrylaiva^ joka- on vahin­goittunut
ja tullaan siihen asetta
maan huomattava määtä uusia poh-jalevyjä
ja tekemään muita täi^ieel-lisia
korjauksia, kuten: uudet'' katti­lat
jne. Työtä voidaan täten antaa
noin 150 miehelle kokonaisen ><vii.
dentoista» päivän ajaksi. Ei{iä sii­täkään
työttömäin mieli paljoa para­ne.
/ !
o : ^
North Bay, Oht; >— Kaikki (Jana.
dan Pacific rautatieyhtiön North
Bayssasijait$evain korjaus ja muit­ten
/pajojen työläiset (lukuunotta
matta veturitallisi on joutuneet
työttömäksi senrabksena määräyk­sestä,
jolla' tySt iK^inituissa korjaus­pajoissa
piti lopetQttaman. Työstä
pois joutuneiden ndesten lukumäärä
on 800 — 400 välillä. Tyonseisa.
uksen sanotaan kfjstävän ainoastaan
tanunikuun 4 päivään. '
Vähän ennen Valleja julkaisim­me
uutisen, r miten rautatiekonepa-jojen
työläiset oliv»t kaikki otettu
tjfohSn eri paikoifift maata, joka
osottiselväsä:, miten «nnen vaaleja
työläisille tahdottiin V uskottaa, että
kyllä heistäkin vieiä huolta pide­tään.
Mutta Aytktin vaalit, ovat
Edustajistolle, oli Enslannin
pSaministerin puheilla . tyotto
nyyskysymyksen ratkaisemisen
painostamiseksi selitti päämbia
teri, ettS Iiailitus «i voi lopettaa
työttömyyttä.
menneet, ja työläiset antaneet ää­nensä
henroille riistäjille, ei ole
tarpeellista enäänv työläisistä huolta
pitää, vaan voidaan .|eille antaa va­pautta
entista suuremmassa mää­rässä,
jota osottaä tässäkin mainit­tu
tapaus. Se, että työnseisauksen
sanotaan kestävän vain tammikuun
4 :teen päivään astl,"^ on tavallinen
raasi, jota aina kapitalistit käyttä­vät
laskiessaan . oigansa , lomalle,
nauttimaan «hyvää aikaa.»
Pääsi vankilahelvetistä
vapaaksi
Menshevikien häpeä
Neuvostohallituksen antaman am-nestian
johdosta on bi^Ishevikisyö-ä,
mansheviki Martov riippumatto­main
Freiheit-Iehdessä tehnyt ha-
»eämättöralä syytöbiä Neuvosto-
Venäjää vastaan. Sisunpurkaus on
olevinaan vastinetta- «Rote l^ahnel-e
» ja koetetaan \siinä osoittaa,
tä on hä^ea, että neuvostohallitus
Htää edelleenkin vankilassa monja
«sosialisteja». Kirjoitullta' perustel­laan
erään englantilaisen valko-kaartilaisupseerin
valheellisella van^
kilakuvauksella. Hyökkäyssepustuk-sessaan
kysyy Martov m.ni.;^«Ovat-ko
sabalaiset' kommunistit solidaa-
Tisia sellaisille heidän venäläisten
aateveljiensäl erikoismet^odeille?»
Kysymyksen johdosta kirjoitetaan
«Rote Fahnessa»:
y Saksalaiset kommunistit vastaa- Wa8hington — Amerikan Fede
vat: Me ymmärrämme ja hyväbym-' wt»<»n of Labor liiton fakiiri presi-
Lontoo — Puhuessaan työläisten
edustajistolle, joka viime perjanta
na oli saapunut pääministerin pu
heille työttömyyskysymyksestä; da
noi Lloyd George, että mikään hai
litus «i voi koskettaa työttömyyteen
johtaviin syihin ja ei niinollen V0|
lopettaa työttömyyttä. 'Tämän ohes'
sa hän mainitsi, että ennen sotaa
Britannia asetti ulkomaisiin sijoi
tuksiin 200 miljoonaa puntaa vuö
sittain ja säästi vuosittaisissa sijol'
tuksissa SOO — 400 miljoonan väf
liller mutta ettäjttaa ei voi enään
sitä tehdäT'
Työläisten edustaja J. R. Glynes
huomautti, että Saksassa ja Rans
kassa ei ole juuri ollenkaan työttö'
myyttä.
Tähän vastasi pääministeri, että
lähes puolet Ranskan asukkaista on
maatyöläisiä ja että suuri osa on
asevelvollisuuden perusteella ar­meijassa
ja sitten siellä on olemassa
työtä hävitettyjen alueiden uudel­leen
rakentamisessa. Puhuessaan
Saksasta sanoi pääministeri että
siellä kansa elää keinotekoisen tilan*
teen vallitessa, jota on väliaikaisesti
tukemassa suunnattomasti kasvanut
paperirahan lyönti. Edelleen sanoi
hän, että niitten tietojen perusteel­la
mitä hänellä on Saksasta, tulee
siellä, jos tilanne menee nykyistä
menoaan tap^,htumaan romahdus,
jota suinkaan te ette haluaisi Eng­lannissa
tapahtuvaksi.
Ovathan ne tavallisia vastauks
porvarillisen hallituksen piiämiehe
tä, ja emme voi muuta kun yhty
pääministerin lausuntoon siinä, ett
hallitus sellaisenaan kun se kapita
listista järjestelmää ja suurkapita­listeja
edustaa ei voikaan työtto
myyttä lopettaa, sillä jos se sen vo
si tehdä, olisi sen julistettava koko
tuotantolaitokset, pankit ja muu
yhteiskunnalliseksi' omaisuudeksi, jo
ta kontrolleeraamaan valittaisiin
miehet samoin', kuin Neuvosto-Venä/-
jällä tapahtui, «
• , I • , o -' :
Gompers vetoaa Euro
pan työläisiin
Proletaarimielenosoitukset
edustalla.
vankilan
'tta Leninin haa-
Vseuraava? '
•o—
lo Länsi-dassa
>Iorthwest * Grain
^Jsi viime lauan-
3sa arvioidaan aa-nisusato
251,^55,-
Mijaan että halli-iäto
arvioi 6en ai-
90.000 busheliksi,
perustuen siihen,
1 laajennettu, vil-yhdistyksen
tiks-
«en laajuisille vil-
Nälkälakko salattiin" aluksi ulko­puoliselta
mailmalta mitä huolelli­semmin.
Vasta kommunistilehdistä
saivat paikkakuntalaiset tiedon asi
asta. Tämä marttyyrius- sai koko
tienoon kuohuksiin, mikä marrask.
20 pnä sai Liechtenburgin vankilan
luona toimeenpannun , mielenosoi­tuksen
muodon. Tilaisuudessa pu­hui
toveri Urban maaliskuun nou­susta
ja sen uhrien nälkälakosta.
Mielenosoituksessa päätettiin ryhtyä
yleislakkoon V aina siihen asti kun­nes
kaikki syyttömät vapautettaisiin
vankilasta; Mielenosoitus oli suu­rin
mitä paikkakunnalla on koskaan
iattunut. Toveri Urban huusi van-kilanmuurin
takana oleville to^^e
reille: *i «Älkää' vaipuko epätoivooni
työläiset pitävät teistä huolen astu
maila taisteluun teidän vapautuk­senne
puolesta. Tänään eroittavat
meitä vielä muurit ja rautatieristi-kot,
mutta huomenna on muuri mur­tuva
ja te pääsette valkoisen pyöve-lioikeuden
kynsistä jatkaaksenne
taistelua kanssamme!» Kaikki sel-lienakkunat
olivat auki, ja ristikko,
jen takaa kurkoittivat kädet kohti
mielenosoittafjia. Vankina olevat
toverit,! jotka vielä jaksoivat puhua
ja liikkua; huusivat: «Tehkää vel-
ToUisnntenne, kuten mekin täytäm­me
omamme. Vapaus taik3ui kuo­lema!
Emme syö ennenkuin olem­me
vapaat. Taistelkaa' puolestam­me,
kuten mc olemme ^taistelleet
teidän puolestannel»
Helsinki — Marraskuun 24 pvä
on Tammisaaren pakkotyölaitokselle
lähetetty määräys, jonka mukaan
Aapo Harjula, joka Suomen porva^
riston luokkakoston uhrina on saa­nut
virua vankilahelvetissä, laske­taan
vapaaksi viimeisen, «armahduk­sen
» perusteella. Aapo Harjula on
ollut yksi Eteläpohjamaan tunne­tuimpia
ja samalla innolikaimpia
sosialisteja, toimien kansanedustaja­na
Suomen eduskunnassa, edusta­massa
Waasan läänin Eteläisen
vaalipiirin sosialisteja, mutta vangit­tiin
Suomen sisällis-sodan puhjetes­sa
ollessaan matkalla Helsingistä
Waasaan,
Kiinan hallitus eronnut
Pekin 5 » - Kiinan hallitus erosi
sunnuntaina. Mitään flrallista syy*
tä ei eroon mainita'; «
Epävirallisissa piireissä selitetään
kuitenkin, hallituksen eron. syyksi
kolme seikkaa: ensiksi, j t t ä se on
protesti kenraali Ghang Tsao-Lin'in,
M a n c h urian kenraalikuvernöörin
taantumuksellisia vehkeilyjä vas^
taan; toiseksi^ johtuvan kenraali
iTsao-Lin _vaatimu3£sesta saada ai
neellista kannatusta hallitukselta;
ja kolmanneksi, eroa pidetään tun­nustuksena
hallituksen taholta siiC
että Kiinan rahallinen asema on
mahdottomuus ratkaista.
/(^nkilanmui|rien kaikui "malitavai
mielenosoittajien ja vankien
sesti virittämä Kansainvälinen; Jo--
pa vankilansisäosissakin viruvat: van­git
kuulivat Kansainvälisen to^^^
nut, ottaen voimiensa mukaan osaa
lauluun ja kuullen, kuinka siitä vä­risi-
luhistuvan yhteiskunnan sorto-linna,
missä annetaan menehtyä 130
Ja puhki proletaaria.
me toimenpiteet, jpihin ^enäjäil
työläis- ja talonpoikaishallitus ryh;
tyy Venäjän työläisten ja talonpoi­kain
vihollisia vastaan. Samaan aiv
kään kun tuhannet menshevistiset
työläiset kylki kyljessä kommunis­tisten
veljiensä kanssa henkensäkin
alttiiksi pannen suojelevat Venä
jän vallankumousta, samaan aikaan
pieni menshevistinen jphtajakopl
ei ainoastaan pysyttele syrjässä
vaan sanoin, kirjoituksin ja teoin
tukee pahimpia vastavallankumouk­sellisia
» valkokaartilaisia ja musta
sotnialaisia näiden taistelussa Neu^
voslo-Venäjää vastaan. Heitä vas
taan on neuvostohallituksen guojel
tava itseään, VäittääkÖ Martov, ettei
kö moskovalaiseen valkok^jrlijlgis
järjestöön «Isänmaan j^ vapauden
puolustusliitto» kuulunut sosialival
lankumoubellisia ja etteivät mens-hevikit
kannattaneet sitä? Väittää­kö
hän, etteivät Venäjän oikeisto­sosialistit,
menshevikit ja sosialival-lankumouksellisel^
ole vuoden 1918
Volgan alueen kapinasta vuoden
1921 Kronstadtin seikkailuun asti
kannattaneet kaikkia vastavallanku
mouksellisten yrityksiä?
Ei ole häpeä, että Neuvos^Ve
näjä on pakottavan hädän johdos­ta
ryhtynyt toimenpiteisiin vallan
kumouksen puolustamiseksi. Häpeä
on «sosialisteibi» itseään nimittä-väin
maankiertäjien, vastavallanku­mouksellisten
kätyrien toiminta. Ja
erikoisesti Martovin häpeä on, että
hän, huolimatta raskaasta hetkestä,
jota Neuvosto-Venäjä vihollistensa
ympäröimänä paraikaa kokee, syy­tää
syj^istään herjauksia sitä
vastaan. Onko tämä sosialistista?
Onko tämä proletariaatin vaiko sen
vihollisten asian palvelemilta? -ky­syy
«Rote FahneK
denttj, joka on ollut «aseista rii-suuntumls
konferenssin» yhtenä
narri edustajana, on lähettänyt Eu-ropan
työläisille vetoomuksen, jos­sa
hän kehottaa Europan työläisiä
ottamaan saman kannan Washing-tonin
konferenssiin nähden, kuin ori
ottanut Amerikan ja Britannian-työ­läiset.
Julistuksessaan herra Gompers
sanoo: että Amerikan ja Britannian
työläiset ovat ei ainoastaan tyyty
väisiä Wa8hingtonin aselstariisuun-tumiskonferenssin
päätöksiin, joita
he yhdessä tulevat kannattamaan,
mutta myöskin siihen pohjaan ja nii­hin
periaatteisiin, joiden perusteel
la konferenssi on kokoontunut ja
myöskin niihin vastaisiin toime'n-piteisiin
mitä konferenssin tulokse.
na kansainvälisesti tulee tapahtu­maan.
NUn Gompers, mies, joka elämän­sä
on tehnyt työtä kapitalistisen jär­jestelmän
säilyttämiseksi tunnustaa
tuoii narrien konferenssin työn, vie­läpä
siinäkin tapauksessa vaikka
tuossa konferenssissa mailman joh
tavat suurvallat päättäisivät sopia
yhteisestä toiminnasta pienempien
je heikommassa asemassa olevien
kansakuntien kurittamiseksi. Eri
asia on kokonaan josko Europan
yöväestö tulee Gompersin tueksi
tuossa laskemassaan ^lätähuudosaa,
sillä merkit viioieisimmistä tapahtu­mista
Europassa viittaavat siihen,
että työväestö kääntää selkänsä
Gompersin kaltaisille petturijobta-jille,
—o- -
Venäjän ja Ruotsin vä­linen
yhteistoiminta
(Vapauden erfkofstieto.^
Tukholma 24-11. Nfeuvostq*
Venäjän ulkoasiain knnsankomis-saarion
edustaja, M. M. Litvlnov,
matkusti täältä eilen . Tallinnaan;
Ennen lähtöään lausui hän Rostan
edustajalle neuvottelujensa tuloksis.
ta Ruotsissa seuraavaa:
Olen suorittanut konkreettise
ehtävänf. Sen ohella oleri pyrkinyt
tutkimaan Venäjän ja Ruotsin vä*
isten; kauppasuhteiden laajentamis-mahdollisuuksra.
Kysymys Venäjän
yhteistoiminnasta Lä lis i- Europan
maiden kanssa on paraikaa slirtyr
mässä teoreettisen olettamuksen
maaperästä ftetken käytäntöön, ja
tältä haavaa on käytännöllisenä päf'
vänkysymyksenä mitkä maat tulevat
ottamaan osaa Venäjän taloudeHi
sen elämän uudelleenrakentamiseen
a missä' laajuudessa tämän tulisi
tapahtua.
Ei ole kysymys vain erinäisistä
kauppasopimuksista ja tilauksistot
vaan ohjelmasta^ jonka toteuttami­nen
vaatii" vuosia.
Lyliyenä oleskeluaikannni Ruot-ssa
olen tullut vakuutetuksi näl
den kahden maan mitä lähimmän yh
teistolminnan, täydestä mahdollisuu
(esta, jopa välttämättömyydestä
elä oivat ennaktcolUulot ja enna­kolta
sovitut käsitykset uutta Ve
jää kohtaan olo täysin poistetut;
mutta nämä ennakkoluulot, samoin
kuin muutkin lähenemisen ' esteet
Ullaan pian voittamaan ja tähän
pakottaa Ruotsia ehdottomasti myös
sen oma taloudellinen asema.
Vaikka eivät ruotsalaisten taholta
saamani taloudelliset .ehdotukset
etukaan xiittävän pitkälle osoitta
vat ne kuitenkin, että yhteistoimin'
nan välttämättömyys tunnustetaan
niinhyvin"Ruotsin' hallituksen kuin
laajojen ruotsalaisten piirienkin ta­holta.
Olei] sitä mieltä, että P, M.
Kershentsevin alkamat neuvottelut,
jotka • koskivat sopimuksen tekoa
Ruotsin hallituksen kanssa, mikä on
taloudellisen yhteistoiminnan edelly­tykseksi
välttämätöntä, olkoonpa tä­mä
yhteistoiminta mitä laatua ta*
hansa, epäilemättä johtavat molem*
pia puolia tyydyttävään tulokseen.
496rattaftlalBea InsIaSSri tehnyt tSr*
keSa .kabinnSa faasattoatm eäh.
kötaitobsen alalla.
826 Indian kapinallista
teloitettu
Delhi, India — Virallisten tieto­jen
mukaan sitten kapinain puhjet­tua
Malabar piirissä viime clok. l p ,,
826 kapinallista on surmattu, 1,600
haavoitettu ja 6,474 vangittu. Tä­män
lisäksi kerrotaan 14,241 antau-uneen
vapaaehtoisesti. Kalliin
uhrin vaatii vapautustaistelu siel­läkin.
Moskova —Niaavostohaliitukseh
virallinen uutistoimisto tiedottaa
äälia .tehdyn huomattavan tärkeän
keksinnön, Joka tekee mdhdollisekst
sanoman lähettämfcien *longattortian • ,
avulta määrfitylle asemalle, ilman •
mitään vaoroa,' että sitä voitaisiin
taa ylffs muilla asemilla.
Keksinnön on tehnyt ukrainnlal- P
nen sfilhköinslnööri Chayko, ja ker- t
rotaan että sangen yksinkertaisen
paraatin avulla Choyko hallitsee t
a ryhmittää shkSä johtavat aallot %
«lukituiksi voimalinjoiksi», kuten
än niitä nimittää.' Näin hallitut
magnoettisäteet voivat tunkeutua
vuoriön lävitse, välttäen siten kor­keuden
aiheuttamisesta jjeikentyml- ,
sestä. J
Niinikään selitetään, että tämä
uusi • keksintö tekee mahdolliseksi
metallien etsinnän vuorien syvyyk­sistä
ja tulee niin ollen olemaan
suurena apuna vuori— y.m. tietels-
Chayko jatkoa^ kokeilujaan Ukrai­nan
hallituksen Teknillisen Tiede-
Osaston hyväksi.
i ^ o
Chippeva kanaali vai? -
mishinut
Niagara Falls — Chlppewa ka­naalin
lopullinen tarkastus tapah­tui
maanantaina, läsnä ollen suuri
joukko eri kaiipunkien vÄltuttsmle-* -
hiä, porme^tareita ja muita siviili,
virkailijoita. Klo 11 maanantaina '
laskettiin kanavatyös^ viimeinen ^
osuus sementtiä.
Kanavalla on työskennellyt viime
aikoina noin 2,600 miestä, joista
noin 1,000 joutuu tytittömiksl muu.
taman päivän kuluessa.
Vesi kanavaan lasketaan näinft
päivinä.
Tapaninpäivä yleinen
juhlapäivä'
Ottawa —,§en johdosta että jou*
u tänä vuonna lankee sunnuntain
päälle, on haijinnolliselta säädöksel-julistettu
maanantai, yleiseksi
ublapäiväksi jota on vietettävä
kautta Dominionin. Toinen hallin­nollinen
säädös määrää siviilityöläis.
tcn palkat joulukuulta maksettavak*
8 22 p sen sijaan että viimeinen
päivä.
Pääomat keskittyvät
SCOTLANTILAUIEN KOMPPANI
A TUTKII KAUPPAMAHDOLLI-SUUKSIA
CANADASSA.
Montreal — Canadan tehtailijain
yhdistyksen Montrealin osaston tai
loltabn selitetty että Scotlandin
willatavara yhdistyksen toimesta oh
päätetty 'panna ensi tammikuun
ajalla Canadassa ja Yhdysvalloissa
toimeen' tutkintoja minkä verran
mahdollisuubia olisi mainitun yh­distyksen
tuottteitten myynnille näis­sä
maissa.
Montreal The Merchant Bank
of Canada on ilmoittanut osakkeeri'
omistajilleen ja säöstöönpanijiolleen,
että pankin toiminta cdcllämaini
ulia nimellä tullaan lopettamaan,
ja että The Bank of Montreal tulee
ottamaan ensimainitun pankin asiat
kaikine velkoineen ja saatavineen
hoidettavakseen, /The Merchant
Bank of Canadan osakkeenomista.
jille tarjotaan Montreal pankin ta­holta
jokaisesta kahdesta osakkees­ta
yhtä osaketta, ja tulevat edellä­mainitun
pankin osakkeenomistajat
kysymyksessä olevan tarjouksen
nähtävästi hyväksymään, ennenkuin
tulevat sallimaan liikkeen Jatka­mista,
joka bn osottautunut «epä­onnistuneeksi
» viime aikoina, kuten
selitetään.
Sijoittajille on ilmoitettu, että
heidän säästönsä ovat täysin turvas­sa,
joten minkäänlaista paniikkia si-joittajain
keskuudessa ei ole ollut
huomattavissa. Hallituksen raha­ministerin
sanotaa^ olevan suo»-'
tuvaisen edelläsanottuun siirtoon.
/Taaskin yksi hyvä esimerkki sii­tä
miten pääomat kasaantuvat yhä
basvempiin ja harvempiin käsiin.
Suuriiikkeet nielevät pienempiä
saattaen, siten kokd omistuksen^ laa­jemmilta
joukoilta muutamien yk­silöitten
käsiin.
Työttömyys joululah­jaksi
3000 työ­läiselle
Selostimme aikaisemmin, miten
qucbeciläinen kauppaliike, joka on
yksi tämän mantereen. suurimpia
alallaan on tehnyt vararikon. Nyt
Ilmoitetaan, että kysymyksessä, ole­van,
Eugene Julien & Co m koi-meentuhanteen
nouseva työläisjouk­ko
on sanottu irti Ja joutuu niin ol­len
lisäämään entisestään suurta -
työttömien armeijaa. Kaunis jou­lulahja,
palkkioksi siitä, • että vaa­leissa
käyttivät äänioikeuttaan por.
värien hyväksi.
>~0' '•«•'••• * '4
Englannin hiilen ulos­vienti
kasvaa -
Lontoo, -r- 'Skotlantilaiset' kivihii-,
likomppaniat ovat yhtäkkiä saaneet
suuria tilauksia hiilelle. Tiedonan­nossa
sanotaan, että tilausten luku
on kohonnut niin suureksi, et^ sel­laista
ei ole ollut kuin ennen sotaa.
Samallaisen tilanteen sanotaan ole­van
Etelä \Vale5'in hiiliaineilla. Bri­tannian
hiiliteollisuus onkin viime ;
aikoina ollut verrattain piehessä
käynnissä ja monet tuhannet hiilen-kaivajat
työttömänä. Uusien tila­usten
sanotaan vaikuttavan', sen,
että miesten pitää tehdä yjylityötä-tavallista
runsaammin,
o
Koulukirjain samaUais-tuttaminen
lännellä
Calgary — Neljä lännen maakun-;
taa otti alotteen kansanvalistuksen
yhtäläistyttämiseksi täällä kokoon­tuneessa
maakuntain välises'8ä kon­ferenssissa.
Seurauksena yhteises­tä
neuvottelusta on koulukirjain sa-^
mallaistuttaminen ja samalla ope-.
tusjärlestelmän . yhtäläistyttämineii'
neljässä lännen maakunnassa, ni-';
mittain Albertassa, British CölnmhU
assa, Manitobassa ja Saskatchewa->
nissa, niin ettei lapsilla, muuttaes­saan
toisesta maakunnasta^ toiseen \
ole mitään' vaikeuksia kot^unkäyn*
titiiiäti?si^iÄi
i i
mM"
UI'
li
t
. . . . , , „ , , Ä f ' '