1920-08-12-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
NUMERO 33 .
f
mk
m
mi:
CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ONT.; CANABA, Torstaina, ElokV 12>p ' SIVU 5
-.M
notaan saksalaisin komentajan
vastanneenlltse kaupungin valloituksessa
oli ollut suurin työ, sillä
punaiset olivat kaikkialla tehneet
mitä kiivainta vastarintaa.
Suurimmat taistelut olivat olleet
läliellä Huopalalitea ja Diakonisi
salaitosta ympäröivillä mäillä.
Niissä oii punaisia kaatunutssa-dottain
ja saksalaisetkin menettäneet
paljon mieliiä, Dia'konis-salaitos
oli täynnä haavoittuneita.
iMaanantaliaamuna,mennessäni
katsomaan kaupungille sodan
tuot taniia vaurioita, i näkyi yihreä
takkisia sotilaita kuljeskelevan
kaikkialla, •samaten s i u i p T i k u i s ia
merisotilaita. Voi helposti kuvi-t
el 1 a, ni i Wa i s e n 111 r a 11 is u u d e n t u n -
teen niiden | näkeniiiien tuotti,
l:u,n ne vielä olivat tulleet aivan
yhdeniiollätoista hetkijllii. On sanottu,
etlä valkoinen armeija olisi
sodasta selviytynyt voittajana
yksinäiinkin. Mahdollista kylläkin.
Joskaan en ^alido väittää,
että saksalaisten tulo , vaikutti
ratkaisevasti sotatoimiin, on ehdottoman
varmaa, että heidän
saapuessaan va pautni pääkaupunki
ja samalla etelä-Suomi
m onia vi ikkoja, ken tiesi k u u k a U'
siakin aikaiseniniin, kuin se muutoin
olisi tapahtunut. Useimmat
pääkaupungin silloiset a^sukkaat
tulevat kiitollisuudella koko i -
känsä muistamaan niitä miehiä,
jotka, suurimman liädiin hetkellä
tulivat Suomien avuksi kaukaisesta
kotimaastaan. Ikuisesti tullaan
myös kunnioittamaan niitä
san ka r Iva ina j ia, .,|o t k a Suomen
vaipauden puolesta kaaduttuaan
nyt lepää vii t r i n n a kk a in su oma-laisten
aseveijieiijsä kanssa Van-
Ji a n kirkon puistossa.
Helsingin valloituksella oli suuri
inorkitys koko vapaussodan
kululle. Vi(."^lä huli|ikuun aikana
oli sotatpiniet pääpiirteissään suoritettu
loppuun. 'Kapinoitsij'at
voitetliiii kaikkialla ja Suomi sai
jälleen vapaasti hengittää pitkäaikaisen
painostuksen kestettyään.
Kauha ja järjestys oli pa-
] an t ett u v ai k Ix a k in ras ka il la u h-rei
11 a. ja suuri 1 la i k'iirsiniyksiUä.
Sanotaan, ettii todellisuus usein
. on satua ihnveellisempi ja niin se
on tässäkin. Omalla tarmollaan
ja • kestävyydellään on Suomen
kansa välttänyt sil'le valmistetun
tuhon ja saavuttanut kallisai-voi-sen
itsenäisyytensä, jota se myös
on aina valmis vereen ija henkeen
asti turvaamaan.
- \ L. j . lyr.
kaan merenpinnasta, tai joiden
kurut ovat tuhansia jalkoja syviä-
kuiluja, jotka vedet ja ilma
ovat uurtaneet, saamme himmeän
käsitteen sen ajan pituudesta, joka
on kulunut siitä päivästä, jolloin
vesi niiiiin leikkasi eusimäi-sen
uransa. Kun tämän lisäksi
tiedämme, että jiämä huiput ja
'kuilut ovat verrannollisesti vii-me-
aikojen työtä, mikäli on ha-
Vaittu maan kerroksista, niin laajenee
käsitteemme menneisyyden
ajan pituudesta. JvJe vuodet, jotka
mittaavat maan ikää, ovat lukemattomat.
SILMÄ YiSMENNEjISYYTEEN.
Maamme liktoria on tiede, jonka
itse luonto on kirjoittanut vä-^
hän kerrallaan aikojen kuluessa
kivijuJn tauluihinsa niaan kerroksissa.
Nämä luonnon muistiinpanot
.ovat taasen maailman tiedemiehet
ikooniicet vähän kerrallaan
ja vähän pailiastansa tie-d
e ko k oe 1 m a ks i, j o n k a . OA^T t n i m i t
täneet geologia, Tästiä selitetään
niin todellis^erti kun on voitu käsittää
luonnon omat kertomukset.
Että tiede vielä on puutteellinen
^a vajavamom^sa suhteessa, lienee
kieltämätöntä, vaan uudet aina
jatkuvat ponnistukset ja siitä
seuraava täydellisempi käsite
1 ulee vähä n kerralljpan valaise-,
maan vielä |kä8ittämättömät kohdat
ja seikat, '
Kokonaisuudessaan on geologia
todellinen kertomus nlaan keliit-tymisestä.
Sen vajavaisuudet 04
A'at siis yksityiskohtia, jotka eivät,
iiiainitsevasti sen kokonaisuutta
häiritse. Ne voimat, jotka
vaikuttavat ' pääasiallisesti
maan. mu odos tu mils essa j a sen ke -
Idttymisessä käsitetään yliraal-kain
hyvin, ollen ^meille tuttuja,
jokapäiväisiä ilmiöitä- niinkuin
tuuli, vesij lämpö, ja kylmä. . N i i den
vaikutuksesta on maanpinta
muodostunut sellaiseksi kuin se
n.\ t ou, ja yhä muodosluu toisennäköiseksi
vähän kerrallaan. -Näiden
yhteydessä työskentelevät
myös maan sisälliset voimat, joiden
vaikutuksesta maan pinta 'on
alituisessa liikkeessä kohoten yhdessä
paikassa ja laskien toisessa
.Täten muuttelevat mantereet
myötään,' vatkka tosin niin hitaasti,?'
ett^ tuskin sitä. huomataan.
% Luonnon -työ on näet hidasta,
vaan siitä huoiimatta ali-tuisesti
jatkuvaa.
• Katsellessa mme>suij^naseläntei.
tä ja avaroita ylängöltä, joiden
iii^iput pousevat! kyilimeiiestä kol-
Kaamatussa sanotaan: ja maa
oli autio ja tyhjä ja Jumalan henki
liikkui vetten päällä. Tämä
oli alku-aikaa. Tällainen oli nuia
ennenkuin sen pinnalle ilmestyi
mannerta. .Meren aallot lainehtivat
silloin esteettömästi maan-pallon
ympäri. Kuinka kauvan
tällaista aikaa kesti, on mahdoton
tietää, vaan saamme olla va-laintetut
,että tämä aikakausi oli
äärettömän pitkä, jatkuen kautta
vuosimiljoonien. Maan kuoren
iääht,yniiiicn ja sitä seuraava rypistyminen
aiheutti kumminkin
aikojen vieriessä vähän kerrallaan
meren pohjan nousun, joka
j a t ku i k unncs ensi mainen ku mpu
maniiermaasta kohosi ulapan aal^
loista. .Tämä manner oli kraniit-tikallio,
jonka koko hiljalleen
kasvoi. Ajan oloon .nousi uusia
sa ar i a, me r es t ä y h d i st y e n e n t i s o e h
mantereeseen ja lisäten sitä. Tällaisia
alkuajan maita löytyy Poli-jois-
Amerikan Yhdysvalloissa ja
Canadassa kaistaleittaisin, vähiin
siellä, valuin täällä. Ne ovat ny.
kyjään. kumminkin: varsin harvinaisia,
eikä niitä tuskin' tavata
moninkaan paikoin muualta maailmasta.
Syy tähän on yksiukcr-taisesti
se, eitii useat näistä alku-a
ja n mantereista ovat Uudelleen
uponneet.
: . N i i n ,pia n k un -maiukoli ösi jiio-.
rcstä, rujio.^ivat sateet, tuulet ja
af.liot kuluttamaan sen pintaa.
Siten syntyi soraa, jonka sateet
ja tuulet taasen kuljettivat me-roen,
laskien, sen sinjie kerroksittain,
kunnes kerrokset aikojen
vieriessä ja mannermaan lisään-'
lyessä kävivät vahvoiksi, laajoiksi
kerroksiksi, ..jotka vuorostaan
taasen kohosivat uudeksi mannermaaksi.
Sen niukaan kun maa
kasvoi, ilmestyi sen pinnalle
myös järviä ja jokia, puroja ja
lähteitä, jotka vaikuttivat yhä te-hokkaarnuiin
maan pinnan kuluttamiseen,
vieden yhä enemmän
soraa ja mutaa mukanansa mereen.'
.Maakerrokset, jotka syntyivät
ijäin, kasvoivat paikottaisin äärettömän
vahvoiksi, ainapa 80,-
000 jalan vahvuif^iksi, mikäli on
nähty lännen kerroksiista, jotka
ovat. kojronneet ja paljastuneet
enemmin kuin ehkä. mikään muu
osa .maata. Nämä k e r r o k K C t eivät
kumminkaan edusta kaikkia
aikaicansia yhdellä paikalla; ei läheskään.
Seutujen vaihteleva
nousu ja lasku merenpinnan yläjä
vala'i)uo! elia on aiheuttanu va ja-va7.
snnk.siH . maakerrosten Itasva-misessa,
joten on ollut pitkiä aikoja,
joi loin ne ovat kuluneet sen
si'jaan kuin olisivat lisääntyneet.
\\\\\\ tämän lisäk<;i uiainitaan, että
nämä seud^it ovat olleet tällä
erää sitteii liituaikakauden merenpintaa
ylempänä, ,niin selvejiec
ettii maakerrosten kasvaminen on
ollut kauvan keskeentynyt (miljoonia
vuosia). Kulutus sitävastoin
011 ollut iso niin että useita
kymmeniä tuhansia jalkoja maav
ta ön hivunut pois.
Jos voisimme kasata kaikki
maan kuluttamattomat kerrokset
yhteen paikkaan alkuajan pohja-kivelle,
nousisi siihen vuorenhuippu,
joka olisi noin 30 mailia
korkea.
Mitä eläin- ja kasvikuntaan
maan aikakausien vieriessä tulee,
niin ovat he olleet monen vaihet-telujen
alaisina. Kehitys on tällä
aikaa kulkenut alaalta ylöspäin,
kunnes on saavuttanut nykyisen
korkean asemansa.
H. H. McLean. ;
YLEISIÄ UUTISIA.
Taistelu Warsovan kohtalosta.
Lopullinen taistelu AVarsovan
kohtalosta on alkanut tai alka-maisillaan.
Kiivas- taistelu on
riehunut 80 mailia pitkällä rintamalla,
missä neuvostonioukot ovat
valloittaneet kaupungin toisensa
perästä. Puolan uudesti 'järjestyneellä
armeijalla on asema, jossa
vähälukuisemman joukon on
mahdollista' vastustaa suurilukui-sempaa
armeijaa. Palikan suotuisuus
tällaiseen ilmeni niin Napoleonin
sotien aikana V. 180,7 kuiii
puolalais-venäläisen sodan aikanakin
v.^ 1831, Asiantuntijat sanovat
hykkäystä Preussin rajaa
myöten puolalaisille e])äsuotui-semmaksi,
se kun pakottaisi heidät
jatkamaan rintamaansa myös
kin . AVarsovan länsipuolelle;
Näyttää että punaset joukot eivät
kuitenkaan ryhdy tä hiin tais-teluiin
ennen kuin voimakkaampia
joukkoja on ehditty kulettaä
•paikalle.
• Pariisissa on lause, kyllä siellä
tulee vielä toinen iMarnen. taistelu,"
vaihtunut lauseeseen,
AVarsova on ^men nyt t ä , " ja pidetään
sen kukistumista varmana.
Puhuessaan jiarlamentille tiis.-
tai-aamuna Puolan asiasta,, lausui
Lloyddeoi-ge : Toivon yhä
vieläkinrrauhan. saatavan iiikaan;
:\ AVrangel, etelä-Venäjäu anti-bolshevististen
joukkojen johtaja
ilmoittaa lyöneensä- hol.sheviki t.
taist-elu.ssa, jossa hiin otti 4,000
v,'inkia, t)0 konekivääriä .ja pai-,
jon muita sotatarpeita.,^ l']iri'el-tornissa
saatu. Irolshevikien langaton
sa uoma t i istaina ta^a s kertoo
,että AVrangel in hyökkäys-liir
ke on puolitoista' viiikkoa kestii-neen
tai^5telun jälkeen saatu pysäytetyksi.
'
Tuhoisa rajuilma.
AHime kuuu 12 p :nä raivosi
Ivuusamossa••.••PuoKsungin- kylällä
enne.nkuulnmato]! rajumyrsky.
31 vrskvn a Ika na satoi tai vaan
täydcltil suuria rakeita sellaisella
voimalla, että useista lähellä olevista
taloista tu'houtuivat: ohran, |
kauran ja rukiin viljelykset
1 n a an t a s a 11 e, sa m o i n p e ru n a n v a r -
ret," niin että perunat jäivät paljaina
maan {)innalle.. Alyrskyn ja
raekuuron voimaa kuvaavat pal-j
a at • fxu u t, j oista tuuli 1 e n n äl; t i
kaikki lehdet.' useissa paikois.sa
särkyneet ikkunat ja silminnäh-tävät
kolot liuoneitten seinissä,-
•joib.ui rajumyrsky ])ieksi rakeita.
Rajumyrskyä kesti ainoastaan
inuutamia minuutt;eja, multa sen
tekemä tuho oli sitä suurempi, .:..
V. k. 1-1 päivää vasten yöllii
rai Vosi Perä-Polvjoiassa. Jaati 1 as-sa,:
M uurol;\K:sa ja Kovaniemellä
ankara ukonilma. Salama iski
Ja tilan asemal 1 a klo 12 t leno is:;u
areman konttorihuon.eistor^i^ mi:-',
sä se })oltti katon, seinä paperit
ja rikkoi, ikkunat. Salaman ai-heut
t a massa t u 1 ipalossa pa lo i va t
konttorin asiapaperit, asemapääl-likfhi
yksityisomaisuufla y. m.
Aseman iiehkiliUcunta sai kuitenkin
omin ; voimin palon sammumaan.
- T - 35^^^^ ; .pituinen jaala
7^7p'hpöh/;?telvi m
yli 15 vuorok. ja 9 tunnissa. Sen
tekemä niätka' Cape ; Race 'sta
Ne\v Föuhdlandissa Bishop RöcE
iin Scilly saarella on 2,100 mailia
ja pidetään se j eiinätyiksenä tä-inän-
kakoiselle;^^^!^
IVene aikoo ottaa osaa kansainväliseen
moottoriy^
^ TORSTAINA
PERJANTAINA
LAUANTAINA -
VIOU DIANA
KUULUISASSA FILAIISSÄ
Fake Evidence
(VÄÄRÄ TODISTUS.) ,
NELJÄ'S OSA SAIUA-
^KUVASTA
The/^Vifhirlw;nd"
MAANANTAISTA ALKAEN
Tom Mix
.AIAIL.MAN SUURIN HiKVOS-MIES
ESITTÄÄ PÄÄOSAA
NÄYTELMÄSSÄ
''V I S I T I N G J I M ."
LIMITED.
41
Kaikki kesätavarat loppiiiiMmyydään puolella'hinnalla
ja siitäkin halvemmalla.
;-n ja penopoojamen • istus. saatte
muutamia tavaroita arvosta.
Ginghamia;
kaita puolel
voileeta Ja
la himialla.
pesunkestäviä kösäpukokan
. c x
300D paria sukkia puolella hinnalla, 19c ylösp, parilta»
' r
Hieman likaantuneita tchbaiden näytteinä olleita naicten puirjpulisia ja villaisia alusvaatteita.
Koisä aluspukuja 19 sentistä ylöspäin. . '
Puseroita puolella hinta-a $1.95 ylös. \
Paljcn $2.00 ia $2.50Uavaroita 50 sentillä.
Monet hinnoista tuntuvat naurefctavilLa, niin alhaisia ne ovat. ) , •'
f -
KATSOKAA NEW3 CHRONICKELIN TIISTAI NUMEROSTA PITKÄÄ ALENNUSLUET
TELOA, SEKÄ MYÖSKIN -CANADAN UUTIS TEN ENSI NUMEEOA.
Käylfäkää ÖGILIES lYEYN JÄUMÖJÄ.
K A I K K E A IT^rVÄÄ yiVYÄ A F T V J F J K V ^ ^ A TAPAA OLLA.
O g i l v i e s Flojir Mills Co., Limited.
Fort Willian!, Ont.
kjiiperior Ruok-jktiiipan viercsaä
FORT WILLIAMISSA.
HYVÄ TAVARA J A " P A L V K L IX
JvoettJikaa.
5111/2 Simpson Street.
E. E. JESSUP, PJiin. B. 3[f,'r.
Suomen ciuirin panklrilaitos.
. Suonion Ylulys-Paiikki ja Poji^
JDisinaiden Osakepankki Kauppaa
ja Teollisutitlii varten, kaksi
Su önion s iiu rini ni ia ta.' pankkil iik-keistä,
y l ityivät viime lokakuun
1 p:nä loiinininiellä O. Y . Pohjoismaiden
Y^^lLdj^^spankki. • Tämä Ivali-den
Yanhiminan ja sunrimman
— Englannin ; työläiset ovat
panneet ^j^^käii vastalauseen
nialidollista sotaa vastaan .Venäjän
kanssa.
' -ja kaupunki poltettu;
> — Yhdestä puusta, voidaan
valmistaa mil,ioona.tulitikkua
yksi tulitiklvu voi hävittää mii-
Joonia puita. .On syytä pitää se
Äieles^ä kuiypa yuoden^^^
• :;R^^ .tömigtoi ilmpiKaäy^
ctta Okhotskan rannikolla sA-mannimisossä;
kaupungissa .Sipc-,
riassa on ollut verilöyly, jossa ja-
Suomen pankin yhtymisen ka/itta j panilaiscft asukkaat on surinattu^
sjntj^nyt O. Y''. -Pohjoismaiden
Ylidyspankki on nykyään suurin
pankkilaitos Suomessa. Pankilla
on haarakonttoreita 51 paikkakunnalla.
Pääkonttori onllclsin-gissä.
O. Y. .Pohjoismaiden Yh^
dyspankin omat varat ovat 175
miljoonaa Smk.
KOLIA, -
PUITA JA HEINIÄ
MYYTÄVÄNÄ.
Parhaat hinnat maksetaan
polttopuista.
Puhelin South ,65.
SNELGROyE-EVANS FUEL
& SUPPLY CO. LTD.
Fort Wlliam, Ont.
Turkki on allekirjoittanut,
rauhansopimuksen'.
Tiiktai-iltapäivällä jillckirjoitti-vat
Turkin edustajat virallisesti
rauhan /sopimuksen SevereSi^issä,'
. vr . ii 1 . tivat clonkorniuseen menevä. 000
ai..i— ö ta^a Vna uvni.lu\j:ja ean ,i,h,p, du,yu stvteaelnlo isvsuaokkisni» i 'iienkT. o a."v ik a- s..i t lava .jo..ui.k ik ue junan
•' , ^ ^ .... , pysähtyessä eraalla asemalla
jk au l. e1 tiituaia h isn uup rae itk km oa i ahir an t . sDisuäi ji aälro voienn
itiisatamissa vesitse.
QujiJ}ecissa.
Viina n salakulje tus Can a-valmistaa
kaikenlaisia leivoksia
kaikkiin tilaisuuksiin.
OTTO AARNIO
4271/2 Simpson st. Puh. S. 2191
FORT WILLIAM, ONT.
dasta Amerikaan on päässyt sel-
$29,0Q0 dollarin arvoinen' laiseen vauhtiin, että viranomai-viiuatakavarikko
tehtiin Qttawas set sanovat, että. tarvttai.?iin ko-sa
lauantaina. Se on suurin, mi- - konainen pikku armeija sen estä-tä
.Oontariossa on tähän jsaakka iiiise^si^^JIläja on pitkä • siinä; T"
J. HE BURN.
Huonekalujen korjaaja. 25 vuoden
kokemus allalla.
ITius matrassit ja laatikko viete-ritpaitetaan
niinicuin uudet. Automobiilien'j:
austat ja tyynyt kor
jataan.—Puhelin .S. 1321,
216 S. Norah St., f o r t William. ',
011 paljöH 'vartioimattomia paikkoja,
joita tialakuljettajat käyt-naikana.]
Ranskassa. , , / ^ , ' ' ,^152,000., arvosta tavaraa ry;ös-l tavat i^Äse^^ ^ ' / - Ä*a^^wa%*%% V ^ ^ ^ ^ V i .»
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, August 12, 1920 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1920-08-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada200812 |
Description
| Title | 1920-08-12-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | NUMERO 33 . f mk m mi: CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ONT.; CANABA, Torstaina, ElokV 12>p ' SIVU 5 -.M notaan saksalaisin komentajan vastanneenlltse kaupungin valloituksessa oli ollut suurin työ, sillä punaiset olivat kaikkialla tehneet mitä kiivainta vastarintaa. Suurimmat taistelut olivat olleet läliellä Huopalalitea ja Diakonisi salaitosta ympäröivillä mäillä. Niissä oii punaisia kaatunutssa-dottain ja saksalaisetkin menettäneet paljon mieliiä, Dia'konis-salaitos oli täynnä haavoittuneita. iMaanantaliaamuna,mennessäni katsomaan kaupungille sodan tuot taniia vaurioita, i näkyi yihreä takkisia sotilaita kuljeskelevan kaikkialla, •samaten s i u i p T i k u i s ia merisotilaita. Voi helposti kuvi-t el 1 a, ni i Wa i s e n 111 r a 11 is u u d e n t u n - teen niiden | näkeniiiien tuotti, l:u,n ne vielä olivat tulleet aivan yhdeniiollätoista hetkijllii. On sanottu, etlä valkoinen armeija olisi sodasta selviytynyt voittajana yksinäiinkin. Mahdollista kylläkin. Joskaan en ^alido väittää, että saksalaisten tulo , vaikutti ratkaisevasti sotatoimiin, on ehdottoman varmaa, että heidän saapuessaan va pautni pääkaupunki ja samalla etelä-Suomi m onia vi ikkoja, ken tiesi k u u k a U' siakin aikaiseniniin, kuin se muutoin olisi tapahtunut. Useimmat pääkaupungin silloiset a^sukkaat tulevat kiitollisuudella koko i - känsä muistamaan niitä miehiä, jotka, suurimman liädiin hetkellä tulivat Suomien avuksi kaukaisesta kotimaastaan. Ikuisesti tullaan myös kunnioittamaan niitä san ka r Iva ina j ia, .,|o t k a Suomen vaipauden puolesta kaaduttuaan nyt lepää vii t r i n n a kk a in su oma-laisten aseveijieiijsä kanssa Van- Ji a n kirkon puistossa. Helsingin valloituksella oli suuri inorkitys koko vapaussodan kululle. Vi(."^lä huli|ikuun aikana oli sotatpiniet pääpiirteissään suoritettu loppuun. 'Kapinoitsij'at voitetliiii kaikkialla ja Suomi sai jälleen vapaasti hengittää pitkäaikaisen painostuksen kestettyään. Kauha ja järjestys oli pa- ] an t ett u v ai k Ix a k in ras ka il la u h-rei 11 a. ja suuri 1 la i k'iirsiniyksiUä. Sanotaan, ettii todellisuus usein . on satua ihnveellisempi ja niin se on tässäkin. Omalla tarmollaan ja • kestävyydellään on Suomen kansa välttänyt sil'le valmistetun tuhon ja saavuttanut kallisai-voi-sen itsenäisyytensä, jota se myös on aina valmis vereen ija henkeen asti turvaamaan. - \ L. j . lyr. kaan merenpinnasta, tai joiden kurut ovat tuhansia jalkoja syviä- kuiluja, jotka vedet ja ilma ovat uurtaneet, saamme himmeän käsitteen sen ajan pituudesta, joka on kulunut siitä päivästä, jolloin vesi niiiiin leikkasi eusimäi-sen uransa. Kun tämän lisäksi tiedämme, että jiämä huiput ja 'kuilut ovat verrannollisesti vii-me- aikojen työtä, mikäli on ha- Vaittu maan kerroksista, niin laajenee käsitteemme menneisyyden ajan pituudesta. JvJe vuodet, jotka mittaavat maan ikää, ovat lukemattomat. SILMÄ YiSMENNEjISYYTEEN. Maamme liktoria on tiede, jonka itse luonto on kirjoittanut vä-^ hän kerrallaan aikojen kuluessa kivijuJn tauluihinsa niaan kerroksissa. Nämä luonnon muistiinpanot .ovat taasen maailman tiedemiehet ikooniicet vähän kerrallaan ja vähän pailiastansa tie-d e ko k oe 1 m a ks i, j o n k a . OA^T t n i m i t täneet geologia, Tästiä selitetään niin todellis^erti kun on voitu käsittää luonnon omat kertomukset. Että tiede vielä on puutteellinen ^a vajavamom^sa suhteessa, lienee kieltämätöntä, vaan uudet aina jatkuvat ponnistukset ja siitä seuraava täydellisempi käsite 1 ulee vähä n kerralljpan valaise-, maan vielä |kä8ittämättömät kohdat ja seikat, ' Kokonaisuudessaan on geologia todellinen kertomus nlaan keliit-tymisestä. Sen vajavaisuudet 04 A'at siis yksityiskohtia, jotka eivät, iiiainitsevasti sen kokonaisuutta häiritse. Ne voimat, jotka vaikuttavat ' pääasiallisesti maan. mu odos tu mils essa j a sen ke - Idttymisessä käsitetään yliraal-kain hyvin, ollen ^meille tuttuja, jokapäiväisiä ilmiöitä- niinkuin tuuli, vesij lämpö, ja kylmä. . N i i den vaikutuksesta on maanpinta muodostunut sellaiseksi kuin se n.\ t ou, ja yhä muodosluu toisennäköiseksi vähän kerrallaan. -Näiden yhteydessä työskentelevät myös maan sisälliset voimat, joiden vaikutuksesta maan pinta 'on alituisessa liikkeessä kohoten yhdessä paikassa ja laskien toisessa .Täten muuttelevat mantereet myötään,' vatkka tosin niin hitaasti,?' ett^ tuskin sitä. huomataan. % Luonnon -työ on näet hidasta, vaan siitä huoiimatta ali-tuisesti jatkuvaa. • Katsellessa mme>suij^naseläntei. tä ja avaroita ylängöltä, joiden iii^iput pousevat! kyilimeiiestä kol- Kaamatussa sanotaan: ja maa oli autio ja tyhjä ja Jumalan henki liikkui vetten päällä. Tämä oli alku-aikaa. Tällainen oli nuia ennenkuin sen pinnalle ilmestyi mannerta. .Meren aallot lainehtivat silloin esteettömästi maan-pallon ympäri. Kuinka kauvan tällaista aikaa kesti, on mahdoton tietää, vaan saamme olla va-laintetut ,että tämä aikakausi oli äärettömän pitkä, jatkuen kautta vuosimiljoonien. Maan kuoren iääht,yniiiicn ja sitä seuraava rypistyminen aiheutti kumminkin aikojen vieriessä vähän kerrallaan meren pohjan nousun, joka j a t ku i k unncs ensi mainen ku mpu maniiermaasta kohosi ulapan aal^ loista. .Tämä manner oli kraniit-tikallio, jonka koko hiljalleen kasvoi. Ajan oloon .nousi uusia sa ar i a, me r es t ä y h d i st y e n e n t i s o e h mantereeseen ja lisäten sitä. Tällaisia alkuajan maita löytyy Poli-jois- Amerikan Yhdysvalloissa ja Canadassa kaistaleittaisin, vähiin siellä, valuin täällä. Ne ovat ny. kyjään. kumminkin: varsin harvinaisia, eikä niitä tuskin' tavata moninkaan paikoin muualta maailmasta. Syy tähän on yksiukcr-taisesti se, eitii useat näistä alku-a ja n mantereista ovat Uudelleen uponneet. : . N i i n ,pia n k un -maiukoli ösi jiio-. rcstä, rujio.^ivat sateet, tuulet ja af.liot kuluttamaan sen pintaa. Siten syntyi soraa, jonka sateet ja tuulet taasen kuljettivat me-roen, laskien, sen sinjie kerroksittain, kunnes kerrokset aikojen vieriessä ja mannermaan lisään-' lyessä kävivät vahvoiksi, laajoiksi kerroksiksi, ..jotka vuorostaan taasen kohosivat uudeksi mannermaaksi. Sen niukaan kun maa kasvoi, ilmestyi sen pinnalle myös järviä ja jokia, puroja ja lähteitä, jotka vaikuttivat yhä te-hokkaarnuiin maan pinnan kuluttamiseen, vieden yhä enemmän soraa ja mutaa mukanansa mereen.' .Maakerrokset, jotka syntyivät ijäin, kasvoivat paikottaisin äärettömän vahvoiksi, ainapa 80,- 000 jalan vahvuif^iksi, mikäli on nähty lännen kerroksiista, jotka ovat. kojronneet ja paljastuneet enemmin kuin ehkä. mikään muu osa .maata. Nämä k e r r o k K C t eivät kumminkaan edusta kaikkia aikaicansia yhdellä paikalla; ei läheskään. Seutujen vaihteleva nousu ja lasku merenpinnan yläjä vala'i)uo! elia on aiheuttanu va ja-va7. snnk.siH . maakerrosten Itasva-misessa, joten on ollut pitkiä aikoja, joi loin ne ovat kuluneet sen si'jaan kuin olisivat lisääntyneet. \\\\\\ tämän lisäk<;i uiainitaan, että nämä seud^it ovat olleet tällä erää sitteii liituaikakauden merenpintaa ylempänä, ,niin selvejiec ettii maakerrosten kasvaminen on ollut kauvan keskeentynyt (miljoonia vuosia). Kulutus sitävastoin 011 ollut iso niin että useita kymmeniä tuhansia jalkoja maav ta ön hivunut pois. Jos voisimme kasata kaikki maan kuluttamattomat kerrokset yhteen paikkaan alkuajan pohja-kivelle, nousisi siihen vuorenhuippu, joka olisi noin 30 mailia korkea. Mitä eläin- ja kasvikuntaan maan aikakausien vieriessä tulee, niin ovat he olleet monen vaihet-telujen alaisina. Kehitys on tällä aikaa kulkenut alaalta ylöspäin, kunnes on saavuttanut nykyisen korkean asemansa. H. H. McLean. ; YLEISIÄ UUTISIA. Taistelu Warsovan kohtalosta. Lopullinen taistelu AVarsovan kohtalosta on alkanut tai alka-maisillaan. Kiivas- taistelu on riehunut 80 mailia pitkällä rintamalla, missä neuvostonioukot ovat valloittaneet kaupungin toisensa perästä. Puolan uudesti 'järjestyneellä armeijalla on asema, jossa vähälukuisemman joukon on mahdollista' vastustaa suurilukui-sempaa armeijaa. Palikan suotuisuus tällaiseen ilmeni niin Napoleonin sotien aikana V. 180,7 kuiii puolalais-venäläisen sodan aikanakin v.^ 1831, Asiantuntijat sanovat hykkäystä Preussin rajaa myöten puolalaisille e])äsuotui-semmaksi, se kun pakottaisi heidät jatkamaan rintamaansa myös kin . AVarsovan länsipuolelle; Näyttää että punaset joukot eivät kuitenkaan ryhdy tä hiin tais-teluiin ennen kuin voimakkaampia joukkoja on ehditty kulettaä •paikalle. • Pariisissa on lause, kyllä siellä tulee vielä toinen iMarnen. taistelu," vaihtunut lauseeseen, AVarsova on ^men nyt t ä , " ja pidetään sen kukistumista varmana. Puhuessaan jiarlamentille tiis.- tai-aamuna Puolan asiasta,, lausui Lloyddeoi-ge : Toivon yhä vieläkinrrauhan. saatavan iiikaan; :\ AVrangel, etelä-Venäjäu anti-bolshevististen joukkojen johtaja ilmoittaa lyöneensä- hol.sheviki t. taist-elu.ssa, jossa hiin otti 4,000 v,'inkia, t)0 konekivääriä .ja pai-, jon muita sotatarpeita.,^ l']iri'el-tornissa saatu. Irolshevikien langaton sa uoma t i istaina ta^a s kertoo ,että AVrangel in hyökkäys-liir ke on puolitoista' viiikkoa kestii-neen tai^5telun jälkeen saatu pysäytetyksi. ' Tuhoisa rajuilma. AHime kuuu 12 p :nä raivosi Ivuusamossa••.••PuoKsungin- kylällä enne.nkuulnmato]! rajumyrsky. 31 vrskvn a Ika na satoi tai vaan täydcltil suuria rakeita sellaisella voimalla, että useista lähellä olevista taloista tu'houtuivat: ohran, | kauran ja rukiin viljelykset 1 n a an t a s a 11 e, sa m o i n p e ru n a n v a r - ret," niin että perunat jäivät paljaina maan {)innalle.. Alyrskyn ja raekuuron voimaa kuvaavat pal-j a at • fxu u t, j oista tuuli 1 e n n äl; t i kaikki lehdet.' useissa paikois.sa särkyneet ikkunat ja silminnäh-tävät kolot liuoneitten seinissä,- •joib.ui rajumyrsky ])ieksi rakeita. Rajumyrskyä kesti ainoastaan inuutamia minuutt;eja, multa sen tekemä tuho oli sitä suurempi, .:.. V. k. 1-1 päivää vasten yöllii rai Vosi Perä-Polvjoiassa. Jaati 1 as-sa,: M uurol;\K:sa ja Kovaniemellä ankara ukonilma. Salama iski Ja tilan asemal 1 a klo 12 t leno is:;u areman konttorihuon.eistor^i^ mi:-', sä se })oltti katon, seinä paperit ja rikkoi, ikkunat. Salaman ai-heut t a massa t u 1 ipalossa pa lo i va t konttorin asiapaperit, asemapääl-likfhi yksityisomaisuufla y. m. Aseman iiehkiliUcunta sai kuitenkin omin ; voimin palon sammumaan. - T - 35^^^^ ; .pituinen jaala 7^7p'hpöh/;?telvi m yli 15 vuorok. ja 9 tunnissa. Sen tekemä niätka' Cape ; Race 'sta Ne\v Föuhdlandissa Bishop RöcE iin Scilly saarella on 2,100 mailia ja pidetään se j eiinätyiksenä tä-inän- kakoiselle;^^^!^ IVene aikoo ottaa osaa kansainväliseen moottoriy^ ^ TORSTAINA PERJANTAINA LAUANTAINA - VIOU DIANA KUULUISASSA FILAIISSÄ Fake Evidence (VÄÄRÄ TODISTUS.) , NELJÄ'S OSA SAIUA- ^KUVASTA The/^Vifhirlw;nd" MAANANTAISTA ALKAEN Tom Mix .AIAIL.MAN SUURIN HiKVOS-MIES ESITTÄÄ PÄÄOSAA NÄYTELMÄSSÄ ''V I S I T I N G J I M ." LIMITED. 41 Kaikki kesätavarat loppiiiiMmyydään puolella'hinnalla ja siitäkin halvemmalla. ;-n ja penopoojamen • istus. saatte muutamia tavaroita arvosta. Ginghamia; kaita puolel voileeta Ja la himialla. pesunkestäviä kösäpukokan . c x 300D paria sukkia puolella hinnalla, 19c ylösp, parilta» ' r Hieman likaantuneita tchbaiden näytteinä olleita naicten puirjpulisia ja villaisia alusvaatteita. Koisä aluspukuja 19 sentistä ylöspäin. . ' Puseroita puolella hinta-a $1.95 ylös. \ Paljcn $2.00 ia $2.50Uavaroita 50 sentillä. Monet hinnoista tuntuvat naurefctavilLa, niin alhaisia ne ovat. ) , •' f - KATSOKAA NEW3 CHRONICKELIN TIISTAI NUMEROSTA PITKÄÄ ALENNUSLUET TELOA, SEKÄ MYÖSKIN -CANADAN UUTIS TEN ENSI NUMEEOA. Käylfäkää ÖGILIES lYEYN JÄUMÖJÄ. K A I K K E A IT^rVÄÄ yiVYÄ A F T V J F J K V ^ ^ A TAPAA OLLA. O g i l v i e s Flojir Mills Co., Limited. Fort Willian!, Ont. kjiiperior Ruok-jktiiipan viercsaä FORT WILLIAMISSA. HYVÄ TAVARA J A " P A L V K L IX JvoettJikaa. 5111/2 Simpson Street. E. E. JESSUP, PJiin. B. 3[f,'r. Suomen ciuirin panklrilaitos. . Suonion Ylulys-Paiikki ja Poji^ JDisinaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisutitlii varten, kaksi Su önion s iiu rini ni ia ta.' pankkil iik-keistä, y l ityivät viime lokakuun 1 p:nä loiinininiellä O. Y . Pohjoismaiden Y^^lLdj^^spankki. • Tämä Ivali-den Yanhiminan ja sunrimman — Englannin ; työläiset ovat panneet ^j^^käii vastalauseen nialidollista sotaa vastaan .Venäjän kanssa. ' -ja kaupunki poltettu; > — Yhdestä puusta, voidaan valmistaa mil,ioona.tulitikkua yksi tulitiklvu voi hävittää mii- Joonia puita. .On syytä pitää se Äieles^ä kuiypa yuoden^^^ • :;R^^ .tömigtoi ilmpiKaäy^ ctta Okhotskan rannikolla sA-mannimisossä; kaupungissa .Sipc-, riassa on ollut verilöyly, jossa ja- Suomen pankin yhtymisen ka/itta j panilaiscft asukkaat on surinattu^ sjntj^nyt O. Y''. -Pohjoismaiden Ylidyspankki on nykyään suurin pankkilaitos Suomessa. Pankilla on haarakonttoreita 51 paikkakunnalla. Pääkonttori onllclsin-gissä. O. Y. .Pohjoismaiden Yh^ dyspankin omat varat ovat 175 miljoonaa Smk. KOLIA, - PUITA JA HEINIÄ MYYTÄVÄNÄ. Parhaat hinnat maksetaan polttopuista. Puhelin South ,65. SNELGROyE-EVANS FUEL & SUPPLY CO. LTD. Fort Wlliam, Ont. Turkki on allekirjoittanut, rauhansopimuksen'. Tiiktai-iltapäivällä jillckirjoitti-vat Turkin edustajat virallisesti rauhan /sopimuksen SevereSi^issä,' . vr . ii 1 . tivat clonkorniuseen menevä. 000 ai..i— ö ta^a Vna uvni.lu\j:ja ean ,i,h,p, du,yu stvteaelnlo isvsuaokkisni» i 'iienkT. o a."v ik a- s..i t lava .jo..ui.k ik ue junan •' , ^ ^ .... , pysähtyessä eraalla asemalla jk au l. e1 tiituaia h isn uup rae itk km oa i ahir an t . sDisuäi ji aälro voienn itiisatamissa vesitse. QujiJ}ecissa. Viina n salakulje tus Can a-valmistaa kaikenlaisia leivoksia kaikkiin tilaisuuksiin. OTTO AARNIO 4271/2 Simpson st. Puh. S. 2191 FORT WILLIAM, ONT. dasta Amerikaan on päässyt sel- $29,0Q0 dollarin arvoinen' laiseen vauhtiin, että viranomai-viiuatakavarikko tehtiin Qttawas set sanovat, että. tarvttai.?iin ko-sa lauantaina. Se on suurin, mi- - konainen pikku armeija sen estä-tä .Oontariossa on tähän jsaakka iiiise^si^^JIläja on pitkä • siinä; T" J. HE BURN. Huonekalujen korjaaja. 25 vuoden kokemus allalla. ITius matrassit ja laatikko viete-ritpaitetaan niinicuin uudet. Automobiilien'j: austat ja tyynyt kor jataan.—Puhelin .S. 1321, 216 S. Norah St., f o r t William. ', 011 paljöH 'vartioimattomia paikkoja, joita tialakuljettajat käyt-naikana.] Ranskassa. , , / ^ , ' ' ,^152,000., arvosta tavaraa ry;ös-l tavat i^Äse^^ ^ ' / - Ä*a^^wa%*%% V ^ ^ ^ ^ V i .» |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-08-12-05
