1921-02-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'm mm m p.
ma*
ratoja Ilmestyy Sudbaryssa, Oat, jo-k^
kmMsTiA ja hoantaina.
VAPAUS (ybarty)
The on!y organ of Finflish Workerf
in Canada. Publidied in Sodbuiy,
Ont, every Wcdnesday and Satnrday.
Mverimsg rates SOc per o>L i s ^
Mioimum charge for single insertion
IBe. Discouat on standiog advertise-tnent.
The Vapaus is the best adver-tjsing
nsediuro among the Finnish
Peopk in Caoada,
Ibnotas&mt» Wt p&Istatonmalta.
_ Alia famto btrtsiljsotitesta 75c.
SuoIoDuoillmottE&set $S.0O (mois-tovärssyisti
50e kultakin Iisaksi). —
KihlauS' Ja tmol ihnot. alin hinta
$2.00. nimcnmuutosilm. (muuten kuin
aviohittoilmotusten yhteydessä S2.00
terta. — Avioeroilm. $2.00 kerta (2
kertaa $8.00. — Sjn^smSilm. f2.00
kerta. —-Bahitaan tjcto- ja osoteilmo-tukset
$1.00 karta (3 Isrtaa 8S.00)-
Kaikista tbnotuksista, joista «i ole so.
pimusta, tuk» rahaa ssarata mukana.
TIUUBMINNAT: '
• • Canadasaa 3SiO vuosikarta; $2.00
puoliv^ j a $LS5 8 Idk.
Yhdysvalloissa. $5.25 Vaosik. $2.75
puoliv.ja$1.50 8k&..lkk.75c.
Suometmt $5.25 vnosik. ja $2.75 6
kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, et
tulla, lähottämäiui, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapaudeis konttori ja toimitus on
Jodouin BIo«k Elm St. East Konttorin
ja toimituksen puhelin 1038.
; Postiosote: Box 09, Sudbary, On*.
HENRY PURO
lomittaja
J.V.KANNASTO
liSikeenhoilaja
Uei;ist«red at the Post Office Department,
Ottawa, as second class
; matter. '
Yälheen ja lietämäftömyy'
^ den voittökullcu
', ' Venäjän tallankmnoukaen vuosipäivän
Johdosta.' julaistiin^ Pravcb Jehdes-^
' sä seuraava Idrjotns:
juhlimme kolmivuotista voittoam-
^ ane luokkamme vihollisista, silmäilem*
' me suoritetun työn määrää jateem-
.me tulevaisuus suunnitelmia. Mutta
vihollisemme eiviit hekään unohda
johlaanune. He tutkisteleivat tilannet
ta ja tulevat seuraavaan, tulokseen:
l^i£lmi-Nowgorodissa voittivat kapi
nalljset ^.kaupungin .kaduilla riehui
- hurja taistelu— SmoJenskissa syn-
, Ifyi laaja kapinaliike. Palkallinen punainen
varusväki snousi tuhantten inie>^
, hen suuruisena kapinaan ja kaupun,*
. gin työväestö liittyi siihen. BLapinal-l
i ^ t valtasivat ihallinnolliset laitok-
'/sei; j a julkiset rakennukset ja ajoivat
' neuvostot' tiehensä. Moskovassa on
' hiljattain ollut katutaisteluja. Työ-
^ miehet pitivät bolshävikivastaisia ko-
', koiiksia ja mielenosotuksia.' Levotto-
LjLlmuoksla on ollut Wjasmassa, Ealu-
; gassä, Orelissa^ Slatustissa jc^ JekatO'
^ijiiburgissa. . Slaioustissa anunuttiin
' neuvotolaiset kuoliaiksi. Ufassa kesti
neuvostojoukkojen ja kapinallisten
;> varusväen välistä taistelua kaksi päi-vaS.'
Kapinaliike levenee koko Sipe-riaan.'-
' • • ' '
, ^ Juuri tähän tapaan kuvaavat neu-
'•'Vbstovallän viholliset asiain tilaa ju-pMeeratdcsemm^
^tkellä. Ja näiden
/' valHeiden kannustamana esitti porvari
Kerenski, jonka kaSdd jo oi^at u-iMtoneet,
toiveh^sa «atioÖisen
katsahduksen, arvostellen nykylietkeä
geuraavasti:
"Venäjän työläisjoukct ev&t laittaneet
bolshevistisen sielutieteen perin
pohjin". Ja hua!estanna bohoaa por-varipiallikkö
Kerenski varpailleen ja
julistaa mahtava^m tapaansa:'
teitä pelasta Leninit eikä valkeat kenraalit,
sillä Venäjän kan&a ei senraa
edellistä eikä tottele jälkimäistä, vaan
se seuraa niitä, jotka kaikissa koettelemuksissa
ovat pysyneet o^lliema
Venäjän kansalle, vaikka ovat saaneet
osakseen sekä punaisten «tta valkoisten
pilkan,^'
Kaikkein unhoittama Kerenski näyt
telee vielä johtajanosaa, joka aina on
kuunnellut kansan ääntä. Niin pit<
källe voivat xäxna sosialivallaiäcumo-ukselliset
tyhmyrit valheitten pimittä-minä
mennä puheissaan, r
Koskaan ci neuvostovalta' näyttänyt
niin lujalta ja laajojen Jmtö&n-kerrosten
yksimielisyys niin suurelta
kuin meidän jupileetauksemme . hfelj-keUä.
Juhlamme oli todellista luovan
työn ja taiteen juhlaa. Tosin vaativat
rintama-afflat «delleenkin päahuomi
omme, mutta työn uudesti jäljestä*
missuunnitelmat pyrkivät yhä etualal
le; ja niiden kannattajat huvitteUvat
imperialistisen koplakunnan sanoma-^
lebtikeksinnöiilä ja perustavat "mietintönsä"
ja tulevaisuudensunnnitel
mansa niiden varaan.
Romahduksen toivo heikkenee vasr
tustajieimtte leirisi. Entente voi Ver
näjällä perustaa millaisen jhallituksen
tahansa; Se on tuomittu pikaiseen
perikatoon. Venäjän työväki kukiS'
taa sen. Miten monta liallitusta on
kaan porvarillinen mailma tunnustanut
näinä kuluneena/kolmena j a puolena
vubtenal KaUddenniii^n elämän
katkaisivat Venäjän työläiset ja
talonpojat perin vaivattomasti. Mii ju
kov, Kolshak, Judenitch, Denikin ja
lopuksi Wrangel. He hälvenivät kuin
varjot historian näyttämöltä. Työtätekevä
luokka ei tunnusta heitä, eikä
toivo heitä takaidin.;" Kuinka paljon
voimaa ja verta kansa uhrasikaan
päästäkseen mainituista: herroista ja
järjestäHJcseen oman valtansa muodot,
neuvostot. Ja sittenkin löytyy vielä
narrejaj jotica antavat sanomalehti'
ankkojeii. johtaa' itieään ja kuvittele
va| edustavansa kansan tahtoa.
Kerenskikö kuuntelisi kansan ään
tä! Rakas porvari Kerenski, koettakaahan
vallankumouksemme neljäntenä
vuosipäivänä saapua luoksemme ja
teidän typerät kuvitelmanne haihtuvat.
Työtätekevä Venäjä yakehtaa
vaivalolsesti ja auurilla'uhreilla, mutta
horjumatta, valtaiisi; prustukBla.
Sen voiman on kokormai^maniköyhäli&
tö tunnustanut jaaitk ovat Kyaia viho]
lisemmekin, te, porvari Keicenski, nii-^
hin luettuna, saaneet tuntea ja tulette
tuntemaan. Ja siinähän onkin kylliksi
todisteita. Ja uusia hai^mnle jo
kapäiväisollä työllä. ..
NeuvostohaUitiiksen jtefvey-delliset
toimenpiteet
^Saadaksemme selvän käsityksen aii
to, kuinka syvän' '(ja .hedelmällisen)
vaikutuksen marraskuun vallankumous
on telmyt, tulee meidän tutustua
erääseen rauhallisen työmme muotoon,
kansan terveydentilan parantamiseen.
Jokaisella halituksella on "ylempi
koneistonsa" —-Jäkimiehensä, aatteelli
set johtajansa jne. Sen täytyy myös
Eämppämiehen kjnniaiipärs&eM
' - ^ Metsän poika tahdon olla,
Sankar. jylhän kuusiston,'
Tapiolan vaimolla
karhun kanssa* painii jlyön
ja kuusi ryskyen kaatuu.
Se oli Kiven Aleksi, joka noilla sa-
; "noilla aikomaan töiähytteli juUd kor-ypieliUnän
tunnelmiaan. Sivistynyt ma
ilma ei tavallisesti tunne Aläcsia muu
na kuin suurena suomalaisena" kirjailijana,
mutta todellisuudessa hän oli
ennen kaikkea juureva korven poika,
, joka katseli Suomen raakoja saloja
. tuntein sellaisin, että suomalaisilla
} "sivistyneillä", se t. s., porvareilla
^ ei ole mitää asiaa rinetää nyt omista-
V maan tätä aikansa isoisten halveksi-
' maa ja hyljäämää miestä. Kivi nautti
•;fiiitä,' kun hän sai "Seitsemän Veljeksensä"
kanssa samota villiin'korpeen,
, i' lyödä siellä pystyyn jykeväseinäinen
ikämppä, raataa kuin karhu uutispel-lolla
ja sitten taas huhtoa tuuhealla
- vastallaan jäntereisiä jäseniään sau-
/nän lauteilla,, tai pyllyillä vapaana
>, iapsesa kotinsa tanhuoita. Suomalai-
'j;^. nen |ioryari ^'a "sivistyneistö", niin-
, Ckuin tiedetään, lukee nyt ahkerasti K'
veä, "omistaa ja elää" hänes^, mutta
olisiko näistä isänmaan pylväistä mies
i!:.''.^:VEt seuraamaan Aleksin ihanteiden jäl-
}!B ja tarttumaan kirveeseen, painautumaan
?netsän poveen ja iskemään
/täysin Toimin villiä luontoa, niin että
,«]ifö Ii^hkeisi jotain elämän ylläpidin-
• 'ta., Suomalainen sivistys, nämä Kiven
''lukijat kyllä menevät korpeen, metsä-
: Hmi^Ie, mutta tukkibuijarin kujeet
' mielessä ja juonia punoen mitenkä voi
V 51 korven raatajilta kiskoa tienestit
\ taskuihinsa. Ibnankos jo suomalaiscs
sa sananlaskussakin sanotaan, että
"kyllä on oksan ottajia, kun on kuu*
sen kuatajia".
Jä siinäpä sitä onkin muutailnall
metsämiehen sanalla Ikyisuttu asia,
josta riittää filosofi
ten pitkälle. : Kuusen kaal
san ottajien juttu ei räjo]
omaan Suomeen, vaan se uloitua 1
kialle missä vaan "kuusia"
niitä kun kasvaa, la niin Inonenlai
sia. Suuria ja pieniä, nallista aina
taivaita tavottavaan timbei in asti.
Koko mailmässa ei loifce^an olekaan
muuta kuin kaksi kansaa, kuusen
kaatajain ja oksan ottajai^^ kansa. Ja
aikaapa se tänä levänä yl^nsä tämä
mailman meno olla sellaist^ että jos
jotakin tavatonta tapt^tuu^^jos jotain
on tavallista enemmän vinpssa, niin
lopputingassa me s^nnöllis^ - huomaamme
kuusen kaatajan ja oifäfea^etisi i
tajaii vastakkain. Ryssän maalla W
mä kahina meni jo niin pitkälle, että
kiellettiin oksien otto kokonaan; Eikä
ole kuulunut hulluudeksi olleenkaan.
Ja niinpä sitä mieli täällä korven
helmassa veltostuu useip funteeraa-maan
näitä nykyajan mutkallisia asioita.
Tuntuu kuin tässä kuusen kaato
ja- oksanottojutussa olisi sittenkin
sisältöä. Ikäänkuin siinä olisi jotakin
voimaa, joka kohentelee korven-miestäkin
pinnalle, ajatteluun ja toimintaan.
Nyt alkaa selvitä sekin
suuri filosoofien vuosituhansia miet-timä
pulma, että mikään ei ole ollakseen,
vaan tullakseen.
Ja totisesti tämä pitää paikkansa
metsäpirteillä Imäiaäväin "seitsemän
veljeksen" suhteen. Meitä on jo paljon,
jotka olemme nähneet näkyjä, em
ureicä voi unhottaa. Ajatus kyP-ä saat
taa toimia hitaasti kuin kyntöhärkä,;
I tolalta p o k s 'pMi tefo ^kmäp-tenea
terv^-to fcöidosöi,'
Kansan terveydsnhoitocn on Iielaa-kuun
vallankiimous vaikattäQut vä>
Jiemmän trafn mihinkään mcoHun toimialaan.
Helmiktiun kumous oli lää-kintälaitoksen
^jeftamiseen ja'lääkärien
käytännölliseen ^'obön nähden
yhtä hedelmätoin kuin raamatussa
mainittu vifkunapua Blarraskua sai
kaiken siinä kunnossa kuin se oU tam-makuussa:
saman ftsetyytyväisen virkavallan,
B^ma^ "luokkajaon" (parempi
hoito rikkaille, anotta köyhille
huonompi), jonka yllä liehuivat ^orva
risdemokratian tunnuslauseet sellaiset
kuin: "kaikille tarpeellista, välttämätöntä
ja byvää lääkärinhoitoa." Ja,
mikä onkin pääasia, terveydenhoidolliset
olot olivat kokonaan cpajärjes-
Q4csessä7^'lanomi8tajat jä kapitalistit
eivät huolehtineet kansan terveydentilasta.
He tahtoivat vain hiukan korjailla
työtätekevän*£ansänluokan terveyttä
heittääkseen sen jälleen riiston
pyörte^een. Sellaisen järjestelyn aineellisena
tuloksena oli se tosiasia, että
95 pros. koko terveydenhoidollisiin
taritöfukshn myönnetyistä" (luonnolli-sestiaan|:
en niukoista) määrärahoista
aneni laäkintälaitokselle ja vain 5 pro-fienttla.
iahkäisevien • (tärkeimpien) lää
keaineitten hankkimiseen.
Vanhan hallituSsnTäikana ei asiat
voineetkaan ollä: toisin. Ilman tyört
suojoluiBta ei työtätekevän kansan ter-veydenhojdo.^
a-voi olla puhettakaan.
Mutta'_tyonäiojelu8ta tarkoittavat toimenpiteet
kohtaavat ylipääsemätti^
män esteen, kapitalistisen voiton e-dut^^
^Kapitaali sallii oppineitten kylr
lä puhua nuorison-, äitien- ja alaikäis
ten^ suojeluksesta^ mutta ei sallinut
tehdä ainoastaan vakavampaa uudistusta.
"Terveellinen asunto on terveitten
ilimisten tyyssija", lilutta niinkauan
kuin asunnot maa ja tontit olivat yksityisten
hallussa, saivat kauppiaan-rouvat
ja heidän sylikoiransa Imytet-läyäksejen
kokonaisia taloja köyhien
ihmisten asuessalapsineen kellarikerroksessa.
Luokkajako tarveydenhoi
don alalla näyt^ olevan kapitalisti
sen yhteiskunnan parantumattomia e-päkohti&
t '
Neuvostohallitus on mullistanut o^
lot perinpohjaisesti. Esteet, jotka
johtuivat yksityisomaisuudesta, voi
tonpyyteet, ovat menettäneet merki
tyksensä. Terveydenhoidon alalla ei
enään tunneta mitään yhteiskunnalli-jsia
haittoja. Työnsuojeluslait ovat ijo
vapauttaneet alaikäiset työstä^ raskail
le vaimoille On ^ sekä synnytyksen edel
lä että jälkeen myönnetty lomaa, on
toimitetta koko joukko uudistuksia;
^a„nukä;on i^rlfeijitä,' tyoijsuoj^^luksen:
valvominen on annet^ tehdasneuvös-tojen
Kuöleksi. , '
Talojen ja> asuntojen ottaminen kun
tien haltuun tehnyt mahdolliseksi
pelastaa kalpeat, sairaaloiset työläis-lapset
kellarikerroksien yöstä ja saattaa
heidät valoisiin yksityisasuntoihin.
Ei missään koko mailmasa ole tähän
asti tehty niin paljo lasten Jtyväksi
kubi köyhässävneuvostoyallassa näinä
kolmena vuonna, r Heitä on viety sa
dointnhansin siirtoloihin, sijoitettu so-i
miin asuntoihin, n(issä-'työtätekevien
kansanluokkien loisilla elävät" ennen
viettivät hauskoja päiviään. Nälkää-kärsivä
tasavalta on ensi kerran ryhr
tynyt: jakamaan välttämättömiä elin-^
tarpeita alle lO vuoden vanhoille lapsille.
Rikoslain historiassa on uutta
se bolshevikien julistus, etteivät alle
18 vuotiaat! pahimmassakaan tapauk-kaajia,
joita ismietun ^istUg,
s ^ n fmmM'iiWäsmx^m--)mh^
mk$i laltoksfssa tai terveydenhoitoa
valvovaa kansasvaltaaskcDi^n feoHo-dost
«. Oipokodtt, (vaivaistalot, lap-oOceuksissa.
Hcolehditaan roomiinhoi
dosta. Oipoködit, (valvaihtalot, lap-siscimet
ym.) lisäantyitt päivä päivältä;
lasten ja äJtien suojelusta varten
yksin on perustetta 402 laitosta
(niistä 123 lastenkoteja, rintalapsia
ja alaikäisiä varten, 151 lastenseimlä»
100 lastenhoidonogastns. ja , maidon-jakopaikkaa,
kotia äideille ja lapsille
ynnä synnytyslaitoksia).
Terveydenhoidon alalla on lääkärin
hoitoa saatavissa' kaikille sen puutteessa
oleville ja ibnan tsHäaa nfäk-sua.
SiviUhiest^ varten perustetta
jen sairaaloittenii^ on kalkista vai
keuksista huolimatta noossot 80 pros
rauhanaikaan verraten. Tarttuvia taa
teja varten variistettujen sairas-sijojen
luku on lisääntynyt 100,000 viime
talven alkiba;
Terveydenhoidon laatuun nähden on
suuresti edistytty. Keuhkotautiparan
teloissa (Venäjän Sosialistisen Fede-ratlvisen
Neovostovalan alueella, mni-ta
Neuvostovaltoja, lukuunottamatta)
on varustetta 20,000 nutta sairasvaor-detta;
kahden vuoden, kuluessa avat^
tiin 4,000 sairassijaa j a IpO uutta Mer
tävää sairaalaa ;aakn]^olitatttejavar-f
ten. Sellaisis^nkalliltalaitokslak^
fysikaalls-mekaanis-therapeutiset lair
tokset avattiin (yksistään V.,S..F. N ,
Tasavallassa) 6 uutta. Kylpylaitokset,
joista porvaristo ennen haki virkistystä,
ja heknipaa, pvat nyt tulleet
työtätekevien kansanluokkien todellisiksi
virkistyspaikoiksi: summittaistenkin
laskdmien mukaan kävi viime
kesän kuluessa kylpylaitoksissa < (joihin
ei vielä'voida lukea Krimin erin
omaisia kylpylaitoksia) 66,000 sairasta;
joista 70 pros. (laskelmat «iivät vie
lä ole lopulliset) oli talonpoikia, työmiehiä
ja punakaartilaisia. Kaikk
lääkeaineet ja rvälineet ovat otetut yk
sityisiltä henkilöiltä ja .'»setettu koko
kansan käytettäväksi.Yksityiset par
rantolat ovat lopettaneet toimintansa
yksityisien räastuttamlslaitoksina; ne
ovat siirtyneet yhteiskunnan haltuun.
lÄäkeaineitten jakelu eienään ole yk
sityisten keinottelijoitten käsis;3ä,
vaan valtion huolena.
Suurinta huolta olemme omistaneet
puna-armeijallemme., Sotilaitten sai-rashoidon
alalla sai neuvostovalta e
detäjiltään rä'skaäii'perinnön, .Täytyi
luoda kaikki tyhjästä. Sotilassairaaloissamme
on,nyt,397,496 vuodetta;
meillä on. 242 täysin varustettua sair
rasjunaa. Olemittja' järjestäneet lal „
tok'siä'1ell»W97^iiff^^
sutupineenrja m|ionltasjiinia, joista
mitkä hyvänsä;;enropalaiset sotilasläa
kintähallitukset voisivat olla ylpeitä.
Ja mikä onkin pääasia, meillä on laaja
ja luotettava järjestö, jonka taikotuk-sena
on tehdä selvää puna-armeijan
tarpeista;
Koko tämä työ ^oli suritettava vaikeissa
oloissa, joista vain siihen osan-ottaneilla,
itsellään on, aa^stiis-
Venäjä on aina ^llut tarttuviöi taur
$ien -tyyssija. Mailmansodanturme-leiha,
jiälistyttämä j a palelluttama
kansa on «Uut kovin altis taudeille,
Pilkkukuunie, uusintakuume ja yat-sanpohjapolte,
Esjianjantauti ja kolera,
siirtyvät ihmisestä toiseen ja kilpailevat
kuolemani tuottamiscsra. Oh
kuvaavaa, että entiset valkokrartilais
ten valtaamat reuna-alueet (Siperia ja
mutta hiljaa tehden h.yv& tuke.
* • *
Oottakos kuullu, keneltä suomalai
set "vapaussankarit'• käyvät nykyaika
na hakemassa passeja ulkomailla oleskelua
vartenV Suur-Suomen'oman hai
lituksen'antama passi ei riitä. .Sillä
kyllä pääsee tallustelemaan pois oman
maan rajojen sisältä, silloin koin pääsee^
mutta tässä avarassa mailmassa
tarvitaan vielä yhtä .ja toista toku-menttia
jos.haluaa kulkea kunniallisten
ihn^stenldrjoissa.^ Ja sellaisia to
kumentteja ei kykenctkään joka poika
antamaan.
Vaasan "Vhpaassa Sanassa" kerrotaan,
kuin Harmassa, Voltin työväenyhdistyksen
järjeskirjurin luona oli
äskettäin käynyt kaksi ''vapaussankaria"
pyyÄmässä työvaenyhistyk-sen
jäsenkirjaa Kanadaan tuloa varten.
Olivat kuulleet, "että siellä joutuu
ikävän kohtelun a l a i s ^ i kaikki.
syhyt, jos miehet i^vat olleet mukana
"vapaudussodassa"^' oli toinen selittänyt,
joka oli oUut ippaaehtoisena Aunuksessa'y.
m.:ette^'hän ainiaan ole
ollut muuten kuin pakosta., Toinen oli
sentään ollut vähän suorasukaisempi
ja tunnustanut olioonsa Tampereella
jonkun viikon vah^sa. Näiden lisäk^^
si oli vielä eräs huömattavassa^asemas
sa oleva henkilö |Synyt py3r@jnässä
todistusta Kanadaan tulleelle ''vapaussankarille."
Todistuksia «i ti%stikään voitu an-,
Niin että On sitä mmi
tia kuin joku suuruudenhulluutta,sai'
rastava'Suomi ja nämä muut. vallat.
Ja "häissä vatakunnissa on passikysy-mys
alkanut käydä kokolailla tarkaksi
sillä niissä ja niidfen kanssa teke-imisissä
olevien ihmisten pitää olla kan ^
sal^isluottamusta nauttiv. ihmisiä. Sil
lä kirjotettu on, että akanat pitää n i
suista erotettamaii.' Suomen valkol-
"set ovat henkisessä viheliäisyydiesäään
virnuilleet punikille niinkuin hän ei
olisi mikään, mutta totisesti: punikkikin
on joku mies perunan kaivon aikana.
Mailmanrannan sivu olikin vä
hän'pitempi kuin ihitä valkoinen luuli.
Punikki s&attaa näyttää heikolta
ja mitättömältä, mutta hänen liittolal
sensa ovat lukuisat' kuin meren santa.
Punikin valtakunta on jo niin
suurir ettei siinä aurinko milloinkaan
laske. Ja katsokaavse laajenee yhä.
Menipä minne vaanV hiin kaikkialla si^
tä jo alkaa tarvita s^n valtakunnan
passia, jota järjestyiiesksi työväeksi
sanotaan. Ei ole hyvä joutua diplö»
maattisiin selkkauksin tämän uuden
suurvallan kanssa. Ja jos onnistuukin
pelastua yhdessä maassa punikin
tarkalta silmältä, min' toisessa maassa
joutuu taas tiliselvityksiin. Mahdoton
on Itseään pimittää punaiselta
auringonpaisteelta.'
Yksi tie on jokaiselle työläiselle pe
lastukseen; On ruvettava hax^ottele-maan
astua punaisten joukkojen tahdissa.
On teoillaan ja toimillaan oso-tettaVa,
että kuuluu tähän joukkoon ei
kä mihinkään muuhun.
Sitten lankeaa itse kullekin passit
aivan kuin itsestään.
• » • _ '
Amerikan puolelta tulleet viestit»
ovat jo kertoneet siellä suomalaisen
sosialistijärjestön puoluepäivillä tSy*
dyistä suuntatappeluista, kuinka kon-edustajat
valtavalla enemmistöllä
^ i v ä t järjestön liepeillä jo
pitemmän aikaa pesiytymään pyrkineen
oikeistolaisuuden häpeäpaaluun.
Sutä menosta päätien, millä suoma-.
laisten kesken rajan takana on suun-tajupakkaa
käyty, saattaisi noin jSäl-
Uix|lna) a i p d l G S t e s l p&aHsis^^ia
phimpia tartuntalähteitä, joista väestä
i^orostaan saa tuadm smenet
mslta ei päinvastoin. ITalkotetilals
alueitten sauremnmt ellntarvevaras-tot.'
ja kajklövoivan Jgntesten apu cl-
%ät pelastaneet niitä seur. terveyifen-hoidolUsen
(ja yhteiskunnallisen) lain
vaikutuksilta: missä l^ö^ riistetään
ja tietämättömyys talttaa, gldlä on
tarttuvien tautien tyyssija. Sosialismi
on paraa lääkeaine sitä vahaan.
Mistä oIemmel;aan saaneet voimia
taistella noita tarttuvia tauteja vastaan'ja
voittaa ne? Kuinka on neuvostovalta
voinut päästä noista vaa-rölllsimmieta
vihollisistaan?
On pantu koko väestö eotakannalle.
"TVötätekevän kansan terveys riippuu
fiiitä Itsestään". — Se el ollut tyh
jää puhetta, sillä sitä sovellutettiin
joka päivä käytännössä. Monessaky-lässä,
joiMo-esastoissa ja kaikissa
kaupungeissa perustettiin työmiehisfä,
talonpojista ja punakaartilaisista tar-tuntavastustamisyhdistyksiä
("taisteluun
puhtauden puolesta?). Jokainen
huomattavampi terveydenhoidollinen
toimenpide toteutettiin ammattlyhdis-tysten,
naisväen, osastojen ja nuorieo-lilttojen
avuUa.* Tätä toimintaa avus
ti osaltaan Venäjällä, jopa koko mail-massakin
ennen kuulumaton terveydenhoidollinen
valistustyö. Kansan-komisisariatm
terveydenhoitoosasto jul
kaisi kahden vuoden kuluessa (Valtakunnan
kirjapofn, W. M. Bontsch-
Brugewltschin muistorahastoja ja pai
kalisia kirjapainoja lukuunotamatta)
yli 8 niiljoonaa lentoIeluUstä, 395,000
kapp^etta yleistajuista ientokirjaa. •
Vain koko työtätekevän kansan tehokas
apu teki mahdolliseksi selvitä
vaikeuksista, jotka näyttiA^t useinkin
voittamattomilta.
Totta on, että paljon on vielä tehtävä,
sillä paljon on vielä tekemättä;
kaikki on vielä puutteellista ja epätäy
delllstä. KaHcesta huolimatta on pahin
sentään ohitse. Me olemme selvinneet
voittajina taistolasta kuolemaa
vastaan. Sillä, kuten sailottn, pahimmat
vaikeudet ovat! voitetut Ja vas^
täisestä menestyksestä on takeena y-leisen
asemamme • parantuminen, yhteiskunnallinen
poÄja, jolle elämämme
perustuu ja ne kokemukset, joita
olemme tehneet. — N. Semaschko.
> —X'— •
Suomen soälalidemolcraatm
nmliaiitäkuiset
Suomen valkaisten kiskurijärki al-
/kaa Neuvosto-Venäjään nähden vähin
että heidän aikaisemmat fkauhumaa-lauksensa
ovat olleet suuresti liioiteltuja".
Ovat tulleet huomaamaan, että
järjestys on siellä parempi kuin
yleensä luullaan, että mitään nälän;
hädän vaaraa ei ole olemassa, että sivistyneistö
on suuremmaksi osaksi as-^
tuniit neuvostohallituksen palvelidc-seen;
että tsaarinaOoilsetkm virkailijat
vakuuttavat, että asema <m siedettävä
ja että he ovat yleensä tyytyväisiä^
että taide-ja tiedemaailmassa ollaan
kiihkeässä työssä ja että varsankin,
kohsallistalouden alalla-on otettu
suuria edjstysaskeleita jne. Vain sei
laiset homeporrat kuin Hesingin Sanomain
Tolari ja muut samankaltaiset
elävät ruumiit' laskettelevat vanlioja
virsiään bolshevikien julmuudesta.
Niinpä tietää Tolari ilmottaa, että 4>dl-
LÄHEiyS^ULUT OVAf SEUBAAVÄT.
40S. täbetyksistä alle $30.00; &0c tähetykeistä. $30.0&-$40.00;
60e lähetyksistä $40.00-160.00; 7fe lähetyksistä SeO.OO-$100.00. YU
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
Seuraavat rahavälltyksenune ovat Suomessa maksetut ulos vihne
viikon kuluessa: 4915 aina 4969 asti, sekä kaapelllähetykse;t No.
6022 ja 5023.
VAPAUS,
Box 69, Sudbury,Ont.
Torontossa ottaa raharäHtyksä vastaaif tov. A. T. Hill, 214 Adelaide
St. West.
täpäin katsoen lukea, että siellä punat-silla
sosialisteilla'teoriain ja asiain
puolesta On hyväkin vastustaja. Mut
ta kaukana siitä. Yhdysvaltain S.S.
järjestössä mellastanut oikeistolai
suus on viheliäisintä lajia"^ ainesta,
miniä kanssa järjestynyt' \ työväestö
voi koskaan joutua tekemisiin. Sen e-dustajille
on puoluemoroali kymppi-sentin
asia ja mistään johdonmukaisis
ta teorioista ei voi ollä puhettaka^.
Niiden sijalla on vain ylitsevuotava an
nos viheliäistä mielenmataluutta, 11-
keämiellsyytföja konnuutta kaikkia
työläisten terveitä vaatimuksia "vastaan.
- . - -
Silmääni pistää selostus' eiäan tämän
oikeistolaisuus-tunkiolla kaakattavan
siipirikon Syrjälän pitämästä
puheesta kotiseurakuntansa ohjelmaU
tamassa. Hän oli puhuiiut "Kolmannen
Kansainvälisen huonoista ystävistä",
jutustellen uomalaisen sosialis-ti^
jestön suhtautumista Kolmanteen
kansainväliseen, järjestän äskeisessä
edustajakokouksessa tehtyjen'päätösten
johdosta. 011 vakuutellut, että jär
jestön edustajakokouksen'edustajat o-lisivat
oikein huolella katsoneet^ "että
Kolmannen kansainvälisen ohjelma
ja pyrkimykset mahdolliisimman tar-casti
tulisivat i^vuutetuiksi järjestön
ohjelmaa laadittaessa.'^ '
Pyhän vihan palava liekki leimahti
mielessäni ajatellessani, että vielä mei^
dän suomalainenkin sosialistiliike olisi
niin viheliäisellä pfl^'alla, että oirein
tarkotuksellisesti pyritään ampumaan
sivuun Kolmannesta-kansainvälisestä'
Niinhän oikein vakuutti
miesi joka on vastaillut sosialistlleh-den
kannasta kohta vuosikymmenen ja
pitäisi siis puhua kutinsa pitäviä sanoja.
Mutta ensin tutkitaan, sitten
tuomitaan. Minäbn imätin tutustua
millä sanoilla rajantakaiset toverit'ö-vat
Moskovan ^kanssa riitaa haasta-shevikit
ovat Krimillä tappaneet 13,-^
000 valkoista, toistaa toisin sanoen jutun,
jonka wrangelilaiset ovat panneet
liikkeelle, mutta jonka muudan itse mu
kana ollut lahtaripääU&kö on aikoja
sitten pyyhkäissyt lähes olemattomiiny
huomauttamalla, että tuo biku on jo
iähentyijyt kahdeksaansataan "ja vär
henee nähtärästi vieläkin".
-> Näin Suraien valkoiset porvarit
Mutta mitä sosialidemokraatteihin,
heidän :paä-äänenkannattajaansa, sts.
mitä sen toimittajiin, Ryömään ja jostakin
käsittämättömästä syystä, itseään
Funaseksi kutsuvaan Sasuun tulee,
niin pysyvät he aina itsensä laiscr
na, tulevatpa pähä päivältä yhä enem
män sapensyömiksi. • .
- Ainaisena lauluna Suomen Sosiali-tiemokraatissa
on bolshevikien Venäjän
sosiälidemok|raatteihin kohdista-
.ma kurinpito, "vaino", kuten lehti sanoo.
Äskettäinldn lainasi lehti taas
suurella riemulla vanhalta kristisisa-reltaan.
Ruotsin Social-Demokratenis-ta
kirjotukseni jossa lueteltiin "mal-nelukkaita".
soslalivallaäkumottkselli-sia^
mitkä ovat Venäjän vankiloissa
'.'Bolshevikit eivät kaipmo olla käyttämättä
kaikkia mahdollisia keinoja
päästäkseen Leninille • ej^mieluisten
henkilöjen jäljille", sanottiin tässä kir
jötuksessa kaiken muun töryn ohella.
Mutta jätettiin sanomatta, että sosia-llvallankumouksdliset
ovat itse pakottaneet
neuvostov^an täten. turvaa-maan
selkäpuoltaan.' Jätettiin sanomatta,
että neuvostovallan on todella
käytettävä kaikkia keinoja suojellak-
^eeiUtseMn ja virkailijoitaan itse mi
täänkeinojlpjiramm^
vallankumouksellisia vastaan. :Jätet-tiip
sanomatta, että juuri näinä yrittivät
murhata Leninin ja.onnistuivat
murhaamaan Uritskyn, Volodarskin
ja monia muita. ^JätettilA^sanomatta,
että nämä eivät aihoastäön.lole sopineet
keskenään hirmuvaltaisten keinojen'käyttämisestä
työväenvallanku-mouksen.
johtajia vastaan vaan myöskin
paraikaa, kuten aikaisemmin, ryhtyneet
moniin käytännöllisiin toimenpiteisiin
muriiayrltysten ja salavehkei
lyjen toimeenpalnemlseksl Jätettiin
osoittamatta,' että sosialivallankumo-ukselliset
ovat suorastaan painetulla
sanalla todistaneet mihin tähtäävät*
Miksi eivät työväen hauldcumisella
mutta sen< kustannuksella elävät So-siali^
okraatm herrat punavalkoiset
lahianneet Burtse^ lehdestä näiden
neef ja täanän tutkimuksen perusteella
löysin heidän ohjelmastaan Kohnat
ta Intemationalea koskevista kohdista
seuraavia otteita:
"Järjestö tunnustaa Kolmannen In-temationalen
äiksi kansainväliseksi
yhdyssiteeksi, joka yhdistää kaikkien
maiden proletaarit, ja sen periaatteet
niiksi eläviksi ja selviksii johtopäätöksiksi,
jotka perustuvat selvään; historialliseen
kokemukseen ja tähänastisten
yhteiskunnallisen vallankumousliikkeiden
opetuksiin." '
Tämän ohella ohjelmassa vielä huomautetaan,
että S.S. Järjestö ei halua
olla Kolmannen kansainvälisen tuomion
alaisena."
Samanlaiseen tapaan ohjelmassa ja
konventiqnin muissa julistuksissa selvin
sanoin asetutaan vastustamaan
kaikkia sellaisia pyririmyksiä, jotka o-vat
vastakkaisia; kolmannelle Inter-nationalelle
ja sen periaateille muodos
sa tai toisessa.
Mutta henkisessä 'Viheliäisyydessä
härskiintynyt oikeistolainen nousee tul
kattamaan kuinka kaikilla näillä julistuksilla
on pyritty sivuuttamaan
Kohnas ^samvälinen. Nähkääs oikeistolaisilla
kun on sitä järkikultaa,
joka pystyy hoksaamaan mitä sanassa
meinataan ja kykenee sen tekemään
vielä muillekin ymmärrettäväksi." Min-kalaisia^
ärkikankkuja niistä rajan-tausta
oikeistolaisten husaareista tulisikaan,
jos ne oppisivat vielä lukutaitoa
niin paljon, että pääsisivät kuu-solle,
miOi selvästi präntätyssä sanassa,
sanotaan. Mutta: hyvä se on jo
hoksaamiskyky ilman Satakin; niin
koin edeUisestäkm ilmei^ eikä kysees
sä olevien oikeistolaisten huoli vaon
nyt kynttilänsä vakan alle panna^ kä-ryyttelee
vaan menemään kun kerran
ei ole kyennyt parempaa-valon välinet
tä saamaan.
' SAA PAIKAN
yitfÄlJDESSA
Luokkätietolnen sosialistinen mies
^ i nainen, joka omaa hyvän suomenkielen
ja kykenee suomentamaan englanninkielestä
?i(hyvä; jos muistakin
kielistä) sekä -Omaa yleensä edellytyksiä
ja innostusta harjaantua sosialistiseen
sanomalehtityöhön, saa paikan
Vapaus-lehdessä toimitusapulai-sena.
-
Hakijan on täytynyt kuulua Canadan
tai Yhdysvaltain S; S. Järjestöön
tai jonkun muun maan vastaavaan so-sialistipuolueeseen
vähintään vuoden
ajan.
H^emukset todisti^ineen, suosi-ituksineen
ja palkkavaatimuksineen on
lähetettävä Vapauden toimittajalle ennen
maalisk. 25';päivää allaolevalla o-sotteella.
Lopullisen valinnan tekee S:
S. Järjestön Toimeenpaneva Komitea.
Toimeen on astuttava huihtikuun 15
p. tai viimeistöän ennen toidcok. 1 päivää.
H. PURO,
Box 69, ' Sudbi^ry, Ont.
Venäjän työläisten sal^murhaajain o-mia
sanoja:^
r^- "olisipa' 'Venäjällä -puolue^ taikka"
ryhmä rohkeita miehiä, jotka suuntaisivat
komissaareja vastaan samat tais
telutavat, joitä käytettiin vanha^ byrokratiaa
va8taan,niin luultavasi;! ijo ai
koja sitten olM loppunut Leninin ja
Trotskin valta. Joka tapauksessa tä- >
män lopun kiiruhtaminen riippuu:
meistä antibolEhevikeista^ riippuu voi
-miemme(kokoamisesta:siinä mielessä,
että me voisimme aikanaan muuttaa
selvät päätökset pikaiäejksi toimin-nakei."
Kos tässä toista kuin Sosialidemokraatin
kieli. Kas ^säsämaln keinojen
ylistystä, joita aikoinaan käytettiin
Stolypiniä, Trepovia y.m. vastaan.
Kas tässä el ole jälkeäikään mistään
ÖMnisystävistä, jotka eivät tekisi pahaa
kedon kukkalsUlekaan, mutta joita
ilkeät bolsheviicit silti vainoavat
Mikolan liikekään, mutta tätä viheliäistä
ihmisolentoa tavallisesti vaivaa
aina jonkunlainen puutr, nälkä,
eli miksi sitä-milloinkin voisi sanoa.
Silloin kun ruumiillinen nälkä ei satu
hääräämään uhrinsa kimpussa, vaanig
kelee hyvinusein joku, muu nälkä ym-päriiUä.
Yhtä näistä painajaisista sanotaan
tiedonnäläksL' Tämä tauti on
punikkien keskuudessa hyvin yleistä.
Eikä ole aina helppoa saada hedelmiä
tiedonpuusta. Mutta nälkää on kuitenkin:
pyrittävä tyydyttämään vaikkapa
niukoistakin antimista. Siinä
tariiotuksessa tulemme pyhittämään
täällä kellarin nurkassa^ ama pienen
hetken yhden ja toisen psian-selvittämiseksi
lyhyiden kysymysten ja vastausten
muodossa.
Seuraavalla kierralla; ratkaisemista
varten asetamme tähän seuraavat kysymykset:
,
1. Nykyään kuulee usein puhuttavan
Moolokista, kuten sodan moolokis-ta
tai kapitalismin Moolokista. Mikä
on Moolok?
Kuinka monta postikonttoria on Ca-nadassa?
3. Mikä on köyhälistön diktatuuri?/
4. Mikä on Japanin suurin satama ?
5. Kuinka suurima Canadasta on
vehnänviljelyksallä?
6. Kuinka paijon.pääomaa Can^v
dassa on sijoitettuna autoteollisuuteen?
7. ' Koska perustettiin Ensimäihen
Kansainvälinen?
8. Mitä bolshevildt tarkottaa?
9. Oliko Kristus sosialisti ?
10. Kuinka,vanha on Lenin?
Jospa ottaisi ja vetäytyisikin j "
kämpän komeroon miettimään vastausta"
tähän kirjavaan kysymyssarjaan.
— Kaappoo.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 19, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1921-02-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus210219 |
Description
| Title | 1921-02-19-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
'm mm m p.
ma*
ratoja Ilmestyy Sudbaryssa, Oat, jo-k^
kmMsTiA ja hoantaina.
VAPAUS (ybarty)
The on!y organ of Finflish Workerf
in Canada. Publidied in Sodbuiy,
Ont, every Wcdnesday and Satnrday.
Mverimsg rates SOc per o>L i s ^
Mioimum charge for single insertion
IBe. Discouat on standiog advertise-tnent.
The Vapaus is the best adver-tjsing
nsediuro among the Finnish
Peopk in Caoada,
Ibnotas&mt» Wt p&Istatonmalta.
_ Alia famto btrtsiljsotitesta 75c.
SuoIoDuoillmottE&set $S.0O (mois-tovärssyisti
50e kultakin Iisaksi). —
KihlauS' Ja tmol ihnot. alin hinta
$2.00. nimcnmuutosilm. (muuten kuin
aviohittoilmotusten yhteydessä S2.00
terta. — Avioeroilm. $2.00 kerta (2
kertaa $8.00. — Sjn^smSilm. f2.00
kerta. —-Bahitaan tjcto- ja osoteilmo-tukset
$1.00 karta (3 Isrtaa 8S.00)-
Kaikista tbnotuksista, joista «i ole so.
pimusta, tuk» rahaa ssarata mukana.
TIUUBMINNAT: '
• • Canadasaa 3SiO vuosikarta; $2.00
puoliv^ j a $LS5 8 Idk.
Yhdysvalloissa. $5.25 Vaosik. $2.75
puoliv.ja$1.50 8k&..lkk.75c.
Suometmt $5.25 vnosik. ja $2.75 6
kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, et
tulla, lähottämäiui, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapaudeis konttori ja toimitus on
Jodouin BIo«k Elm St. East Konttorin
ja toimituksen puhelin 1038.
; Postiosote: Box 09, Sudbary, On*.
HENRY PURO
lomittaja
J.V.KANNASTO
liSikeenhoilaja
Uei;ist«red at the Post Office Department,
Ottawa, as second class
; matter. '
Yälheen ja lietämäftömyy'
^ den voittökullcu
', ' Venäjän tallankmnoukaen vuosipäivän
Johdosta.' julaistiin^ Pravcb Jehdes-^
' sä seuraava Idrjotns:
juhlimme kolmivuotista voittoam-
^ ane luokkamme vihollisista, silmäilem*
' me suoritetun työn määrää jateem-
.me tulevaisuus suunnitelmia. Mutta
vihollisemme eiviit hekään unohda
johlaanune. He tutkisteleivat tilannet
ta ja tulevat seuraavaan, tulokseen:
l^i£lmi-Nowgorodissa voittivat kapi
nalljset ^.kaupungin .kaduilla riehui
- hurja taistelu— SmoJenskissa syn-
, Ifyi laaja kapinaliike. Palkallinen punainen
varusväki snousi tuhantten inie>^
, hen suuruisena kapinaan ja kaupun,*
. gin työväestö liittyi siihen. BLapinal-l
i ^ t valtasivat ihallinnolliset laitok-
'/sei; j a julkiset rakennukset ja ajoivat
' neuvostot' tiehensä. Moskovassa on
' hiljattain ollut katutaisteluja. Työ-
^ miehet pitivät bolshävikivastaisia ko-
', koiiksia ja mielenosotuksia.' Levotto-
LjLlmuoksla on ollut Wjasmassa, Ealu-
; gassä, Orelissa^ Slatustissa jc^ JekatO'
^ijiiburgissa. . Slaioustissa anunuttiin
' neuvotolaiset kuoliaiksi. Ufassa kesti
neuvostojoukkojen ja kapinallisten
;> varusväen välistä taistelua kaksi päi-vaS.'
Kapinaliike levenee koko Sipe-riaan.'-
' • • ' '
, ^ Juuri tähän tapaan kuvaavat neu-
'•'Vbstovallän viholliset asiain tilaa ju-pMeeratdcsemm^
^tkellä. Ja näiden
/' valHeiden kannustamana esitti porvari
Kerenski, jonka kaSdd jo oi^at u-iMtoneet,
toiveh^sa «atioÖisen
katsahduksen, arvostellen nykylietkeä
geuraavasti:
"Venäjän työläisjoukct ev&t laittaneet
bolshevistisen sielutieteen perin
pohjin". Ja hua!estanna bohoaa por-varipiallikkö
Kerenski varpailleen ja
julistaa mahtava^m tapaansa:'
teitä pelasta Leninit eikä valkeat kenraalit,
sillä Venäjän kan&a ei senraa
edellistä eikä tottele jälkimäistä, vaan
se seuraa niitä, jotka kaikissa koettelemuksissa
ovat pysyneet o^lliema
Venäjän kansalle, vaikka ovat saaneet
osakseen sekä punaisten «tta valkoisten
pilkan,^'
Kaikkein unhoittama Kerenski näyt
telee vielä johtajanosaa, joka aina on
kuunnellut kansan ääntä. Niin pit<
källe voivat xäxna sosialivallaiäcumo-ukselliset
tyhmyrit valheitten pimittä-minä
mennä puheissaan, r
Koskaan ci neuvostovalta' näyttänyt
niin lujalta ja laajojen Jmtö&n-kerrosten
yksimielisyys niin suurelta
kuin meidän jupileetauksemme . hfelj-keUä.
Juhlamme oli todellista luovan
työn ja taiteen juhlaa. Tosin vaativat
rintama-afflat «delleenkin päahuomi
omme, mutta työn uudesti jäljestä*
missuunnitelmat pyrkivät yhä etualal
le; ja niiden kannattajat huvitteUvat
imperialistisen koplakunnan sanoma-^
lebtikeksinnöiilä ja perustavat "mietintönsä"
ja tulevaisuudensunnnitel
mansa niiden varaan.
Romahduksen toivo heikkenee vasr
tustajieimtte leirisi. Entente voi Ver
näjällä perustaa millaisen jhallituksen
tahansa; Se on tuomittu pikaiseen
perikatoon. Venäjän työväki kukiS'
taa sen. Miten monta liallitusta on
kaan porvarillinen mailma tunnustanut
näinä kuluneena/kolmena j a puolena
vubtenal KaUddenniii^n elämän
katkaisivat Venäjän työläiset ja
talonpojat perin vaivattomasti. Mii ju
kov, Kolshak, Judenitch, Denikin ja
lopuksi Wrangel. He hälvenivät kuin
varjot historian näyttämöltä. Työtätekevä
luokka ei tunnusta heitä, eikä
toivo heitä takaidin.;" Kuinka paljon
voimaa ja verta kansa uhrasikaan
päästäkseen mainituista: herroista ja
järjestäHJcseen oman valtansa muodot,
neuvostot. Ja sittenkin löytyy vielä
narrejaj jotica antavat sanomalehti'
ankkojeii. johtaa' itieään ja kuvittele
va| edustavansa kansan tahtoa.
Kerenskikö kuuntelisi kansan ään
tä! Rakas porvari Kerenski, koettakaahan
vallankumouksemme neljäntenä
vuosipäivänä saapua luoksemme ja
teidän typerät kuvitelmanne haihtuvat.
Työtätekevä Venäjä yakehtaa
vaivalolsesti ja auurilla'uhreilla, mutta
horjumatta, valtaiisi; prustukBla.
Sen voiman on kokormai^maniköyhäli&
tö tunnustanut jaaitk ovat Kyaia viho]
lisemmekin, te, porvari Keicenski, nii-^
hin luettuna, saaneet tuntea ja tulette
tuntemaan. Ja siinähän onkin kylliksi
todisteita. Ja uusia hai^mnle jo
kapäiväisollä työllä. ..
NeuvostohaUitiiksen jtefvey-delliset
toimenpiteet
^Saadaksemme selvän käsityksen aii
to, kuinka syvän' '(ja .hedelmällisen)
vaikutuksen marraskuun vallankumous
on telmyt, tulee meidän tutustua
erääseen rauhallisen työmme muotoon,
kansan terveydentilan parantamiseen.
Jokaisella halituksella on "ylempi
koneistonsa" —-Jäkimiehensä, aatteelli
set johtajansa jne. Sen täytyy myös
Eämppämiehen kjnniaiipärs&eM
' - ^ Metsän poika tahdon olla,
Sankar. jylhän kuusiston,'
Tapiolan vaimolla
karhun kanssa* painii jlyön
ja kuusi ryskyen kaatuu.
Se oli Kiven Aleksi, joka noilla sa-
; "noilla aikomaan töiähytteli juUd kor-ypieliUnän
tunnelmiaan. Sivistynyt ma
ilma ei tavallisesti tunne Aläcsia muu
na kuin suurena suomalaisena" kirjailijana,
mutta todellisuudessa hän oli
ennen kaikkea juureva korven poika,
, joka katseli Suomen raakoja saloja
. tuntein sellaisin, että suomalaisilla
} "sivistyneillä", se t. s., porvareilla
^ ei ole mitää asiaa rinetää nyt omista-
V maan tätä aikansa isoisten halveksi-
' maa ja hyljäämää miestä. Kivi nautti
•;fiiitä,' kun hän sai "Seitsemän Veljeksensä"
kanssa samota villiin'korpeen,
, i' lyödä siellä pystyyn jykeväseinäinen
ikämppä, raataa kuin karhu uutispel-lolla
ja sitten taas huhtoa tuuhealla
- vastallaan jäntereisiä jäseniään sau-
/nän lauteilla,, tai pyllyillä vapaana
>, iapsesa kotinsa tanhuoita. Suomalai-
'j;^. nen |ioryari ^'a "sivistyneistö", niin-
, Ckuin tiedetään, lukee nyt ahkerasti K'
veä, "omistaa ja elää" hänes^, mutta
olisiko näistä isänmaan pylväistä mies
i!:.''.^:VEt seuraamaan Aleksin ihanteiden jäl-
}!B ja tarttumaan kirveeseen, painautumaan
?netsän poveen ja iskemään
/täysin Toimin villiä luontoa, niin että
,«]ifö Ii^hkeisi jotain elämän ylläpidin-
• 'ta., Suomalainen sivistys, nämä Kiven
''lukijat kyllä menevät korpeen, metsä-
: Hmi^Ie, mutta tukkibuijarin kujeet
' mielessä ja juonia punoen mitenkä voi
V 51 korven raatajilta kiskoa tienestit
\ taskuihinsa. Ibnankos jo suomalaiscs
sa sananlaskussakin sanotaan, että
"kyllä on oksan ottajia, kun on kuu*
sen kuatajia".
Jä siinäpä sitä onkin muutailnall
metsämiehen sanalla Ikyisuttu asia,
josta riittää filosofi
ten pitkälle. : Kuusen kaal
san ottajien juttu ei räjo]
omaan Suomeen, vaan se uloitua 1
kialle missä vaan "kuusia"
niitä kun kasvaa, la niin Inonenlai
sia. Suuria ja pieniä, nallista aina
taivaita tavottavaan timbei in asti.
Koko mailmässa ei loifce^an olekaan
muuta kuin kaksi kansaa, kuusen
kaatajain ja oksan ottajai^^ kansa. Ja
aikaapa se tänä levänä yl^nsä tämä
mailman meno olla sellaist^ että jos
jotakin tavatonta tapt^tuu^^jos jotain
on tavallista enemmän vinpssa, niin
lopputingassa me s^nnöllis^ - huomaamme
kuusen kaatajan ja oifäfea^etisi i
tajaii vastakkain. Ryssän maalla W
mä kahina meni jo niin pitkälle, että
kiellettiin oksien otto kokonaan; Eikä
ole kuulunut hulluudeksi olleenkaan.
Ja niinpä sitä mieli täällä korven
helmassa veltostuu useip funteeraa-maan
näitä nykyajan mutkallisia asioita.
Tuntuu kuin tässä kuusen kaato
ja- oksanottojutussa olisi sittenkin
sisältöä. Ikäänkuin siinä olisi jotakin
voimaa, joka kohentelee korven-miestäkin
pinnalle, ajatteluun ja toimintaan.
Nyt alkaa selvitä sekin
suuri filosoofien vuosituhansia miet-timä
pulma, että mikään ei ole ollakseen,
vaan tullakseen.
Ja totisesti tämä pitää paikkansa
metsäpirteillä Imäiaäväin "seitsemän
veljeksen" suhteen. Meitä on jo paljon,
jotka olemme nähneet näkyjä, em
ureicä voi unhottaa. Ajatus kyP-ä saat
taa toimia hitaasti kuin kyntöhärkä,;
I tolalta p o k s 'pMi tefo ^kmäp-tenea
terv^-to fcöidosöi,'
Kansan terveydsnhoitocn on Iielaa-kuun
vallankiimous vaikattäQut vä>
Jiemmän trafn mihinkään mcoHun toimialaan.
Helmiktiun kumous oli lää-kintälaitoksen
^jeftamiseen ja'lääkärien
käytännölliseen ^'obön nähden
yhtä hedelmätoin kuin raamatussa
mainittu vifkunapua Blarraskua sai
kaiken siinä kunnossa kuin se oU tam-makuussa:
saman ftsetyytyväisen virkavallan,
B^ma^ "luokkajaon" (parempi
hoito rikkaille, anotta köyhille
huonompi), jonka yllä liehuivat ^orva
risdemokratian tunnuslauseet sellaiset
kuin: "kaikille tarpeellista, välttämätöntä
ja byvää lääkärinhoitoa." Ja,
mikä onkin pääasia, terveydenhoidolliset
olot olivat kokonaan cpajärjes-
Q4csessä7^'lanomi8tajat jä kapitalistit
eivät huolehtineet kansan terveydentilasta.
He tahtoivat vain hiukan korjailla
työtätekevän*£ansänluokan terveyttä
heittääkseen sen jälleen riiston
pyörte^een. Sellaisen järjestelyn aineellisena
tuloksena oli se tosiasia, että
95 pros. koko terveydenhoidollisiin
taritöfukshn myönnetyistä" (luonnolli-sestiaan|:
en niukoista) määrärahoista
aneni laäkintälaitokselle ja vain 5 pro-fienttla.
iahkäisevien • (tärkeimpien) lää
keaineitten hankkimiseen.
Vanhan hallituSsnTäikana ei asiat
voineetkaan ollä: toisin. Ilman tyört
suojoluiBta ei työtätekevän kansan ter-veydenhojdo.^
a-voi olla puhettakaan.
Mutta'_tyonäiojelu8ta tarkoittavat toimenpiteet
kohtaavat ylipääsemätti^
män esteen, kapitalistisen voiton e-dut^^
^Kapitaali sallii oppineitten kylr
lä puhua nuorison-, äitien- ja alaikäis
ten^ suojeluksesta^ mutta ei sallinut
tehdä ainoastaan vakavampaa uudistusta.
"Terveellinen asunto on terveitten
ilimisten tyyssija", lilutta niinkauan
kuin asunnot maa ja tontit olivat yksityisten
hallussa, saivat kauppiaan-rouvat
ja heidän sylikoiransa Imytet-läyäksejen
kokonaisia taloja köyhien
ihmisten asuessalapsineen kellarikerroksessa.
Luokkajako tarveydenhoi
don alalla näyt^ olevan kapitalisti
sen yhteiskunnan parantumattomia e-päkohti&
t '
Neuvostohallitus on mullistanut o^
lot perinpohjaisesti. Esteet, jotka
johtuivat yksityisomaisuudesta, voi
tonpyyteet, ovat menettäneet merki
tyksensä. Terveydenhoidon alalla ei
enään tunneta mitään yhteiskunnalli-jsia
haittoja. Työnsuojeluslait ovat ijo
vapauttaneet alaikäiset työstä^ raskail
le vaimoille On ^ sekä synnytyksen edel
lä että jälkeen myönnetty lomaa, on
toimitetta koko joukko uudistuksia;
^a„nukä;on i^rlfeijitä,' tyoijsuoj^^luksen:
valvominen on annet^ tehdasneuvös-tojen
Kuöleksi. , '
Talojen ja> asuntojen ottaminen kun
tien haltuun tehnyt mahdolliseksi
pelastaa kalpeat, sairaaloiset työläis-lapset
kellarikerroksien yöstä ja saattaa
heidät valoisiin yksityisasuntoihin.
Ei missään koko mailmasa ole tähän
asti tehty niin paljo lasten Jtyväksi
kubi köyhässävneuvostoyallassa näinä
kolmena vuonna, r Heitä on viety sa
dointnhansin siirtoloihin, sijoitettu so-i
miin asuntoihin, n(issä-'työtätekevien
kansanluokkien loisilla elävät" ennen
viettivät hauskoja päiviään. Nälkää-kärsivä
tasavalta on ensi kerran ryhr
tynyt: jakamaan välttämättömiä elin-^
tarpeita alle lO vuoden vanhoille lapsille.
Rikoslain historiassa on uutta
se bolshevikien julistus, etteivät alle
18 vuotiaat! pahimmassakaan tapauk-kaajia,
joita ismietun ^istUg,
s ^ n fmmM'iiWäsmx^m--)mh^
mk$i laltoksfssa tai terveydenhoitoa
valvovaa kansasvaltaaskcDi^n feoHo-dost
«. Oipokodtt, (vaivaistalot, lap-oOceuksissa.
Hcolehditaan roomiinhoi
dosta. Oipoködit, (valvaihtalot, lap-siscimet
ym.) lisäantyitt päivä päivältä;
lasten ja äJtien suojelusta varten
yksin on perustetta 402 laitosta
(niistä 123 lastenkoteja, rintalapsia
ja alaikäisiä varten, 151 lastenseimlä»
100 lastenhoidonogastns. ja , maidon-jakopaikkaa,
kotia äideille ja lapsille
ynnä synnytyslaitoksia).
Terveydenhoidon alalla on lääkärin
hoitoa saatavissa' kaikille sen puutteessa
oleville ja ibnan tsHäaa nfäk-sua.
SiviUhiest^ varten perustetta
jen sairaaloittenii^ on kalkista vai
keuksista huolimatta noossot 80 pros
rauhanaikaan verraten. Tarttuvia taa
teja varten variistettujen sairas-sijojen
luku on lisääntynyt 100,000 viime
talven alkiba;
Terveydenhoidon laatuun nähden on
suuresti edistytty. Keuhkotautiparan
teloissa (Venäjän Sosialistisen Fede-ratlvisen
Neovostovalan alueella, mni-ta
Neuvostovaltoja, lukuunottamatta)
on varustetta 20,000 nutta sairasvaor-detta;
kahden vuoden, kuluessa avat^
tiin 4,000 sairassijaa j a IpO uutta Mer
tävää sairaalaa ;aakn]^olitatttejavar-f
ten. Sellaisis^nkalliltalaitokslak^
fysikaalls-mekaanis-therapeutiset lair
tokset avattiin (yksistään V.,S..F. N ,
Tasavallassa) 6 uutta. Kylpylaitokset,
joista porvaristo ennen haki virkistystä,
ja heknipaa, pvat nyt tulleet
työtätekevien kansanluokkien todellisiksi
virkistyspaikoiksi: summittaistenkin
laskdmien mukaan kävi viime
kesän kuluessa kylpylaitoksissa < (joihin
ei vielä'voida lukea Krimin erin
omaisia kylpylaitoksia) 66,000 sairasta;
joista 70 pros. (laskelmat «iivät vie
lä ole lopulliset) oli talonpoikia, työmiehiä
ja punakaartilaisia. Kaikk
lääkeaineet ja rvälineet ovat otetut yk
sityisiltä henkilöiltä ja .'»setettu koko
kansan käytettäväksi.Yksityiset par
rantolat ovat lopettaneet toimintansa
yksityisien räastuttamlslaitoksina; ne
ovat siirtyneet yhteiskunnan haltuun.
lÄäkeaineitten jakelu eienään ole yk
sityisten keinottelijoitten käsis;3ä,
vaan valtion huolena.
Suurinta huolta olemme omistaneet
puna-armeijallemme., Sotilaitten sai-rashoidon
alalla sai neuvostovalta e
detäjiltään rä'skaäii'perinnön, .Täytyi
luoda kaikki tyhjästä. Sotilassairaaloissamme
on,nyt,397,496 vuodetta;
meillä on. 242 täysin varustettua sair
rasjunaa. Olemittja' järjestäneet lal „
tok'siä'1ell»W97^iiff^^
sutupineenrja m|ionltasjiinia, joista
mitkä hyvänsä;;enropalaiset sotilasläa
kintähallitukset voisivat olla ylpeitä.
Ja mikä onkin pääasia, meillä on laaja
ja luotettava järjestö, jonka taikotuk-sena
on tehdä selvää puna-armeijan
tarpeista;
Koko tämä työ ^oli suritettava vaikeissa
oloissa, joista vain siihen osan-ottaneilla,
itsellään on, aa^stiis-
Venäjä on aina ^llut tarttuviöi taur
$ien -tyyssija. Mailmansodanturme-leiha,
jiälistyttämä j a palelluttama
kansa on «Uut kovin altis taudeille,
Pilkkukuunie, uusintakuume ja yat-sanpohjapolte,
Esjianjantauti ja kolera,
siirtyvät ihmisestä toiseen ja kilpailevat
kuolemani tuottamiscsra. Oh
kuvaavaa, että entiset valkokrartilais
ten valtaamat reuna-alueet (Siperia ja
mutta hiljaa tehden h.yv& tuke.
* • *
Oottakos kuullu, keneltä suomalai
set "vapaussankarit'• käyvät nykyaika
na hakemassa passeja ulkomailla oleskelua
vartenV Suur-Suomen'oman hai
lituksen'antama passi ei riitä. .Sillä
kyllä pääsee tallustelemaan pois oman
maan rajojen sisältä, silloin koin pääsee^
mutta tässä avarassa mailmassa
tarvitaan vielä yhtä .ja toista toku-menttia
jos.haluaa kulkea kunniallisten
ihn^stenldrjoissa.^ Ja sellaisia to
kumentteja ei kykenctkään joka poika
antamaan.
Vaasan "Vhpaassa Sanassa" kerrotaan,
kuin Harmassa, Voltin työväenyhdistyksen
järjeskirjurin luona oli
äskettäin käynyt kaksi ''vapaussankaria"
pyyÄmässä työvaenyhistyk-sen
jäsenkirjaa Kanadaan tuloa varten.
Olivat kuulleet, "että siellä joutuu
ikävän kohtelun a l a i s ^ i kaikki.
syhyt, jos miehet i^vat olleet mukana
"vapaudussodassa"^' oli toinen selittänyt,
joka oli oUut ippaaehtoisena Aunuksessa'y.
m.:ette^'hän ainiaan ole
ollut muuten kuin pakosta., Toinen oli
sentään ollut vähän suorasukaisempi
ja tunnustanut olioonsa Tampereella
jonkun viikon vah^sa. Näiden lisäk^^
si oli vielä eräs huömattavassa^asemas
sa oleva henkilö |Synyt py3r@jnässä
todistusta Kanadaan tulleelle ''vapaussankarille."
Todistuksia «i ti%stikään voitu an-,
Niin että On sitä mmi
tia kuin joku suuruudenhulluutta,sai'
rastava'Suomi ja nämä muut. vallat.
Ja "häissä vatakunnissa on passikysy-mys
alkanut käydä kokolailla tarkaksi
sillä niissä ja niidfen kanssa teke-imisissä
olevien ihmisten pitää olla kan ^
sal^isluottamusta nauttiv. ihmisiä. Sil
lä kirjotettu on, että akanat pitää n i
suista erotettamaii.' Suomen valkol-
"set ovat henkisessä viheliäisyydiesäään
virnuilleet punikille niinkuin hän ei
olisi mikään, mutta totisesti: punikkikin
on joku mies perunan kaivon aikana.
Mailmanrannan sivu olikin vä
hän'pitempi kuin ihitä valkoinen luuli.
Punikki s&attaa näyttää heikolta
ja mitättömältä, mutta hänen liittolal
sensa ovat lukuisat' kuin meren santa.
Punikin valtakunta on jo niin
suurir ettei siinä aurinko milloinkaan
laske. Ja katsokaavse laajenee yhä.
Menipä minne vaanV hiin kaikkialla si^
tä jo alkaa tarvita s^n valtakunnan
passia, jota järjestyiiesksi työväeksi
sanotaan. Ei ole hyvä joutua diplö»
maattisiin selkkauksin tämän uuden
suurvallan kanssa. Ja jos onnistuukin
pelastua yhdessä maassa punikin
tarkalta silmältä, min' toisessa maassa
joutuu taas tiliselvityksiin. Mahdoton
on Itseään pimittää punaiselta
auringonpaisteelta.'
Yksi tie on jokaiselle työläiselle pe
lastukseen; On ruvettava hax^ottele-maan
astua punaisten joukkojen tahdissa.
On teoillaan ja toimillaan oso-tettaVa,
että kuuluu tähän joukkoon ei
kä mihinkään muuhun.
Sitten lankeaa itse kullekin passit
aivan kuin itsestään.
• » • _ '
Amerikan puolelta tulleet viestit»
ovat jo kertoneet siellä suomalaisen
sosialistijärjestön puoluepäivillä tSy*
dyistä suuntatappeluista, kuinka kon-edustajat
valtavalla enemmistöllä
^ i v ä t järjestön liepeillä jo
pitemmän aikaa pesiytymään pyrkineen
oikeistolaisuuden häpeäpaaluun.
Sutä menosta päätien, millä suoma-.
laisten kesken rajan takana on suun-tajupakkaa
käyty, saattaisi noin jSäl-
Uix|lna) a i p d l G S t e s l p&aHsis^^ia
phimpia tartuntalähteitä, joista väestä
i^orostaan saa tuadm smenet
mslta ei päinvastoin. ITalkotetilals
alueitten sauremnmt ellntarvevaras-tot.'
ja kajklövoivan Jgntesten apu cl-
%ät pelastaneet niitä seur. terveyifen-hoidolUsen
(ja yhteiskunnallisen) lain
vaikutuksilta: missä l^ö^ riistetään
ja tietämättömyys talttaa, gldlä on
tarttuvien tautien tyyssija. Sosialismi
on paraa lääkeaine sitä vahaan.
Mistä oIemmel;aan saaneet voimia
taistella noita tarttuvia tauteja vastaan'ja
voittaa ne? Kuinka on neuvostovalta
voinut päästä noista vaa-rölllsimmieta
vihollisistaan?
On pantu koko väestö eotakannalle.
"TVötätekevän kansan terveys riippuu
fiiitä Itsestään". — Se el ollut tyh
jää puhetta, sillä sitä sovellutettiin
joka päivä käytännössä. Monessaky-lässä,
joiMo-esastoissa ja kaikissa
kaupungeissa perustettiin työmiehisfä,
talonpojista ja punakaartilaisista tar-tuntavastustamisyhdistyksiä
("taisteluun
puhtauden puolesta?). Jokainen
huomattavampi terveydenhoidollinen
toimenpide toteutettiin ammattlyhdis-tysten,
naisväen, osastojen ja nuorieo-lilttojen
avuUa.* Tätä toimintaa avus
ti osaltaan Venäjällä, jopa koko mail-massakin
ennen kuulumaton terveydenhoidollinen
valistustyö. Kansan-komisisariatm
terveydenhoitoosasto jul
kaisi kahden vuoden kuluessa (Valtakunnan
kirjapofn, W. M. Bontsch-
Brugewltschin muistorahastoja ja pai
kalisia kirjapainoja lukuunotamatta)
yli 8 niiljoonaa lentoIeluUstä, 395,000
kapp^etta yleistajuista ientokirjaa. •
Vain koko työtätekevän kansan tehokas
apu teki mahdolliseksi selvitä
vaikeuksista, jotka näyttiA^t useinkin
voittamattomilta.
Totta on, että paljon on vielä tehtävä,
sillä paljon on vielä tekemättä;
kaikki on vielä puutteellista ja epätäy
delllstä. KaHcesta huolimatta on pahin
sentään ohitse. Me olemme selvinneet
voittajina taistolasta kuolemaa
vastaan. Sillä, kuten sailottn, pahimmat
vaikeudet ovat! voitetut Ja vas^
täisestä menestyksestä on takeena y-leisen
asemamme • parantuminen, yhteiskunnallinen
poÄja, jolle elämämme
perustuu ja ne kokemukset, joita
olemme tehneet. — N. Semaschko.
> —X'— •
Suomen soälalidemolcraatm
nmliaiitäkuiset
Suomen valkaisten kiskurijärki al-
/kaa Neuvosto-Venäjään nähden vähin
että heidän aikaisemmat fkauhumaa-lauksensa
ovat olleet suuresti liioiteltuja".
Ovat tulleet huomaamaan, että
järjestys on siellä parempi kuin
yleensä luullaan, että mitään nälän;
hädän vaaraa ei ole olemassa, että sivistyneistö
on suuremmaksi osaksi as-^
tuniit neuvostohallituksen palvelidc-seen;
että tsaarinaOoilsetkm virkailijat
vakuuttavat, että asema |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-02-19-02
