1923-01-04-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TAKOSKI, n tilalle, enne täy-löy^ rylaivii Lappeen-leen marras* Liikenne viime erittäin vilIcastä sentuyillu; Villistii (Tnenkin proomua 1 a-s;- ^sa 1 iniesten . 1)11 k k i k n nuiil 1 a m m e sini r ta lu iiiärr ja elönkor-na Naisel j^a; m i o hH ] \ u 'vnipaa palkkau o kivin talollLsteii, estäni nekin liiiik<-'ita maksavat.; ; Tavsikas: pälvelnstyt()ille j toisi n niaksa va t kaksit ii li at t a^ (.'iiödfiilta ^ia rehki mi 0" •tuhatta sekä työyaat: "ii o d e n tul o yiinie kesän il oli ^ 1 nketräineh,.paitsi heinäsatp oli I I i t i s t ä parempi..;]Mutta .liiäl-, 1 M n ytiodeiitulon vuoksi korjuu K<i I vajkeaksi ja: usealta ,h<'ini '1 1 i ii\-ät haasioille.^^^^^^^: 1^^^^^ ttie Y ;k6ht^ ; hft^^ pleyän skotti laista ajkuperäii,^ m Craöijeh myös tinkimättä ; tun-nnsti, 1 isäten kuitenkin, että sii* i i i Uen-30 jo noin 200 vuotta, kun häneli e.si-isärisil siirtyii suuren veden tuolle puolen. j ela nyt on M v . MacCrack-en itse tullut tänne .vanhaan Kuro-; paan tutkirnu.smatkaUc. Hien' siamme jo ennen liäneii luentoaan hiu ka h tutk i riiaa n h ii ntä itseää n, voidaksemme kertoa hänestä ja hänen tuumistaan jotakin 'luki-jpilicmmekin. I| ! Mr. MaeCraeken otti meidät ystävällisesti vastaan Seurahuoneella, niissä hän asuu, ja. .salli haasta 11 eluihin tottiin-een, a ni er i' k «'il ai se n k y 1 mii v o r i syy dell ä meidän ahdistella itseään lukuisilla priemääh t ai väheni mli h tunkeile^'* *mensi vain jonkun verran se villa kysymyksillä,. • Halusimme ensinnäkin hiukan tarkempia tietoja. siitä ; yliopistosta, joiikä: presidentti Mr. Mae Craeken on. : : •il:;'•V- :. Saimnie kuulla, ettii se on korkeakoulu, joka on kokonaan py Il itetty ka uni im m a 11 e su kupu o-lell?. Miehillil ei ole sinne asiaa opi sk elemaan.; O pett ajin a sitä vastoin he>•, niihtäviisti ovat su-vaittuja; koskapa Mr. ^huC Craeken k in on onnistunut anastamaan laitoksessa suorastaan yal-lanohjakset käsi insä. Mut ta lai' p n läänissä, t!i. tullut puolia-k i m teryoitä. Huononpuoleises-ihnistuivat muutkin juu-rikas vi t. Vuod entulosta • huol i-mdtt. i elintarpe^et ovat lialventu- .eiieniinällii. • kuin puolella. N 11 ä il ni o i 11 a a e rii s La p p n: rannan liikeiiii.es ruisjauhojen .hinnaksi 1 mk. 95 p. kilolta ja •:s. -' ve 11 nii ja u loj e n , 4. mk. • k il oi ta. a k • haisin hinta, mitä- olen kuullut. Tiia 11 ä; m a: is e udiill.'i koti ma i se t ': ruisjauhot nykyään maksavat. o mk. kilo. Kesällä 1921 ne maksoi vjit f) mk. r>0 p. Jos jollakui; l a on aikomus .Suomeen matkus- ;- taa, niin täällä eruiehdot alkavat olla Kuo tu i s a m m a t k u i n vu osi 1 a i ••• pari • sitten. Töitä on -runsaasi i joka pai ka ssa sa aita v ana ja kaik- ; ki valittavat kiirettä. .Varsinkin metsätöitä• ori runsaasti. Työir •' puut et t a • • ei ; t alv en a i kana olo paikkakunnailammo pelättävissä. ; Se keihään varsikone on nyt paikoillaan ja 'ori sillä tehty kokeiluja. Olin M3'yriin puheilla ja hän' mainitsi, että kone toimii varsin hyvin, lukuunottamatta pientä vikaa.: jokaj kuitenkin . pian saadaan korjatuksi./ Savi ta i" paleen uusi -kirkko on valmistu* ma.ssa, jo kattotuolit päällä. En^ si kesänä se .saataneen lopullises- • t i viimeistellyksi. : Ei muuta kuin paljon terveisiä kaikille Canadan Uiitisten luki/' joille ja tilaajille, ; erittainkin eopper-eliffiläisille. ^luistakaa-h an: kirjoitu ksilla. lehteänne, e tt ii miniikin saisin iietiiii, mitä siellä tapahtuu. . / Iloista joulua ja onnea aika- . valle vuodelle Ca nad a n. Uut is t en ; toimiherikiJöille ja sen lukijakunnalle toivottaa J . Kärnä. .. . . , . , . töksen opettajistakin on valtava u 1 raivosi amakim laajalti Vn- . . ... . . ^ L V V ^ : , , - ; * V . . . ;. : , . , „ , . , .. .^ ; .1 enemmistö naisia. Ltteiyat nai set tuo.ssa laiioksessii kuitenk|aan valtikkaa lioida, siitit tulee kyk. 1 ii -.-a kuu t et uksi. ko li t a -k u n nji-kee • ^ry. ^Fac Craeken in ene 'gi-set piirteet. Vassar Collepre; on, kuten yliopkstot yleensä^ luon', teeltaaiv; yksityinen laitos. _ Sen talous nojautuu sainalle polijille kuin Turun suomalaisen yliopis" ton,; selilti .Mr. Mae \ Craeken, nim.. lahjoituksiin. Näitä lahjoi-t u k s i a tekee s i eli ii ai n a e t u pää s • s ii laitoksen . ent iset ; oppilaat. Mutta niistä kertyy ja on nähtä-yästi jo kertynyt niin paljon, tei laitoksella tunnu pahasti hahuolia olevan. •— Siinä si mennen kysäsimme vhuuten.millainen on Amerika.ssa. nykyään yli()])istojen opettajain taloudellinen a.sema; ja Mr. .Mae .(.•räekeii vakuutti, ettii; se on varsin sie: dettiivii'-'^ fj.OOO ,;'dollaria noin et-ra-vir myos eriniiisissä suhteis«a itse väestön I- hcnlffeen ja käsitystapaan nähden. J a pro f. M ac Craeken 1 uetteli useita sellaisia piirteitä, ;- joissa: hän luuli havainneensa yhtäläisyyttä. - Käsitimnie, että tämä oli korkein kohteliaisuus, mitä hän maastamme ja kansastamme saat; toi .sanoa. : Verrata niitä Ameri-kaan ja amefikalai.siin 1 v Muistui mieleen PöUiö-Kus-taan surullinen laulu: — Amerikan maa on lämmin maa, vaan Suomi on vilunarka jaa — ;:.'>:/-';-/:(J-:-".^ • Iloitsimme suuresti. pro f. Mae Crae k enin . m aast ä m me j a k ansastani me saaman hyvän käsityksen :; johdosta. Iloamme vai* : pelko, et t e m me taida olla a ivan tuon hyvän käsityksen arvoisia. UiSKONNOtLISIA I.ÄHKÖJA (Jatk. viime urroon;) tesi töitä. Jos olen sanonut jotu-kin, joka ei ölc^arvoKlstä Sinulle, tai jos olen tehnyt jotain oman kunniani pyynnöstä, anna se armollisesti anteeksi." Isak 'Nlew. tönin tapana oli .sanoa: ''Astuessamme taivaaseen saamme ihmetellä kolmea ' asiaa: että me s a ä r i i i n e ; a u t u a i t t e i ^ parisi data monta sellaista, jota emme aavistaneet siellä" tapaavamme; että kaipaamme' sieltä monta, joiden uskoimme siellä olevan ;mut^ ta kaikkein enimmin sitä, että huomaamme itsemme autuaitten parissa." EINStBIN^RETKIKUNiNAT JA NIIDEN SAAVUTTAMAT TULOKSET. keskimäärin ' vuosipalkka, mikii Suomen rahassa tekisi, kuten Mr. A1 a e C ra e k e n n o ] i e a s t i laski, yli 200,000 .markkaa. (Tätä on kenties hi tl k a n v a a ra 1 lista kertoa meidän yliopi.stomme . prote.s-so-reille, sillä he voivat pian koota kapistiikseiisa ja lähteä Ameri-k aa n, mi.s.sä heidän työnsii maksetaan n. \ iielikertaisesti pärenr yliiin k uin miksi Vartiovaaran k o-, iiiitea sen on arvioinut.) NEW PIN^4W0r SASK. Tammikuun 6 p: olen aamulla ; ;Wapellan a,semaila klo 3.46. t;p.; on kirkonmenot Kansallifrseurak. ' kirkossa klo 1 jpp., ilta. ja .viikko seuroista sovitaan. 14: p. on kirkossa klo 1; jpp. II. p. eht; 'kanssa. ,.;';; , Rippikouluun aikovat ilmoitta- • utukoot 7 p ä i V ä n k i r k o n m e n o i s - sa. • ' [ / ' ^ • • - : : ; v ' ' . C • • ' • ^ ;••.••• i J. Ilaakana, (1) Rolla, Boic 234, N. D. . •—•:: Mut ta pala taksemnle ta ka i-siii Vassar . CoHop;.^'en, kertoi ] Vr o IV Mae ; C rae ke ii sen o}) pii a is ta kohonneen m on ia .Ameri kassa ylen huomattuja naisia. Tämä opinahjo ei näytä yleensä olevan va rs i n a isen a vai m i s t u shi i t ok .se ria virkaiiralle, va an eneminän ya-paaseen sosia 1 isee^ toimintaan, ; -~ Meidjin yli o pisto m m e op pi-laslistassa -on Mathilda Wreden kaltainen tyyppi voimakkaastij ,e'; dustettuna, liuomautti nröf. Mae Craeken. Sieltä on tnliut eteviä tienraivaajia lastensuoje un, so sialihygieniari, kotikulttuUrin sairaanhoidon y. , m; sosialisen huoltotoimen aloilla; Muudan laliko taas opettaa yksin kertaisesti, että usko y a iset, S. o. heidän lahkoonsa kuuluvat, : voiva t korkea mm a n rakennu ksen ka toi ta lentää taivaaseen; Kaikkien näiden hassutusten lisäksi otamme tähän luonnontieteen suu rniiest e n ; I a ii,su ntoj a o-niista uskönn oi lisistä Vakan muk-si. staan. Nji.ssii on varmaan monelle etsijälle yhtä ja toista mielenkiintoista. • : ; ^ Luonnontieteilijät ja uskonto. Eri aikojeiv 300 kuuluisasta: tie-demiehestä ja lääkäristä on 242 ollut Jumalaan uskovaa, 20 us-konuol li sesti. välinpitiimät öntä ja ainoastaan 5 kristiriuskoa vastustavaa. Jä'Ielle jäävän; 33 uskoir nolli.sesta kannasta ei olla selvillä. Tuntuvin määrä, 92 ])rosen.t: tia, ori ja on. ollut siis sellaisia, jotka uskovat Jumalaan. :. Ensiluokan ;32 kuuluisuudesta on kaksi, Lavoisier ja Laj)laee, jumalankiel täjiä, ja kaksi, A. v. Iluriilioldt ja' Darvin, välinpitä-mä tt ö m i ä;; Darvin itse kum m in - kin tunnustaa elämäkerrassaan^ " M i h i i s t a tuntuu ma hdot to m ai ta sellainen ajatus, että täniä .suuri ja ilrnieellinon luaailma olisi pel-k ii n sat t u m an : sy n ny tt ä m ä . ' ' Täs- .tä liäneri tunniistuksestaan yoiii^ me päättää, ottä hän ei kiellä J i i: : ma la n p le m a s s aolo a. Sa m o in t u n-nustaa luin eräässä -toisessa- paikassa :; " .Minä en ole koskaan ollut kieltäjä siinä merkityksessä, että olisin kieltiiriy.t Jumalan "ole-ma:^. sa olon." 32:sta kiiuluisasta luonnontut-kija. sta ja lääkäristä on 27; tunnustanut avoimesti uskonsa elä-viiän Jumalaan. Näistä on 12 harrasta :Jcristittyä, joiden joukossa Kopernikus. Oalilei, Kepler, N^ewton, Leihnit'/, Boije, Eir ler, V ; llaller, Cuvier,; Earij^ay, Java n • • et eläpuolell a . olevilta Joulusaarilta tulleet sähkö.sano-mat ovat; kertoneet, että sakj^a- 1 a i s - h oi 1 a li t il a i sei l a : r et ki k u n n alla, jonka piti valokuvata syyskuun 21 päivänä tapahtunut au* rinjj:orii)imennys, on ollut huono onni: mua ssaa n;; Na i 1 lä ka n n ei 11a troopillisilla; saarilla on taivas ta vai li sesti k ristalli nki r ka .s, mutta niinä viitenä minuuttina, jotka auringonpimennys kesti, liiteli lai va a 11a pa ksu ja. synkkiä pilviä, jotka peittiviit sekä au-r ingbn et tii ku u n. Tiiliä isissä o-losuhteissa oli retkikunta odoir tamassn suuria tuloksia kalleinc kaukoputkineen ; ja valokuva - aparaatteineen. ':; Onneksi ei Joulusaarien retkikunta ollut ainoa aurinp:onpiriien nystä tutkimaan lähtenyt. Pert-hin: luona Luoteis-Aust ra liassa o-l i kuulun Liekin observatorion lähettämä retkikunta sekä -Keski Australiassa toinen retkikunta, joka oli lähtenyt Etela-AValesi.s-ta. Valokuvia ottaneiden tiedemiesten onnistui näpähyttäii joukko erinomaisia levyjä, sillä tä iillä pii in ta iva s oli kirkas. A-merikalaiset eivät kumminkaan olleet, yksinoma an intresseerattu-j a. si i h t e e 1 li suu.s t e o r ia s t a, vaa n he 1 utkivat myöskin auringon koro- .11 ä a, j OS ta pi m en ny k se n > t apa h tu- .essa lähti puolen .miljoonan peninkulman pituisia, valonsäikeitii. Tästä ilnilöstii Of ett iiri komeita vai ok II viii.'; ' ; :' .• • Eri n en kailcken oi i ; ku niininkin tu.t-]cittava EiiL^teinin yiiitettli, että \- a 1 o n s ii t ei 11 a o n jVa i n o a. E i ri- 'Stein jir vei e e, ett li ri e • ra 1 onsäte et, jotka lähtevät auringon takana olevista tä h di st ä, ma tkalla tai- 1 nivat aurinkoa kohden, kun ne k ui ke va t i 1 mä kehiin lä \'\ t.se. Vä it teen oikeutuksesta ei itse asiassa ole olemusta epäilystii,' silla jo vuoden 1919 auringonpinrieYinyk'; sen aikana tämä todettiin. Alut-, ta tiede ei koskaan voi olla Var-ma. Tä mä ri vuoksi on suu ria kustannuksia vaativat tieteelliset rerkikunnat jiantii pikkeelle lii a r v i.>s t ei i ja t o v a t y mmä rl än luM. väärin hänen väitteensä. Hän on; todellisuuden mies, fyysikko, jokft" kokeilujensa avulla antaa iskun toisensa jälkeen Newtonin, Galilein ja Euklideen *^ajatcl-mille." Fyysillinen tiede, mekaniikka on käsittänyt; tehtävänsä liian kevyeltä kannalta. Todek: li.suus on toisenlainen ja syvällisempi kuin olemme uskoneetkaan. Kaikki on tässä maailnias-sa liikkeellä, eikil käy sanominen, että kaikki olisi levos.sn. On olemas.sa ja vaikutta massa mii it a lakeja kuin ne joista .Newton uneksr^ kuri omena pritosi puusta hänen iienälleen. Uudenvuoden " jamia" Poliisit; takavarikoiva t; vii me lauantaina 2ijp: laatikkoa väkijuomia, jotka; hedeliriähilon (jäin in): nimellä oli 1 älietetty kau-pu ri ki in Nana i mosta, l>. C . I I i Ilo-laatikot sisäl.siviit $25,000 arvosta er i ttäin 1 \ i enoja: v äki juo mi a, v jo t": ka näh täviist i k in oli tuote t tu kaupunkiin uudenvuoden juhlal* li.su uksi a varten. nientin superintehdentti E. N,, . tVäratjiomieii italialÄisteif Bushin ^ ja ku n hänelle i Imo itet-tiin tulipalon vakavahiontoisuu-desta, niin nieni hiin telefooniin antaakseen määräyk.sen vedenan non .katkaisemisesta kaikkiin a-suilirakennuksiin, niin että koko veden; paine voit a isiin käyttää tulipalon sammuttamiseen kauf pnngin liikeosassa. Hän sai selville, että teleloonilangat olivat katkaistut, joten hän ei päässyt yh teyt ecri ve.^i d e pa rt e m entin kanssa, 'V /.'-^ ';;'^-;;/ Bushing ilmoiKf asiasta VaItij on: palomarsalkan viranomaisille seuraavana pii iv änil \ ja erikoiset; tutkijat ovat sen jälkeen toimittaneet tulipalon suhteen :tut> k imu s töitä;. Epäluulon; 1 alaisien henkilöiden eleitä seurataan, mutta mitään vangi.t.semisia ei ole vielä suoritettu. Ku Huumausaineiden välittäjät karkoitetaan maasta. - Kiinalaiset ,samöinkuin mu urki n ulkomaalaiset, • joiden liavai-laan tekevän kauppafl huumaa- V il la aineilla ta i muuten ri kkova n n ark o o tt ist en; roh doksi en. a s etu s t a, /; tullaan ra n gaist iisaja n pää; tyttyä Canada st a karkoittamaan kotimaahansa. Vastaava asetus h y väksy 11 i 1 n paria men ti n vi i me istuntokuadella. Toistaiseksi on noin kaksitoista muukalaista kar koitettu ja parhaillaan vankeusrangaistustaan suorittavia odnl-' taa säifev kohtalo. KJan pesiytyniä.<isä I Montrealiini? ntrenlin kaUpunK'«^a Ku Klux Klan jiirjeston sanotaan jo olevan liyvin järjestetyn ja j)i-tävän säännöllisesti kokouksiaan. Sellainen huliu on liikkeel: lii eräi.ssä luotettaviksi ' t u n i u - tuissa ))iir:'issii, vaikkakaan ^Montreal in poli i se il hi ei a sia.it a ole- Iiii mä ri n täkään tietoa: Mut ta k a i ke .'••ta: p i i ä 11 äe n: li o m m a s i 11 en - kin on ; aivan a 1 kua s t e el laa u,. si •- lä kehittyäkseori ja vaurastuakseen se. tarvitsisi ainakin j..v!y ku n ve r ra n julki suu 11 a. Englannin aotulaivasto läheiseen itään. Seurauksena Lausanne.sta tulevista, levottomuutta -herattävistii-uutisista on brittiläinen Välime-re n-lai va st o. j oka S a ap ii i En glau" tiin joulun edellii, saanut määrii-yksen palata takaisin Läheisen Idän yesille, \ La iva s tovi ra noniai-sei eivät miiäräyksen johdosta o* le arilaiieet minkäänlaisia seii.; t yks iii, mult a laivueen yi i k o m e ri • t ajan,- am i ra ali T)e Koheekin us- ;koitii^>: V . k. 28 p :nä valmistair t un een • • 1 äht öön.: Ka i k ki saata • vi SS a • olevat sotain ivat lähtivät matkaan. v-;; v Hirmuniyrskyjä Pohjois. Atlantilla. .V;;^ Pohjoi.s-Atlantiii rannikolla riehui V. k. 29 p :n;i ankara nlyrsky tuulen ja sateen mukana. Euro-pari j a Am eri k an vai i li kulkevilla valtanierilaivoilla oli erit täin vaikea matka monessa tapauksessa, aiheuttaen, usean päivän inyöhästymisen. Joidenkin • pienempien alusten tiedetään ajautuneen rannikolle, mutta miehistöt nähtävästi ovat pelastuneet. Mitään suurempia vahinkoja ei toistaiseksi ole ilmoitettu.. Italialaisten Australiaan ; matkustamista rajoitetaan. ••.:.•; liittohallitus on ryhtynyt t o i m e n i) 11 e is i i n e s t ä a k - Aiistralian giiHoIaisten maahan saapumisen, antaen määräyksen, että Englann i n ; konsulit eivät saa sellaisten Jienkilö/deii "passeja yiseerata. Toimenpide johtuu siitä, että Australiaan jonkun aikaa sitten odottamatta saapui useita satoja italialaisia, joilla ei ollut pienintäkään tietoa työnsaannista. Porestin ryöstöstä. Pennsylvanian asemalla New Yorkissa pidätettiin keskiviikkona . kaksi- mieslienkilöaj L]oyd Nölan ja Lewis Austin syytettyinä jouluk. 15 p:nä tapahtuneesta. Mount Forestin, Ont., pankin ryöstöstä, jossa vorojen saaliiksi joutui 40,000 dollaria bondei.s.sa j a arvopapereissa. Alustava, kuu- ; lustelu ; tapahtuu t k. C p:nä, jonka jälkeen vangit tultane-en lähettämään Canadaan. Australian vaalit. ^IMboiirnesta lähetetyssä kaa* I'>c Iisa n om a ss Ji i l m o i t e t aa q t y ö Vä ' enpuohieenjohtavan iiskettäin toimeenpantujen yleisvaalien tu- 1,'Oksiin nähdeii. ' Pääministeri AV. M. Hughesin johtama kansallis-puolue on kärki ny t t ap pion. Päii-ministeri itse on tullut uudelleen valituksi parlamenttiin, mutta \Y sei m mä fr hänen ministeristönsä jäsenistä ovat tulleet syrjäytetyiksi. .:••.-;•,;-" Suuria viljalähetyksiä kak-soiskaupungeista. '; Yhdysvaltoihin meneville Canadan rautatievaunuille asetettu kielto, joka saatettiin voimaan viljankuletuskauden alkaessa tar koituksella; ehkäistä ; vaunujen-puutetta Ganadassa, on poistettu. Suurien viljalähety.sten odo-tJetjaan alkavan.: Port Arthurista ja: Port; AVilliamistä New Yor- ' kiin, Bdstoniin ja Baltimoreen. — A^älehen vähä vä.syy, pian uupuu pikkarainen. ; f; ' • — E i tulisi heittäytyä elämän pyörteeseen ilman selvää tiet oi-simtta 'siitä päämäärästä, johon elämän tulisi kohdistua. Koettakaamme tulla joksikin kaikella-tahdo llam m e. — : Philips Brooks. Thomton matkustaa^ lännelle, sir Henry Thornton,. Canadian National rautatien .presidentti,, joka.pala.si Ottawaan y. k. 27. p. vietettyään joulun Pennsylvaniassa, suunnittelee tarkastusmatkaa Läjisi-Canadaan aikoen pää" kaupuripfista lähteä kuluvan vii-kon 1 öpulla ja viipyä. tammi-livi uusimmat luonnontieteelliset lait. .. >'.:^-^;;---.H-;^^ Kopernikus (147.'1—l.r)4'{) on se, joka todisti, ettei maapallo ole se keskus, jota muut taivaankappaleet kiertävät, vaan että maapallo itsekin; kiitää auringon ympäri. Kepler (1571-^1631) keksi aurinkokunnan kiertokulun ja, ne lait, joiden mukaan taivaankappaleet kiertävät aurinkoa. Molempien naiden saksalaisten tie- 'Ademiesten keksintöjä tiiydensi kuun /loppuun .saakka. Presiden-siis juuri lie jotka ovat tuonelat i i - I^nheenalainen sateiden taittumi- tin mukana seuraa inajuri Cra-nen ei ole suuri, se on vain 1% ham. Bell. Tiautatien tarkastus-su o ra k u 1 m asek u nn i st a. Suorassa hiutakunnan kokousta ei nähtii-kulmassa taas' on 324.000 .suora- vUsti tulla pitämään ennen Sir kulmasekuntia. Jos ihmissilmä Henryn paluuta, oiisi kyllin voimakas eroittaak; seen miehen 200 kilometrin pää.s-tä ja se kykenisi haahmoittele-maan hänet päälaesta kantapäii-hän saakka, syntyi .si': sellainen suhde mistä yllä on kysymys. Täin ii on pikku asia, mutta kumminkin se ratkaisee, onko Einsteinin taikina . Ne^iioni.n esittä, englantilainen Isak Newton (1642 mä painovoimalaki oikea. Ja nyt on proi'. Mac Craeken _ _ Y 1 2 1 ) löytämällä painolain, Menettelytapd on muuten yk-tutkima. ssa : erityisesti yliopisto- iorika mukaan määriltään kaikki- sinkertainen. Auringonpimennys- AMEBIlUlLAIimN YLIOPISTOMIES HELSINGISSÄ. Mr. ITenp^ Noble MaeCraeken "kuuluu ' täydellksenä amerikälai-sen profes.sori^n jä naisyHopiston rehtorin nimi, joka ; äskettäin luennoi Helsingissä yliopistoii juhlasalissa Amerikan yliopisto-oloista. Se yliopisto — virälli- ; ; sesti on sen nimi Va.ssar College, ' jonka rehtori, tai "presidentti", Mr. MaeCraeken on,; on lähellii 'Ne^' Yorkia 'Poughkepsie-nimi- '•:sessä kaupungissa Iludson-joeii varrella, n. .50—-CO' km. New T o r Icista tikkusuoraan pohjoiseen. jeu ;~ärjefitysmuotoa ja työtap eri maissa. Ilan on läh.lenyt mat-kalleuvsa suuren anujrikalaisen järjestön "The In.stitate ot International .teducation" lähettämänä. • On kiertänyt jo Englannit, Ranskat, Saksat, Skandinaviat ja suuntaa täältä kulkun.s:i Suonaenlahden eteläpuolelle, lähinnä: Vj^öon, sieltä edelleen reunavaltioihin. ^ • Tiedustelimme lopuksi, oliko prof. Mac Craeken tullut Amerikassa koskaan tavanneeksi, suö-en kappalten liike. ^ Väitetään, että juUri nämä kek-sinnöt ovat riistä ne et raamatulta sen taattayaisuuden ja että ne o-, vat horjuttaneet kristinopin luo-tettavaisuutt a. Mutt a Kopernr kus itse sitä vastoin on valmista-nyt vielä eläessään öin aan h auta-patsaaseensa seuraavan muistokir joituksen: "Minä eh pyydä sitä armoa, jonka sinä osotit Paavalille, en edes sitä lempeyttä, jota -Pietarille osotit. Minä rukoilen Mac Craeken. Tunnemnfiehan me kaikki Hfinnes ,Kolehmaisen, .ja kuinka voisi meillä olla, muuta kuin hyvä käsitys Itansasta, jonka keskuudesta nousee sellaisia^ urheilijoita. . Vy':-:':^ Mr. MacGracken on puhdasve- — Muutenkin, lisäsi Mr. Mac K' 'rinen jenkkiti^yppi, kertoo U. Craeken muistuttaa teidän maan- S:n reportteri. Sekä hänen ni- ne monessa suhteössia Amerikaa - -mestaan että näöstään' päättdim* Jo luonnonkin puolestai mutta vain sitä armoa, jonka sinä an-malaisia ja mikä käsitys liänellä noit i^övärille r i s t i l l ä ." oli maanmiehi.stämme siellä.' Kepler taas .on sanonut:"Luo- — Olenhan minä toki niitä ta- niises.sa käsitän minä Jumalan ai-varinut mohiakin, vakuutti; Mr. van käsin tuntuvasti." Kuuluisan teoksensa "Mailriiöiden sopusointu" lopus.sa sanoo h ä n M i nä kiitän Sinua, minun Herrani j a Luojani, että olet antanut mi- ^ u n iloita luoniakunnastasi ja; riemuita Sinun kättesi töistä.' ^Iina olen ilmoittanut ihmislapsi)le Sinun töittesi ihantultta sen mukaan kuin rajoitettu henkeni on kyeniiyt käsittämään Sinun kat- 'hetkenä otetaan joukko valokuvia niistä tähdistii, jotka näkyvät lähellä ' auringon reunaa. Myöhemmin, kun aurinko ei ole niiden lähellä, kuvataan itse tähdet. Valokuvia verrattaessa voidaan sitten todeta ovatko valonsäteet matkalla taipuneet. Viime auringonpimennyksest ä ot e ituj a vaiokuvia ei ole vielä kehitetty, mutta Varmana voitaneen pitää, että nekin tulevat toteamaan valonsäteiden taitjtumisen. / E r i asia on kumminkin, onko Einsteinin suhteellisuusteoria vie lii tällä todistettu." Joukko sak'- .salaisia professoreja on äskeisin julkaisemassaan kehoituksessa pyytänyt yleisöä olemaan Uskomatta, että Einsteiiijoiisi ratkaissut m a ailman-arvoituksensa että sfinksi tämän jälkeen : voisi heittäytyä, kuiluun, kuten historia kertoo aikoinaan tapahtuneen. Monet Einsteinin väitteistä ovat varsin epäselviä ja sotivat logiikkaa vastääri. 1 Einstein bn huomauttanut, et' Kuvia, voidaan lähettää langattomallja.? Lontoon "Daily M a i l " kertoo että eriis sähköalan erikoistuntija, T. T. Baker, on pitemmän aikaa tehnyt kokeita valokuvasähkötyksellä onnistuen nyttemmin pääsemään niin pitkälle, että valokuvien rähettämi-nen langattoman lennättimen a viillä käy mahdolliseksi. Sano malehti esittää: yleisölle valokuvan, jonka ^Ir. Baker :6U lähettänyt rakennuksesta toiseen vähemmässä kuin kolmessa ininuur tissa. Ennen pitkää luullaan voitavan uutta keksintöä menes-tyksejlisesti käyttää miten . pit kiliä matkoilla tahansa. Astorian tulipalo. Valtion palomarsalkan viraston: deputien toimittama tutkimus tulipalon suhteen, joka tulfösi Astorian kaupungin liikeosan iouhiVunn 8 p:nä, on tuonut ilmi cfösiasioita, jotka osottavat, että tulipalo oli -sytytetty. Tämä tiedonanto pääsi päivänvaloon y.k'. 28 p:nä. ^Lausuttiin etfä oli saatu selville johtolankoja, jotka tu- 1 evät johtamaan vangitsemisiin Heti tulipalon jälkeisenä päivällä .saatiin selville epäilyttäviä seikkoja ja näitä seuraten ovat deputit suorittaneet tutkimuksi aäir kaikessa hiljaisuadessa. Aikaisin palopäiy,äri aamuna herätettiin Astor.ian yesidepärte* ovat yhdeksässä tapauksessa ky m ihetlestä meidäh teutlemme» kärsimystenime! ja kuriuutetr^irne aihieuttajina. ^Suurin osa näistä vaivoista Voidaan noi)^ erinomaista Nuga-Tone lääkettä, joka luo vahvan, punaisen veren, voimakkaat, vakavat hermot ja kasvattaa tarmokkaita miehiä ja naisia. -•••i:?:^^ Heikot Hermoi^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^H^ merkitsevät heikkoai V«rot^iriorfrk kulunutta, väsynyttä, \ . % -^Fz^u^^^ lamaantunutta ruumiin- Nuga-Tone sisältää rakennetta. Ruumiin suuren määrän rautaa» tehtävä -ia kalkkien sen joka on yksi par-elimien ellnvolma.toimin- hajmpia tunnettuja ta ja elämä riippuu hei^ apukeinoja vahvan mostosU. Hermosto on punaisen veren luomJ-se tärkein vieteri, joka seksi.. El ole mitään 'hallitsee meidän terveyt- sen vertaista kalpeille, tämme. toimintaamme, heikoille, vähäverisiKo ilojamme. Ja menestys- ihmisille. Se myöskin tämme. Miehet ja naiset, elvyttää sydämen toi-, joiden hermot,ovat mur» mintaa, joka puoles-tuneet ja lamaantuneet, taan parantaa veren-rtyisiä, riidanhaluisia " * ' "" " - kykenemättömiä k tamaaii elämän raskaita velvollisuuksia. bvat salraloisia. ärtvisiä, riidanhaluisia ja kiertoa lähettäen onnettomia seka kykenemättömiä kan- *" ' *- Nusa-Tone on maailman dlvallisin lääke heikolle, kuluneelle hermostolle. Se: sisältää niftsaastl fosforia, joka luo voimakkaat. Vakavat hermot, hvvän terveyden, punaiset posket ia tyytyväislh, iloisen luonteen. Vätsa-Väivat huono ruuansulatus, umpitauti, kaasu vatsassa ja suolistossa^ tur* rotus, vatsa- Happo, pahan^ hajuinen nensi* tsyasp, ptiathamutei,a kröieylhif-ttealveam tiunnenn,e , pVolattsakatarri, kouristukset ja muut ruuansulatus häiriöt voMaah nooeastl huojentaa käyttämällä tätä mälhiotäfiuäa- Tone lääkettä. Se antaa hyvänraqkahaliin ä unen, painonne lisääntyy ja tunnette tsetftie kokohäaii uudeksi itimiseksi. lämpimän, vahvistavan verivirran jokaiseen elimeen ja lihaskudokseen ruumiissa; Nugk- Tone'n vaikutus ulottuu , maksaan ia suolistoon aiheuttaen säännöllisen ulöstuk-sen ja siten poistaen umjpitaudln, TÄkaumtne; Ntisa-Tone'n hinta on $1.00. pullo, joka riittää YHDEKSI KUUKAUDEKSI ai 0 pulloa $5.00. Nauttikaa Nuga-Toite^äi 30 päivää ja ellette ole tyytyyäisiä ItuloksliiU palauttakaa jäännös sinne mistä olette sen ostanut ja rahanne maksetaan takalslli viipymättä, ptte vöi hävitä penniäkään^ Me otamme kaiken västuuh. Lähettältiä tilauksenne tänään ja saavuttakaa takaisin terveytenne, tarmonne ja elinvoimanne. Nuga-Tone'a myydään kalkissa parhäiskäi apteekeissa »amantalslliiä ehdoilla )a t&kaulc» I silla. POSTITTAKAA NationarUab<»Ätory aiintlirt*rii^ bottlcsof Nuga-Tone.... Namo... .... ^-•:^:m:-^ st. and No. ot R. P. p... >.$tat«>.v...;:;..; * s' > 4: h' 3 fr-i *4 -M i/L.
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, January 4, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1923-01-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada230104 |
Description
Title | 1923-01-04-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
TAKOSKI,
n tilalle,
enne täy-löy^
rylaivii
Lappeen-leen
marras*
Liikenne viime
erittäin vilIcastä
sentuyillu; Villistii
(Tnenkin proomua 1 a-s;-
^sa 1 iniesten . 1)11
k k i k n nuiil 1 a m m e sini r
ta lu iiiärr ja elönkor-na
Naisel j^a; m i o hH
] \ u 'vnipaa palkkau
o kivin talollLsteii,
estäni nekin liiiik<-'ita
maksavat.; ; Tavsikas:
pälvelnstyt()ille j toisi n
niaksa va t kaksit ii li at t a^
(.'iiödfiilta ^ia rehki mi 0"
•tuhatta sekä työyaat:
"ii o d e n tul o yiinie kesän il oli
^ 1 nketräineh,.paitsi heinäsatp
oli I I i t i s t ä parempi..;]Mutta .liiäl-,
1 M n ytiodeiitulon vuoksi korjuu
K•, niihtäviisti ovat su-vaittuja;
koskapa Mr. ^huC Craeken
k in on onnistunut anastamaan
laitoksessa suorastaan yal-lanohjakset
käsi insä. Mut ta lai'
p n läänissä, t!i. tullut puolia-k
i m teryoitä. Huononpuoleises-ihnistuivat
muutkin juu-rikas
vi t. Vuod entulosta • huol i-mdtt.
i elintarpe^et ovat lialventu-
.eiieniinällii. • kuin puolella.
N 11 ä il ni o i 11 a a e rii s La p p n:
rannan liikeiiii.es ruisjauhojen
.hinnaksi 1 mk. 95 p. kilolta ja
•:s.
-' ve 11 nii ja u loj e n , 4. mk. • k il oi ta. a k •
haisin hinta, mitä- olen kuullut.
Tiia 11 ä; m a: is e udiill.'i koti ma i se t
': ruisjauhot nykyään maksavat. o
mk. kilo. Kesällä 1921 ne maksoi
vjit f) mk. r>0 p. Jos jollakui;
l a on aikomus .Suomeen matkus-
;- taa, niin täällä eruiehdot alkavat
olla Kuo tu i s a m m a t k u i n vu osi 1 a i
••• pari • sitten. Töitä on -runsaasi i
joka pai ka ssa sa aita v ana ja kaik-
; ki valittavat kiirettä. .Varsinkin
metsätöitä• ori runsaasti. Työir
•' puut et t a • • ei ; t alv en a i kana olo
paikkakunnailammo pelättävissä.
; Se keihään varsikone on nyt paikoillaan
ja 'ori sillä tehty kokeiluja.
Olin M3'yriin puheilla ja
hän' mainitsi, että kone toimii
varsin hyvin, lukuunottamatta
pientä vikaa.: jokaj kuitenkin . pian
saadaan korjatuksi./ Savi ta i"
paleen uusi -kirkko on valmistu*
ma.ssa, jo kattotuolit päällä. En^
si kesänä se .saataneen lopullises-
• t i viimeistellyksi.
: Ei muuta kuin paljon terveisiä
kaikille Canadan Uiitisten luki/'
joille ja tilaajille, ; erittainkin
eopper-eliffiläisille. ^luistakaa-h
an: kirjoitu ksilla. lehteänne, e tt ii
miniikin saisin iietiiii, mitä siellä
tapahtuu. . /
Iloista joulua ja onnea aika-
. valle vuodelle Ca nad a n. Uut is t en
; toimiherikiJöille ja sen lukijakunnalle
toivottaa
J . Kärnä.
.. . . , . , . töksen opettajistakin on valtava
u 1 raivosi amakim laajalti Vn- . . ... . . ^ L V V ^ : , , - ; * V . . . ;.
: , . , „ , . , .. .^ ; .1 enemmistö naisia. Ltteiyat nai
set tuo.ssa laiioksessii kuitenk|aan
valtikkaa lioida, siitit tulee kyk.
1 ii -.-a kuu t et uksi. ko li t a -k u n nji-kee
• ^ry. ^Fac Craeken in ene 'gi-set
piirteet. Vassar Collepre; on,
kuten yliopkstot yleensä^ luon',
teeltaaiv; yksityinen laitos. _ Sen
talous nojautuu sainalle polijille
kuin Turun suomalaisen yliopis"
ton,; selilti .Mr. Mae \ Craeken,
nim.. lahjoituksiin. Näitä lahjoi-t
u k s i a tekee s i eli ii ai n a e t u pää s •
s ii laitoksen . ent iset ; oppilaat.
Mutta niistä kertyy ja on nähtä-yästi
jo kertynyt niin paljon,
tei laitoksella tunnu pahasti
hahuolia olevan. •— Siinä si
mennen kysäsimme vhuuten.millainen
on Amerika.ssa. nykyään
yli()])istojen opettajain taloudellinen
a.sema; ja Mr. .Mae .(.•räekeii
vakuutti, ettii; se on varsin sie:
dettiivii'-'^ fj.OOO ,;'dollaria noin
et-ra-vir
myos eriniiisissä suhteis«a itse
väestön I- hcnlffeen ja käsitystapaan
nähden.
J a pro f. M ac Craeken 1 uetteli
useita sellaisia piirteitä, ;- joissa:
hän luuli havainneensa yhtäläisyyttä.
-
Käsitimnie, että tämä oli korkein
kohteliaisuus, mitä hän
maastamme ja kansastamme saat;
toi .sanoa. : Verrata niitä Ameri-kaan
ja amefikalai.siin 1 v
Muistui mieleen PöUiö-Kus-taan
surullinen laulu:
— Amerikan maa on lämmin
maa, vaan Suomi on vilunarka
jaa — ;:.'>:/-';-/:(J-:-".^
• Iloitsimme suuresti. pro f. Mae
Crae k enin . m aast ä m me j a k ansastani
me saaman hyvän käsityksen
:; johdosta. Iloamme vai*
: pelko, et t e m me taida olla a ivan
tuon hyvän käsityksen arvoisia.
UiSKONNOtLISIA I.ÄHKÖJA
(Jatk. viime urroon;)
tesi töitä. Jos olen sanonut jotu-kin,
joka ei ölc^arvoKlstä Sinulle,
tai jos olen tehnyt jotain oman
kunniani pyynnöstä, anna se armollisesti
anteeksi." Isak 'Nlew.
tönin tapana oli .sanoa: ''Astuessamme
taivaaseen saamme ihmetellä
kolmea ' asiaa: että me
s a ä r i i i n e ; a u t u a i t t e i ^ parisi
data monta sellaista, jota emme
aavistaneet siellä" tapaavamme;
että kaipaamme' sieltä monta, joiden
uskoimme siellä olevan ;mut^
ta kaikkein enimmin sitä, että
huomaamme itsemme autuaitten
parissa."
EINStBIN^RETKIKUNiNAT JA
NIIDEN SAAVUTTAMAT
TULOKSET.
keskimäärin ' vuosipalkka, mikii
Suomen rahassa tekisi, kuten Mr.
A1 a e C ra e k e n n o ] i e a s t i laski, yli
200,000 .markkaa. (Tätä on kenties
hi tl k a n v a a ra 1 lista kertoa
meidän yliopi.stomme . prote.s-so-reille,
sillä he voivat pian koota
kapistiikseiisa ja lähteä Ameri-k
aa n, mi.s.sä heidän työnsii maksetaan
n. \ iielikertaisesti pärenr
yliiin k uin miksi Vartiovaaran k o-,
iiiitea sen on arvioinut.)
NEW PIN^4W0r SASK.
Tammikuun 6 p: olen aamulla
; ;Wapellan a,semaila klo 3.46. t;p.;
on kirkonmenot Kansallifrseurak.
' kirkossa klo 1 jpp., ilta. ja .viikko
seuroista sovitaan. 14: p. on
kirkossa klo 1; jpp. II. p. eht;
'kanssa. ,.;';;
, Rippikouluun aikovat ilmoitta-
• utukoot 7 p ä i V ä n k i r k o n m e n o i s -
sa. • ' [ / ' ^ • • - : : ; v ' ' . C • • ' • ^
;••.••• i J. Ilaakana,
(1) Rolla, Boic 234, N. D.
. •—•:: Mut ta pala taksemnle ta ka i-siii
Vassar . CoHop;.^'en, kertoi
] Vr o IV Mae ; C rae ke ii sen o}) pii a is
ta kohonneen m on ia .Ameri kassa
ylen huomattuja naisia. Tämä
opinahjo ei näytä yleensä olevan
va rs i n a isen a vai m i s t u shi i t ok .se ria
virkaiiralle, va an eneminän ya-paaseen
sosia 1 isee^ toimintaan,
; -~ Meidjin yli o pisto m m e op pi-laslistassa
-on Mathilda Wreden
kaltainen tyyppi voimakkaastij ,e';
dustettuna, liuomautti nröf. Mae
Craeken. Sieltä on tnliut eteviä
tienraivaajia lastensuoje un, so
sialihygieniari, kotikulttuUrin
sairaanhoidon y. , m; sosialisen
huoltotoimen aloilla;
Muudan laliko taas opettaa yksin
kertaisesti, että usko y a iset, S.
o. heidän lahkoonsa kuuluvat,
: voiva t korkea mm a n rakennu ksen
ka toi ta lentää taivaaseen;
Kaikkien näiden hassutusten
lisäksi otamme tähän luonnontieteen
suu rniiest e n ; I a ii,su ntoj a o-niista
uskönn oi lisistä Vakan muk-si.
staan. Nji.ssii on varmaan monelle
etsijälle yhtä ja toista mielenkiintoista.
• : ; ^
Luonnontieteilijät ja uskonto.
Eri aikojeiv 300 kuuluisasta: tie-demiehestä
ja lääkäristä on 242
ollut Jumalaan uskovaa, 20 us-konuol
li sesti. välinpitiimät öntä ja
ainoastaan 5 kristiriuskoa vastustavaa.
Jä'Ielle jäävän; 33 uskoir
nolli.sesta kannasta ei olla selvillä.
Tuntuvin määrä, 92 ])rosen.t:
tia, ori ja on. ollut siis sellaisia,
jotka uskovat Jumalaan.
:. Ensiluokan ;32 kuuluisuudesta
on kaksi, Lavoisier ja Laj)laee,
jumalankiel täjiä, ja kaksi, A. v.
Iluriilioldt ja' Darvin, välinpitä-mä
tt ö m i ä;; Darvin itse kum m in -
kin tunnustaa elämäkerrassaan^
" M i h i i s t a tuntuu ma hdot to m ai ta
sellainen ajatus, että täniä .suuri
ja ilrnieellinon luaailma olisi pel-k
ii n sat t u m an : sy n ny tt ä m ä . ' ' Täs-
.tä liäneri tunniistuksestaan yoiii^
me päättää, ottä hän ei kiellä J i i:
: ma la n p le m a s s aolo a. Sa m o in t u n-nustaa
luin eräässä -toisessa- paikassa
:; " .Minä en ole koskaan ollut
kieltäjä siinä merkityksessä,
että olisin kieltiiriy.t Jumalan "ole-ma:^.
sa olon."
32:sta kiiuluisasta luonnontut-kija.
sta ja lääkäristä on 27; tunnustanut
avoimesti uskonsa elä-viiän
Jumalaan. Näistä on 12
harrasta :Jcristittyä, joiden joukossa
Kopernikus. Oalilei, Kepler,
N^ewton, Leihnit'/, Boije, Eir
ler, V ; llaller, Cuvier,; Earij^ay,
Java n • • et eläpuolell a . olevilta
Joulusaarilta tulleet sähkö.sano-mat
ovat; kertoneet, että sakj^a-
1 a i s - h oi 1 a li t il a i sei l a : r et ki k u n n alla,
jonka piti valokuvata syyskuun
21 päivänä tapahtunut au*
rinjj:orii)imennys, on ollut huono
onni: mua ssaa n;; Na i 1 lä ka n n ei 11a
troopillisilla; saarilla on taivas
ta vai li sesti k ristalli nki r ka .s, mutta
niinä viitenä minuuttina, jotka
auringonpimennys kesti, liiteli
lai va a 11a pa ksu ja. synkkiä
pilviä, jotka peittiviit sekä au-r
ingbn et tii ku u n. Tiiliä isissä o-losuhteissa
oli retkikunta odoir
tamassn suuria tuloksia kalleinc
kaukoputkineen ; ja valokuva -
aparaatteineen. ':;
Onneksi ei Joulusaarien retkikunta
ollut ainoa aurinp:onpiriien
nystä tutkimaan lähtenyt. Pert-hin:
luona Luoteis-Aust ra liassa o-l
i kuulun Liekin observatorion
lähettämä retkikunta sekä -Keski
Australiassa toinen retkikunta,
joka oli lähtenyt Etela-AValesi.s-ta.
Valokuvia ottaneiden tiedemiesten
onnistui näpähyttäii
joukko erinomaisia levyjä, sillä
tä iillä pii in ta iva s oli kirkas. A-merikalaiset
eivät kumminkaan
olleet, yksinoma an intresseerattu-j
a. si i h t e e 1 li suu.s t e o r ia s t a, vaa n he
1 utkivat myöskin auringon koro-
.11 ä a, j OS ta pi m en ny k se n > t apa h tu-
.essa lähti puolen .miljoonan peninkulman
pituisia, valonsäikeitii.
Tästä ilnilöstii Of ett iiri komeita
vai ok II viii.'; ' ; :' .• •
Eri n en kailcken oi i ; ku niininkin
tu.t-]cittava EiiL^teinin yiiitettli,
että \- a 1 o n s ii t ei 11 a o n jVa i n o a. E i ri-
'Stein jir vei e e, ett li ri e • ra 1 onsäte et,
jotka lähtevät auringon takana
olevista tä h di st ä, ma tkalla tai-
1 nivat aurinkoa kohden, kun ne
k ui ke va t i 1 mä kehiin lä \'\ t.se. Vä it
teen oikeutuksesta ei itse asiassa
ole olemusta epäilystii,' silla jo
vuoden 1919 auringonpinrieYinyk';
sen aikana tämä todettiin. Alut-,
ta tiede ei koskaan voi olla Var-ma.
Tä mä ri vuoksi on suu ria
kustannuksia vaativat tieteelliset
rerkikunnat jiantii pikkeelle
lii a r v i.>s t ei i ja t o v a t y mmä rl än luM.
väärin hänen väitteensä. Hän
on; todellisuuden mies, fyysikko,
jokft" kokeilujensa avulla antaa
iskun toisensa jälkeen Newtonin,
Galilein ja Euklideen *^ajatcl-mille."
Fyysillinen tiede, mekaniikka
on käsittänyt; tehtävänsä
liian kevyeltä kannalta. Todek:
li.suus on toisenlainen ja syvällisempi
kuin olemme uskoneetkaan.
Kaikki on tässä maailnias-sa
liikkeellä, eikil käy sanominen,
että kaikki olisi levos.sn.
On olemas.sa ja vaikutta massa
mii it a lakeja kuin ne joista .Newton
uneksr^ kuri omena pritosi
puusta hänen iienälleen.
Uudenvuoden " jamia"
Poliisit; takavarikoiva t; vii me
lauantaina 2ijp: laatikkoa väkijuomia,
jotka; hedeliriähilon (jäin
in): nimellä oli 1 älietetty kau-pu
ri ki in Nana i mosta, l>. C . I I i Ilo-laatikot
sisäl.siviit $25,000 arvosta
er i ttäin 1 \ i enoja: v äki juo mi a, v jo t":
ka näh täviist i k in oli tuote t tu
kaupunkiin uudenvuoden juhlal*
li.su uksi a varten.
nientin superintehdentti E. N,, . tVäratjiomieii italialÄisteif
Bushin ^ ja ku n hänelle i Imo itet-tiin
tulipalon vakavahiontoisuu-desta,
niin nieni hiin telefooniin
antaakseen määräyk.sen vedenan
non .katkaisemisesta kaikkiin a-suilirakennuksiin,
niin että koko
veden; paine voit a isiin käyttää
tulipalon sammuttamiseen kauf
pnngin liikeosassa. Hän sai selville,
että teleloonilangat olivat
katkaistut, joten hän ei päässyt
yh teyt ecri ve.^i d e pa rt e m entin
kanssa, 'V /.'-^ ';;'^-;;/
Bushing ilmoiKf asiasta VaItij
on: palomarsalkan viranomaisille
seuraavana pii iv änil \ ja erikoiset;
tutkijat ovat sen jälkeen toimittaneet
tulipalon suhteen :tut>
k imu s töitä;. Epäluulon; 1 alaisien
henkilöiden eleitä seurataan,
mutta mitään vangi.t.semisia ei
ole vielä suoritettu.
Ku
Huumausaineiden välittäjät
karkoitetaan maasta.
- Kiinalaiset ,samöinkuin mu urki
n ulkomaalaiset, • joiden liavai-laan
tekevän kauppafl huumaa-
V il la aineilla ta i muuten ri kkova n
n ark o o tt ist en; roh doksi en. a s etu s
t a, /; tullaan ra n gaist iisaja n pää;
tyttyä Canada st a karkoittamaan
kotimaahansa. Vastaava asetus
h y väksy 11 i 1 n paria men ti n vi i me
istuntokuadella. Toistaiseksi on
noin kaksitoista muukalaista kar
koitettu ja parhaillaan vankeusrangaistustaan
suorittavia odnl-'
taa säifev kohtalo.
KJan pesiytyniä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-01-04-06