Canadan uutiset, January 4, 1923

              P»
lasten hy:\'aksi, joiden isut ovui
kaatuneet tai joutuneet inyalr
deiksi Suomessa käydyssä taiste­lussa.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
KUMEBO 'i
KOITTAAKO SUOMS^ MAA­TALOUDELLE
PULA-AIKA?
^^^'^ ,J tinniislovin ivvvri
- ^ ' ^ • A * - ^ ^ \) n il a 11 k' a u ] i {>; i ^
•Jpfi- *fiilk')i iiolpJla olevani
sT kauppa- la
jti OS 1 tt e 1 n;f
Vh 01)
ioii ^TT n tie
ta ilinoittaiiii; i
ä-Karjalan itsehallinto.
ssa 11 in estyvä \ •cnä I ä iiien
r/yo{i?(){hijakertoo -.Mosko-
^ l l i t u k s e n lakkauttaneen e-uksensa.
Ivarjalan, Kriiiiih.
iaiiin. tatiirilaisten ja kii*:
tasa vai l(iis><a, jotonV mkiiii-uoet
olisivat viralIisesti. •
'f±c\ olemasta autonooiiiisia;
»to tuntuu: epatodennuvkai-ita.
Ulkoasiainministeriöön ei
aina ka (in vielit i ollut saapunut
vahvistusta mainittuun tietoon.
Heikkomielinen mies avannut
hautausmaalla hautoja.
Joku aika sitten sattui Kau­kaan
p ä ä n 11 a u t a u s maali a o m i t u i -
non tapaus. Kun muudan nnes
oraana iltaiui; ivieni hautausmaan
ohij, huomasi lian 1 ulen tuikkivan
haudoilla. Mentäessä lähemmi))
asiaa tutkimaan, havaittiin heik-koinieliseu
Frans Myllykosken
istuvan auki ka ivaniansa haudan
partaalla, kädessään pienr lamj)-
pu ja pohjaton pullo. .Mies oli
vaivanut usean von kuluessa
ainakin kaksi hautaa auki'. Toi­sessa
haudassa n ä y t t i siltav että
.sima olleita arkkuja olr siirretty
paikoiltaan.
Kysyttäessä mieheltä mitä- han
öiseen aikaan haudoilla tekee,
selitt i hän tuoneensa, vjiiua.iilli.
" k a h \ i a ' \
» f af
kSon
,stei inä. . i
Anolla on t a k n u a a i J
I hallniuo!l!S(>ila, ii-
011 lm M V tojniiiirii
UI 11 V. t . kuviM-nöir
II un ]i\ P o v i n la-.niin
Il 1111 I -.oka virkainies-k<
iU{.»painiiiisioriiia.'
iäUe
posti-menevä,
diplömaatti-ja
tavaraliikenne, v
; eu vostolia 1 li t u ksev^ t a K' a 1 ai non
e cl u > t a 11 s t; o on 11 in o 111 a n u t 111 k o •
luinisterioUc, • otta. nouvostolinil:-
lus on tehn>t enndisia hclpotiik
^ia diplomaattiposti' )a t c i s a i a l i.
t u l l i k a s i t l o k v v n -.iialuhMi.
a s f u k s o n • « i j t u a . fiilijin
y-ksii:\-iskoJiUii^;"it': lni-l<k;t
:en!rt'n
Pietarin pääkonsuli.
ilkoministeriöön saapuneen tie­don
mukaan on pääkonsuli Hyn-n
1 s e n \' j ! 'k a p a p e ri t a si a n o ra a i s ej i
Il 1 k' oa s I a mk a n sairk o m issaria atin
I taloudellisoikeudelhsen osaston
II odistulvselia; vai-ustettuna. palau"
! tottu SuomonMoskovassa olevak
i h' edustajalle. Samalla on mai­nitulle
edustajalle annettu uiko-.
,is,nnkaiis<nikomissariaatin paä"
k o M suli 1 Ty n n I se 11 e a n t a ma vi ra r
liiiou todistus,. )ossa hänet oikeu;
te t a a 11 n Ik oasiam ka nsa nkoin issa-lia.
itm i^etarm osaston kautta
asettumaan yhteyteen kaikkieii
\''viia,]aii viras;tafen kanssa ja .jos-s<
i t.i.iiJiaii paakonsul. i<i lianeii
\ iia-toll('(Mi ]A sen kirieen\aih;
(iolkv koskemattomuus. .
Tul' t a i
s a a k K a ,y!cs^l;y1sRoJlta•l^^•/
>:a avar ina t kusi a- ja t .: : n \ i U M n m i n
na v 11 a ma 11 a. . • d ii >! o :n aa 11 rk ()r.\\n
ku'k(.M lajan \ h iltn.in i\ a < -itu
kä'- pakaasia t. i i i^i^li i j MI l uiK i
määräykset koskoNat ^<'k,i iu,'i
^ku-lu"sta \'(Mia)d]l^' ctia
^ Snom<'on \'\ t k a \ i « n i o u n ou t
Inj<Mi helpostu-i« n S . H M K I OH ^
naKiisteii lulIik.i^uK l \ tiillui \ l
.d?nmukaisem.maks! iiiirdrii: mav
der kanss.i
rvi
Kansanäänestys kieltolaista.
Talous valio k um a käsitteli 111 ai-i-
ask 29 [) 11,1 tol^|e^sa luk(Miii- , eN
•sa loivpuiin cd. S<'haumaniii aiu.r
rau'ehdotuksen loka taikoiltaa
k an sana a n esty ksen ^ t o i n ic e n pa n <'•
m.'^la kieltolakiasia^sj] \'alio-
]v unt a {)aa 11i e h do 11 a a \Mf\o\11 use 11•
dotuk-^on hylatta\aksi Pa«itos
tehtiin kaikilla äänillä, ed..-.S(',liau'
manin aantä vastaan.
''Väinämöisen" luovutus.
M a i i a s k lopulKi luo\utettiin
)aainiuii'ia ]a ^^aillamouicir'. vc"
n a l a i s i U v ' . . Laivan o t t i Yenajan
p u o l r v i . i N.isuian lahetiil, Tsher
i i y h . la mei'enkulkuhallituksen
{Miolesia alelk.ir)oittivat luovutus
a 1 a lv ir 1 a I r : 11 o \' me 11 \' ()s, Pe r re t .) a
k . i l i U H i i i (Jiiiumn. Muutamia tun
1 i;i : i i i N ' o l i e m i ! i n i luovutti lahelti-kts
T^^Iieiii^li \'enai<in hallitiik'
S I ' ] ] piioiesta laivan \'.ii'oii . liallr
U i k s c l l c .lonka [»uolcsta sen otti
\<islaai) i i i i i i i s t i M J A k t 'l
Kun ltii\ a n koneet on tarkas
tcttii ja iio\i\ttMlv tulee se saa­maan
virolaisen 'miehistön lahte-
. i k M H M i Tallinnaan
Suurliikemies lähtenyt ulkomail­le
terveyttään hoitamaan.
Ilkka kertoo.
"Vaasassa hv\m tunnetlu lii­kemies
Antti Hautala, joka on
viimeksi asunut Oulussa, lahti,
pan kuukautta sitten Saksaan
teryeyttaän hoitamaan ja sen
jallv^een ei hauesta ole^ kuulunut
mitään. Nyttemmni on kuiten­kin
onnistuttu saamaan selville
että terveysinatka on ulottunut
aina Amerikaan saakka. ITän
lienee \arma siitä, etta Suomen
ilmanala ev enaan hänen tervey­delleen
sovellu tänne kun on sat­tunut
,]aainaan suun joukko e*
ritta.in sekavia, a.sioita- selvittä­mättä
Etta Hautalalla on ollut, päte­vä
t syyt. m a tk aa nsa, se 1 viä a si 11 a
tosiasiasta, etta lianeu -i)erheel-
Iceii 011 viimeisten viikkO) e n ai­kana
esitetty - ulo.smittauksia y l i
inilioonan markan arvosta. Ulos­mittaukset,
koskevat yksityisiä,
velkasitoumuksia, vero)a ]a mui­ta
selvittämättömiä: asioita.
. Antti Hautalalla 011 hyvin krr^
la.va liikemiesura takanaan:''
Sen jatkeen, kun Suomen va­luutta
vii me o^vuonna on vakiin­tunut,
jopa viime aikona jatkvr
vasti parantunut, osoittautui
meillekin ininkiilainen tilanne ta*
I o usel ä m ä n a la 11 a ma a 11 massa n y-kyään
vallitsee. Valuutan edel­lisen
vuotinen äkkinäinen lasku
esti meidät hu<unaamasta sitä
jyrkkää muutosta, joica vuoden
1920 lopulla tapahtui Silloin­han
en tuotannonaloilla prtkaHi-nen
noususuunta saavutti taite­kohtansa.
Siirryttiin taloudellr
seen pulakauteen, Xain tapali-tui
liiyos tärkeimmissä maa talous
mai.ssa inaataloustuotannonkin a-
1 a 11 a. 1 ji en e e syy t a tain an takia
lähemmin tarkastella viime vnor
sicn maataloustuotemarkkinam
kehittymistä. Xe eivat nayta ai­noasta
JVn kehityksen suuntaa ja
nopeutta, vaan niita seuraamalla
saamme myös selville vaikutta­neet
sy> t
-Maailmansodan aikana vallin:
neiden taloudellisten tekijoideii
vakutuksesta o11vat. larkeiniplen
maataloustuotteiden hinnat - ko­honneet
yleisesti katsoen n. .'^ker
t a is 1 k s 1 r aii h a n a ik a i si st a. ^"?JiJ} >
joka \. 1913 maksoi X?w 'Yor­kin
viljaporssisna. hieman alle
100 senttiä bushelista noterattiin
korkeimmillaan ollessa 'M'>0 sent­tiin.
Kööpenhaminan voinoteera-us,
joka ennen maailmansotaa oli
n. 200 kruunua 100 kg-lta, oli
huippuaikoina loka—marraskuii
1020 vii .700. Vielä edellisen vuo-viisivuotiskauden
keskimäiirai*
nen yleisvienti. Kun samanai-kuisesti
useissa muissa maissa,
kjLiten esim. Saksassa ja Unkaris­sa,
oltiin rahan arvon laskun, ta­kia,
pakoitettuja. tuntuvasti l i ­säämään
oman maan leipiiviljan
tuotantoa — ei jaksettu 'ulkoa
ostaa — syntyi maailman inarlv-
Saksalaiset lapset.
Si^aashimministeiio on myon-lanst
lil tohi .lenn\ at Foisek
l('ks,elle lu\an toimeenpanna ko­ko
valtakunnassa ^yliden \uoden
aikana lukien v.i k;'27 päivästä
numernidiiilla listoilla rahanke­räyksen
sellaisten saksalaisten
^JvO t yi a [) a u l a s t a a n k i i i
l y i ne j a t t ä a järveen
JOKO^ S I N U L L A ON
'\-1
Ellei niin tilaa se heti, sillä se on nyt valmis.
Siirtokansan Kalenterin
kuin ostat, min silloin olet^-oko vuodeksi varattu välc-tdmättomilld
tiedoilla. Joka päi\ ä U e on SIIRTOKAN­SAN
KALENTERISSA ilmatiedot, jotka ovat osoittau­tuneet
paikkansa pitäviksi edellisinä vuosina. iSamoin
on siinä p a l j o n ylei.sli>ödyllisiä tietoja käytännöllisilta
aloilta ja SIIRTOKANSAN KALENTERI "'tarjoaa niin
A a i h t e l e x d u kaunokiijaliisen osaston runsaasti kuvitet
t u n a . etta \ eroistaan saatte etsia.
O s t a
SIIRTOKANSAN KALENTERI,
T ä n ä ä n
SEN HINTA ON AINOASTAAN 60 SENTTIÄ.
Lähetä tilauksesi osoitteella
CANADAN UUTISET,
^ Port Airthur^ IQntariö. ,
Harvinaisen suuria siikoja
elaa - Ylitornion Tormasjarvessä,
Xiiiipa 10 kymmenisen vuotta
t a k a ] >(>r i n sa a tn i r . si 11 a sa tt u m a 1 •
ta suka. loka uaiiioi kokonaista'
17 naulaa. Kun ta^vsä järvessä
ei käytetä \arsinaisia siianpyy'
dyksia, niin noiden siika jättiläis-,
ten saantikin on ollut kovin har­vinaista.
Vasta viime talvena
la il toi (»ras. j ä rven ranna lla mu-va
torppari pan sitkaverkko-^,;
jotka laski parveen jään alh*.
^ I ut t n k 11 n v esi o 1 i p.y y n 11 k o h tl a 1 •
, la kovin m a t a l a , jäätyivät ver
kiinni, ja t ay
kevättii e-dottamaan.
'Keväällä mentiinkin
verkkoja nostamaan, ja ;oli n ir
hin taketrunut kolme tavatto'
mau suurta siikaa, jotka kuiten­kin
olivat jo mätänemistila,ssa.
Naiden ' ka lain arvioitiin paina­va
n vä h i n t ä i n 8 k i l oa ka p pa 1 e.
Suomen—Amerikan Linja Oy.
Marraskuulla ovat - Suomen-
Amerikan linja Oy '.n osakkaat
myyneet yhtiönsä osake^enemmis-tön
Suomen Höyrylaiva Oy :lle.
Suomen—Amerikan Linja Oy.
den alussa oli vehnien hinta y l i
200 senttiä bushelilta eli siis kak­si
kertaa niin korkea kuin rau­ha
na ika na. Kdel lisen vuoden ta m
mikuun ensi viikon Tanskan v o ir
noteeraus o l i GOö kruunua. Vuo­den
a 1 ku f) u o 1 i.sk o 1 la j a t k ui la s k u-suunta
hi 1 jai 1 een, jotenka. kcsä-kuuluin
mennessä velinäl)usheris-ta
maksettiin n. IbO senttiä ja
.sadasta voikilosta vain 420 Tans­k
a n kruunua ja syyskuun alkuun
mennessä oli vehnien hinta alen­tunut
aina senttiin. Vom
hinnat sen sijaan, kuten tavallis­ta
kcsanaikaan, pysyttelivät ku­takuinkin
korkealla. Mutta syys­kuusta
lähtien tapahtui vuoden
1 o p p u u n 111 e n ne ssa s u o ra st a an a k-kijyrkka
lasku hintakäyrissa.
Syys* ja lokakuun: aikana laski,:
Kevv Yorkin vehnien noteeraus
aina 110 senttiin. Vehnien: hinta
o l i siis vain 10—20 pros. korke.-
ampi kuin rauhanaikoiiia. , Vom
hintam lasku )ohti siihen, etta
vuoden viimeisen viikon Kooi)en'
h am 1 naii not eera us o i i . ^•a in 200
kruunua 100 kg':lta. 1921 vuoden
kuluessa tapahtui sus tärkeimpi­en
maataloustuotteiden hinnoissa
n. oO in'Os. lasku. Vaikkakin
markkinat sen jälkeen viime vuo­den
huhtikuulla Ovsoittivat .para­nemisia
, j o p a s i i n ä m ä ä r i n, ett ä
vehnien hinta koliosi n. 160 sent­t
i i n , uudistui toukokuulla lasku­kausi,
jolloinko viljan hinnat-pain
u i V a t: 111 il te i ra uhan aikai sei le
tasolle. Voimarkk. tosin ovat vii­me
vuonna tähän mennessä olleet
suhteellisesti paremmat, mutta ci
ole sanottu, mihinkä hinta nyky­ään,
jolloin siirtomaatavaroita
saapuu suuria määriä Englannin
markkinoille, alenee. Nytkin jo
ovat voin hinnat keskimäärin ol­leet
n. 2.3 pros. alemmat kuin
vuonna 1921.
kinoilla liikatarjontaa, joka pa-koitti
hinnat laskeutumaan alle
tuotantokustannustenkin. Ne
maat, joittenka ^tvaluutaJla oli
korkea arvo ja tiiotantokustan-nukset
samoin,, joutuivat ensin
puhrajasta kärsimäivn. O n muu­ten
])antava merkille, etta tuo­tantokustannukset
eivat ole lähi­mainkaan
s e u ra nn e e t t u o 11 ei de n
Il 1 n t o j e n l a s k 11 a. N' am : o 11: 1; a y -
nyt esim. Ruotsissa. Siellä ovat
tuotteiden hinnat huimasii las­keneet,
mutta esim., vtyöpalkat
\- a i 11 1 m t ä 11o m a 11 \' tl h a n. Va 11 a•
merentakaiset maat taasen ky-kene\
at tuottamaan haheiiimaj-la,
ovathan niissä maissa: luoir
nonedellytykset inita parhaim­mat.
Näissä maissa on myös hel­pompi
supistaa viljelysalaa ja
vähentää tuotantokustannuksia.
M il t ei samanlainen, on tilanne
ollut maitotaloustuotteiden tuo­tantoon
nähden. Voin tuotanto
esim. on valtamercniakaisissa
maissa sota-aikana hammastytlil-västi
lisaantynvt Niuipa Ar^en;
tinan vienti Enp:laiitiin- oli ,.v.
191.S n. 72,000 eentneria (00,8
kff.), mutta V. 1921 jo \ l i 400.-.
(K)() ec n t n e r i a. (..*a na d a n "v a s t a a-vat
luvut olivat h i o ja 43,138
sekä 1'uden Seelannin, 201 ,()G.'l, jä
709,381. Viimemainitun juaafi
voin vienti on sii.s sota-aikana
miltei kcdminkertaistunut. Tosi:
asia onkin,, etta Uu.si Seelanti
näyttää riistaxän Tanskalta sen
johtoaseman, mika silla on ollut
En K1 annin voim ark kinoilla. Nyt
j o s e t UO t ta a a j o 111 a i n r u n sa a st i
halpaa \oita, joka tuntu\asti
polkee alas Tanskan, ja Suomen­kin
voin hinnat. Kun : cdellorn
talon de 1 li s e t. j a..: v o 1 n 11 is e t oi o f. ei­vä
t c/l 1 e e t (' p a \- ak a a t, j o st a 111.m.
on ollut seurauksena työttömyy­den
laaja esiintyminen Eufflah-nissa.
joka on supistanut. kuliv
tusta. ymmärtää helposti svyt
voin hintain laskuun.
D O L L A R I S T A ,
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
Maksamme RAHALÄHETYKSISTÄ SlfOMEEN. Kallojen
j)ikaisesta ulosmaksusta liuolelilivat Pohjoismaidleu Yhdys­pankki,
ja nelsingni' Osake: l'ankki. * - • . . ..
" NIELSEN &: LljJNDBEtK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Pankkiliikeykmerikas^a.
21-24 STATE ST. »EW YORK.
5lStat$st.,New York, N.Y.
iPolarista raha-
»j^etyksistä, uomeen
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
5 State Street, New York,, N. Y.
myy pilettejä kaikilla lilijoilla
S U O M E E N ja SIjfOMESTA
(A. B. Nordiska Föreningsbanken)
Pääkonttori HELSINGISSÄ. 51 haarakontt. maaseudu'!-.
^ Sähkoosoite- UNITAS.
Q i n a t v a v a t Smk. 275,000,000:—
Vuoden 1921:n kokonaisliike: 120 mOjaajrdiaSnik. .
s
l^ankilla on en tileillä yleisön varoja talletettuina
YLI KAHDEN MILJAARPIN SUOMEN M:KN
Raha lähetyksiä valittavat P.Y.Pohjoisniniden. Yhdys­pankille
m. m..
ERICK J. KORTE, Port Arthur, Ont., Canada, 188 Lorne St.
NIELSEN & LUNDBECK, New York, 21—24 State Street.
IRVING NATIONAL BANK, New York, Woolworth B'dg.
HEDMAN, HORNBORG & CO., New York, 5 State Street.
perustettiin v. 1916 3 milj. mk:n
osakepääomalla; Yhtiö osti Kris­tiinankaupungista
Navigator Oy. f Ylläolevasta ilmenee, minkiilai'
SIIRTOKANSAN KALENTEREITA
laivan Navigator, 3,600 br. rek.
tonnia, joka. siihen aikaan o li
Suomen. Suurin alus. Aluksen
takavarikoivat venäläiset sota-ai­kana
j a on se uyt vasta saatu ta*
kaisin.
Suomen Höyrylaiva Oy :11ä on
n. 40,000 hr. rek. tonnin laivasto,
nim. oma: laivasto, 31 alusta, 33,-
600 rek. tonnia, Vaasan—Pohjan­meren
Oy m 7 laivaa, 6,000 rek.
{onnia j a Navigator, 3,600 br,
rek. tonnia. Laivain arvo on yh­teensä
yli 80 milj. mk.
—^ Vasta silloin kun me kätke"
rimmissa tappioi.ssa olemme kiel­täneet
oman itsemme ja nöyrästi
.sulautuneet toisten kärsimyksiin,
siioin vasta olemme lähellä kai'
ptiustemine (»raalia.v
~ ..fokainen ihminen tarvitsee
jo n k u n i n ää rä n h uolt a, tuskaa j :r
ahdistusta, voidakseen aluks^^u
lailla pitää oikean kurssia ja olr
seksi maataloustuotteiden hinta­taso
on vajaassa kakdessi vuo-des.
sa painunut. Sillä vaikka e"
delläoicvassa on käsitelty vain
kahden, maatalouden. päätuotteen
hinnanmuodostusta, pitää se yleis
piirteittäin paikkansa muininkin
tuotteisiin: nähden.
Mistä johtuu sitten tämä alene",
va suunta? Lyhyesti sanoen, se
johtuu tarjonnan ja kysynniin
välisestä epäsuhteesta. Tunnet-;
tuahan on, e t tä sota-aikana koe
l e t t i in yleensä saada kuäsakin
maassa maatalous varsin voima­peräiseksi.
Ennen kaikkea telr
t i i n tiillaista työtä Amerikassa ja
muissa valtamerentakaisi.ssa mais'
sa. Sitenpä saatiinkin esim.
Poh.fois.Anlerikan Yhdysv*alto-jen,
Canadan, Argentinan, Aus­tralian
ja Intian yhteinen veh-n
ä n vi en 11 nous e m a an 12,1 . m i l j ,
tonnista, jossa se oli 1913—1914
18,8,milj. tonniin laivausvuonna
1920—1921. Tämä määrä oli
y h t ä suuri k u i n kaikkien vehnän
vilj^Tyrnn^tlttei^ smijin edellis^
. Ktta edellämainitunlaisia . i i i o t -
teuhui hintani laskua ei Suome?-'
sa vielä edellisenä vuonna, luio;
niatlu, on ilman m u u t a - solvaa
kun ajatteUunme markan, edellr
sen Mioden arvon laskua. Vuo
den 1921 alussa esim m.iksoi
Kiiotsiii kriuniii li—7 m k . , m u t ta
Mioden lopulla jo 14 i nk ja sii­tä
ylikin. Suomen' paperiniai-koissa
laskien ei siis viljan ja
voin hintojen .lasku puoleen sii­tä,
mita ne olivat \ 1921 alusia
Suomessa näkynyt, koska mai­kan
arvo aleni myös saman ajan
kuluessa \astaa\assa määrin.
Kun tuotteiden ulkomaiset hin­nat
1922 ovat edelleen jonkun
verran laskeneet, tuotantoku.s'
tannukset pikemmin .nousseet
kuin 'laskeneet, j a markka, tuntu­vasti
parantunut, tulemme tl e t or
siksi siitä, että maatalous on as­tunut
jo pula-ajan kynnykselle.
Tällaista puUraikaa ehnät ny­kyisin
Ruotsin : maanviljelijät.
Siellä tuotetaan jokainen voi- ja
JÄLLEEN VARASTOSSA 8
e e o eia ja
HUUMORISTINEN ROMAANI.
Kirj Agapetus.
K . .i ii.^k ,1,(11 . i p s . i n . v c .Net.i ja Serkuiipoik<r' h v \ m m m r
l:\ j-..MMi l u i u n i o n s M i i c i i ronuiani. Ijiikijan l a y t y y nauraa ja
\ ii''cr. kauan. k u - j a i i liii^emiseiikin jälkeen . n a v t t a ä nianilma
lutnosf,! ]Mljon haiiskeminalici 320 si\ua.
Hinta $1.75 postimaksuineen.i
Saa(la<in tilata osoitteella
C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur, Ontario.
NEUVOSTO.VENÄJÄN UUSI
ASEVELVOLLISUUSLAKI.
•. Neuvostolasavallan , yleisveiur
lainen toimeenpaneva komitea
on VOI m aansaat tanu t yleisen ase.^
\elvollisuiiden, on eras sähkösa­noma
kertonut. Palvelusaika on
jalkaväessä ja. ratsuväessä 18
-rljakilo tappiolla ja siellä useat kuukautta, muissa maajoukoissa!
tilat tuottavat maatalouteen
kiinnitetyille pääomille 2—8 pr.
nettotappiota. Epäilemättä . on
Suomelle eduksi, että jälessä
kulkien ollaan tilaisuudessa
käyttämään hyödyk.semme niitä
kokemuksia, joihinka ruotsalai­set
maanviljelijät ovat tulleet
taistellessaan iMila-ajan tuhoja
vastaan. On vain ajoissa näitä
tarkattava. Siitä riippuu, mil-dä
lailla Suome.ssa sivuutetaan
ylimcnoaika.
S. .^[—n.
e n ei o 1 e . ta r \ i n n 111. p a 1 v e 11 a s o-t
a v a e SS a, k o s k a 11 e; 111 n e 1, hl o t o t a.
Ivuu nyt. bolshevikkien, kielen­käytön
mukaan "tyotatekornat-lomankin,
väestön" annetaan.
])alvel]a ai'meijassa,. niin on hy
vin kysei?nalaista. osaako se pi­tää
tuta kunniaa kyllin arvossa,
vai eikolian se mieluummin luo*
iuusi siltä.
Itse asiassa, etta nenvnstohalli"
tus ottaa käytäntöön yle sen a-snvelvollisuuden,
ei ole niin hiou'
Ruotsalaista kulttuuriai''
Kun Kokkolan maalaiskunnan
suomalainen koulu nyt kymme­nen
vuoden ankarien taistelujen
jälkeen vihdoinkin on valmsitir
nut ja vihittiin juhlallisuuksin
toimeensa, tulkitsi^ koulun n a a ­puri
,eräs talokas Mattson, tun­teitaan
koulua ja suomalaisten
juhlatilaisuutta kohtaan sitjn.
että oli ajattanut edellispäivänä
siiuren lantatunkion omalle
1 na a 11 een ai va n k oulun ra ja-a i d ai i
taakse muutaman sylen päähän
itse rakennuksesta,; Se oli mie-
30 kuukautta ja ial\astossa l ja
puoli Miotta.
Xeuvostohallitiis ei siis hyd,^ notonta kuin yleensä ajatellaan.
milMsiarineijaan, ^vaan tahtoo Neuvosio-Yenajahan ei ole nii-luoda
oikean seisovan - armeijan käiin dempkraattinen valtio ja se
jareinta laatua, huomantlaa ; on hyiännytteoreottisen/'rauhan*
Frankl-urter Zeitung ja arvelee, aatteen.Olemme iiahn(v5^ neu-etta
tämä uutinen herättää \ar­maankin
monella taholla hänv
mäst.ysta. Mutta lehden mieles­tä
ei ole mitaan svyia hämmäs­tykseen.
Toimeenjiauevan komi­tean
päätös ei nimittäin sanotta­vasti
muuta Venäjän nykyista
sotilaallista tilannetta. Neuvos­to"
Venäjällä on JO nyt toista niil-joonaa^-
miestä käsittävä armeija
ja sen sotilasmenot tekevät 31^
prosenttia koko budjetista. ..To
useiden kuukausien aikana ovat
neuvostokomi.ssaarit puhuneet a-se
ist a r iisum isesta, j a n eu vosto-hallitus
on kutsunut reunavaltiot
Afoskovaan konferenssiin, jonka
tulee ka.siteliä- variistuston supis­tamista
koskevm kysymyksiä.
.Alutta sillä välin se saattaa voi­maan
yleisen iisevelvoUisuuden.
Tälliin saakk.M on ollut "työt"ate-kevän
vä^s(<in", s. o työläisten
velvollisuus ja kunnia palvella
A- o s t o h a 11 itu k s e n u 1 k o p oli i 11; s e s sa.
suhteiissä. usein kulkevan teitäy
jo t ka ei va t pa I j o n k a an e roa tsa a -
n vallan menettelytavoista ja jot­ka
kernaasti I voidaan nimittää
imperialistisiksL ' Yleisen asevel­vollisuuden
voimaansattaminen
Venäjällä osoittaa nyt, sanoo F r .
Zeitung, ettei neuvostohallitus o*
dota suuria tuloksia aseisturiisir
miskonfereiissista, vaan sen tar­koituksena,
lieneekin vksinomaan
pakottaa naapuri vallat ''tunnus­tamaan
väriä."
— Sanomalehdessä ilmoittami­nen
kokoaa suuren joukon dol­lareita,
jotavastoin niitä yksityi­sesti
poimimalla saa vain yhden
kerr.illa an.
— Aina on syytä. ilinoittäa:.
Ijiikemiehen', jt)lla mielestääii ; ei'
ole "mitään filmoittaraistaj" fvi^
'^.QvyQvy Iisi il^iipjtlpa. tfirjoiifej^Iai '
1»
BEST COPY AVAILABLE
Nctarön MlcropublIshlng Liralted
1 j . - H . i i ,
3
i
^
i l
.M
I
i.
B3«^.A»fc.*=a*i--W__.«i..- mt