Canadan uutiset, January 4, 1923

              TAKOSKI,
n tilalle,
enne täy-löy^
rylaivii
Lappeen-leen
marras*
Liikenne viime
erittäin vilIcastä
sentuyillu; Villistii
(Tnenkin proomua 1 a-s;-
^sa 1 iniesten . 1)11
k k i k n nuiil 1 a m m e sini r
ta lu iiiärr ja elönkor-na
Naisel j^a; m i o hH
] \ u 'vnipaa palkkau
o kivin talollLsteii,
estäni nekin liiiik<-'ita
maksavat.; ; Tavsikas:
pälvelnstyt()ille j toisi n
niaksa va t kaksit ii li at t a^
(.'iiödfiilta ^ia rehki mi 0"
•tuhatta sekä työyaat:
"ii o d e n tul o yiinie kesän il oli
^ 1 nketräineh,.paitsi heinäsatp
oli I I i t i s t ä parempi..;]Mutta .liiäl-,
1 M n ytiodeiitulon vuoksi korjuu
K<i I vajkeaksi ja: usealta ,h<'ini
'1 1 i ii\-ät haasioille.^^^^^^^: 1^^^^^
ttie Y ;k6ht^ ; hft^^ pleyän skotti
laista ajkuperäii,^ m
Craöijeh myös tinkimättä ; tun-nnsti,
1 isäten kuitenkin, että sii*
i i i Uen-30 jo noin 200 vuotta,
kun häneli e.si-isärisil siirtyii suu­ren
veden tuolle puolen. j
ela nyt on M v . MacCrack-en it­se
tullut tänne .vanhaan Kuro-;
paan tutkirnu.smatkaUc. Hien'
siamme jo ennen liäneii luentoaan
hiu ka h tutk i riiaa n h ii ntä itseää n,
voidaksemme kertoa hänestä ja
hänen tuumistaan jotakin 'luki-jpilicmmekin.
I| !
Mr. MaeCraeken otti meidät
ystävällisesti vastaan Seurahuo­neella,
niissä hän asuu, ja. .salli
haasta 11 eluihin tottiin-een, a ni er i'
k «'il ai se n k y 1 mii v o r i syy dell ä mei­dän
ahdistella itseään lukuisilla
priemääh t ai väheni mli h tunkeile^'* *mensi vain jonkun verran se
villa kysymyksillä,. •
Halusimme ensinnäkin hiukan
tarkempia tietoja. siitä ; yliopis­tosta,
joiikä: presidentti Mr. Mae
Craeken on. : : •il:;'•V-
:. Saimnie kuulla, ettii se on kor­keakoulu,
joka on kokonaan py
Il itetty ka uni im m a 11 e su kupu o-lell?.
Miehillil ei ole sinne asiaa
opi sk elemaan.; O pett ajin a sitä
vastoin he>•, niihtäviisti ovat su-vaittuja;
koskapa Mr. ^huC Crae­ken
k in on onnistunut anasta­maan
laitoksessa suorastaan yal-lanohjakset
käsi insä. Mut ta lai'
p n läänissä, t!i. tullut puolia-k
i m teryoitä. Huononpuoleises-ihnistuivat
muutkin juu-rikas
vi t. Vuod entulosta • huol i-mdtt.
i elintarpe^et ovat lialventu-
.eiieniinällii. • kuin puolella.
N 11 ä il ni o i 11 a a e rii s La p p n:
rannan liikeiiii.es ruisjauhojen
.hinnaksi 1 mk. 95 p. kilolta ja
•:s.
-' ve 11 nii ja u loj e n , 4. mk. • k il oi ta. a k •
haisin hinta, mitä- olen kuullut.
Tiia 11 ä; m a: is e udiill.'i koti ma i se t
': ruisjauhot nykyään maksavat. o
mk. kilo. Kesällä 1921 ne mak­soi
vjit f) mk. r>0 p. Jos jollakui;
l a on aikomus .Suomeen matkus-
;- taa, niin täällä eruiehdot alkavat
olla Kuo tu i s a m m a t k u i n vu osi 1 a i
••• pari • sitten. Töitä on -runsaasi i
joka pai ka ssa sa aita v ana ja kaik-
; ki valittavat kiirettä. .Varsinkin
metsätöitä• ori runsaasti. Työir
•' puut et t a • • ei ; t alv en a i kana olo
paikkakunnailammo pelättävissä.
; Se keihään varsikone on nyt pai­koillaan
ja 'ori sillä tehty kokei­luja.
Olin M3'yriin puheilla ja
hän' mainitsi, että kone toimii
varsin hyvin, lukuunottamatta
pientä vikaa.: jokaj kuitenkin . pi­an
saadaan korjatuksi./ Savi ta i"
paleen uusi -kirkko on valmistu*
ma.ssa, jo kattotuolit päällä. En^
si kesänä se .saataneen lopullises-
• t i viimeistellyksi.
: Ei muuta kuin paljon terveisiä
kaikille Canadan Uiitisten luki/'
joille ja tilaajille, ; erittainkin
eopper-eliffiläisille. ^luistakaa-h
an: kirjoitu ksilla. lehteänne, e tt ii
miniikin saisin iietiiii, mitä siel­lä
tapahtuu. . /
Iloista joulua ja onnea aika-
. valle vuodelle Ca nad a n. Uut is t en
; toimiherikiJöille ja sen lukija­kunnalle
toivottaa
J . Kärnä.
.. . . , . , . töksen opettajistakin on valtava
u 1 raivosi amakim laajalti Vn- . . ... . . ^ L V V ^ : , , - ; * V . . . ;.
: , . , „ , . , .. .^ ; .1 enemmistö naisia. Ltteiyat nai
set tuo.ssa laiioksessii kuitenk|aan
valtikkaa lioida, siitit tulee kyk.
1 ii -.-a kuu t et uksi. ko li t a -k u n nji-kee
• ^ry. ^Fac Craeken in ene 'gi-set
piirteet. Vassar Collepre; on,
kuten yliopkstot yleensä^ luon',
teeltaaiv; yksityinen laitos. _ Sen
talous nojautuu sainalle polijille
kuin Turun suomalaisen yliopis"
ton,; selilti .Mr. Mae \ Craeken,
nim.. lahjoituksiin. Näitä lahjoi-t
u k s i a tekee s i eli ii ai n a e t u pää s •
s ii laitoksen . ent iset ; oppilaat.
Mutta niistä kertyy ja on nähtä-yästi
jo kertynyt niin paljon,
tei laitoksella tunnu pahasti
hahuolia olevan. •— Siinä si
mennen kysäsimme vhuuten.mil­lainen
on Amerika.ssa. nykyään
yli()])istojen opettajain taloudel­linen
a.sema; ja Mr. .Mae .(.•räekeii
vakuutti, ettii; se on varsin sie:
dettiivii'-'^ fj.OOO ,;'dollaria noin
et-ra-vir
myos eriniiisissä suhteis«a itse
väestön I- hcnlffeen ja käsitysta­paan
nähden.
J a pro f. M ac Craeken 1 uetteli
useita sellaisia piirteitä, ;- joissa:
hän luuli havainneensa yhtäläi­syyttä.
-
Käsitimnie, että tämä oli kor­kein
kohteliaisuus, mitä hän
maastamme ja kansastamme saat;
toi .sanoa. : Verrata niitä Ameri-kaan
ja amefikalai.siin 1 v
Muistui mieleen PöUiö-Kus-taan
surullinen laulu:
— Amerikan maa on lämmin
maa, vaan Suomi on vilunarka
jaa — ;:.'>:/-';-/:(J-:-".^
• Iloitsimme suuresti. pro f. Mae
Crae k enin . m aast ä m me j a k an­sastani
me saaman hyvän käsi­tyksen
:; johdosta. Iloamme vai*
: pelko, et t e m me taida olla a ivan
tuon hyvän käsityksen arvoisia.
UiSKONNOtLISIA I.ÄHKÖJA
(Jatk. viime urroon;)
tesi töitä. Jos olen sanonut jotu-kin,
joka ei ölc^arvoKlstä Sinulle,
tai jos olen tehnyt jotain oman
kunniani pyynnöstä, anna se ar­mollisesti
anteeksi." Isak 'Nlew.
tönin tapana oli .sanoa: ''Astu­essamme
taivaaseen saamme ih­metellä
kolmea ' asiaa: että me
s a ä r i i i n e ; a u t u a i t t e i ^ parisi
data monta sellaista, jota emme
aavistaneet siellä" tapaavamme;
että kaipaamme' sieltä monta, joi­den
uskoimme siellä olevan ;mut^
ta kaikkein enimmin sitä, että
huomaamme itsemme autuaitten
parissa."
EINStBIN^RETKIKUNiNAT JA
NIIDEN SAAVUTTAMAT
TULOKSET.
keskimäärin ' vuosipalkka, mikii
Suomen rahassa tekisi, kuten Mr.
A1 a e C ra e k e n n o ] i e a s t i laski, yli
200,000 .markkaa. (Tätä on ken­ties
hi tl k a n v a a ra 1 lista kertoa
meidän yliopi.stomme . prote.s-so-reille,
sillä he voivat pian koota
kapistiikseiisa ja lähteä Ameri-k
aa n, mi.s.sä heidän työnsii mak­setaan
n. \ iielikertaisesti pärenr
yliiin k uin miksi Vartiovaaran k o-,
iiiitea sen on arvioinut.)
NEW PIN^4W0r SASK.
Tammikuun 6 p: olen aamulla
; ;Wapellan a,semaila klo 3.46. t;p.;
on kirkonmenot Kansallifrseurak.
' kirkossa klo 1 jpp., ilta. ja .viik­ko
seuroista sovitaan. 14: p. on
kirkossa klo 1; jpp. II. p. eht;
'kanssa. ,.;';;
, Rippikouluun aikovat ilmoitta-
• utukoot 7 p ä i V ä n k i r k o n m e n o i s -
sa. • ' [ / ' ^ • • - : : ; v ' ' . C • • ' • ^
;••.••• i J. Ilaakana,
(1) Rolla, Boic 234, N. D.
. •—•:: Mut ta pala taksemnle ta ka i-siii
Vassar . CoHop;.^'en, kertoi
] Vr o IV Mae ; C rae ke ii sen o}) pii a is
ta kohonneen m on ia .Ameri kassa
ylen huomattuja naisia. Tämä
opinahjo ei näytä yleensä olevan
va rs i n a isen a vai m i s t u shi i t ok .se ria
virkaiiralle, va an eneminän ya-paaseen
sosia 1 isee^ toimintaan,
; -~ Meidjin yli o pisto m m e op pi-laslistassa
-on Mathilda Wreden
kaltainen tyyppi voimakkaastij ,e';
dustettuna, liuomautti nröf. Mae
Craeken. Sieltä on tnliut eteviä
tienraivaajia lastensuoje un, so
sialihygieniari, kotikulttuUrin
sairaanhoidon y. , m; sosialisen
huoltotoimen aloilla;
Muudan laliko taas opettaa yk­sin
kertaisesti, että usko y a iset, S.
o. heidän lahkoonsa kuuluvat,
: voiva t korkea mm a n rakennu ksen
ka toi ta lentää taivaaseen;
Kaikkien näiden hassutusten
lisäksi otamme tähän luonnontie­teen
suu rniiest e n ; I a ii,su ntoj a o-niista
uskönn oi lisistä Vakan muk-si.
staan. Nji.ssii on varmaan mo­nelle
etsijälle yhtä ja toista mie­lenkiintoista.
• : ; ^
Luonnontieteilijät ja uskonto.
Eri aikojeiv 300 kuuluisasta: tie-demiehestä
ja lääkäristä on 242
ollut Jumalaan uskovaa, 20 us-konuol
li sesti. välinpitiimät öntä ja
ainoastaan 5 kristiriuskoa vastus­tavaa.
Jä'Ielle jäävän; 33 uskoir
nolli.sesta kannasta ei olla selvil­lä.
Tuntuvin määrä, 92 ])rosen.t:
tia, ori ja on. ollut siis sellaisia,
jotka uskovat Jumalaan.
:. Ensiluokan ;32 kuuluisuudesta
on kaksi, Lavoisier ja Laj)laee,
jumalankiel täjiä, ja kaksi, A. v.
Iluriilioldt ja' Darvin, välinpitä-mä
tt ö m i ä;; Darvin itse kum m in -
kin tunnustaa elämäkerrassaan^
" M i h i i s t a tuntuu ma hdot to m ai ta
sellainen ajatus, että täniä .suuri
ja ilrnieellinon luaailma olisi pel-k
ii n sat t u m an : sy n ny tt ä m ä . ' ' Täs-
.tä liäneri tunniistuksestaan yoiii^
me päättää, ottä hän ei kiellä J i i:
: ma la n p le m a s s aolo a. Sa m o in t u n-nustaa
luin eräässä -toisessa- pai­kassa
:; " .Minä en ole koskaan ol­lut
kieltäjä siinä merkityksessä,
että olisin kieltiiriy.t Jumalan "ole-ma:^.
sa olon."
32:sta kiiuluisasta luonnontut-kija.
sta ja lääkäristä on 27; tun­nustanut
avoimesti uskonsa elä-viiän
Jumalaan. Näistä on 12
harrasta :Jcristittyä, joiden jou­kossa
Kopernikus. Oalilei, Kep­ler,
N^ewton, Leihnit'/, Boije, Eir
ler, V ; llaller, Cuvier,; Earij^ay,
Java n • • et eläpuolell a . olevilta
Joulusaarilta tulleet sähkö.sano-mat
ovat; kertoneet, että sakj^a-
1 a i s - h oi 1 a li t il a i sei l a : r et ki k u n n al­la,
jonka piti valokuvata syys­kuun
21 päivänä tapahtunut au*
rinjj:orii)imennys, on ollut huono
onni: mua ssaa n;; Na i 1 lä ka n n ei 11a
troopillisilla; saarilla on taivas
ta vai li sesti k ristalli nki r ka .s, mut­ta
niinä viitenä minuuttina, jot­ka
auringonpimennys kesti, lii­teli
lai va a 11a pa ksu ja. synkkiä
pilviä, jotka peittiviit sekä au-r
ingbn et tii ku u n. Tiiliä isissä o-losuhteissa
oli retkikunta odoir
tamassn suuria tuloksia kalleinc
kaukoputkineen ; ja valokuva -
aparaatteineen. ':;
Onneksi ei Joulusaarien retki­kunta
ollut ainoa aurinp:onpiriien
nystä tutkimaan lähtenyt. Pert-hin:
luona Luoteis-Aust ra liassa o-l
i kuulun Liekin observatorion
lähettämä retkikunta sekä -Keski
Australiassa toinen retkikunta,
joka oli lähtenyt Etela-AValesi.s-ta.
Valokuvia ottaneiden tiede­miesten
onnistui näpähyttäii
joukko erinomaisia levyjä, sillä
tä iillä pii in ta iva s oli kirkas. A-merikalaiset
eivät kumminkaan
olleet, yksinoma an intresseerattu-j
a. si i h t e e 1 li suu.s t e o r ia s t a, vaa n he
1 utkivat myöskin auringon koro-
.11 ä a, j OS ta pi m en ny k se n > t apa h tu-
.essa lähti puolen .miljoonan pe­ninkulman
pituisia, valonsäikeitii.
Tästä ilnilöstii Of ett iiri komeita
vai ok II viii.'; ' ; :' .• •
Eri n en kailcken oi i ; ku niininkin
tu.t-]cittava EiiL^teinin yiiitettli,
että \- a 1 o n s ii t ei 11 a o n jVa i n o a. E i ri-
'Stein jir vei e e, ett li ri e • ra 1 onsäte et,
jotka lähtevät auringon takana
olevista tä h di st ä, ma tkalla tai-
1 nivat aurinkoa kohden, kun ne
k ui ke va t i 1 mä kehiin lä \'\ t.se. Vä it
teen oikeutuksesta ei itse asiassa
ole olemusta epäilystii,' silla jo
vuoden 1919 auringonpinrieYinyk';
sen aikana tämä todettiin. Alut-,
ta tiede ei koskaan voi olla Var-ma.
Tä mä ri vuoksi on suu ria
kustannuksia vaativat tieteelli­set
rerkikunnat jiantii pikkeelle
lii a r v i.>s t ei i ja t o v a t y mmä rl än luM.
väärin hänen väitteensä. Hän
on; todellisuuden mies, fyysikko,
jokft" kokeilujensa avulla antaa
iskun toisensa jälkeen Newtonin,
Galilein ja Euklideen *^ajatcl-mille."
Fyysillinen tiede, meka­niikka
on käsittänyt; tehtävänsä
liian kevyeltä kannalta. Todek:
li.suus on toisenlainen ja syvälli­sempi
kuin olemme uskoneet­kaan.
Kaikki on tässä maailnias-sa
liikkeellä, eikil käy sanomi­nen,
että kaikki olisi levos.sn.
On olemas.sa ja vaikutta massa
mii it a lakeja kuin ne joista .New­ton
uneksr^ kuri omena pritosi
puusta hänen iienälleen.
Uudenvuoden " jamia"
Poliisit; takavarikoiva t; vii me
lauantaina 2ijp: laatikkoa väki­juomia,
jotka; hedeliriähilon (jä­in
in): nimellä oli 1 älietetty kau-pu
ri ki in Nana i mosta, l>. C . I I i Ilo-laatikot
sisäl.siviit $25,000 arvosta
er i ttäin 1 \ i enoja: v äki juo mi a, v jo t":
ka näh täviist i k in oli tuote t tu
kaupunkiin uudenvuoden juhlal*
li.su uksi a varten.
nientin superintehdentti E. N,, . tVäratjiomieii italialÄisteif
Bushin ^ ja ku n hänelle i Imo itet-tiin
tulipalon vakavahiontoisuu-desta,
niin nieni hiin telefooniin
antaakseen määräyk.sen vedenan
non .katkaisemisesta kaikkiin a-suilirakennuksiin,
niin että koko
veden; paine voit a isiin käyttää
tulipalon sammuttamiseen kauf
pnngin liikeosassa. Hän sai sel­ville,
että teleloonilangat olivat
katkaistut, joten hän ei päässyt
yh teyt ecri ve.^i d e pa rt e m entin
kanssa, 'V /.'-^ ';;'^-;;/
Bushing ilmoiKf asiasta VaItij
on: palomarsalkan viranomaisil­le
seuraavana pii iv änil \ ja erikoi­set;
tutkijat ovat sen jälkeen toi­mittaneet
tulipalon suhteen :tut>
k imu s töitä;. Epäluulon; 1 alaisien
henkilöiden eleitä seurataan,
mutta mitään vangi.t.semisia ei
ole vielä suoritettu.
Ku
Huumausaineiden välittäjät
karkoitetaan maasta.
- Kiinalaiset ,samöinkuin mu ur­ki
n ulkomaalaiset, • joiden liavai-laan
tekevän kauppafl huumaa-
V il la aineilla ta i muuten ri kkova n
n ark o o tt ist en; roh doksi en. a s etu s
t a, /; tullaan ra n gaist iisaja n pää;
tyttyä Canada st a karkoittamaan
kotimaahansa. Vastaava asetus
h y väksy 11 i 1 n paria men ti n vi i me
istuntokuadella. Toistaiseksi on
noin kaksitoista muukalaista kar
koitettu ja parhaillaan vankeus­rangaistustaan
suorittavia odnl-'
taa säifev kohtalo.
KJan pesiytyniä.<isä
I Montrealiini?
ntrenlin kaUpunK'«^a Ku
Klux Klan jiirjeston sanotaan jo
olevan liyvin järjestetyn ja j)i-tävän
säännöllisesti kokouksi­aan.
Sellainen huliu on liikkeel:
lii eräi.ssä luotettaviksi ' t u n i u -
tuissa ))iir:'issii, vaikkakaan
^Montreal in poli i se il hi ei a sia.it a
ole- Iiii mä ri n täkään tietoa: Mut ta
k a i ke .'••ta: p i i ä 11 äe n: li o m m a s i 11 en -
kin on ; aivan a 1 kua s t e el laa u,. si •-
lä kehittyäkseori ja vaurastuak­seen
se. tarvitsisi ainakin j..v!y
ku n ve r ra n julki suu 11 a.
Englannin aotulaivasto lähei­seen
itään.
Seurauksena Lausanne.sta tule­vista,
levottomuutta -herattävistii-uutisista
on brittiläinen Välime-re
n-lai va st o. j oka S a ap ii i En glau"
tiin joulun edellii, saanut määrii-yksen
palata takaisin Läheisen
Idän yesille, \ La iva s tovi ra noniai-sei
eivät miiäräyksen johdosta o*
le arilaiieet minkäänlaisia seii.;
t yks iii, mult a laivueen yi i k o m e ri •
t ajan,- am i ra ali T)e Koheekin us-
;koitii^>: V . k. 28 p :nä valmistair
t un een • • 1 äht öön.: Ka i k ki saata •
vi SS a • olevat sotain ivat lähtivät
matkaan. v-;; v
Hirmuniyrskyjä Pohjois.
Atlantilla. .V;;^
Pohjoi.s-Atlantiii rannikolla rie­hui
V. k. 29 p :n;i ankara nlyrsky
tuulen ja sateen mukana. Euro-pari
j a Am eri k an vai i li kulkevil­la
valtanierilaivoilla oli erit täin
vaikea matka monessa tapauk­sessa,
aiheuttaen, usean päivän
inyöhästymisen. Joidenkin • pie­nempien
alusten tiedetään ajau­tuneen
rannikolle, mutta miehis­töt
nähtävästi ovat pelastuneet.
Mitään suurempia vahinkoja ei
toistaiseksi ole ilmoitettu..
Italialaisten Australiaan
; matkustamista rajoi­tetaan.
••.:.•;
liittohallitus on
ryhtynyt t o i m e n i) 11 e is i i n e s t ä a k -
Aiistralian
giiHoIaisten maahan saapumisen,
antaen määräyksen, että Englan­n
i n ; konsulit eivät saa sellaisten
Jienkilö/deii "passeja yiseerata.
Toimenpide johtuu siitä, että
Australiaan jonkun aikaa sitten
odottamatta saapui useita satoja
italialaisia, joilla ei ollut pienin­täkään
tietoa työnsaannista.
Porestin ryöstöstä.
Pennsylvanian asemalla New
Yorkissa pidätettiin keskiviikko­na
. kaksi- mieslienkilöaj L]oyd
Nölan ja Lewis Austin syytettyi­nä
jouluk. 15 p:nä tapahtunees­ta.
Mount Forestin, Ont., pankin
ryöstöstä, jossa vorojen saaliiksi
joutui 40,000 dollaria bondei.s.sa
j a arvopapereissa. Alustava, kuu- ;
lustelu ; tapahtuu t k. C p:nä,
jonka jälkeen vangit tultane-en
lähettämään Canadaan.
Australian vaalit.
^IMboiirnesta lähetetyssä kaa*
I'>c Iisa n om a ss Ji i l m o i t e t aa q t y ö Vä '
enpuohieenjohtavan iiskettäin
toimeenpantujen yleisvaalien tu-
1,'Oksiin nähdeii. ' Pääministeri AV.
M. Hughesin johtama kansallis-puolue
on kärki ny t t ap pion. Päii-ministeri
itse on tullut uudelleen
valituksi parlamenttiin, mutta \Y
sei m mä fr hänen ministeristönsä
jäsenistä ovat tulleet syrjäyte­tyiksi.
.:••.-;•,;-"
Suuria viljalähetyksiä kak-soiskaupungeista.
'; Yhdysvaltoihin meneville Ca­nadan
rautatievaunuille asetettu
kielto, joka saatettiin voimaan
viljankuletuskauden alkaessa tar
koituksella; ehkäistä ; vaunujen-puutetta
Ganadassa, on poistet­tu.
Suurien viljalähety.sten odo-tJetjaan
alkavan.: Port Arthurista
ja: Port; AVilliamistä New Yor- '
kiin, Bdstoniin ja Baltimoreen.
— A^älehen vähä vä.syy, pian
uupuu pikkarainen. ; f; ' •
— E i tulisi heittäytyä elämän
pyörteeseen ilman selvää tiet oi-simtta
'siitä päämäärästä, johon
elämän tulisi kohdistua. Koetta­kaamme
tulla joksikin kaikella-tahdo
llam m e. — : Philips Brooks.
Thomton matkustaa^
lännelle,
sir Henry Thornton,. Canadian
National rautatien .presidentti,,
joka.pala.si Ottawaan y. k. 27. p.
vietettyään joulun Pennsylvani­assa,
suunnittelee tarkastusmat­kaa
Läjisi-Canadaan aikoen pää"
kaupuripfista lähteä kuluvan vii-kon
1 öpulla ja viipyä. tammi-livi
uusimmat luonnontieteelliset
lait. .. >'.:^-^;;---.H-;^^
Kopernikus (147.'1—l.r)4'{) on se,
joka todisti, ettei maapallo ole se
keskus, jota muut taivaankappa­leet
kiertävät, vaan että maapal­lo
itsekin; kiitää auringon ympä­ri.
Kepler (1571-^1631) keksi
aurinkokunnan kiertokulun ja, ne
lait, joiden mukaan taivaankap­paleet
kiertävät aurinkoa. Mo­lempien
naiden saksalaisten tie-
'Ademiesten keksintöjä tiiydensi
kuun /loppuun .saakka. Presiden-siis
juuri lie jotka ovat tuonelat i i - I^nheenalainen sateiden taittumi- tin mukana seuraa inajuri Cra-nen
ei ole suuri, se on vain 1% ham. Bell. Tiautatien tarkastus-su
o ra k u 1 m asek u nn i st a. Suorassa hiutakunnan kokousta ei nähtii-kulmassa
taas' on 324.000 .suora- vUsti tulla pitämään ennen Sir
kulmasekuntia. Jos ihmissilmä Henryn paluuta,
oiisi kyllin voimakas eroittaak;
seen miehen 200 kilometrin pää.s-tä
ja se kykenisi haahmoittele-maan
hänet päälaesta kantapäii-hän
saakka, syntyi .si': sellainen
suhde mistä yllä on kysymys. Tä­in
ii on pikku asia, mutta kum­minkin
se ratkaisee, onko Ein­steinin
taikina . Ne^iioni.n esittä­,
englantilainen Isak Newton (1642 mä painovoimalaki oikea.
Ja nyt on proi'. Mac Craeken _ _ Y 1 2 1 ) löytämällä painolain, Menettelytapd on muuten yk-tutkima.
ssa : erityisesti yliopisto- iorika mukaan määriltään kaikki- sinkertainen. Auringonpimennys-
AMEBIlUlLAIimN YLIOPIS­TOMIES
HELSINGISSÄ.
Mr. ITenp^ Noble MaeCraeken
"kuuluu ' täydellksenä amerikälai-sen
profes.sori^n jä naisyHopiston
rehtorin nimi, joka ; äskettäin
luennoi Helsingissä yliopistoii
juhlasalissa Amerikan yliopisto-oloista.
Se yliopisto — virälli-
; ; sesti on sen nimi Va.ssar College,
' jonka rehtori, tai "presidentti",
Mr. MaeCraeken on,; on lähellii
'Ne^' Yorkia 'Poughkepsie-nimi-
'•:sessä kaupungissa Iludson-joeii
varrella, n. .50—-CO' km. New T o r
Icista tikkusuoraan pohjoiseen.
jeu ;~ärjefitysmuotoa ja työtap
eri maissa. Ilan on läh.lenyt mat-kalleuvsa
suuren anujrikalaisen
järjestön "The In.stitate ot In­ternational
.teducation" lähettä­mänä.
• On kiertänyt jo Englan­nit,
Ranskat, Saksat, Skandina­viat
ja suuntaa täältä kulkun.s:i
Suonaenlahden eteläpuolelle, lä­hinnä:
Vj^öon, sieltä edelleen
reunavaltioihin. ^ •
Tiedustelimme lopuksi, oliko
prof. Mac Craeken tullut Ameri­kassa
koskaan tavanneeksi, suö-en
kappalten liike. ^
Väitetään, että juUri nämä kek-sinnöt
ovat riistä ne et raamatulta
sen taattayaisuuden ja että ne o-,
vat horjuttaneet kristinopin luo-tettavaisuutt
a. Mutt a Kopernr
kus itse sitä vastoin on valmista-nyt
vielä eläessään öin aan h auta-patsaaseensa
seuraavan muistokir
joituksen: "Minä eh pyydä sitä
armoa, jonka sinä osotit Paava­lille,
en edes sitä lempeyttä, jota
-Pietarille osotit. Minä rukoilen
Mac Craeken. Tunnemnfiehan me
kaikki Hfinnes ,Kolehmaisen, .ja
kuinka voisi meillä olla, muuta
kuin hyvä käsitys Itansasta, jon­ka
keskuudesta nousee sellaisia^
urheilijoita. . Vy':-:':^
Mr. MacGracken on puhdasve- — Muutenkin, lisäsi Mr. Mac
K' 'rinen jenkkiti^yppi, kertoo U. Craeken muistuttaa teidän maan-
S:n reportteri. Sekä hänen ni- ne monessa suhteössia Amerikaa
- -mestaan että näöstään' päättdim* Jo luonnonkin puolestai mutta
vain sitä armoa, jonka sinä an-malaisia
ja mikä käsitys liänellä noit i^övärille r i s t i l l ä ."
oli maanmiehi.stämme siellä.' Kepler taas .on sanonut:"Luo-
— Olenhan minä toki niitä ta- niises.sa käsitän minä Jumalan ai-varinut
mohiakin, vakuutti; Mr. van käsin tuntuvasti." Kuului­san
teoksensa "Mailriiöiden sopu­sointu"
lopus.sa sanoo h ä n M i ­nä
kiitän Sinua, minun Herrani
j a Luojani, että olet antanut mi-
^ u n iloita luoniakunnastasi ja;
riemuita Sinun kättesi töistä.' ^Ii­na
olen ilmoittanut ihmislapsi)le
Sinun töittesi ihantultta sen mu­kaan
kuin rajoitettu henkeni on
kyeniiyt käsittämään Sinun kat-
'hetkenä otetaan joukko valoku­via
niistä tähdistii, jotka näky­vät
lähellä ' auringon reunaa.
Myöhemmin, kun aurinko ei ole
niiden lähellä, kuvataan itse täh­det.
Valokuvia verrattaessa voi­daan
sitten todeta ovatko valon­säteet
matkalla taipuneet. Viime
auringonpimennyksest ä ot e ituj a
vaiokuvia ei ole vielä kehitetty,
mutta Varmana voitaneen pitää,
että nekin tulevat toteamaan va­lonsäteiden
taitjtumisen. /
E r i asia on kumminkin, onko
Einsteinin suhteellisuusteoria vie
lii tällä todistettu." Joukko sak'-
.salaisia professoreja on äskeisin
julkaisemassaan kehoituksessa
pyytänyt yleisöä olemaan Usko­matta,
että Einsteiiijoiisi ratkais­sut
m a ailman-arvoituksensa että
sfinksi tämän jälkeen : voisi heit­täytyä,
kuiluun, kuten historia
kertoo aikoinaan tapahtuneen.
Monet Einsteinin väitteistä ovat
varsin epäselviä ja sotivat lo­giikkaa
vastääri. 1
Einstein bn huomauttanut, et'
Kuvia, voidaan lähettää
langattomallja.?
Lontoon "Daily M a i l " kertoo
että eriis sähköalan erikoistunti­ja,
T. T. Baker, on pitem­män
aikaa tehnyt kokeita
valokuvasähkötyksellä onnistuen
nyttemmin pääsemään niin pit­källe,
että valokuvien rähettämi-nen
langattoman lennättimen a
viillä käy mahdolliseksi. Sano
malehti esittää: yleisölle valoku­van,
jonka ^Ir. Baker :6U lähet­tänyt
rakennuksesta toiseen vä­hemmässä
kuin kolmessa ininuur
tissa. Ennen pitkää luullaan
voitavan uutta keksintöä menes-tyksejlisesti
käyttää miten . pit
kiliä matkoilla tahansa.
Astorian tulipalo.
Valtion palomarsalkan viraston:
deputien toimittama tutkimus
tulipalon suhteen, joka tulfösi
Astorian kaupungin liikeosan
iouhiVunn 8 p:nä, on tuonut ilmi
cfösiasioita, jotka osottavat, että
tulipalo oli -sytytetty. Tämä tie­donanto
pääsi päivänvaloon y.k'.
28 p:nä. ^Lausuttiin etfä oli saa­tu
selville johtolankoja, jotka tu-
1 evät johtamaan vangitsemisiin
Heti tulipalon jälkeisenä päivä­llä
.saatiin selville epäilyttäviä
seikkoja ja näitä seuraten ovat
deputit suorittaneet tutkimuksi
aäir kaikessa hiljaisuadessa.
Aikaisin palopäiy,äri aamuna
herätettiin Astor.ian yesidepärte*
ovat yhdeksässä tapauksessa ky m ihetlestä meidäh teutlemme»
kärsimystenime! ja kuriuutetr^irne aihieuttajina. ^Suurin osa
näistä vaivoista Voidaan noi)^
erinomaista Nuga-Tone lääkettä, joka luo vahvan, punaisen
veren, voimakkaat, vakavat hermot ja kasvattaa tarmokkaita
miehiä ja naisia. -•••i:?:^^
Heikot Hermoi^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^H^
merkitsevät heikkoai V«rot^iriorfrk
kulunutta, väsynyttä, \ . % -^Fz^u^^^
lamaantunutta ruumiin- Nuga-Tone sisältää
rakennetta. Ruumiin suuren määrän rautaa»
tehtävä -ia kalkkien sen joka on yksi par-elimien
ellnvolma.toimin- hajmpia tunnettuja
ta ja elämä riippuu hei^ apukeinoja vahvan
mostosU. Hermosto on punaisen veren luomJ-se
tärkein vieteri, joka seksi.. El ole mitään
'hallitsee meidän terveyt- sen vertaista kalpeille,
tämme. toimintaamme, heikoille, vähäverisiKo
ilojamme. Ja menestys- ihmisille. Se myöskin
tämme. Miehet ja naiset, elvyttää sydämen toi-,
joiden hermot,ovat mur» mintaa, joka puoles-tuneet
ja lamaantuneet, taan parantaa veren-rtyisiä,
riidanhaluisia " * ' "" "
- kykenemättömiä k
tamaaii elämän raskaita velvollisuuksia.
bvat salraloisia. ärtvisiä, riidanhaluisia ja kiertoa lähettäen
onnettomia seka kykenemättömiä kan- *" ' *-
Nusa-Tone on maailman dlvallisin lääke
heikolle, kuluneelle hermostolle. Se: sisäl­tää
niftsaastl fosforia, joka luo voimakkaat.
Vakavat hermot, hvvän terveyden, punaiset
posket ia tyytyväislh, iloisen luonteen.
Vätsa-Väivat
huono ruuansula­tus,
umpitauti,
kaasu vatsassa ja
suolistossa^ tur*
rotus, vatsa-
Happo, pahan^
hajuinen nensi*
tsyasp, ptiathamutei,a kröieylhif-ttealveam
tiunnenn,e , pVolatt­sakatarri,
kouristukset ja
muut ruuansulatus häiriöt voMaah nooeastl huojentaa käyttämällä tätä mälhiotäfiuäa-
Tone lääkettä. Se antaa hyvänraqkahaliin
ä unen, painonne lisääntyy ja tunnette
tsetftie kokohäaii uudeksi itimiseksi.
lämpimän, vahvistavan verivirran jokaiseen
elimeen ja lihaskudokseen ruumiissa; Nugk-
Tone'n vaikutus ulottuu , maksaan ia
suolistoon aiheuttaen säännöllisen ulöstuk-sen
ja siten poistaen umjpitaudln,
TÄkaumtne;
Ntisa-Tone'n hinta on $1.00. pullo, joka
riittää YHDEKSI KUUKAUDEKSI ai 0
pulloa $5.00. Nauttikaa Nuga-Toite^äi 30
päivää ja ellette ole tyytyyäisiä ItuloksliiU
palauttakaa jäännös sinne mistä olette sen
ostanut ja rahanne maksetaan takalslli
viipymättä, ptte vöi hävitä penniäkään^
Me otamme kaiken västuuh. Lähettältiä
tilauksenne tänään ja saavuttakaa takaisin
terveytenne, tarmonne ja elinvoimanne.
Nuga-Tone'a myydään kalkissa parhäiskäi
apteekeissa »amantalslliiä ehdoilla )a t&kaulc»
I silla.
POSTITTAKAA
NationarUab<Ȁtory
aiintlirt*rii^
bottlcsof Nuga-Tone....
Namo... ....
^-•:^:m:-^
st. and No. ot R. P. p... >.$tat«>.v...;:;..;
* s'
>
4:
h'
3
fr-i
*4
-M
i/L.