Canadan uutiset, January 4, 1923

              CANAEASr-UTJTISfilT, PORT iLRTHUE, ÖNT., CAKAÖÄ, Torslalna, TammiE. 5, 1923" NUMERO 1
TISET
Canadassa,
orstalna.
bllshing Co.
eenholtaja.
naittaja.
vuodelta,
c. 3 kuu-ukaudelta.
n: $3.50
lelta Yvo-
Työntämällä usein ihmiset saa­daan
paisumaan, mutta 'kasvamr
nen riippuu kokonaan heistä it­sestään.
— On olemassa monia asioita,
joita maailma kutsuu pettymyk­siksi,
mutta sellaista sanaa ei
löydy luottamuksen sanakirjasta.
Ne, lui.ta • toiset kutsuvat petty­myksiksi,
ovat toisille viittauksia
Jumalan tahdosta. — J . Ne\vton.
a kerran ju
ilmbitukflh
Halutaantie-
-Otukset 75 senfe
©kertaa. Naima-a,
$3.00 kolme
kihlaus-lliniq!-
Kuolorill
ärssyllä $3.00.
0. Avioeron
et, keräys
et y. m. 30
äljotulsta Ilmol-
5. senttiä riviltä,
moitukseii hinta on
tulevia^ ilmoituksia
elaksi tuntemattomilta.
Ilmoitukset $1.00 tuu-keelle
aljotut kirjeet; li
rahat! oivat lähetettävät
« a i : .
CANADAN UUTISET,
Arthur, Ont, CanadJa,
anadan Uutisista lainattaessa on
(ie mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
hden konttoriin sekä vanha etta uu-osolte.
e
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper' in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
3>ally New8 Bldg, Port Arthur, Ont,
CANADAN UUiTlSET
Is vrelcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct advertismg medkum for those
manufacturers and :merchants who
vrish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandise by the large and
ever growmg Finnish population resid-
Ing in Canada, Place your trial ad.
vertlsement and get results.
Advertising rates 50c per inch..
Politlcal advs. $1.00 per incn.
Advertisements must reach our Of­fice
Wedn€sday noon to appear on
Thiirsday'8 Issue.
Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.00 per year in; advance.
Entered as second class mail mat.
ler, Dee. 1, 1915j at the Post Office ät
Port Arthur, Ontario, Canada.
Kajisallinen loistoteosyi Koru-
Kalevala, valmistumassa;
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To hefp presepve the Ideals and
«acred traditions of this, oup adöpted
country, the Dominion of Canada: To
observe its Iaw8 and inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quicken the public's
sense of civIc duty: In ali ways to aid
In making this countiry greater and
better than we found It.
— Vclvollisiuulen polulla u^^ein
kasvaa kukkia.
—- Klaman .sinirinima(• a.siat o-vat
pienimmistd riippuvaisia.
— Ihminen on pessimisti vain
silloin, kun luin ei voi olla mi­kään
muu;
— Esiintykää "voimakkaana
jättämällä huomioon ottamatta
toverinne- heikkoudet.
— Ihminen maäkui työnsä ar­vokkuuden
eikä työ ihmisen ar­vokkuutta.
V— Kestävyys ja nerokkuus o-vat
tärkeitä ominaisuuksia kai­k
i l l e kohoamaan pyrkiville ihmi­sille,
erittäinkin niille, jotka ha­luavat
astua esille kansanjou­kosta.
. — Jos huolenne kerrotte Ju­malalle,
eivät ne teitä enää mil­loinkaan
häiritse, mutta jos ne
vyörytätte jonnekin muualle, ei­vät
ne kosk|a an anna teille rau­haa.
— C. H . Spurgeon.
—- Ihailu on lyhytaikainen tun­teenpurkaus
joka tunnetuksi tul-leesen
esineeseen pian' kyllästyy,
ellei uusia liavaintoja tule sitä
innoittamaan. \
Koru-Kalevalan .valmistuminen
o n ny 11 e m I n i n j o 1 o p p u a ste 111 a a n
ia tyo edistyy valmiuttaan koh­ti.
Prof. Akseli Gallen-Kallela
on tasta suuitvöstään kansallis-runoelmamme
somistamisesta, an
tanut Iltalehden haastatteli.ialle
in. m seuraavia tietoja.
Kuten luonnollista, on i tämä
tyo tuonut mukanaan saiif^en
ankariakin teknillisiä \aikeuksia
mutta kaikista niisi a on kuiten­kin
suo~riuduttu .la on ^oitu luo
da Kalevala-laitos, joka tyydyt­tää
kansamme liahia nähdä kan­sa
lii srunoel ma mme arvonsa mu­kaisessa
asussa. Prof. Calleir
Kallela tyota suorittaessaan on
myös keksinyt uusia. keinoja • ja
menctteh tapoia. joiden avulla
SuurKalevalakin voidaan •:saada
koko : väriloistossaan, kotimaisen'
kirja^ kuvapainotaidon avuin
kaiken kansan käsiin asussa, lo;
ka ^armastl tulee kestämään
pa 1 na t usa mm at ill i senk i n a r voite­lun
Prof. Oallen-Kallelan luona
Kale^alakuvasal•ja on syntynvt
Kalexakmasai ja on syntyn.yt
jhteon jaksoon kesällä 1921 Kno^
v e d e l l ä ja on taiteilija kaiken
aikaa noudattanut malidollisim-man
\ ksinkei taisia tekotapoja.
Ka\tettaMSsa olexa tila (lanai-i
suuruus on .keskimäärin 4x7 OMi!
on nimittäin luonnollisesti pa-k
o 11 ta n u t a a ri m m a i see n 11 m ia>.; i-keinojen
keskittämiseen. Oli In;
kutta\a vain Mivarytmeilla ja
pmtasuhteilld ja kuvittaja on
koettanut saada \aihtelua, ku
viin piirtämällä harmaisuu poh-j
a V a r il a a 11 o 1 h 1 n v a 1 k e i k s i j a ä\ i a
aukkoja. Samalla menetelmällä
on koristekirjaimiinsaatn syntyi
män monia varivivahteluita ja
ilmeitä. Pröt. Gallen-Kallelai on
samalla, lausunut mainitun leh­den"
haastattelijalle, etta juuri
nnta kuvia, jotka kenties voivat
nayttaa arvoituksellisiltav on hau
enimmän;: harkinnut ja suliditel-lut
ja kaikista niistä on loydet"
Iavissa runoon 11ittyva ajatusylr
tyma.
J^aliimpana tarkoituksenaan
lausuu professori Gallen-Kallelä
taman jälkeen olevan omistautua
kokonaan Suur-Kalevalasuunni-telmilleen,
joihin hän tulee vuo­dattamaan
kaikki nyt suoritetun
työn aikoina kuumuneet •uudet,
kauneuskynänsil ja sen ohessa
Korukalevalan painatustyo.stä
saadut mainiot kokemnksensa.
Tämä työ vie kyllä vuosia, mut­ta
sen suoritettuani — lausui
prof. G.-K. — voinkiu pitaa elä­mäntehtävänäni
ja kutsumukse­ni
Kalevalaan nähden täytetty­nä.
Me puolestamme olemme myös­kin
varmat siltä, että prof. Gal­len-
Kallela luo Suur-Kalevalal­laan
itselleen ja: kansalleen vuo­sisataisen
aarteiston ja muisto­merkin.
Ja suuren lahjan saa
Suomen kansa myöskin jo hänen
Koru-Kalevalassaan, jonka asun
täysipainoisuuden takaavat se
h a rr a s j a. a n t au m u ks el 1 in en suh­de
kuvitettavaan ruonelmaan jä
samalla tekijänsä mestarillinen
piirustustekniikka, joiden avuin
t.>ö on suoritettu. ,
''toisen tilaisuuden" ja "alot-taa
uusi vuosi eilistä päivaa
muistelematta-', mutta kaikki
turhaan. Amerikan kansassa,
yksinpä innokkaiinpienkin filmi-taiteen
ystäväin keskuudessa, o-vat
ennakkoluulot Arbucklen-ta-paista
elostelijaa kohtaan miu
syvällä, että mitkään selittelyt
ja vetoomukset ei vat ainakaan
toistaiseksi voi mitään . vaikut­taa.
Aika Arbucklen uudelleen
näy ttämöpalvelukseen esittäini
secn epäilemättä oli jnahdolli-simman
edullinen; Sehän tapah­tui
juuri jouluaikana, jolloin ih­misten
sydämet tavallisesti ovat
herkimmillään ja: . lielpoimiUin
kiinnittävät huomiota tämänta­paisiin
anomuksi-in. jMutta kai­kesta
huolimatta yritys täydelli
sesti epäonnistui ja vastoin odo­tuksia
synnytti oikean suuttu-muksen
myr s l vyn Amerikanmair
lereen laidasta tois-^en. Aika ei
ollut saapunut eik.i nähtävästi
kovin liian tule saapumaankaan,
jolloin ihmisillä olisi liyv.i tahto,
n un su rullisen-kuu] uisalla lava V
1.1 maineensa mustannut f a )a
suureu: yleisön edessä kaikon
kunnioituksens.i menettaii\ Uä
taiteilijaa kohtaan. Kaksi suur-lautakuntaa,
jotka Arbucklen
juttua harkitsivat, ei voinut
paasta hauen asiastaan yksimicv
li.-^yyteen eikft lanpjettaa häntä
vastaan syylJisyyspaatosta, mut­ta
\leinen mielipide hänet siitä
huolimatta tuomitsi. Amerikan
kansia ei katso voivansamyontaä
julkista esiintymisoikeutta mie­helle.
]Onka pelkkä mainitscini-neiikin
aiheuttaa pitemmälle a'
jattelevissa 'kansalaisissa, oikeu­tettua
siveellistä: suuttumusta.: ;
'' Chicago Tribunen'' talo raken-netaa,
n Saarisen: piirustusten
mukaan.
— Elämä on vain^ lyhyt päivä,
mutta siihen sisältyy työtä. Toi­meliaisuus
saattaa johtaa pa­haan,
mutta laiskana oleminen ei
koskaan johda hyväär|.
—•Hädän ja surun hetkellä 33-
kaisen kuolevaisen katse kään­tyy
ystävyyteen. Ilofesa ja on*
nessammekin me: tarvitsemme ys-tii\
yyt\2L. — AV, S. Landor.
Sammunut tähti.
r— Yhdestä asiasta meidän tu­lee
-ölla^ varma. Jokaisen ihmi­sen
tulee-itse -kasvaa huolimatta
äitä kuka hänen isoisänsä oli.
Kuuluisan arnerikalaisen. filmi-koomikon
Roscoe Arbucklen pa­kollinen
syrjään vetäytyminen
näyttämötlä viime vuonna aihe­utti
yleistä. hyväksymistä •kaik­kialla,
niin Amerikassa kuin sen
ulkopuolella. Samoin hänen yri­tyksensä
uudelleen päästä enti­seen
toimeensa, suuren califorr
nialaisen filmiyhtiön palvelukt
seen, ja siis takaisin näyttämölj
le, on saanut osakseen yksimie]
Iistä paheksumista ja ankaraal^
vastustusta samoissa piireissä.'
Filmiyhtiön joh+aja Wiii Hays^
olisi tahtonut " F a t t y n " pahat
työt unhottaa, antaa hänelle
^laailman suurin sanomalehti
^'Chieapfo Tribunc'' rakennuttaa
its'»llensa 7:miljoonan dollarin
talon Chieaj^oon ja pam sille pii*
rustuskili)ailun, josta • äskettäin
iaettini ri)alkinnot. - En.simaisen
palkinnon 100,000 sai arkkitehti
John ]Meod Ilowells Ne-W Yorkis­ta
ja toisen palkinnon ^20,000
määräsi . . arvost.elulautakunta•
s u o m a 1 a 1 s e 11 e a r k 1 k t e h d 11 le : 1^ 11 el
Saariselle Helsingissa. Saarinen
olisi varmaan saanut ensimaisen
palkinnon, jos hänen liakemus-arvostelunsa
-olisi ehtinyt aika-:
naan. ]\lutta ne tuin at liian
myöhään, joten paatosta ei voitu
enää muuttaa. . Saariselle annet-t
i in myöskin kolmas palkinto ja
Ghicago Tribunen omi<?taiat ai:
ko\at rakennuttaa rakennuksen
Saarisen piirustusten mukaan jä
on Saa ri n en sa hkb t e tty m at ku s-tainaan
Helsingista: Chicagoon
johtamaan rakennusta.
Bertel Greenman Chicagossa,
joka oli Saarisella apuna tä.ssä
tyossa on myös suomalainen ja
on suorittanut tutkintonsa Hel­singissä.
Hau on Chicagossa a:
suvaii suomalaisen P. A. Forlaiv
derin- vavy. ....
. Saarinen sai jo ennenki 11
000 palkinnon Haagin rauhan
palatsin ;piirustuksesta.
Kilpailut: olivat täydellisesti
kansanivaliset.. Ainoastaan kym­menen
tunnettua arkkitehtiä tai
arkkitehtitoiminimea Yhdysval­loista,
nim. viisi New Yorkista,
neljä Chicagosta ja.yksi. San
Franciscosta oli saanut erikoiseu
kutsun. Kilpailuaika-, päättyi lo­kakuun
1 p:nä. Vain edellämai­nitut
kutsutut arkkitehdit sai­vat
arvosteluista riippumatta 2,:
000 dollarin suuruisen hyvityk­sen
osanotostaan. Kymmenen
parasta piirustusta muiden jou­kosta
otettiin arvosteltaviksi yh­dessä
kutsuttujen lähettämien
pii rustusten kanssa. Ensi mäineU
palkinto oli määrätty 50,000 dol­lariksi,
toinen 20,000: ja kolmas
10,000 dollariksi. Jos palkinnon-julistaja
antaisi ensimaisen pal­kinnon
saaneen suorittaa työn,
sisältyisi ehtoihin, että 50,000
dollaria vastaa osaa hänen tästä
tehtävästä saamastaan palkkiosr
ta. Jos taas joku toinen saisi
tehtäväkseen työn suorittamisen,
saisi ensimaisen palkinnon saaja
ilman muuta mainitut 50,000
dollaria.
nuoret "suomenmaajaiset" her­rat
C. A. J . Gadolm ja Eric v.
Born ovat joko omasta alot.tee.sv
taan tai toisten hcnkiheimolaist.
lähettäminä tehneet matkan
Saksaan kääntyäkseen siellä ole
vien venäläisten monarkistipa-kola
isten puoleen ja ])annakseen
toimeen" jonkunlaisen valtiolli-,
sen tiedustelun, joka melkoisel­ta
osalta: on koskenut Suomen,
vastaista pol 1 tilkkaa ja Suomen
vastaista kohtaloakin. Samalla
matkalla he ovat samoista asi­oista
keskustelleet myöskin Sak­sa
n e n 11 s ei i. j a 1'j e s t el m <i n mi es
ten,' ainakin kenraali Luden
dortfm kanssa. Jo se seikka,
etta \ksit\iset henkilöt Suomes
ta noiii \ a i i i omin pamsä ryhty
^at ulkomailla tällaisiin .^uur
valtiollisiin tiedusteluihin ja
neuvotteluihin on omansa auta"
maa n m aa ra ty n k ä si t y ksen Su o
messa muka Aallitsevista \altiol
lisiMa virtauksista ja toivomuk­sista
ja liaintsomiian Snomcii
todellisia • .suhteita ulkomaihin.
Naiden vailla ' minkäänlaisia ya]
tiluksia iiikkmaiii lienain tai
koit uksena nayttaa olleen kyt
kea Suomen kohtalot Venäian
vast a isten, sisa isten vai taot t el ir
jen pyörteisiin ja saattaa Suomi
'' mukanaesjintvjaksr ' Vc^najän
monarkistien, tsaarivallan pala*
nttainisen ta voitteli jäin suunnii-teluihm
ja pyyteisiin. Nuo Ve^
najan monarkisti.set pakolaiset
nak\\.it edell(>.'n ajattelevan
'taistelua laajalki rintamalla"
Venäjän nykyisia vallanpitäjiä,
vastaan, ja siilven taisteluun pi­laisi
: Suomen heittäytyä mir:
kaan. Suomella, jota sen vas"
tnunalaiset valtioelimet johta-
\at, ei ole kuitenkaan kankaisin-takaan
ajatusta i)uuttua Venä­jän
si.saisiin asioihin. Tahan
suuntaan käyneet joitakin . vuo­sia
sitten joittenkin paassä ki-hadelleet
houreet', ovat todennä­köisesti
suurimmalta osalta häl­venneet.
Niiia suomenruotsalai­sia
n u or uk- a isia,. j o tka ny t ry h t y;
vat puheenaoleviin tiednstelui-liin
Saksassa olevien venäläisten
pakolaisten kanssa, pitaa lehti
*' V11 me i sin a ni oh i k a an e i na.' He i-dan
hommiaan' on mita suurim­massa
määrässä paheksuttava.
dan sieluissamme hapeaa, vihaa,
miehuutta. Ja tama kaikki sik­si,
että ihmiset tulisivat jalon
voimakkaiksi ja voisivat elaliyt-täa
elämänsä kauneuden pyhällä
hengellä.''
Jos olet hyvien tai Imonojen
ihmisten seurassa pitempiä ai­koja,
niin et voi välttää sita, et­tä
tulet huomattavasti: .seuralais-tesi
kaltaiseksi; omaksut heidän
m 1 e 11 p it e 1 ta an, k a t sa n t o t a po j a an,
elintapojaan, oikeuskasit teit aan
J.n.e.
Samaten\ muodostuvat Miieli])r
teesi ja elämäntapasi v.m. sen
mukaan minkälaista kirjalli­suutta,
luet. v
Siihen totuuteen, viittaa sieme­nenä
oleva lause: ''Sano minul­le,
kenen kanssa sinä seurustelet
niin mina sanon kulca sinn 0-
lel "
.Valitse sontahden. jiarhainta
parhaimmaksi toveriksesi'. ^
Valitse itsellesi hyvaa suomen­kielistä,
vkiriallisuiitta t. 1.' toi­mistosta
'
Amerikan suomalaisten
omaisuus.
On mielenkiintoista saada tie­tää,
mrka 011^ Amerikan suonur
1 a IS r e n ' \k- a.n s a 111 s o 1 n a is 11 u s.'S11 -
hen kysyrnvkseen vastaa Diiluth-issa,
.Ml n n., il m cs( y va.. '' 1 lo m e-—
Paheksuttavaa politikoimista.
Helsingin Sanomat lausuu pa­heksumisensa
^^en johdosta, että
Parhain toveri.
Siemen: . '.'Sain^ :minulle kenen
kanssa sina seurustelet, iiun
.mina sanon kuka siiia olet."
Hyvä kirja on enemmän kuin
hyvä toveri. Silla, jos me un­hotamme
}sta\amiiie, nuii kon
taa heidän puoleltaan meitä u-seimniiten
. sama rangaistus;
meidät unhotetaan. Mutta liy
vii. kirja ei meita peta. Vaikka
me unhotammekin kirjan ja
vuosien kuluttua otamme sen
uudestaan kasiimme, hyllyltä,
niin se kertoo ineille samat to­tuudet
mitka se. kertoi vuosia
sitten.
Kirjallisuus avaa meidän e^
teemme uusia näköaloja^ Se
k y ps e n t il ä: j a v a r m e n t aa m e i d an
vastauksiammo ehiman kysy'
myksiin.
Hyvä kirjallisuus sanoo: meil­le
.selvästi ja ymmärettävästi uu­ta
se suuri ajattelija, tai kirjai­lija
on ajatellut siitä; tai täst,ä
elämän kysymyksestä.V
Hyvd kirjallisuus terästää
meidän tahtoamme. Se asettaa
meidän katseltavaksemme kirk­kaita
ja selväpiirteisiä kuvia
meille tuntemattomista ja tun­netuista
paikoi.sta, oloista, elä­mäntavoista,
yhteiskunnallisista
pyrkimyksistä y. m.
Ihmiset, parhaimmatkin, •.saat­tavat
pettää meitä,, imarteluil­laan
y. m. Mutta hyvä kirja ei
petä: Se sanoo suoraan ja peit­t
ä m ä t t ä minkälaisia, me olemme
ja minkälaisia nie emme ole, se­kä
minkälaisia .meidän täytyisi
olla.
Jos tahdot oppia tuntemaan
ihmisten ja ennen kaikkea o-man
it.?esi pahuutta vastaan,
niin lue hyvää kirjallisuutta.
Maxim Gorjki antaa eräässä
kertomuksessaan muutaman hen
kilon määritellä kirjallisuuden
tarkoitusta seuraavin sattuvin
sanoin:
''Hyvän kirjallisuuden tarkoi­tus
on auttaa ihmistä ymmärtä­mään
itseänsä, kohottaa hänessä
uskoa itseensä . kehittää, hä-^
nessä pyrkimystä totuuteen." He^
opettaa meidät löytämään ihmi­sistä
hyvää. S":5r herättää/^ei-
K o t i ' '-n iin m en k i lu k a u si 1 e h 11. k 1 r
joittaen m. m
Suomalaisia, lasketaan: Amerr
kassa . olevan y l i . kolmesataatu-hatta.
Sanokaamme,- etta lieita
ei olisi ollenkaan yli kol.inensa-dantuhannen.
' j i i katselkaauimc
mi ka oijsi mutten kolmensadan'
t u 11 a n n e 11 s u o m a 1 a 1 se n o s a Is s 1 t U"
le\a kansallisomaisuus.
Helmikuun 1 päivänä 1022
laaditun tilaston mukaan kuuluu
k o ko A m e r 1 ka n : . k' a n salli so m a i -
.suudesta kunkin a.sukkaau: osak­si
2,800^ doUaira. Ainenkan suo­malaisten
osalle tullen noin :<S40
milj dollaria. :
Voimme luonnollisesti olettaa,
etta Amerikan. suomalaisten 0-
salle Cl tule aivan täyteen 8 4 0
miljoonaa dollaria, mutta; ottaen
huomioon, . etta var.sinaista .. koy-li
a 11 s t o ä A m e r 1 k a 11 s u o m a l a 1 s te 11 •
keskuudessa on hyvin vahan,
voimine volettaa heille kuuluvan
osan lähentelevän .sanottua ' sum­maa.
Keskuudessammo on useita
kansalaisia joilla ei ole Lihe^-
kci.in tuota keskimaaiaista sunr.
maa 2.800 dollaiia, mutta on
taas nnta useita tuhansia Ame-r
i kan su o ma la is 1 a, j o 111 a on yi 1
sen
Joka tapauksessa Amerikan
suomalaiset ovat melkoisen hy­vin
:toimeen tulevaa vakoa, vailr
kakin suurin osa sen omaisuu­desta
on kiinteää omai.suutta, jo­ka
useasti pitaa omistajansa,
koyhiinä ja koyhan näköisena;
Monet farmareistamme ja talo­jen
omistajista, joilla 011 kym­meniäkin
tuhansia dollareitaj
VO i V a t s i 111 (' l a a. : ] a o 11 a kuinani-tikoyhdt.
Varakkaat Amerikan suoma­laiset
eivät ole tulilareita. Sääs­täväisyys
on huomattava • purre
Amenkan suomalaisten keskuu­dessa,
; Oman kodiuj oraan kon­nun,
farmin : tai muun omaisuu-'
den hankkimisen ja sen maksa­misen
halu ilmenee Amerikan
suomalaisten keskuudessa kiitet­tävänä
hyveenä. Jsi tämä hy\e
se estaa Amerikan .suomalaista
muuttamasta takaisin Suomeen,
vaikka mielikin tekisi.
E l ilman muuta voida jättää
valmiiksi asuttua farmia, tai kun­toon
laitettua kot ia kaupungissa
ja lähteä onnen varaan. % Sc on
voinut helposti tapahtua Suo­messa
tiinne tultaessa, kun mo­nessa
tapauksessa mitään omaa
ei ole jäänyt jälelle eikä mitään
valmista ole tarvinnut hävittää.
Väite, jonka eräs Suomen hal­lituksen
edustaja teki tuoniiot'
tain Duluthissa sanoessaan, että
viiden vuoden sisällä satatuhat­t
a Amerikan suomalaista muut­taa
takaisin Suomeen ,ei pidä lä­heskään
paikkaansa. Me rohke­nemme
pienentää summaa yli-deksälläkymmenellä
yhd^l^sällä
tuhannella ja olemme vakuute­tut,,
että osumme oikeampaan
kuin edellisen väitteen tekijä.
Amerikan suomalaiset ovat si^
dotut Amerikaan maa-siteillä;
l u j i l l a aineellisuuden kahleilla,
joita tuskin - voidaan katkoäj
vaikka henkiset siteemme toisi­naan
tuntuvat loys.iaxan.
Suomen olisi parempi kohdis­taa
huomionsa omiin kansalai­siinsa,
koettaa sitoa heitä maa"
ja 111 u 111 a s 11 ei 11 a \ 1111 n k 11 n 111 S iio-men
kamaraan, etta.. muutto
muuanne liilisi vaikeaksi la ta-loudellise'-
ti epäedulliseksi. Ra
ha, joka kfivtetaaii Ameriltan
suomalaisten, lakaisin paluun kii:
lioittamiseksi, menee jiivan huk­ka
an. K o r k ei 1 il aa n. la 1 \'a v h 111»t
voivat silla livolva.. kulettaes
sa«ii AmeiMkan siioinahiisia en­sin
Suoiueen :ja puin. takaisin. .
• Amei-rkan snomai;ns1en kaii
salii-onniisuiis li^<i,int\\ \iio-,i
vuodelta, siteemme AmenkkaaM
lujitni\ at \ li.i lu lemmiksi ]a sf u
1 <i )\ a "-ukiipol \ I 011 )o t u (h 1 Ir
•-('sti amei ik.ilaistiinutt,! \ c i k e , i.
: Am e r 1 k an suoma I a.i s t e n k an sa! -
lisomaisuus 011 vnlitrH-lli^est 1 suu­rempi
kuiir Iivonen Ameinkaan
siirtynocn kansallisundon. ")olitn:
en se siiia ethi ] \ a n s a l a me
aikoinaan aset 1 uivat.. a.smna.-in
• 'arvott oiiiilK" •'. maille: soille la.
1 .imeille, iiiuilt( n k a i i ^ ili s i u i k sr
e n . jaadessa kaupiiiikeiliiii IIA-;'
\ a a >iika<i ' jntaiii/ia 11 :•;-
Vaiiliimmat iiiejsta, suun osa;
)o manalle muul tatioisla. ovat
j.ittaneci mcill' \,\ s(Uiaa\alle
p o h e l l e t a i i i a i i K e l l i s i j i i v o i i i a i , i;
den ])ernitona. ankarien p o i i i i i s -
jen. Isarsimvste.n ja i\ ; e l 1 av
nn st en tuloksina \ \ 1 \ IHMV
pol\-|. viet taa lie.i-ra.s-eiainaa , \ cr
laten 50—40 \ IK l i a tak.q ' 'n e-
1( ' n M l f l a l i h M i i r.nhsi 1 hv-.
\ at ajat ' Vmet i k a s s , i o \ n \ K Ui
(.kimtilia \e ^^^^^ eih^ss.iuimo.
tuk \ H 11 puh it M Iisaksi sa t s n |-
1 vma. "
Nykyinen kurssimme rahaläfa^
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
. Myos. mytimiut; pankki-osoituk
sia (shek^ieja) markoissa yllä»
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi'
sia, kolmen prosentin korkoa vf>»
tavia matkustajien siiekkejä c).«l-
.lareis.sa, jotka Suomessa lunaf
taan siellä voimassa-olevan dol^2>».
riii.kurs.sin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on loc. ^ summilla»
alle .$2Q.O0; sitä' suuremmilta sun"'
miUamitaan kuluja ei peritä.
Lalutyskulut sähköteitse
*f3.5G kf.ikilta summilta,
OB
: Kaikki lähetykset osoitetaan
po5;tin ' kaut-ta, JOS sähkösanoma-lähetystä,
ei erikcmeti pyydetä.
Osoittakaa lähetyk-senne vas­ta
a n o 11 a j au . j a 1 a h e tt a j AU . .0 s oi t-tcella
varustettuna osoitteella:
.Foreign Department
KOTI LASKEKOON
PERUSTUKSEN!
i\Oi 1 l<is!\i e pt • usi 111 10 aist n
ihmisen tvilevaisuudelle. .M mka
lam Ml (»11 koli ^1 uimoi^i K^I ih
mmeii l i t l e e . : N v.kvaikai.ia kyllä
on peiusteitu Koi i k . i s \af us\ I K IK
i\'skin. josia ei \'oi m u u t a . , kuin
\\\ \ ,ia sanoa ^ill 1 Kaunl^ ja oikiM
on ^ lulist \ ks('u l a i k o i t Us r.sittl-iiii.
i ludeltiaii Kt)l i k a ^ \ a t i i k s t ^ s ia
kokous la pililal ila i s i i u k s i s va
Alutta so\c U e i . i a n k o naita asioi
ta ja tai koit uksia koti j i IRM ho
eiauuhi ])jiiiin' K o d i n tuhsi k a s -
\atuk>ensa alkaa alus. a . mm
l a i ) M s l a . r\lutra m i t e n k ä k \ kf
ne\at jn i)\st\\at n\ k \ i s c t Aan
hemmat k<is\ attamaan lapsiaan
kun itse en. i r ob saaneet mm
kaanlaista kotikas\ atii^ta ' S i l la
|0 Mio^ik'\mnienia 011 koti koko
naaii Ivon vt laimin histen l.as\a-tuk>
en. Ih MU mon(^^a ko(l'^><i
JO MiosikMnmenia (ui ll<ma>^tettu
\asikk, i i n ja \ai^.iin kas\a1u^t<i
ja ](ilosiusta mutta l<i!)set o\at
HANCOCK :: MIOH
--Perustettu v. 1874.—
Varat }li $3,000,000.00.
. Kirjoittakaa raiomeksi; meillä
on kun-s:i suomalai.sta liikkeessäm­me.
tir
MI (> t' I k a s.\- a a s o mm o 1 sik s i ku 1 n
]u(ui!() 1):' .on kasvaUaniit. Kul­ta
; it \ <!> sat j<i \ as?l\<it, mutt.i Ir
k,ii-( t laiisct ai\<m inenestd
alkaen 1 u l i s i kodin lapsen mie­li
i n islutl,i,i Oli ( udentunto, saa­lin
.1 i i i i to ja kuiinioituksen tuir•
^illa s 011 meikillmen ''rus"
u |o!ia luilta kaikkia puut',
. ja iinn. o n . e t t a jolta näistä
n,^lsUlll^^l^t<l pllUttuU v l l t ä,
\ . [»uiitriui 111 voskin toista.'
imonien. iliniinen.. on kylmä,
siuilimaton, sieluton, - tunteeton
mohkahj.. ]oka . e i ' ketaaii tottele,:
( I lvi laa.i kuiluina (ika ketaan
kiinni:o[ia. Alli. on perheen sie­l
u . Nen vmpaiMllakojvO perheen
(lama iivoiii siHa jjeiheen isa
usMiiaias^a tapauksessa kantaa
nnn sanoak^mlmc ekiman ras*
kaauipa.i taakk. in eika luin aina
voi rolia.-.lastensa keskuudessa,,
niinkuin am jonRa askeleita
l a i«s' kehclosta suurilla .silmillään
]() iiiuiitaiiian Jniukaudeii: vanha"
na ^eura<. Suni 1 X.ipoleoii, joka
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
i
i
A V
m,
rähettäessänne ottakaa huomioon, etltä allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksad aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
:KUHSSI ON TÄNÄÄN I
m m
m
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita, Sälikötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25e.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
^•
Av
PORT ARTpUR^ ONT^ CANADA.
« k
A,
1
li
I
I
I
1 f - •
• u
f
s
f.
i
m -
i
I
II
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
JK -