Canadan uutiset, September 8, 1921

              ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
l i
• f-l:-
Vi
' CAyia>AN TJUnSET. P O B T ABTHUB; ONT.: CANADA. Torstaina, Syysk. 8 p. 1923J • SIVU S
tustja tästä tärkeimmästä ja suu^ viljelystä tai sen sivuelinkeinoja, kaikkia niitä vaatimuksia, joita tyä luokkayaltaa, jollaista lusto- si päämääräkseen rajoittamatto-; ovat eläneet sitä maailman alusta
rimmasta tehtävästä.A Mutta vaik- toiset taas tahtoisivat ansaita lei- V:Oidaah' asettaa palaavia siirto- ria tuntee ainoastaan poikkeusta- man yksinvallan- toteuttamisen asti, eivätkä näy sen viisaammak-ka
niin onkin asian laita, niin sit- pänsä harjoittamalla sitä elinkei- laisia varten perustettavalle neu- Pa^^sissavalloittajakansojen, ei l^aikissa maissa, proletariaatin Mahtipontinen tans-tenkin
hflrioitns in tftttiimiis noa: tenkin harjoitus ja ^ tottumus iota ODoi- vontatoimistolle. ai- milloinkaan saman kansakunnan
mei-kitsevät myöskin sangen pai-joi^.
Lyhyesti sanottuna: naisia
harjoitetaan ja -h.eit|ä
asti opetettu kodin tehtäviin
nemmän kuin miehiä.
Jos teillä, äidit, ^ on tyttöjä, niin
tietysti te pidätte huolen siitä, et­tä
heillä on nuket ja että he nii­den
kanssa ahkerasti leikkivät.
Ja se on aivan oikein. -Taitava,
viisas äiti voipi monet opetukset
noa, jota ovat Amerikassa oppi- vontatoimistoUe. Sellaisen ai
neet. Samalla kun ilolla todet- ka^nsaamiseen on kylläkin ryh­t
i i n , ' että tällaista halua on ole- dyttävä ja kuuluu S2n seikkape-saman
jertamisen ja tasavaltojen kukis-: kalainen kuuluu samallaiseen
keskuiidessa. Ennen kaikkea em- tamisen. — (Kukaan ei sellaista joukkoon. Onko nyt .sitten hänen
me tunne Venäjän tapaista esi- mahtia pitäisi kansainvälisesti kansalleen kuniaksi, kun hän sitä
on näihin] massa, samalla käsitettiin entises räisempi suunnitteleminen sille merkkiä^ jossa tyrannivaltaolisi^^b vaUiöna. Kaikki tällä taVälla edustaa, eipä
titäviin e- tä kokemuksesta sangen tärkeäk- valtion komitealle, joka siirtolais; riistänyt muutamilta kansanluo- vaatisivat sen kukistamista va- Tämä nyt sitten piti oli
sii että aijottu sijoittautuminen asioita varten on asetettu.
toimialal.l e Suome, s,s a„ .t a.p ahtuu a-| I Kuitenk, i. n voitance xt o•is t^n i•s eKi S•i sianpraaisille mahdollisimman so- ^ ^ . .,»..,,
veliaalla t, avalla. Mnro m•, j•o k1a en- tulla toi.m...e en .. ed,e ll.a raainilui UoM i l•a -
, ,. ^ , ... valla. Nimpa kehoitan kaikkia
nen tuh Suomeen aikoön- tänne ^ ^ > - M ^^
jäädä, palasi pian takaisin, tan-Amenkan suomala.sm. /.tka a,,
ei saanuit. eilä"m^ä"ä-n sä järjesZte^t.y k1 si• iktosevlalet eans etstuoap ivSauaov^ neeelinn k.leai neotns ivjäat
vaan.
kilta heidän alkeellisimmat oikeu li.stuksen ja ihmi^/Tden nimessä, todistus kieltolaki-elämästä Suo-tensa
omaksi edukseen. Niin e- ]\Iutta Nieuvos1;o.V.jnäjäu kans- messa. Mutta loisen hengen
esim. (Nieuy.-Venäjän valtiosään- sa ' icka
nön 3 'pyk. sanotaan neuvostoval­tion
tarkoituksena olevan
sista eli myönnytyksistä hyvin >^
tärkeäksi. , Kaikki nämä liikkeet
edellyttävät sangen suurta kau­pungin
katujeii käyttäinisoikeut-;
ta. Ei ainoastaan itse katua tar­vita,
\^aan myöskin tarvitaan kai­vaa
katujen, alle. joJitoja. ja maan­alaisia
rautateitä ja ilmaan katu­jen
päälle rakennetaan ilmarau-tateitä,
sähköjohtoja y. m. Kun
möttomastviiujertäa riistäjäluö
ka.'* Nämä sanat eivät ole osoit-1 tehneet oikeudellisiin edellytyk- kuvauksia, ja kertoa ettei toki
tässä leikissä tytöilleen antaa, niin, että olisi täällä voinut tulla tautuneef ainoastaan teoriaksi,' siin perustuvia " valtiosopimuk-'
Tvtöillohän nukl^ien kanssa leik-' toimeen ja viihtyä. Useinkin on ^oim.^eniuion iiiai^^^^^ vaan ne sisältävät "julman todelli-1 sia." - (U. A.) ^
kimincii on niin luonnollista, tähän viihtymattömyyteeri iollujt
Mutta minä kysyn: Miks'ei se syynä sopimaton sijoittuminen,
sovi pojille? Tämlän kirjoittaja joka johtui olojen tuntematto­muudesta.
Tämän vuoksi siirtolaiskokous
katsoi tarpeelliseksi ,että hallitus
leikki nukilla vielä sangen myö-
Jiään, enkä häpeä sitä nytkään
sanoa. Ja vielä arvelen, että tus­kinpa
tätäkään kirjaai kirjoittai­sin,
jollen siitä päästä näitä kas-vatusasioita
olisi alkanut. —
Muistan vielä, kuinka monta ker­taa
minulle omaiset ja vieraat sa­noivat:
"Njoin suuri poika ja
leikkii nukkien kanssa, mikä mies' män päätöksen johdosta ollut
sinnstal tulee?"—^ Ja samanlainen neuvotteluissa erinäisten hallitus-nallisten
työnv.älityRtonnistojen
puoleen. Viimeksimainittuja toi­mistoja
on m^ m. seuraavilla paik­kakunnilla:
Helsinki (Länsiran­ta
10), Porvoo, Hyvinkää,~Turku,
jl.o;a. srsi.ea stsäaii.s si.i. vat^n eoupvaosn^tua snt^tVao tXon ei•m, i.•.sl ot4.ot.1 kn a, PImonn,a , RaTLu amhati,, T.axK mro pltjik e are, , H.iTiaaTmm e•ie n.n a-,
ulkomailta palattuaan haluavat Mikkeli, Viipuri, Lappeenranta,
. . . . . . . . , , . V . ... 1 Sortavala, Kuopio, Jyväskylä,
jaada kotimaahan ja etsivät itsel- , - rr ^ ^ ^ \T^•
\l een sop,i vaa tXo i•m eenti.u l1o n tiiai•- V.a as, a, P. ie^t ar,s aari, Kokkola, H i ­suutta.
Allekirjoittanut ^ on t.a..- 1 ivieTsk a ij a Oi ulu. i i ^ -v
Jos laitoksen puoleen kaanny- KailijoiMa.
tään kirjeellisesti, • on tarkka an j ä
luottamuksella selvitettävä asian-o
maisen h önk ilön en tiseii to i niin-suuden.
Edelleen tämä valtiosääntö sen
65; \pyk. kieltää kansalaisoikeu-den
kaikilta:
1) jotka pitävät palvelukses­saan
palkkatyöläisiä.
2) jotka kantavat tuloa omai­suudestaan
korkona tai -muuten
sekä niiltä, jotka ovat kauppiaita
tai välittäjiä.
RAITTIUSTIETOJA STOMES-TA
JA MUISTA MAISTA.
henki vallitsee nyikinJ Tapasin jäsenten: kanssa, jotka ovat y-äskettäin
erään oppineen miehen, leensä pitäneet puheenaolevaa
joka jutteli 9-vuotiaasta pojas- neuvontaa tarpeellisena sekä ovat
taan. Poika oli ollut mummonsÄ. ilmoitt-aneet olevansa halukkaita
luona ja sieltä kotiin palattuaan; asiaa auttamaan. Kun kuitenkin
hän hartaasti puristeli kotiin jää- -heidän mielestään tätä kesäkaut-nyttänukkeaan
hokien: '/Voi o- ta varten ei voida eikä ehditä • . . ^ . . ..
, , 1 . ^ .. , , . , . kysymyksen ratkaisemista varten
ma rakas nukkeni. Isa sanoi lei-1
killään: l"Eiväthän pojat leiki uiistoa, sopiAneuvonta tällä, alal-'
Ja toistaiseksi yhdistettäväksi
laitoksiin, jotka jö valmliha työs-kenteleyät
samantapaisilla aloil­la.
Sellaisina;; tulevat
EnglantUaisct lehdet valittav
juopi^oiiden suurta iisääh^^
maassaan. Se osoittaa taipumus
ta koliota . samoihin numeroihin
kuin ennen inaailniansotaa. > V.
1914,vpidätcttiin siellä : 183,828
3) kirkon edustajilta ja vir-1 henkilöä juopumuksesta. V. 1920
oli vastaava luku 95,763 eli siis
Nieuvosto-Venäjän valtiomiio.
don .10 pyk. iletään kuitenkin sa•
, ... , . „ ., noa, että neuvostovaltio on ''Ve:
nan laatn, myoskm ala jolle a.- työväestön vapa.
,,otaan antautua, kumka pal.,oii ^^j^ji^jj^^^ „ y^^,,
varoja olisi hanketta varten kay- „3t,^,,„„„_ ^^^^^
tettav.s.sa seka„yleensa kaikki -.Venäjällä olevan" eikä "Vena:
• j ä n ' N ^ ä i n , ollen omaa. jokainen
ulkomailta Venäjälle -saapuva
seikat, jotka neuvon antamista ja '
kysymyksen rati
ovat tarpeelliset.
nukkien kanssa.". Voi mikä pet­tymys
kuvastui.: pojan silmistä!
Mikään leikki ei tahtonut luistaa
ja illallakin oli hyvin ikävä. Sil­loin
mummo tuopiä nuken sän- seen asutushallitus ja sosialihallv
kyyn, mutta poika v'astaa kätke- tuksen työnvälitysosaston alaiset
rasti: * * Eivät pojat leiki nukeil- kunnalliset työnvälitystoimistoin
la.'' Kunnon isä teki karhunpal- Nie Amerikan suomalaiset, jot-veluksen
"pojalleen ja kodilleen. ka haluavat ryhtyä viljelemään
Kun toisinaan pikku poikani in- .maata, voivat kääntyä asutushal-nostuvat.
leikkimään nukkien lituksen. puoleen (osoite Helsinki,
kanssa, miten iloinen olenkaan.
Niin pojat, sillä lailla! Isä ostaa
uuden nuken vielä. Mutta silloin
koko poikakuovp vastaa miesmäi-sesti:
' • E-i-i-i nukkea ! Osta he­vonen,
jun\ia, automobiili j a sota­miehiä!
— Eivät sovi nuket po-
Korkeavuoren katu 21). Tämä
keskusvirasto johtaa m. m. uutis-asutuksen
järjestämistä valtion
maille ja on sillä parasta aikaa
käynnissä eräiden maiden asutus
^luhoksessa Oulun läänissä. Mut­ta
myöskin henkilöille, jotka ha-j
i l i c ! " — Minusta ne sopivat jaMuavat asettua maanviljelijöiksi
ONKO NBOTOSTO - VENÄJÄ
KANSAINVÄLISEN OIKEUiS-KÄSITYKSEN
MIIKAAN
VALTIO?
On ollut mielenkiintoista nähdä,
kuinka N:euvosto-Venäjän vähi­tellen
on onnistunut solmia sopi­muksia
useiden muiden valtioiden
kanssa. E pä röiden. i j a i k ää n kuin
häveten kapitalistiset valtiot ovat
näitä sopimuksia . salassa hiero­neet
ja kun taloudelliset olot vih­doinkin
ovat voittaneet periaat­teellisen
näkökannan, on sopimus
tehty. Vielä tänä päivänä ei ku­kaan
n ä is t ä V a 11 i o i s t a o 1 e h a l u k a s
tunnustamaan Nieuvosto-Venäjää
proletaari venäläiset kansalaisoi­keudet.
Tässävkohtaa meitä kansainväli­sesti
oikeudellinen loukkaus.Sillä
kansallinen kuuluvaisuus johtuu
syntymä- ja kotiipaikasta. Käsit-täessään
Venäjällä oleskelevan
ulkomaisen proletaarin kansalai-sekseen
neuvostovalta loukkaa
muiden valtioiden esivaltaoikeutr
ta. ]\Iutta neuvostovalta ei rajoi­tu
vallankäyttööni ainoastaan 0-
mien rajojen sisällä, vaan ulottaa
sen ulkomaillekin niääräillessääii
ulkomailla olevien työväenjärjes­töjen
toiminnasta ja myöntäes­sään
näille varoja erikoisia tehtä­viä
varten ja asettaessaan niideri
johtajat.
Mutta vieläkin tuntuvammalla
hyvinkin sopivat. Niidenkin maan muihin osiin, voinee tämä. de jure. . ta valla. iNeuvostOrVc^näjä loukkaa
kautta pojat tottuvat kodin aska- virasto, asettueiv yhteyteen, maa-^ Onko tähän epäävään kantaan .toisten' valtioiden esivalta-oikeut-reihin,
aition toimiin ja kasvatus-' taloushallituksen kanssa, antaa sitten riittävästi syitä? — On kyl- ta. Valtiosäännön 2 pyk. niin.
tehtäviin, ja myöhemmin on heil- arvokkaita neuvoja.
le itselleenkin siitä pelkkää hyö­tyä.
Pitäkäämme siis huolta siitä,
että pikkupoikamme saavat leik­kiä
myöskin nukkien kanssa.
(Jatk.y
NEUVOJA KANSALAISILLEM.
ME, JOTKA AIKOVAT MAT-KUISTIAA
JA| JÄÄDÄ
SUOMEEN.
lä. Nieuvosto-Venäjää ei voi kan- ' ^riistäjäjoukoii ärmöttömfil^^^^^^
sainvälisen oikeuskäsityksen mu- jertamisella" tahdotaan johtaa
kaan pVää valtiona!—— "sosialismi. • voittoon;: kaikissa
Kansainvälineii oikeus asettaa maissa.'' Nieu vpsto-Venäjä siis a-kullekin
valtiolle esivaltaoikeu- settaa toiminnaneen raajoja teli-'
den. Jokaisella valtiolla on alu- täviä sen omien rajojen ulkopuo-eellaan
oikeus ylimmän -vallan lella. Saniassa pykä ilmais­käyttöön.
Tämä oikeus edellyt-1 taan tämä tarkoituspörä vieläkiti
tää, että se kansainvälisissä suh- selvemmin:'•Taistelua on yjat-^
teissä i molemminpuolisesti tun- kettava siksi, kunnes kansainvä-henkilöille,
jotka' nustetaan. Niinmuodoin on kun- linen työväenliike lopullisesti on
N.e henkilöt taas, jotka halua­vat
etsiä toimeentulonsa joiltakin
muilta aloilta, voivat neuvoja
saadakseen kääntyä kunnallisten
työnvälitystoimistojen puoleen.
Niäillä laitoksilla, joita on^ maan
kaikissa tärkeimmissä kaupun­geissa,
on varsinaisena tehtävän
nään kyllä vain työpaikkojen
hankkiminen
haluavat ruveta toisen työhön,
mutta ne eivät kicltäyne palvele­masta
sillä asiantuntemuksella.
moista elämää vietä kuin pieni
murto^osa,-^ Vieraan, ja Juuti­laisenkin
pitäisi muistaa eduk­sensa;
esiintyä vieraan kajisaii
keskuudessa, j a osoittaa kunnioi­tusta,
sen lakeja kohtaan.
Eräs espajalainen ministeri
Cambon on käyässyt Suomessa.
Hänen väitöksensä mukaan espa-nialaiset
eiA'ät ollenkaan voi kä­sittää
kieltolain tarpeellisuutta.
Jos 'Espanjassa joku virkamies
tuksia varten saada kauj)ungin;
neuvostolta tahi erinäisissä tapa-uksissj|
i valtion lainsäätäjäkun-nalla:
myönnytyksen tai oluoJkc/.-
den muodossa.
Sehimoinen oikeus; liikkeen har-;
joittamiseen : ylcishyödylliselhl
laitoksella on jokaisessa- vähän­kin
suuremmassa kaupungissa ta­vallisesti
llyvin arvokas. Yhtiöt.
joille semmoinen oikeus myönUR-tään,
sijoittavat usein hyvinkin
s u u ria ral i a m ää r i ä; 1 u ri i n 111 o i si in
lait oksi i n j a s a a vdi m o n o st i t a -:
vattomia voittoja. Niiden etuoi­keudet
sulkee kaikkinuuit l i c n k i -;
löt ja yhtiöt kilpailusta.; Sitä
esiintyy juopuneena, menettää
vain puolet.; ^Sotavuosina,pieneni iiän.yksinä
tämä luku suuresti. V. 1918 oli muu kansalainen kaikkien luotta-1 ^"^^'^^^^^ kaupunki kasvaa,
se vain 29,075. Miljoonia nuoria muksen ja kunnioituksen. Senpä ^^^^^'^ myöskin etuoikeuden ar-niehiä
kutsuttiin silloin lippujen vuoksi meillä ei näekään juopu-mpärille
ja kaduilla oli- vähem-^nutta eikä kieltolaki saattaisi tul-nän
poliiseja, jotka olisivat juo- ]n kysymykseenkään."
puneita korjailleet. Sitäpaitsi Tästä päättäen olisi Espanja ai-annettiin
kielto määrätunteina van raitis maa. Hyvä on, jos niin
viinan myynnistä: ja anniskelus­bu;
Muttasitä vX)i\ja saa-epäillä;
ta. Nyt ovat nuoret miehet ja , Espanja oli Amerikan löydön jäl-poliisit
palanneet takaisin, mutta keen suuri ja mahtava valtakun-säännökset
anniskelusta jatku- ta. Kultaa tulvasi sinne uudesta
vat. Miksi ne nyt eivät auta? ky- maailmasta kuin santaa. Mutta
syy eräs lehti huolestuneena, miksi Espanja kukistui.' llisto-vol.
Kumminkin ou tuommoisia
etuoikeaksia| suorastaan lahjoi-
''Siksi, sanoo lehti, että-nyt on ^a kertoo, että sen vaikutti ylel-enemmän
spriitä kuin sodan ai- ijneu elämä, jonka suunnaton r i k ­kana
ja ihmisillä on taskuissaan kaus taasen synnytti. Ylellisen
enemmän rahaa. Sitäpaitsi vaa- olämän kanssa käy juoppous käsi
tivat kaikki sodan aikana itsel- kädessä. Emme erehtyne, jos sa-.
tään uhrauksia, mutta nyt muka nomme ,että espanjalaiset joivat
ei tarvita niitä. On ymmärrettä- valtakuntansa kumoon. Jos ny^
vissä, että sodasta-palattua vä- kyiset spanjnorit oviil i s i ä n sä
hän hummailtiin, mutta tämän ei viisaammat, .niin byvii un. Lais-saa
jatkua ilman määrää ja ikui- kuutta ja köyhyttä siellä kuitcn-seti.
- t)ihrauutuvaisuus ja pidä ttä-väisyys
ovat rauhan aikana yhtä
tärkeät.kuin sodan vuosina,":
; 'Tähän tulokseen tulee lehti.
Jos Suomessakin olisi viinakau-si
yhä, kapakoita nurkka nurkas­sa,
niin kuinka paljon nyt juo- juiveja heillä" ole kuin meillä poli-kin
kuuluu paljon olevan
siinäkin on viinillä aina jokin o-s
u u te n s a V ä e s t ö n p ä ä a s i a U i s e t
huvitukset ovat:; hiirkätaistelut,
tanssi, soittO: j a korttipeli, "sanoo
eräs tietokirja.. E l siis sellaisin
tettu pois/joko ymmärtämättö­myydestä
tahi välinpitiimättö-myydcstä
lalii kaupungin val-tuusmiesten
suorastaan rikollisen
menettelyn kautta ja ;sangen vä­hän
hi^omiota on pantu niihin eh­toihin,
joilla yksityisten yhtiöi­den
on sallittu noita yloisiiyödyl-lisiä
laitoksia haltuunsa saada.
• Nykyään koittavat, kauiningit.
jo ei 1 ein m än k n in ennen va Ivoa j a .
sää n nosteli ä n i i t ii e h t oj a, • .j o i M a
etuoikeuksia: myönnetään.. Taval­lisesti
vaaditaan, että etuoikeuk­sia
ei anneta piteinmiiksi ajaksi'
kuin .15 tahi 20 vuodeksi, että .ne
myydään korkeimmalle vahavu-r
a 1 s el I e ta r j o o j ali e s o k ä et t ä . j o Ie u
miiilrätty summa tahi joku mää­r
ä t ty prosentti liikkeen icokonais-tuloista
suoritetaan vuosittain
kaupungin • raliastoon.
Niiden .ehtoji?n lisäksi, .joilla
y k s i t y i si 11 e yh t i ö i 11 e i n y iinn e t ä ii n
ettiJ'iiooiilk euksia 1 iikkeen liai'joilta-miseen
yleishyödyllisellä lait-ok-ta
i si n ka an ? -S i k s i t ui i k i -."^ to 1 a k' i joismaissa: urlieilu, laulu-, soitto
-ja raittiusjuhlia. — U. A .
kin valtiovallan rajoitettava toi-; ^kukistanut ;käpitaailiri ;vallan:^
mi- ja määräämisvaltansa oman 'Kysymyksessä on siis valtio
maansa rajojen sisäpuolelle — e- valtiosääntönsä mukaisesti ni­mitä
niillä voi olla, myöskin sei- dellyttäen, että ei ole kysymykr menomaan omaksuu tehtäväkseen
oikeaan aikaan.
Eräs ranskalainen . kauppanui- _
vos on neuvonut suomalaisia KAUPUNKIEN HALLINTO J A ' " ^ ^ ^ ^ ^ '^'''^'^ ^'^'^^^^'^
s eli a, s isii 11 ä \' ä t u u de m m a t e tuo U
k e u s m y ö n n y t }• k s e t t a \ • a 11 i s e s t i
.my Ösk in. jn ä ii räy ksi ä. siitä, et lä
Helsingissä piletj^n siirtolais-kokouksen.
puheenjohtaja inaist.
Akseli ; Kauanheimo kirjoittaa laisia henkilöitä, jotka itsenäisi-.sessä sotatila,
seuraavia neuvoja, jotka ovat nä yrittäjinä haluavat asettua nii
Jiyödyliisiä täältä;jSuomeenaiko- den toimialueelle. Sosialihalli-luksen
työnvälitys osasto on juu­ri
erityisellä; krertökiTjeellä ke-'
ville kansalaisillemme:
•r Siinä ;siirtolaiskokoukses.'?a,jor
ka Helsingissä • pidettiin heti ^ sen
jälkeen kun Amerikan suomalais­ten
tämänkesäinen retkikunta
saapui, huomautettiin, että on u-seita;
Amerikasta tulleita, jotka
aikovat jäädä |kotimaahan ja et­siä
itselleen toimeentulon tilai­suutta.
Toiset heistä haluaisivat
sijoittautua harjoittamaan maan-päämääriä,
joitten toteuttaminen
v.Mitä on tässä isuhteessa sanetta- edellyttää toimintaa ja määrää­vä
Neuvosto-Venäjästä ? — En- mistä toisissa maissa rauhallisten
,simmäiseen kohtaan nahcTrs.se suhteiden vallitessa.
vaatii ennen kuulumattomalla an- Mitä tästä on sanottavaV — On
hoittanut työnväliystöimistoja o- karuudella ja julmuudella oikeu- JPtenkin selvää, että iNieuvosto-soittamaan
kaikkea mahdollista -tensa hyväksymistä. Sitävastoin ' Venäjä-^ koettaa peittää kasvonsa
avuliaisuutta niille Amerikan' sej rikkoo uudenajan kulttuurin jonkinlaisella valtionaamarilla.
suomalaisille; jotka neuvoja saa­dakseen
kääntyvät niiden puo­leen.
Puheenaolevat virastot ja lai­tokset
eivät suinkaan pysty ny­kyisessä
muodossaan täyttämään
Älkeellisintakin vaatimustaan vas Todellisuudessa tuon naamarin ai
taan, että korkean esivallan alai- la piilee mahti, joka tähtää voi­sia
kansalaisia on kohdeltava in-' makkaan ' iskun ; jokaisen muun
säästäväisyyteen, ostamaan laar-dia
ja .myymään voin ulkomaille
y. m.)'^sopivia" neuvoja. Paljon
turhia tavaroita ine tuotamme
inuista maista. Kuinka paljon
sieltä tuotaisinkaan nyt alkoholi­juomia,
jos: ei olisi kieltoa ole­massa
? Markan kurssi olisi tie­tysti
vielä huonompi, silä rajaton
alkoholin kulutus vaatisi kym­menkertaisesti
lisää muitakin
n au tiu t o a ine i t a. O l ka a m me
vain kiitolliset, että kielto on!
YLEISHYÖDYLLISET
LAITOKSET.
Ylleishyödy liisillä 1 ai 1 oksil la tar-koitetaan
tässä kaikkia niitä -t^eT
ollisuIvaloja, jotka • hankkivat
kaikille välttämättömiä ja kaik:
kien käyttämiä tarpeita. Jokai'
sessa kaupungissa on semmoisia
yleishyödyllisiä laitoksia, kuten
vesijohtolaitos, sähkö- ja kaasu-
^^^^ laitos, raitiotiet ja likaviemärit.
Jokainen kaupunkilainen on mitä
himillisesti ja .samalla tavalla.-
Neuvostovalta edustaa tässä suh­teessa
äärimmäisyyteen kehitet-t'"
"
i
•.•->
Suuret valtamerilaivat lähtevät:
Canadian Pacificin "CORSICAN.'.' Montrealista syyskuun 9 p:vä
Valkean Tähden "MEGANTIG" .;.;:........MonteTaliata syyskuun 10 p:yä
Canadian Pacificini "EMPRESfS OP BRITAIN". .Qiiebecista syyskuunko päivä
Cunard Anchor-Donl . "SATUENIA" Monteralista syyskuun 10 pnrä
Canadian Pacificin "TUNISIAN'-' Monteralista syyskuun 10 p:vä
Canadian Pacificin "VIÖTORiAN" ]. Mi^ntrealista syyskuun 16 p:vä
Canadian Pacificin '•VEDIC'.' Montrealista syyskuun 17 p:vä
Canadian Pacificin .'"METAGAMA" . . . . .... BflUÄitrealista syyskuun 17 p:vä
Canadian Pacificin /'MELITA" ,..........Mphtrealista syyskuun 23 p:vä
Valkean Tähden ".OÄNAI>A" ..... Montrealista iskuun 24 p:vl
Canadian Pacificin ''EMPRESÖ^b^ raÄNCE»'^ Qu^becfata syyskuun 24 päivä
Cunard. Anchor-Don " OASSANDRA " Montrealista syyskuun 24 p :vä
Canadian Pacificin "MINNEDOSA" . . . . . . . . . . . Montrealista syyskuun 30 p:vä
Lähempiä tietoja pilettien hinnoista y. m., matkoja k^^ antaa joko suul­lisesti
eli, kirjeellisesti yllämainittnjeii linjojen suomalaiaen edustaja Canadassa ^
valtion valtasuoneen. Sen ohjel­ma
sisältää -kohtia, jotka sisältä­vät
kehoituksen kansalaissotaan.
Onhan valtiosäännön sanamuoto
tarpeeksi selvä. : Sanotaanhan
' suurimmassa: maarassa ruppuvai-
• Pikku-uutisena kiertelee Suo- nen näistä yleishyödyllisistä lai-jnen
lehdissä seuraavanlaatuinen toksista vedensaantiin^: yalaistuk-nerontuote:
'^'[Pj] seen y. m. nähden ^^'^^ jg^^j-^^j^^^^^^
'•Buotsalainen kuvaus kieltola- luonnollisesti pidä korkeista kaa-kimaatsa.
R u o t s . " Appef-leii- sulaskuista ja katuvaunumak-den
viimeisessä numerossa kuvai- suista. -
lee nimimerkki ''Traveller" vai- Kaikesta tuosta huolimatta on
kutelmiaan Suomessa-käynnistä, veden^ ja vieläkin - suuremmassa
Eniten kiiniiittivät' suomalaiset' miiärässä kaasun, sqhkön j a raitio
hänen huomiotaan väkijuomaky- tieralvelul'sen iiankkiminen ai-symyksessä.
Tästä antaa hän m.
m. seuraavan
sen:
van viime aikoihin saakka jätet;^
sattuvan kuvan k- ty etupäässä. y ksi t y isten y rit t eli-äisyyden
asiaksi. Yksityiset yh-pääomakoi-
lcoa, on määrät ty ; ett ä
h ai l i tu ksel 1 a o u o i K- eu s va 1 \' o a, o t-tä
kaikki: lisäpääoma kiiytetään
parannuksiin ja;laajennuksiin ; e.t
tä maksut, kuten esimerkiksi;
ka asusta j a rai tiotiema ksutv eivä t
saa nousta sovittua määrää kor­keammiksi
;. että yhtiiiu ou työ-miestensä
palkkoihin ja työpäi­vän
pituuteen nähden noudatet­tava
ctuoikeussopimukseu määrä-
I yksiä ; että yhtiön on alistuttava
erinäisiin kaupungin . katujen
käyttöä . ja korjausta "koskeviin
määräyksiin j.n.e.:
Kysymystä kunna 11 isesta vOmis-tusoikeiidesta
yleishy ödy 11 isiiii.
on vi i m e ai k p in a s a i ir
gen paljon pohdittu. Onko yksi­tyisten
yhtiöiden sallittava omis­taa
niin arvokkaita teqllisuudcii
aloja, jharjoittaa niillä liikettä ja
ansaita suunnattomia summia ra­haa
vai: onko kaupungin.itsensä
omistettava ne ja harjoitettava
Vapaussodan muistojuhlani- tiöt ovat saaneet hoitaa ja omis-esim.
89 pykälässä':- • ^Kaikkien 'suuksien aikana olivat kaikki
maiden proletaaritj yhtykää!''
Suoraa puhetta! Mitä johto­päätöksiä
teemme edellisen pe­rusteella
?
Helsingin ravintolat tungokseen
täynnä yleisöä. Pirtua juotiin
kaikissa pöydissä, mutta pullot o-
- Nteuvosto-Venäjä ei livat - - lattialla tai sitten tas-ole
kansainvälisen oikeuskäsityk- kuissa. Siinä ravintolassa, jossa^
sen mukaan mikään valtio. Se*to- minä vihdoin sain pöydän, oli
sin käyttää valtion muotoansaa- myös eräs tanskalainen. Tämä
taa noita yleishyödyllisiä laitok-niillä,
liikettä? , . . "i
Kunnallisen omistusoikeuden ..
vastustajat väittävät,, ettei nnn
suuria 1 iikeyrityksiä voi virka-sia.
Veden hankkimiseen näh- j valtainen kaupunginhallinto köi­den
on kumminkin viime aikoina taa ja että ainoastaan yksityinä
pyritty yhä suuremmassa mää- liikeyrityksinä voidaan niitä har-rässä
kunnalliseen omistusoikcu- jöittaa tehoisasti j a liikemiesmäi-teen.
Useammat kuin puolet Y h - ' sesti. Kunnallista omistusoikeut-dysvaltain
kaupungeista omista- ta sanovat he, käyttäisi -vallassa
vat jo .omat. vesijohtolaitoksensa ole.va poliittinen puolue omien
: u s I) e r i e n s ii . e di .s t ä m is e k s i
että liöidettaisiin huonosti
vuttaakseen tarkoitus-peränsä mu ^ kutsui luokseen tarjoilijan ja ja suuremmista kaupungeista ai- tarkoi
kavammin. Sen vallanpitäjät pi- pyysi pullon viskyä, minkä' hän noastaan aniharvat ovat' riippu- ja liik
tävät itseään maailman vallanku- myös sai! Tarjoilija-asetti pullon vaisia yksityisistä vesilaitos-yri- ja jtuhlaavaisesti.
motlksen johtajina. Niin kauan lattialle pöydän alle^ mutta sil-:tyksistä. Kaasu- j a sähkövalolai- . Kunnallisen omistuoik.euden "~
kuin valtion ulkonaiset puitteet Idin suuttui tanskalainen. ' tokset ovat vielä ainoastaan vä- puolustajat? vastaavat, että tuh-suovat
heille kansainvälisissä suh — Onko tämä suomalaista tar- ^ hemmässä määrässä kaupunkien laavaisuus ja turmcltuneisuus
teissä suojaa^ käyttävät ho niitä. I joilu^? Pullo pöydälle ja nope- omistamia.' Raitiotiet ovat vielä kunnalliseri| omi?tusoikeuden va]-
Onhan valtiona'^ helpompi pet- asti! melkein järjestään yksityisiä yri- litessa ' ei voisi mitenkään olla
tää herkkäuskoisia eurooppalai-j Pyyntö täytettiin, mikä herätti tyksiä. Ainoastaan muutamat suurempi ikuin mikä.nyt valiltspe ' '
sia. : . ! huomiota ja monet ka^tseet suun- kaupungit, kuten esimerkiksi etuoikeuksia myönnettäessä jä ; '
: Kuten edellä on- huomautettu,' tautuivat tanskalainen viskypul- San Francisco, omistavat oman miitä käytettäessä; että yksityiset
el tämä ainoalaatuinen M valtio" loon. Tanskalainen nousi ja raitioverkkonsa. yhtiöt ovat sekaantuneet politiik-valtiosääntönsä
mukaisesti rajoi-; huusi niin että koko^^^^^h Oikeutta rakentaa yleishyödyl- kaan suuressa määrässä ja että t
lisen laitoksen (Public Utility) ja turraeltuneisuus kaupunkien hai- y--i.:v
harjoittaa sillä liikettä sanotalan ;lirinössä sangen suuressa määräs- . •.,r;
tu vallankäytössään omien maan-. Jfaikui:
tieteellistei| rajojensa sisäpuolel-» —Kaikki pullot pöydälle!
, le, vaan pyrkii\ ulottamaan käsky-,
valtaansa yli koko maailman,
jossa se tahtoisi kukistaa entiset
vallanpitäjät. ^Osoittaaksemme
Ja katso — silmänräpäyksessä ^myönnytykseksi eli etuoikeudek- sä johtuu juuri yksityisistä^yleis-
•Ml
ilmestyi jokaiselle vpöj^dälle^ullosi (franchise). Missä veden ja hyödyllisillä laitoksilla liikettä .11.»o nr