Vapaus, November 10, 1921

              Kuimiaa militarismille
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker3 in Canada. Pub-
Jished in Sudbury, Ont., every Tneaday, Thursday and
Satprday. •
Advertising ratea 40c per col. inch. Minimum charge
for single insertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
The Vapaus ia the best advertising medium amosg
the Finnish People in Canada.
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmeni ^^'''^''J^^'}.. 7'"^'! ^^^»^ ^f^ >i«!^^!'
Sudburjssa, Ont., joka tiistai, torstai ja Jauantai. jKunnan.paalJikko, kenraali Diaz ja Belgian yJeisesi-
H. PURO, J- W. SLUP j kunnan päällikkö parooni-kenraali Jacques, mailraan
Vastaava toimittaja. ^lEB^Sfe-j tyypillisimmät militkristit, ovat tulleet Yhdysvaltoihin
— demokraattisen kansanvallan maahan — «seista-riisuuntumis
»>^konferenssiin. Heidät on otettu vastaan
mitä suurimmilla militaari-jublallisuuksiila. Sotalai­vat
ovat ampuneet kunnialaukauksia, sotaväki pannut
toimeen paraateja ja muodostanut kunniakaarteja, so-til^
soiltokunnat puhaltaneet patrioottisia ja miltaristi-sia
musiikkikappaleita näitten militaristien kunniaksi.
Amerikan Legiona, tuo surlcean kuuluisa vallankumouk­sellista
työväestöä vastaan taisteleva amerikaiainen lah-tarikaaiti
«n pannut näille militarigtisille vierailta snu-ria
juhlallisuuksia. NW Yorkin kaupunki jaellut
heille «kaupungin vapausristejä» ja porvarillinen sa-nomal^
distö kirjotellut ylistybiä marski Fochiile,
kutsuen liantä «sivistysyhteiskunnan suurimmaksi soti­laaksi
», kenraali Jacques taas on «Belgian vapautta­ja
», kenraali Diaz «Italian sotilfts-idylli», jaarli-aini-raali
Be^y niinikään on ylisteUiy maasta taivaaseenj
Ilmotnshinta 40c palstatunmalta. — Alin hinta kerta-ilmotulcsesta
75c. — Kuolemanilmotukset $2.00 {mmäto-yärsyista;
60c.'kultakin lisäksi), — Kihlaus- ja avioliitto
Ilmot alin hinta $2.00, nimenmuutosilra. (muuten koin
avioliittoSnotusten yhteydesS |2.00 kerta. — Avioeroil-
Hiotukset $2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. — SyntymäUmo-tnkeet
?2.00 kerta, -— Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
91.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmbtnksista,
joista ei ole sopimnsta, talee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
» $1.60 ja yksi kk. 76c. , . , „ ,
YhdyBvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoh vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75. , , ...
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei talla lanettaiBaan,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Bailding,
Lomc St, Puhelin 1038. — Poetiosote: ^
Box 69. Sudbury. Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiBeen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per­soonallisella
nimellä. ^
J. V. KANNASTOf Liikkenhoitaja,
: Registeted at the Post Office Department, Ottawa, as
«econdclass matter.
Punainen Taloudellinen Internatio­nale
ja Amerikan työläiset
Olemme julaisseet lukuisia Punaisen Taloudellisen
^Internationalen päätöksiä ja julistuksia, tutustuttaak-semme'
niiden' kautta Canadan suomalaisia työliKsiä
kaikkien, roqilten vallankumouksellisten taloudellisesti
-järjeslyneilten työläisten kansainväliseen järjestöön
Julkaisimme myöskin äskettäin pääsyehdot Punaiseen
Taloudelliseen Kansainväliseen. Sisällytämme ne vie
lä tähän yhteyteen., Ne ovat seuraavat:
• 'Punaisen'Amraatti-Iiiternptionalen jäsenenä voi
> -oHa |okaiheii;^yfl|an^^^ taloudellinen
[ luokk§ijat|est9, Jokahyväksyy seuraavat ehdot:
., .•• • i);vtöhnostaa' ja • öhiabuu vaJlankunioukselli-
• • sen luokkataisteläd peria^eet; '
i 2) toteuttaa 'nämä periaatteet jokapäiväisessä
; :taistel(i88a pääpmaaiJ^^
3) 'tunnustaa yhteiskunnalliselle vallankumo­ukselle
välttämSttömäksi kapitalismin kukistami­sen'ja,
proletariaatin' diktatuurin voimaan saat-tajtiinen
ylimenokaudeksi; .
',.£4) tunnustaa proFelariaatin > kansainvälisen ku- '
rijtjä'alistuu sila ' noudaUanlaän;
- 5)Miyväksyy ja töteuUaa Punaisen Ammatti-internationalen
perugtt^van
6) katkaisee kaikki «ilitefens»,keltaiseen Ams-'
I ler^amin .lnternatiorfaleeri;^'t
Kaildki nam mailntan suurimmat mili^arikeisarit on
kuvattu «suurimmiksi kansavallan sankareiksi» mitä
maan paalia löytyy. Nämä taas vuorostaan ovat ylis­täneet
amerikalaista kenraali Pershingia siitä «suures­ta
palveluksesta», jonka tämä teki «sivistysmailmalle»
äskeisessä maailmansodassa.
Eikö olekin iroonista! «Demokraattinen» Amerika
huutamassa br^voota, juhlimassa ja toimeenpanemassa
mitä suurimpiVkunnianosotuksia mailman suurimmille
militaristijunkkereille aseista riisumiskonferenssin aat­topäivinä!
Me voimme jo ennakolta aavistaa minkä verran
aseet tulevat «riisutuiksi» näiden sotilaskeisarien, jaarr
lien ja kreivien sekä imperialististen valtioiniesten
kokoontuessa konferenssiin.
Ruotsin proletariaatti ja Brantiiig:in
hallitus
* .7) 'toimii/i yhtenäisesti % kysy niyksessä^^
V maan v kaikkiöi^vallänkumouksellisten järjestöjen
ja Komihunfs1i^ten^{iuolueiden; kansa kaikissa^puo-
! justÄs- ja '^yokkäystQJminnoissa porvaristoa vas-
• Kuten näemme, ei edeliäolevissa. ol^' mitään sel­laista,
jota ieivät vallankumoukselliseksi itsensä tun­nustavat
työväenjärjestöt voisi hyväksyä. Mutta kui­tenkin
täällä Amerikassa I.W.W. ja Q.B.U. vijvyttele-vät
ja epäröivät liittyä tähän vallankumoukaelHsten
työläisten taloudelliseen kansainväliseen, jopa eräät ai­nekset
ottavat suoranaisesti vihamielisen kalinan siihen.
Tämä vihamielisyys ja viivyttely ei johdu niinkään
paljon näiden järjestöjen varsinaisten joukkojen vas­tustuksesta,
päinvastoin suuri osa näiden teollisuus-unioitten
jäsenistöstä kiihkeästi vaatii pikaista liitty­mistä
Punaiseen Taloudelliseen Inlernationaleen, mut­ta
johtajat ovat taaskin työläisten kansainvälisen soji j
darisuuden tiellä. ;
'y O.B.U:n viimelneh kortventsloni m.tn. käsitteli useit­ten
unioyksikköjen esityksestä ja vaatimuks^ta Punai­seen
Tai. Internationaleen liittymistä. Kieräilevät joh­tajat
tekivät syyksi liittymisen jääväämiselle, «ttei ky­symys
ole vielä muka kypsä joukoille, ja niin pää­tettiin
sitä «selittää». Mutta nyt on kuluhut useita
viikkoja, eikä O.B.Urn virallisessa lehdessä __«OBU Bul-letiinissa
» ole julaistu mitään Punaisen Internationa-len
julistuksia, päätöksiä, sääntöjä tai pääsyehtoja. Jo­ten
näyttää, että O.B.U:n johtajat tahtovat sivi^ttaa
koko tämän tärkeän kysymyksen vaitiololla. Kuiten­kin
konventsionin päätöksen mukaan on asiasta toimi­tettava
erikoinen yleisäänestys jäsenistön keskuudessa.
Kuinka kauan toimeenpaneva komitea viivy ttclee tämän
yleisäänestyksen -toimeenpanoa, on epätietoista. Sen-tähdeYi
olisi joukkojen tehtävä toimeenpanevalle komi­tealle
tiukka vaatimus, että sen on ilman viivyttelyä
laskettava asia äänestykselle. Ja kun äänestyslistat
tulevat ulos on jokaisen vallankumouksellisen unionis­tin
velvollisuus äänestää liittymisen "puolesta, sillä nyt
ei enään riitä vain kansallinen järjestäytyminen, sillä
kapitalismi Qn-^kansainväH<ellä järjc-stäytymiselläaii
mi50clo5*aiuit luohkatuisteluriiUanian k;insainväliseksi. •
. Äskettäin, oikeistososialistiseh Brantingin ipiniste-ristön
hallitukseen astumispäivänä pidettiin Tukholman
komiinunistisen kunnallisjärjestön toimesta kokous, jos­sa
pohdittiin uudelle hallitukselle tehtäviä veiatimuk'
sia. • '•• • - y
Kokous hyväksyi yksimielisesti seuraavasisältöisen
päätöslauselman: i
Auditoriumissa lokakuun 15 p:nä pidetty koikous
kysymyksen. johdosta, mitärRuötsiri työläisten tulee
lähinnä vaatia toimeensa astuneelta'^ isosialidemokraati-selta
hallitukselta ? tekee täten seuraavan julkilausu­man,
joka on esitettävä hallitukselle, ja johon kehpi-tetaan
maan kaikkia muitakin työläisiä 'yhtymään.
Ruotsin työläiset' ovat raskaammassa ahdinkotilas­sa
kuin koskaan ennen viimeisten vuosikymmenien ai­kana,
alttiiksi annettuna kapitaijlin nälkäsodalle, joka
uhkaa muuttaa koko työväenluokan paariasluokaksi ja
joka jo on tuhonnut tuhansia ihmisolentoja ja rauni­oittanut
joukottain koteja, saamatta vaitiovallalta jg
välinpitämättömältä byrokratialta mitään' todellista-apua
hätäänsä, nämä. kun ovat vailla vastuuntulinetta
kansan enemmistön hyvinvointiin ja elinehtoihin näh­den.:
'•.v;;,;,,;: V '\.:.:.'u
Ruotsin työläiset ovat, tämän vaikean aseman aja­mina
rientäneet mieslukuisesti vaaliuurnille jä lakais­seet
pois taantumuksellisen ja työläisille vihamielisen
hallituksen ja työntäneet kaikki porvarilliset puolueet
huomattavasti tflaksepäin sekä valmistaneet tien oikeis-tösosialistiselle
hallitukselk. ' '
Tältä hallitukselta on Ruotsin työläisten vaadit
tava, että sen on proletariaatin suuressa puolustustais­telussa
kapitaalia vastaan oltava työväenluokalle voi-mnllisena
apuna vääntämässä nälkäsodan kertfäaUen
käslälä näiden pahimmat aseet ja pysäyltäifiälla näiden
häikäilemättömän hyökkäyksen: etlä hallitus edelleen
ryhtyy tyÖn ja leivän hankkiiriiseksi nälkäänäkeville
ja työttömille: lyö-.säälimättÖinasti alas taantumuksen
kansalle vihamieliset ja,maalle turmiota tuottiavat suun­nitelmat;
sekä koettaa lujittaa ja edelleen kehittää
työväenluokan vaikutusta ja valtaa yhteiskuntaelämän
kaikilla aloilla. V
Maanantaina, marrasknon 7 päivä­nä
tiili kuluneeksi 4 vaotta siitä,
kun nyJtyinen proletaari-hallitus Ve­näjällä
otti ohjakset käsiinsä ja astui
hallitsemaan. Neljä vuotta takaperin
tapahtui mailman historian suurin
merkkitapaus, tapaus, jonka merki­tyksestä
tuskin vieläkään oltanee
selvillä. Senpätähdcn loomme lyhy­en
silmäyksen ^män merkilUsen, ja
koko kapitalistisen mailman vihaa­man
hiollitnksen hallituskanteen, sen
saavutuksiin proletaarisena halHtuk-aena.''';•
' ; • •.
Keuvostohallitas, kuten sitä edel­linenkin
hallitus astui valtaan yal-laidcnmonkseh
kautta. Neuvostohalli-tosta
«dellinen ballitps oli kokoomus
fydyäenpuoloelaisista ja radikaali-sistelporVareista,
joiden pyrkimykse­nä
et ollut yhteisknimallinen vallan­kumous,
vaan' läilsi-europalaiseen
maiiiin perustuslaillisen porvarival-lan
luominen. Tehtävä ei ottannt on­nistuakseen,
sillä sitä vastassa olivat
inonet syyt, joista suurimpana pa-räillaan
riehuva mailmansota, joka
oli painanut Venäjän taloudellisen
aseman. sellaiseen rappiotilaan, että
se ei voinut keinotekoisesti siitä sel­viytyä.
Kansa näiki suoranaista näl­kää
ja oli sotaan kaikinpuolin kyl­lästynyt,
joten kokoomushallituksen
asema ei ollut ollenkaan vahvoilla
perusteilla. Tämän lisäksi tahtoi se
1 ä n s i-europalaisten imperialistien
kanssa, ja eduksi, jatkaa sotaa Sak­saa
Vaatian.Tässäjiä löydän
kokoomushallituksen s u u r i m m a n
ikompastuskiven. Tiianrie kahdeksan
kuukauden fiikana, jolloin porvaril­linen
.kokoomushallitus hallitsi, oli
muuttunut sellaiseksi, että voitiin
suorittaa yhteiskunnallinen vallanku­mous..
/ •
liokakuun vallankumouksessa otti
vallan käsiinsä työväki ja oh mitä
vaiherikkaimmlgsa oloissa pitSnyt si­tä
käsissään 'neljä vuotta. Kuii työ­väki
otti valtiollisen vallan käsiinsä,
otti se siinä; itselleen tehtävän, jota
ei ollut helppo suorittaa. Olihan ko­ko
yhteiskuntarakenne raunioina,
suureina roniuläjänä, j jä sen korjaa-minenV
tahi oikeamminkin," uudestaan
rakentaminen, uusien kaavain mu­kaan;
oli tehtävä, jossa kysytään ke^
tävyyttä ja tarrtioa.
: Mutta sittenkään, vaikkakin prole-taarihallitus
otti kaikella tarmollaan
tehtäväkseen iiämän suunnattoman
suuren maan rappiotilasta kohottami­sen,
alkamalla uudestaan luomisen,
ei sen annettu sitä rauhassa tehdä,
kutta sitte'nkin. sitä tehtiin. Toisessa
kädessä täytyi käyttöä miekkaa, toi­sen
ollessa 'kiinni kuokan varressa,
Siitlf hetkestä saakka kun työväestö
Venäjällä otti vallan käsiinsä, ovat
sitä ahdistaneet kansainväliset lahta-rijoukot,
jotka eivät voineet sallia,
sellaisen maan kuin Venäjäni piole-taariutumista,
sitäkin suuremmalla
syyllä ijuuri silloin, kun mailman im-läisten
hiestä ja verestä puristaneet
ja omaksi hyväkseen käyttäneet.
' Venäjän työläiset UMcasivat anta­mallaan
esimerkillä koko mailman
kapitalistista riistojärjestelmää ja
siksi olisi proletaari-hallitus keinol-;
la millä' hyvänsä kukistettava. On­neksi
se ei ole tässä yrityksessään
onnistanut, ei sittenkään vaikka sen
avuksi ovat rientäneet kaikkien mait­ten
sosialistipetturit, samat miehet,
jotka ennen vaafatosuussa huusivat
olevansa koko sydämellään työväen­luokan
asian puolesta. Venäjän työ­väki
on ihmeteltävällä sitkeydellään
ja ennen kuulumattomalla ahrautu-yaisuudellaan
voittanut kaikki vibol-lisensaii
vaiklciakin se on saanut näl­käisena
ja rääsyisenä seisoa kivääri
kädessä koko mailman labtarilaamq-ja
vastaan. Täasä uhrautuvaisuo.
dessarja «sitkeydessä Venäjän työväki
onkin antanut koko mailman työväen­luokalle
näytteen kuinka kuollaan
aatteensa edestä. Vieläkö parempaa
esimerkkiä voi antaa !-
Ja vaikkakin Venäjän työväki on
neljän vuoden ajan saanut taistella
sekä sisäisiä, että ulkoisia vihollisia
vastaan, on se sittenkin kyennyt suo­rittamaan
suuren joukon yhteiskun­nallisia
parannuksia/ Emme lähde
tämän lyhyen kirJQtuksen puitteissa
niitä nyt. selostamaan, sanomme
vain, että se työ ei ole vähäarvoinen.
Olisi väärin sanoa, ^ttä Venäjä nyt
on s^alistinen maa ja että pitem­mälle
siinä suhteessa ei voida men­nä.
Meidän on' muistettava, että
asiain kulku ei käy silmänräpäykses­sä,
ei päivässä, kuukaudessa, eipä
edes vuodessakaan, vaan vaativat yh­teiskunnalliset-
muutokset vissin ai-
.Tjansa, päästäksaen lopulliseen pää­määräänsä.
Ja juuri Venäjälläi jo­ka
yksin saa taistella uudestaansyn-hyttämistyonsä
yhteydessä, koko si­tä
ympäröivää kapitalistista mailmaa
vastaan, täytyy kulun tapahtua hi­taasti.
Joudutaanpa ottamaan taka-askeleilta
näyttäviä perääntymisiä­kin,
jotka itseasiassa ovat vain stra­tegisia
liikkeitä, aivan kuin tavalli­sessa
sodassa. ^Ja sotaahan tässäkin
käydään, sotaa työväenluokan ja ka-pitalistiluokan
välillä. Se seikka, että
Venäjän toyerit joutuvat joskus so­taliikkeissä
peräytymään, ei saa mei­tä
huolettaa, sillä sota:kapitalistista
järjestelmää vastaan , voitetaan ja
parhaat tulokset saavutetaan kokei­lun
ja proletariaatin strategian avul­l
a , - . .r-:.,- .• •
?HIIIII«!IIHH|IIIIIIMIHIJHIimillIIIIIIHIimw^
'"""«""inmniii,,,,
s Nyt on aika» lähettää joulurahat omaisilleen ja tuttavilla. »
5 Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut huono vn^;
S monen omaiset, isä ja äiti, veli ja sisko, sekä sangen DS*
s viattomat lapse* ovat puutteena. He kaikin ojentavatiBr'^
5 puolen meren ja odottavat pientä apua.
5 Parhain apu on pieni rahalahja.
Sen voi lähettää meidän kauttamme.
LXHETYSKUSTANNUKSET:
S Postissa 15c kaikilta sttmmilta. SäUcösanomalla $3.50 h3äk \
* Kysykää eriikoiEikurssia suurille summille.
Toiminta nx>peaa ja perillemeno varma.
Y l i 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla. ;
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodella,yli|5o^505j
Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen pankkeihin.
VAPAUS, ^
|Box69, SudbmxOni
51 fair TAorvoen. tossa ottaa xahävälityksiä'vastaan A..T. Hill, 17? BtEt
" »»»»iiimiiiuiiiiiiiiiiiiuiji
Ja onhan; meillä nähtävänä saavu­tuksiakin.
Venäjä on meidän valon-soihtunamme,
siellä on meidän mah­tavan
kommunistisen liikkeemme sy­dän.
Siellä on koko mailman proler
tariaatin vallankumouksellisen liik­keen
tuki ja turva. Sinne kahdistu-vat
mailman proletariaatin kaikki
katseet ja sieltä leviää mailman val­lankumouksen
tuliset säteet, sytyttä­en
tovion, joka hävittää kapitalisti-sivät
konkurssissa olevan ; Itävallan
velkoja 20 vuodeksi. Velkaa kuuluu
olevan 20 miljoonaa dollaria. Itä­valtakin
«havittelee nähkääs- vielä
päästä «jaloilleen,» :
/,—'' 0. , .
BRITTILÄISTEN KAPITALISTI.
HERRAIN HUOLIA;
Äskettäin parlamentissa pitämäs­sään
puheessaan lausui yhdistyneen
brittiläisen kapitalistiluokan edusta-,
ja, pääministeri Lloyd George, että
Englannin kauppa on huonompi kuin
se on milloinkaan, ollut viimeisen sa­dan
vuoden ajalla.* Ankara työttö­myys
niinikään hermostuttaa herro­ja
riistäjiä, työläiset kun eivät näh-kääs
enään; kuole tyytyväisinä näl­kään,
vaan ilniestyvät kymmentuhat-lukuisina,
punalippuineeh ja yallan-kumouslauluineen
. ja yhä ankaram­maksi
käyvine vaatimuksineen ; ka­duille
ja hallistuspalatsien edustoil­le.
• ^: •
LAHTA^IKENRAÄLI MENETTI
KALLEUTENSA.
; seen amerikalaiseen työvaesjii 1
töön. • • . I
Charlie matkusti Lontoosta l |
siin, jossa hänen vastaanotti f,
muodostui yhtä valtavaksi kaial m
toosiakin. Eräässä loistohotÄ
hänelle tarjottiin päivällistä;
sille, lautasilla, joilta WalesiB
si, pääministeri Lloyd Gsotpt
Ranskan presidentti olivat • ef
naan aterioineet. Kun ti«täill
tettiin Chaplinille, lausui häiu La
<En halua näiden henapMS
tä syödä, ellei nuo lautaset öleii|^|
huolellisesti pestyt.>
Tähän johtavina keinoina tehdään päätöslauselmtoi-sa
i^rinäisiä ehdotuksia, joista mainittakoon ylimääräis-teii.
valtiopäiväin kokoonkutsuminen« lisamäätair^ojen
myöntämistä varten työttömille, häläaputöi^en lakka­uttaminen
valtion töinä, hintatason laskeiiiinen, kaup-;
pasuhteitten helpottaminen Neuvosto-Venäjän kähssa
tunnustamalla )ieuvostohallitus jä liiyölitäihäilä sille
luottoa, 8-tunnin työajan vakauttamineh ja siitä aniie-tun
lain sovelluttaminen niilläkin työaloilla, joita se
ei tähän asti ole koskenut, vuokralain jakuvah päte-vy7den
pysyttäminen, aloite täydellisesti äseistärilsuini-seksi
ja nykyisen sotalaitoksen Tcorvaamiseksityövaen-miTiisiilä
yirUiphomuotona, oikeistolaitöksen perinpoh­jainen
uudistaminen luokkatuomiofta ja ' poliisimieli-valtaa
vastaan, asyylioikeuden varmentaminen, «uur-tilain
ja osakeyhtiöiden hallussa olevain maiden suv
pistäminen, äänioikeusikärajan alentaminen 21 vuodeksi
kaikis!»a'vaaleissa, verojenpöistaniinen työttömiltä jne.
perialistiset kapitalistit liike-etujensa sen • järjestelmän. --Eläköön Venä-
T;:;I.A*4-..-.— -i:—i i. i—— - ' jän neuvostotasavältai — Eläköön
proletaarinen mailman vallankumous!
: • - J - 'W.-s..
, ———o-———
AJAN KUVIA
Punainen Taloudellinen Internationale. — Ammat­ti-
ja Teollisuusunioitten Kansainvälinen ja Amsterda­min
Ammatti-Uunioitten Kansainvälinen öyat vastak­kaisilla
puolilla barrikaadeja. Ensinmainittu oh yh­teiskunnallisen
vallankumouksen puolella ja viimemai-j
nitlu ylito.ifkunnaliiscn taantumuksen
A. Losovskv. ,
kiihottamana olivat ajaneetvkymme
niä miljoonia tjröläisiä tappontante-reille
teurastamaan ja teuril^tetta-
'vaksi.; Olihan olemassa-vaara; että
myöskin miiitiöft maitten työläiset
seuraisivat Venäjän työläisten anta­maa
esimerkkiä ja; kukistavat halli
tuksensa. Ja Venäjä saarrettiin. Se
saarrettiin sellaisella saartoketjulla,
että sen läpi ei päässyt .muuta kuin
henkensä menettämisen uhalla.'S
Olivatko Venäjän työläiset sitten
tehneet jotain sellaista, joka olisi
rikkonut jotain inhimillisyyden lake­ja?
Eivät. Sitä hft eivät tehneet.
Suurin rikoä minkä heidän tiedetään
tehneen r - jos sit^, rikokseksi Voi-daan
sanoa — oli se, että he pani­vat
työtätekemättömät loiseläjät te­kemään
työtä, samat rosVöt, jotka
ennen olivat istuneet jä mässänneet
ja Icörkeintain leikaiiiieet voittblcu-poiikeja
kapakkäin pehmeillä patjoil-la.
Ja vielä. ÖliKo se rikos, että Ve­näjän
työläiset ottivat tuotantolai­tokset
yhteiskunnallisesti käytettä­väksi
kaikkien yhteiseksi hyödyksi,
siis myöskin työtä tekeinäan alistu-neitten
loiseiäjäinkin hyödyksi, J&
oliko sekin "rikos, "että asunnottomil­le
ja" siitä kärsiirtään joutuneille luo­vutettiin
entisten löiseläjäin raken­nuksia,
' heidän upeita palatsfejaan;
sanalla sanoen, huojennettiin asunto­kurjuutta
jakamalla mässääjäin tar­peettoman
suurista asunnoista osa
työläisille asunnoiksi.
Ei kulkaan,* joka asioita ajattelee
inhimillisyyden nimessä voi . sanoa
edelläsanottuja toimenpiteitä rHcok-seksi,
sillä sehän oli vain sosialistis­ten
oppieni toteuttamista, sitä, joka
ennemmin tai myöhemmin kuitenkin
tulee toteutetuksi, ei ainoastaan' Ve-!
pUolella.\ —1 näjnilä, mutta koko mailmassa, Mut-j
ta täniäpii nyt juuri olikin se vaa-j
ra, jota porvaristo aina on pelännyt.
jSe on pelännyt; että riistetty ja alas-
TÄRKEÄ KYSYMYS SEKDl
Ranskalaiset pörssilehdet t
aprikoineet kovasti kysymybe T,
onko. ranskalainen valtiomicita
diplomaattien saatava vunakä i
sainppanjaä mukaansa W'aJc{ ''m
nin taseistariisuuntumis) -konfe
siin. Tästä asiasta on ksiuttji i
kriitillinen suuntakysymys T ^
kutusvaltainen j a . suurpDliitta f
Temps-lehti esiintyy nitaiysyij] |
sessä viisaana «keskitien miete
ja sanoO) että diplomaatit vop
ottaa m u u t a m i a matkalaukullHsi [|p
mukaansa: Wa5hi!igt3:f
ENT. KALLE KEISARIN EP "ON-NISTUMINEN
JOHTUI SAMPPAN-roiotariaalli
tarvitsee valtiota, ei vapauttar^/'""^",'""'.'"'"' , v ,
, ! p o i j o t t u / u o K k a , k e r r a n n e m a . h u o -
— «Kapilalistist;!! ja koninuuii^tisfti yliti^iskuiinan |
välillä tulet: olemaan valhiiikimioiiksolniicii ylimeno-i ~
kausi, jolloin siiinfäiin od:-lliHMii julkimji-oon. ^T.^ j vaitni, vaan käutäak-^oen sitä \a..lv,Majaiiisa n>"'--«kaa-| ^ omistanat
reä vlinienokaiisi ci/voi; o!b iniiiiiiii imnUa kuin pro­letariaatin
vnllatikutiioukiselilnen diktaluurikausi, —
Marx. ,-.
Entinen Itävalta-Unkarin keisari
Kaarle teki äskettäin monarkististen
ystäväinsä kanssa töisen yrityksen
säädä Valkoisen ttnkarin kruunun
päähänsä) .|täilelta kun alkoi juoma­rahat
loppua. Tämä yritys päät­tyi
kuitenkin "sangen ohraisesti Kal­lelle,
silla' hän ja hänen aviosiippa-nansa
,Zita itkeskelevat nyt ennetto-muuttaaii
^vankeina brittiläisessä
tykkivenheessä, heidät kuh uhataan
viedä' johonkin kaukaiseen valtame-;
ren saareen. Nyt ori käynsrt kuiten­kin
ilmi, että Kajle, olisi hyVinkin
äkkirynnäköilä voinut vatläfe Buda­pestin/
ellei hän keriraaleineeri olisi
ollut liian ah^äs maistelemaan samp­panjaa,
joka Jculiitti kallista aikaa
örenburgissa .24' tuntia. . Sällituk-
•sen; joukot salvat täliä 'aikaa tilai­suuden
varustautua ja tekivät Kaar­len
kruunun tavottelulle surkean lo­pun.
Entinen Kalle keisari ön nyt liit-tolais-
isännille' valitellut, että .hänen
ystävänsä houkuttelivat hänet^ Sveit­sissä
jlmalaivaän^ ja saattoivat hänet
vaikutuksellaan -Ruohon ' orinetto-maan
seikkailuun. Mahtoivat kaa­taa
sampanjaakju hänen kurkkuun­sa
väkisin. Mene ja tiedä?
.—_ o———V
ITÄVALTA KERJÄÄ LYKKÄYSTÄ
VELKAINSA/MAKSAMISEEN.
Surkean Icuuluisa entente-imperi-alistien
juoksupoika, paroönikenraali naksia
Wrangel, joka huvitteli eukkonsa mutta pitää tätä" mäaraa rm^
niin ettei tarvitse varsinaista TO [
"laivaa edustajien mukaan läM 1
Mutta toiset riitapuolet eiräti '|
tyytyväisiä tähän lausuntoon, ti |
ovat kääntyneet oikein päteväni |
antuntijan puoleen, Moraalistea |
poliittisten tieteitten akademian p |
fessori Janetin lausunto onMj c |
tettu puolustamaan sitä kantaa,«|
tei viinakset ole tuolla matkalla ö |
peellisia. Hän kun nimittäin i |
kettäin tiede-akademissa pitiB |
sään esitelmässä väitti, ettei |
ole, antanut . ranskalaisille sen
koista karakteria. .
-Miten tämä pulmallinen snmt 5
kysymys on, päättynyt, siitä er-[^
ole saanut Jopullisra tietoa. Mg"'"
päättäen ranskalaisten, diplonmt
en entisistä.«hyvistä tavoista» os'
varattu muutamia laatikollisia ^
jakkeja, viinejä ja samppasjäf
miestä päälle.
—• o—
kanssa itseään yksityisessä hienossa
aluksessaan,^joka ön hänellä perin­töä
niiltä ajoilta kun hän oli Rans­kan
siunaamana «Koko-Venäjän hal­lituksen
» johdossa," menetti äsket­täin
eukkonsa kaikki jalokivet, joi­ta
oli laivalla 40,000 frankin arvosta
brittiläinen hyörylaiva kun ajpi
hänen aluksensa pplle ja upotti sen.
Olisikohan .paroonin koko seUrUe ol­lut
niin samppanjan liikuttamana,
etteivät osanneet <yatsia;>^ päällekäy-pää
brittiläistä alusta.
:-..';,• ^ o———•
HERRANHUONEET JOUTUVAT
KYLMILLE.;
Baptistien pastori Kendall ilmot-ti
äskiettäin mainitun kirkkokunnan
konventionille vuosiraportissaan^ et­tä
viimeisen 20 vuoden ajalla on
Ontarion maakunnassa jotitUnut kyl­mille
80 mäaseudunkifkkoa. Materia­lismin
sanoi pastori hävittäjään us­konnon
myöskin kaupungeista. Pap­pi
kiivaili myöskin. ankarasti sen
johdosta, etta. viime Vubdeh 'ajalla
on 43 herräti palvelijalle mgi^ksettu
ainoastaan 9ÖÖ dollaria palkkaa, jon­ka
hän sahoi dleVan yHt^riä syynä
siihen, etta innostUs 'UskoiinolliSreen
työhoh häviää. Tämä onkin hyvin
luonnoilirien "s^y, mUtta osottaa silti,
että materialistiset edut ne antavat
papeillekin «innostusta», vaikka pas­tori
panee materialismin syyksi Us-köririori
häviämisen. Erää 'toinen
pappi syytteli, että maaseudun vä­estökin
on oppinut «tuhlaamaan va­roja
ylellisyyksiin» ja käy sita Väfih-pitämättömämmäksi
pappien elättä­miseen.".
•,, • • 'T,;^:.
Voi näitä surkeita aikoja. Kun
herfanpalvelijat, saavat/ kuolla iiäl-kään^
ja kirkot jöutiiyat kylmille.
n--——-• •,'
CHAPLININ KALLE SOSIALISTI.
filmikoomitko
Eri paikkafaul
Mailmankuulu
Charliie Chaplin pistäysi joitakin ^
aikoja sitten kotimaassaan Englan­nissa,
. Laivan saapuessa- Lontoon
satamaan, o!| laiturilla, kymmeniin
tuhansiin nouseva väkijoukko tätä
naurumestria vastaanottamassa suii-imOlA,
ONT.
Voimutefiiieura <iliMh}\tbat$
kpnksesta. A'uhjus velvoitti aCf
joittanet tuomaan julki seursatft";
TarioituJcserameon ainoasiiS'
lostaa erästä sekasoikm, jonl»
kaan sai Edmn Lahtinen. Se'
luu näin: Voim.-seura .Nuiijnä
SI Port Wi]]iamin s. s. osistoh
nimatoTi, jonka Fort WilliiM:
•verit meille toyerillisessaMu^
sessa hinasivat, ja me OÖEOTS -«^
kiitoIRsuudeiJa rastaan. Vaan sP'
ollakaan. Edwjn lahtinen ^
osaston työkokoukseen ja ri5«3
syyttämään SnhjMai että
'i^^ubjus on sen maton ofianatos?-
ton nimeen ja näinollen n^i^i
osaston mmeUä. .XuJijos tämän is!-'
tuaan vaati Lahtista joko i«
maan, tai peruuftaniaan syjföisG-sS,
matta Lahtinen oli hi^^
iian ylpeä perääntymään ja toP'
niiscksi; ja silloin kun mo olcmUie saavuttaneet to-1 tuota-mon välineet ja muut omai^mi-
(jellisen vapauden, valtio on lakammt olemasta.» — i det oikeastaan onkin työväenluokan
Engels kirjeessään Bebelille. j omaisuutta, jonka riistäjät ovat työ-astatt^
lijall;
msa sosiali
valla, että nämä armossaan lykkäi- ri vuotta sitten iiittyneensä erää-dysvaltain
rahakeisareihin. sillä ta-l Chaplin olevansa sosialisti jä; jo pa-|'nen:diktaatt ^^yj^