Vapaus, June 16, 1921

              fiigiifrmMiiliaiiwiiM
i:vii KÄSsr
Cisn&cÄ-M Kri:3-ja iujfcri:^ Ätc-a* tywiiii;tt:n cii.-sfcasca «ieatajciseksi enjkossa 3 sh- 6 d, (Noin 87 ja puoli jnyt huomioon ottamatta, siJiä eivätjg
mikii vuo£:k£i lähes täyden kontrol- tiselle paariaistasoUe. He auttava: Isenttxä), En saa enempää vaikka 'hän kapitalistien palvelufeeEsa olmt
Canadan guomalaisen työväestön' ij^jrjn käsiinpä. Niinpä tehtiinkin jo toinen toisiaan OiUräkaamaan työvä-
I S Ä Ä i-^^" * 1» >^t?i*?»i»j^^ij^-pj^^
Ifiifflntfli. lauantai. - iCoirgressin muuttamisesta teolliBuus jaan ja kaikm tavoin toimivat yh-
H. PUEO, S. W.
Vastaava toimitta Toiontassihteerl
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in (Tanada. Poblished in Sad-bury,
Ont, eveiy Toesday, Tbuftiday
find Satarday. . -
Advcrtiäag sates 50c ..per eq
Ineb. Mininrnm cfaaige lor aingic
insertion 7&c. SDiscount on standing
fidverti^ment ll^e^ Vapaus is the
besfadveTtisiiti? medium omong the
] ^ i s h People in 'Canada.
IlaotQsbiiita -^Oc palstntuamalta
' — Alin binto Itertailmotuksesca 75e.
—Enolenumilmotukset $2(00 (muis-tovärsyistä
mz lailtakin Mka). -
Sihlans» ja cviol. ilmot dlin. hinta
12.00, nimenmautosUm. (muuten
Koin «vicIutdoOmotusten yhteydessä
12.00 berta. — Avioerofim. $2.00
l»irta (8 kertaa $8.00 Syntymä-ilffl.
^ettBL, — Halutaan tieto-
1k osoteOmotnksct $1.00 kerta (?
fcirtas $2.00)— Kaikista ilmotuk-ästa,
joista ei ole sopimusta, tttle«>
sahan eessata mukana,
1SLAUSHINNAT:
" Canadaan yksi'vk. $4.00, puoli
«2;2S, ikolme kL $1.50 ja yksi
J&. 76c. , '
Bs4ys«s8!itoihin ja Suomeen, , yksi
viu $5.60, puoli vk. $8.00 ja kolm
iJt.'$1.76.
TOauksia, joita ei seutaa raha, e
taHa läbet^amMo, paitsi asiamiesten
Joilla onftakankset, ' .
VapiUiden konttori ja toimitus on
j U b e ^ Building, Lome St., Puhe-
Posäosote: Box 69, Siidbury, Ont
'' So6 ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella ^ nimellä.
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered oi the Post Office De­partment,
Ottava, as second class
matter.
Amerikan teoUisuiss-n
M l e a yhteistoi"
kehittä-^'
\
Niille jotka ovat tutustnnieet tyS*
väen taloudellisen liikkeen uusimpiin
^.muotoihin ja eritoten teollisuusunio-aismin
syntyyn ja kehitykseen, on
enemmittä selvä^^ että Yhdysvallat
<m se maa, niissä uudenaili^iqen unio
nismienaksl-pystytti Itselleen varsl-
- naisen kvatfasän järjestön. T&m& ta­pahtui
siksi, että Yhdyävallat ovat
viimeisea ik^Hnenkymmehen' vuoden
.ajan »llut yksi korkeimmalle kehitty­neitä
fiuntteollisui^smaita, joka kone
tekniikan jä-lkorkean tuotantokötteis
ioasa avulla on luonnollisesti kehittä
nyt moniimljoonaii^en suurteolliauus^
]talbka1^öTfi«n, josta ammatiton työ-tSki
mnodästaa huomattavan osan.
Muuttaneet -teknilliset suhteet teki
vät raySddn kokonaisen vallank^'
»oaksen 1}>3n ja pääoman välisissä
suhteissa jänniin oiten vaikuttivat
myöskin vSfitlSmSsti työväen järjesn
' ^mismuotoihld. Mutta,samalla kuiii
Yhdysvallat ovat muokanneet ehkä
Nsnempi kuin nuKään muu maa, maa
]^rää otolliseksi työväen uudenai­kaiselle
taloudelliselle järjestymis.
on BfelE valiinBaEetj^yaen vanhoissa
ammattijä^iestSis^ mitä' suurin taan
tnmus. -Niidejn.patavanhollisuus ei
ole millään^ jsiefön^ mitään uudistuk
fiia ja niiden jolitajat ovat mitä me-nestyksellisemnnn
i;yenneet ehkäise
mään kaikki raäikaaliBten ainesten
uudistuspyrkimykset ja vvanhojen uni
öitten kehittämisen ajan vaatimuk'
sia vastaavalle kannalle. Tämä huo
mattiin jo varhain ja BM ottivat ra
dikaaliset työväen idhekeet jo var^-
hain (V. 1906) p^ittsvUn askeleen
erikoisen uuden teoUisunsjärjestön
. (lWW:n) perustamiseksi Syntyi
näin entisten ammattijSrje^&jen
• kanssa kilpaileva järjestS, joka. on
erikoista juuri Yhdysvalloille. MiKssa
maissa ovat radikaaliset sdn^et Icy
enneet nyt jo joko kokonaan Taitaa'
maan vanhat järjestöt td ainaMä
'fiaamaan niissä huomattavan vaiku'-
; tusvallan.
.On erheellistä tiibmita niitä,jotka
ovat perustaneet «kilpailevan järjes­tön
» (IWW:n) ja sanoa, että Yhdys
valloissa olisi pitänyt menetellä sa.
moin kuin muissddn maissa työsken­nellä
vanhoissa unioissa ja muuttaa
ne edistysmielisiksL Sillä on otet-
"tava huomioon juuri Yhdysvaltain e-xikoiset
olosuhteet •
Yhdysvalloisa toimiva taloudellis­ten
järjestöjen liittoutuma — Ame-
^irican iF^ederation of Labor — ulotut-
'ti ^myöskin jo varhain toimintansa
43anadaan, joka' olikin luonnollista
.koska Canada ja Yhdysvallat ovat
'Idinteässä mantieteellisessä ja talou­dellisessa
yhteydessä. Täten tämä
mitä taantumuksellisin järjestö tuli
vallitsevaksi myöskin Canadan työ­väenliikkeessä*
Kuitenkin jonkinlai
^ sen sisäisen autonomian sisällä, mikä
(Tanadan ammattijärjestöjen liittotu-unionistiseksi
järjestöksi (jo niin var­hain
kuin 1912 vuoden konventionis-ea)
ja mainitun järjestön ja sen ala-o£
astojen eroamisesta AFL:£tä. Mutta
vanhoilliset ainekset saivat jälleen suu
ren voiton ja lujittivat valtaansa niin
lujaksi, että sitä on vaikea heiltä ta­kasin
vallata, ainakaan kokonaista
järjestön kontrollia näyttää mahdot­tomalta
vallata.
Syntyi One Big Unio, osittain Ca­nadan
'työväestön -keskuodem syn­tyneitten
muuttuneitten teollisuus-
•olojen ja osittain ^öläisten Yhdys­valloista,
Englannista ja Austraali-asta
.kulisttamien aatteitten ja koke­musten
perusteelle.
Näihin-saakka on OBU:n johto ju­listanut
olevansa ja pysyttelevän^
täydellisesti erossa lWW»tä, ehkä
osittain poikkeuslakien ja OBUm va
non takia, mutta kieltämättä; myös­kin
osittain järjestömuodollisten- ja
aatteellisten 'efoavaisifuksien ja eri'
mielisyyksien taida. Ja osotuksena
siitä, ettei OBU hyväksy IWW.'tä on
myöskin se, että OBU on lähettänyt
Yhdysvaltoihin jäijestäjiäi tosin pyyn
nöstä, järjestämään IWW:lle kUpai
leviä Järjestöjä.
Tykkänäinen näiden kahden jär<
jestön erillään pysyttäminen ei suin­kaan
ole ollut esim. OBU:n kaikkien
joukkojen mielialan mukaista. Päin
vastoin ovat varsinkin ammatitto-mat^
työläiset OBU:ssa -vaatineet lä:
heistä yhteistoimintaa Yhdysvaltain
teollisuusunion kanssa. Vieläpä si­tä
on käytännössä toteutettukin.
Niimpä OBU:n Puutavarateollisuus-työlälsten
järjestöllä ja IWWm Puu
taverateollikuustyöläisten järjestöil
lä oli vielä toista vuotta sitten sopi­mus
yhteistoiminnasta. Se «n kyliä-kfa)
sen jälkeen purettu. Osittain öii
hen lienee vaikuttanut siihen aikaan
IWW:ssä vallinnut hihkobisuus
ja sandgrenilaisuus — sekä poliittis-vastainen
henki. Tämän kirjottaja-kin
oli samoihin aikoihin ja samoista
syistä sitämieltä, että OBU:n Jolisi
toistaiseksi, pysyteltävä erillään l
WW:8tä. ^ ^
Mutta i nämä erillään olosyys' ovat
nyt suureksi osaksi poistuneet. "IW«
W päätti viime, konventionissaan liit­tyä
Kolmannen Intemationalenyhtey
teen perustettuun Punaiseen Teolli-fluus-
ja Ammatti-Unioitten kansain
välilleen, joka hyvin luultavasti tulee
yleisäänestyksellä hyväksytyksi. Sa­ma
konventioni' hyväksyi päätöslau­selman,
jonka mukaan IWW:n toi'
meenpaneva komitea velvotettiiri kut
sumaan kaikkien Amerikan, mante
reen radikaalisten unioitten yhteisen
cdnfereiissin; koolle. Kämä ykäksi
päätöstä ovat- suurimerkityks^llisiä
siinä: suhteessa, että niillä IWW; osot
taa haluavansa todenteolla hävittää
siinä joskus isännöimään pyrkivän
nurkkakuntaisuus- ja lahkolaishen-gen,
ja haluavansa todenteolla edts-ää
työväenluokan solidarisuutta ja
yhtenäisyyttä sekä Amerikan mante­reella,
kuin myöskin kansainvälises­sä
mittakaavassa.
One Big Union on ryhdyttävä o-saltaan
auttamaan ja edistämään sa­moja
toimenpiteitä. On alettava myö
tävaikuttamaan vallankuraouksellir
sen unionismin kiinteää yhtenäisyyt­tä
ja sen levittämistä Amerikan man
tereen työläisten laajojen pohjaker­rosten
keskuuteen. Sillä teollisuus-unionismilla
pikkuisina mitättöminä
teoreettisista, opinkappaleista saivar-televina
ryhminä on kovin vähäinen
merkitys. Ainoastaan laajojen työ-väenkerrosten
järjestöinä niillä on
voimaa ja vaikutusvaltaa. Mitä tu-ee
IWW:n järiestömuotoon ja taiste
ukokemuksiin, niin on OBU dia niis­tä
kieltämättä paljon opittavaa, vaik
kokin OBUiUa on kieltämättä eteviä
, a selviä teoreetikkoja, joita ei poliit
isvastainen fanatismi ole kyennyt
myrkyttämääni 'Tässä suhteessa oli­si
sen vaikutus toiseltapuolen terveel
ineh teoUisuustyöväestön pohjajouk'
iiQfin mailmankatsomuksen kirkas­tamisessa.
Yhtcdstoiminta esim. OBU m ja
IWW:n välillä voitaisiin alkaa vei-esedustajain
lähettämisestä, yhtei-driä
ionrcntioneista, kaikenlaisen
o ^ i ^ n poistamisesta näiden *kah-t"
Ä..^ —sttnn mnAoInn «lito.
dessä työväenluokkavoiman murskaa
mi^ksi javsen taistelokyvyn heiken­tämiseksi.
He osaavat yhdistyä. Ei­kö
siis työväki mitään opi vastusta­jistaan?
Sen on opittava fai sorruttava.
Toimen siis Amerikan mantereen ja
samalla koko mailman teollisuusuni-oitten-
solidarisuuden ja yhtenäisyy-xlen
rakentamiseksi. TeoUisuusunio-nionististen
järjestöjen voimistatta-roistyössä
on samalla otettava lukuun
työskentely ulkopuolella niitä, nimil^
täin vanhoissa jäxjesteassa, nnssä sel­lainen
on mahdollista ja tuloksia tuot
tavaa. -Sillä ^öväenluokan' vallan
kumouksellista voimaa ei voida tar­kentaa
^Yksinomaisella karsinoihin
sulketttumjsella, vaan työskentele­mällä
kaikkialla työväen jmlckojen
keskuudessa.
oko yön työtä. Viime viikolla slaLilaatijakunnat pyri milloinkaan te 5
ötä kaksi yötä». kemään edustettaviensa kapitalistien s
teen koko
tein työtä
Edellä olevat lasten itsensä anta-yksityisetuja vahingoittavia ja» liike- 5
mat kertomukset on lainattu tutkija- voittoa pienentäviä säännöksiä.
"Kaikissa IrapitalistisiVi k^
sä maissa on 'dltot ^ntomattsvissa
räs erikoinen ilmiö. Sikäli kun ma-flufaktori-
teolUsuus' oli siirtymässä
köneteÖllisuufieltsi ja vilidoin
oUisuudeksi alkoivat tehtaitten omis-tajakapitalistit
käyttää yhä suurem-massa
ja suuremmassa määrässä
paa työvoimaa. i : i siinä kylliksi, et­tä
tehtaisiin'haalittiin mnsia, nmtta"
myöskin lasten Icäyttäminen Iteolli-suuden
palveluksessa oli oivan ylei­nen.
^
Englannissa, joka, oli ensiniäinen
varsinainen teollisuusmaa, jossa ko­neteollisuus
sai en9imäisen'ä jalan^-
joa, käytettiin alaikäisiä lapsityöläi-siä
aivan rajattomasti. Ei oHut ole­massa
minkääriläisialrajdittsvia mää­räyksiä
lapsItyölSistenr i&S^misen
ehkäisemiseksi ja Icopitdli^t^; omain
den liiton välillä kuin myöskin yhte-uSistettyjen
taistelusuunnitelmien
aatimisesta, yhitenäisen kirjallisuu­den
kustantamisella - ja levittSmiseS-ä
järjestöstä toiseen muuton ja siir
ron mikhdollisimman helpoksi saatta
mis«8ta. Lopullinen yhteensulauto-minen
ja ainakin kiinteä yhteistoi­minta
kyllä sitten seuraisi itsestään.
Amerikan mantereen^ ja varsinkin
Yhdysvaltain ja Canadan, vieläpä
Mexikonkin työväki on kiinteillä etu-yhtäläisyyksien,
taloudellisten ja
maantieteellisten olojen ja ennen
kaikkea luokkaetujen verisiteillä yh­teen
kuuluva. Miksi ei siis tätä yh­teenkuuluvaisuutta
sidottaisi käytän­nöllisillä
järjestSsiteillä ja muodoilla
todelliseksi vallankumoukselliseksi
ohjakerrosten luokkavoimaksi?
Amerikan ja Canadan Jcapitalistit
toimivat käsikädessä juuri parhail-tehtaisiinea
lapsia työskentelemSan
16 jopa 18:toi3täkin.'tQrttiB-vaarokau:
d^ssa.
Niinpä eräs kreivikunnan raulian-tuomari,
ollessaan erään Nottingha­min
te^upungin talolla pidetyn koko­uksen
puheenjohtajana^ joka kokous
pidettiin 14 p. tammikuuta 1860, län-sui:
«että pitsiteollisuuden palveluk­sessa
olevan kaupunkilaisväestön kes
kuudessa on .siinä määrin hätä ja puu
te vallalla, että muussa sivistyneessä
mniimassa sellaista ei tunnetakaan
Kelfo 2, 3,. 4 aamulla--temmataan 9
— 10 vuotiaat lapset likaisilta vuOf
teiltään ja pakotetaan kurjaa yllä'
pitoa vastaah tekemään työtä aina
kello 10,11,12:toista yöllä, niin, et-tä
heidän jäsenensä kuihtuvat, hei-^
dän vartalonsa kutistuu kokoon, hei­dän
kasvojensa ilme tylsistyy ja hei­dän
inhimillinen 'olentonsa jäjimet-tyy
kivimäisen tunteettomaksi, niin
että jo sen pelkkä näk«mineh'J(äuhis-tuttaa.
Meitä ei ensinkään ihmety­tä,
että herra Mallet ja muut tehtai>
lijat esiintyivät pannen vastalauseeni
kaikkea keskustelua vastaan.;.. Jär­jestelmä
on, niinkuin p'a8tori Montaf
ju Valpy' oloj% kuvasi, täydellisim-män
orjuuden järjestelmä, orjuuden
yliteiskunnallisessa, ruumiillisessa, si
veellisessä ja älyllisessä suhteessa...,
Mitä on ajateltava kaupungilta, joka
pitää yleisen .kokouksen änoakseen,
että miesten työpäivä rajoitettaisiin
18 tuntiseksi!.... Me saamaamme Vir
ginian ja Karoliinan viljelijöitä vas­taan.
Mutta onko heidän neekeri-kauppansa
kaikkine piiskankauhul-neen
ja ihmisllhankauppoineeft in-hoittavampaa
kuin .tämä pitkällinen
hmisteurastus, joka tapahtuu, jotta
huntuja ja kauluksia valmistettaisiin
kapitalisteille voittoa tuottavasti?»
Savenvalajateollisuudessa niini­kään
käytetään lapsityövoimao ai­van
määrfiämättömiin, ei riittänyt
edes sekään, että olisi tyydytty las­ten
työvoimaa käyttämään päivällä,
vaan sen lisäksi vielä yöllä. Kolme
eri kertaa oli savenvalaja-teol isuu
dessa toimitettu parhimentin alkuun-panemia
tutkimuksia ja oli «lasten-työtutkijakunnalV
"stetty kerras­saan
pöyristyttäviä raportteja.
Wilflelm Wood. yhdeksänvuotias
Poikonen kertoi tutkijakunnalle m.m.
seuraavaa: «Olin i vuoden ja 10
kuukauden vanha kun tulin työhön».
Alustapitäen hän kantoi valmiiksi
muovaillun tavaran kuivaushuonee­seen
ja toi sen'jälkeen tyhjän muo­tin
takaisin. Hän tuli jokaisena vii-'
kon päivänä kello kuusi työhön ja lo
pettäen kello 9 ilhilla. «Minä tein
^ötä kello 9 ään illalla jokaisena vii
kon päivänä. Niin esim. ,-7--8 vii­meisen
viikon kuluessa». Siis viisi-toistatuntinen
tyo seitsenvuotiaalla
lapsella! Eriis toinen J. Murray ni-minen
12 vuotias poika lausui: «Mi-nä
juoksutan muottia ja kierrän le­vyä.
. Minä tulen kello 6, toisinaan
kello 4 aamulla. Koko viime yön o-len
tehnyt työtä kello 8:aan saakka
tänä aamuna. Sitten viimeistä edel-yksit
etujensa/ mahdoll. suuren lisä
arvon saavuttamiseksi palkkasivat ^la ei ole ollut sitä ,^merkity8tä, jota
komitean raportista vuosilta 1860 ja
1863. Tohtori Greenhow kertoo ra­portissaan,
että noilla savenvalaja-seuduilla
työläisten elinaika oli hy­vin
lyhyt. Noin 30 prosenttia seu­dun
miespuolisista työskenteli saven­valajateollisuudessa
ja .niistä 2/5 o-saa
sairastivat rintatautia. Eräs toi­nen
tohtori kertoo, että 25 vuoden a-jalla
jolloin hän on ollut lääkärinä
noilla seuduilla on työläisten ruumiin
mitta ja vahvuus alituiseen vähenty­nyt
Edelläolevanlaisia kuvauksia voisi
luetella aivan mittaamattomiin, sillä
ei ainoastaan mainitsemissamme teol
lisuuksissa, mutta kaikissa sellaisissa
teollisuuslaitoksissa eri aloilla, joissa
vaan oli mahdollisuutta käyttää^lap-sityövoimaa,
sitä käytettiin sen hal­puuden
tähden. Lapsityövoiman
työssä käyttö tuli niin yleiseksi, ja se
herätti /niin suurta huomiota, että
sen rajoittamiseksi täydyttiin ryhtyä
joakonloisiin toimenpiteisiin. Laadit
tiin lakeja, joissa määriteltiin minkä
laidQa; teollisunsalojlla, kuinka van­hoja
lapaa sai käyttää ja kuinka pit-m
työpäiviä lapsilla saatim teettää.
Siitä buolimatta^tehtailijdt rikkoivat
laadittuja määräyksiä ja panivat nii­tä
fäytantöön ainoastaan siinä ta-paxiksessa,
että ei'^t voineet muuten
teh4äj peljäten asian julkitulemis-
Samaten kuin Englann'i8sa, käytet
tiin teollisuuden palveluksessa lapsi­työläisiä
kautta koko teollisuusmail-män
vaikkakaan lasten käyttö muu­alla
ei ollut niin yleistä ja niin rajat­tomiin
menevää ki^in Englannissa.
Yhdysvalloissa aikaisempina teolli-suusvttosina
käytettiin lapsil^öläisiä
myöskin huomattavassa määrässä.
Siellä niinkuin miinallakin on pyrit­ty
sitä jossain määrin rajoittamaan,
lautta kuitenkaan tuolla rajoituksel
Tämän lisäksi selostetaan tilastois
sa, että lapsityötä käytettiin suoras­taan
rikollisesti muutamissa teolli­suuksissa.
Yk^i tämmöisiä teollisuus s
haaroja oli laivateollisuus, joissa ei oi
lut minkäänlaista määrää lainrikko­muksille.
Philadelphiassa esim. lap-sityölakia
rikottiin — sen mukaan
kun rikkomuksia saatiin selville —
neljä kertaa enemmän 1917 vqoden
ajalla kuin 1916. Lasten fyötdimis-ton
toimeenpaneinien tutkimusten
mukaan 63:11a teräslaivoja valmista­valla
telakalla käytettiin lapsityövoi­maa
60 prosenttia koko niillä aloilla
työskentelevästä työvoimasta. Näillä
telakoilla työskentelevät ilman lupa­kirjaa
olevat lapset sanoivat jjäkseen
16 vuotta, vaikka he todellisuddessa
olivat 14 ja IS vuotisia; Laivanra­kentaja-
kapitalistit eivät yrittäneet­kään
t ä y t ^ lain määräämiä (nihi
työväenluokan ja yleistä terveyden­tila^
edistäväin ainesten taholta ;on
tiävottu. Kapitalistien etu ^dellyt-'
tää, että jokaisessa tilaisuudessa he
yrittävät tuollaisia rajoituksia kier­tää.
Onhan lapsityövoiman käyttö
suunnattomasti halvempaa kun täysi-ikäisten
ja missä vafln voidaan käyt­tää
tuottavampaan ylituotantoa he
sen tekevät
Yhdysvaltain hallituksen lasten-toimisto
on hiljattain laatinut tilastoi
lisen katsauksen lapsityövoiman käyt
töön vuosien 1913 ja 1920 väliseltä
ajalta. Nämät tilastot ovat-painet­tuina
raportteina, joita oon saatu eri
kaupunkien :teollisu\iksista tieduste­lujen
perusteella. Ainoastaan 12 kau
pun^gsta 71 »tä saatiin täydelliset se
lostukset jä toisista puutteelliset jO-t^
n aivan Vbrmaa ailastoa ei ole voi-tu
saada;' Etelä-Atlantin valtioista
ei saatu tilastoja lainkaan. '
Tuon käytettävissämme olevan ti­laston
mukaan kohosi lapsityövoiman
käyttö sotavuosina huikeasti. Olihan
sodan aikana teollisuus v^lUiiaammas
sa käynnissä kuin mitä se oikeastaan
on ollut milloinkaan. SotatarveteoUi
suus siis tarvitsee kuten kapitalistit
väittivät murhavälineitä ja muita so
dan yhteydessä olevia tuotteita val-puutteellisia
kuin ne olivotkhi) sään
iöjä. Onpa päästy selville, että esim.
tällä tavoin ^öhön otetuille lapsille
suorastaan sanottiin ei tekevän mi­tään
haittaa^ vaikka eivät ole täyttä»
neetkään laissa määrättyä ikää, sillä
he voivat ijän kirjoissaan asettaa
miksi he^haluavot . , ,
Laissa määrätyt saaändksetkaan ei
vät näin ollen voi estää kapitalisteja
tekemästä miten itse^a^itfen hal\tä
vat fiikkomuksien rankaisutoimen^
piteet nykyisen yhteisk\intajä^jeste'l
män vallitessa ovat miller ImefMtyft--
settömät ja jos joä~^ain Itäj^äMsissa
kapitalisteja tämänluohlbi&is^ TtSÄ-rikoksista
rangaistaan on tuo ran'gais
tus tavallisesti niin pim, ^ "k^-
talisti mieluummin sen '^onttak Suin
luopuu keinoista, j o ^ li^iä^^t hä­nen
entisestään suul^ Jiikevditto-aan.
Tämän tähden joutuu monta
kertaa ajattelemaan Mtä hyötyä on
laeista^ joita ei edeli yritetäkään
käyt^nössä toteuttaa, mutta kun kä
sittää, että lakeja nykyisessä yhteis­kunnassa'
tehdään turvaamaan' riistä
jäluokan etuja, niin käsittää myös­kin
että yhä voimakkaampaa kasva­tustyötä
olisi tehtävä riistojärjestel-män
kumoamiseksi ja paremman yh-teiskuunnan
luomiseksi, yhteiskun­nan,
jossa jokaisella on oikeus työn­sä
tuloksiin^ jossa lapsienkaan ei tar­vitse
kuihtua kapitalistisen liikevoi­ton
alttarille, vaan jossa Ideistä kas­vatetaan
terveitä, elinvoimaisia tule­van
yhteiskunnan ohjaajia;
J.W. S.
Smk. 43.00
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
S 4dc. lähetyksistä alle $30.00; 50c; lähetyksistä S30i,«in
S lähetyksistä $40.00—§60.00; 75c lähetyksistä $60.00—Si fin ni^^
5 $100'.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. '^""•01».^
I VAPAUS
|Box69, : Sadbnry.y
i Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A^ T. HiH 177 D i i
s fair Avenue. o,
7iHiiiHiunniHiniiiHiiiiimiiiiimiiiiiiiiitiiiniiiHiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiij
McKIMMIN, BLMOTTAJAIN DIREClöRY-vuodelle
m ^'^
Meille on lähetetä nähtäVäkii A. McKi^mi^fi{aH»ii^,vnv-u.. |
julkaisema ilmottajiendi^ectot^.
Tässä Dtlretfol^sMb»:erikoinen osasto M M t i H - j b l j
pungille ja ^läiU tedaa. SelkM^ g^lät.. 1
'sanomalehtiä» ovat blfelat^täfi8ä;öiMCtetyfia^
\ Tämä» bh^Stoi^b mukaan i t a t y y Canada^-nykvään 191 ^ i'
välehteäj gotaVaSloin Ä ViifiÄ va9iefl.a oli 130. Tämän toS f-txei.
m Vsi^^ l9Si -la m ktiiikansi lehteä ja julkaisnTtl!
kia&n «n Canätai ,i60Q lanomalehteä ja julkaisua. 1
• Kj^seenäolteVä BiKJtoty.on hyödyllinen kaikille ilmottajiDee
na on ».lä. Vap&edwa puolen sivun Umotns. ~ Directom hmt.»
ja Silä tilata, A . McKim Limited, Montreal, QTe i
Bolshevismi ja de-mokratia
; :K>rJv;A^
Kysymys dempkra
taa hän---.M^^
rena .riitakysymyksenä.. Demokrati­alla
; l ä s i t e t ^ känsan^^^^^^^^)^^^ ' kan­san
tulee itse hallita itseään. Sitä
eivät saa hallita toiset
oman tahtonsa mukaan ratkaista 0-
mat asiansa. ..
Jos n^mä väitteet ottaa kirjaimel­lisesti,;
niin ovat ne pleellisesti tpdel-lisuudessa
toteuttamattomia. Ei löy
dy kansaa, joka itse hoitaisi .asioi-mistamäan
lapsityöläisiäkin. Yhdys-|täan, sillä kaikki jakautuvat luokkiin.
Ilsen yön en ole ollut vuoteessa. Pait
sl minua työskenteli 8 tai 9 muuta
. . . . . poikaa koko viime yön. Kaikki, yh-
!V '\ir.{;3;a iii cfr^i-rili yh^-^iiV-i^T Irrj" nyt rniden maiden työläisten tä lukuunottamaat ovat tulleet te- tystaJapsi
i a V i - Ä i . . ; . . . I l - i - - : ; o ,,.„:c,.ixi::3; jr. scr tä.iä fsr.u-a. Min?, saan vsi- seen.^Sa OJ
valtain' sotaan liittyessä kohosi lapsi­työvoiman
käyttö hirvittävästi. Kaik­kialla
lukuunottamatta Detroitia ja
San Francisköavosottavat. raportit
vuosilta 1916 ja 1917 huomattavinta
kohoamista lapsityöläisten käyttämi­sessä.
Että Detroitissa ei ollut tilonr
ne samo kuin muualla, johtuu siitä,
että valtiossa oli hiljattain laadittu
laki, jonka mukaan .alimmaksi ikära­jaksi
nuorille työläisille asetettiin 15
vuotta, joka ennen oli ollut 14. San
Franciskossa samaten oli tiukemmat
määräykset m.m, se, että ennenkö
nuorta työläistä toi käyttää teoUisuu
den palveluks'een oli hän tarkan ruu­miillisen
tarkastuksen alaisena. Ma^
sachusettin valtiossa joka varsinaises
ti on valimo ja kdnetuotanto valtio
kohosi lapsityövoiman käyttö teollis
suuden palveluksessa 90 prosentista
145 prosenttiini KutomateoUisuus-keskuksissa,
joissa aina, tavallisesti
käytetään lapsityövoimaa ei tilanne
ollut paljoakaan muuttunut lukuun­ottamatta
Lowellia, jossa lapsien
käyttö kutomateoliisuudessa oli ko­honnut
entisestään 400 prosenttia.
Edellä mainitut numerot puhuvat
vaim muutamista paikoista Yhdysval-tein
teollisuuskeskuksia ja oli niissä
tilastojen väitteiden mukaan lapsi­työ
sallittua ja siis ei-rikoksellisessa
tarkoituksessa käytetty'lapsia. Tuol-
Vh^, l^rveydenhoitoa, kansainvälis^
•tostär, terveydenhoitoa, kansainvälis-koiäet
edustajako^ouWt, joihin pai­kalliset
neuvostot lähettävät erikois-tuntijajäsepensä
tekemään selkoa ko
kemuksiensa tuloksisto ja sopimaan
yleisistä toimenpiteistä.
Tämän joustavan koneiston' Venä­jän
kansa rakensi lähtien uuden yh­teiskuntajärjestelmän
luomisen ter-peellisuudesta.
Tämä koneisto Isiin
tyy proletariaatin diktatuuurin elime
nä, sillä porvaristo ei ole syrjäytetty
hallintoelimestä keinotekoisesti ääni­oikeuden
riistämisellä. Ei, sille ei yk
sinkertaisesti löydy sijaa tässä, järjes
tössä. Asia on näet siten, että tämä
hallintokoneisto, ollen samalla hal­litus,,
nojaa ei ainoastaan ihmisiin,
vaan myöskin työhön. Ken' ei tee
työtä, hän riistää itseltäänmahdolli-suuden
vaikuttaa maan kohtoloihin.
Entinen tehtaan johtaja telkka omis­taja,
j[oka on valmis jatkamaan työ­tään
teknillisenä johtojand työväen
valvonnan alaisena, saattaa rinnan
muitten työläisten kanssa hallite teh­das
to. Vapaitten ammattien ihmiset
— lääkärit opettajat, teiteilijat —
muodöstevat omia neuvostoja, jotka
ratkaisevat heitä koskevat kysymyk­set
(Jatkoa viime numerooa}
'J. KIVINIEMEN JA A. HADi
MÄEN VÄITTELY POffrAJi
THURISSA, ONT, 700.
KOKUUN 20 P. 1921.
A I N E : T E O J L L I S U U S UNIONI
J A KOMMUNISMI.
A . Hautamäen 1S minnntia/ pt^
':<• C---'': ... vuoro./,'
i Vastaväittäjäni teki tass^ kll
sen. Hän pyrki seiittainääri etsI
W.W. ei öle politillinen
ta että se kumminkin työsken^
politillisten, ppmääm^
seksii;-::/':";;?^^^r-^^^
Meill^ ::ei .kai ole riitaa '!siitä^
ko , ^Yhteiskunnallinen ; rallaalpJ
on suoritettava., Se täytjy M
Mutta kysymys on nyt siitä mm
voidaan tehdä. Se on totta, että ^
Kaikkien näiti»n neuvostojen «las Kansainvälinen syntyi vastaTJ
kapitalisteillekin tevallinen. Se osot
tea päivän selvästi, että lapsityötä
rajoittevia lakeja ei ole terpeeksi ja
jos sellaisia onkin ovat ne ehdottomas
^ puutteellisia ja niitä avoimesti ri­kotaan.
. Työväenluokan taholto on
kerto toisensa perään paljastettu edel
läsanottu puutteellisuus ja vaadittu
laatimaan sellaisia lapsityötä rajoita
tovia lakeja, joilla olisi jotoin merki
lapsityön todelliseen rajoittomi
on kuitenkin tovallisesti jää
lainen selitsrs tietenkfn on ominainen
ja tilastojen laatijoille samoin kun ll(una ooli Parisin kommuni. Työväen
Riistäjät ja työläiset seisovat jyrkäs
ti vastokkain. Näillä kahdella luokal
h ei ole yhteisiä etuja ja siitä syys­tä
ei niillä saato olla yhteistä, yh­tenäistä
tahtoa.
Kun me puhumme kansasto, pidäm
me me silmällä omistomattomia kan
sanjoukkoja erotukseksi omistomatto
mia kansanjoukkoja erotukseksi omis
tovaste vähemmistöltä. Juuri tämän
kansan, köyhän /^ökansan, proleto-riaatin
pitää itse hallito itseänsä.
Kaikkialla on proletariaatti enemmis­tönä.
Sep vuoksi ainoastaan sen etu
jen tulee näytellä ratkaisevaa osaa^
Ainoastaan proletariaatin tulee hal­lita'
yhteiskuntaa. Porvarillisen vä­hemmistön
etuja ei tarvitse ottaa lu­kuun.
Jos työväen joukot käsittävät sel­västi,
että heidän tolee käyttää val­tiollista
valtaa sosialistisen luomis­työn
hyväksi, niin he työntävät si­vuun
kdiken yhteistoiminnan porva­riston
kanssa. Pääoman edusta ei
silloin saata olla puhettakaan. Tämä
ei kylläkään ole mahdollista kansan­valtaa,
mutta todellisuudessa se on
parhainta, korkeinta _ kansanvaltaa,
työläisten kansanvaltaa, joka puolus­taa
joukkojen elinetuja. Se on järjes
telmä, jota ennen nimitettiin kom­munismiksi
ja nyt bolshevismiksi. Tä
tä järjestelmää toteutetaan suures­sa
mittakaavassa Venäjällä. Sen al-edustojain
neuvostot kaupungei&sa,
talpnpoikaisneuvostot maaseudulla o-vat
niitä aineksia, joista hallitus ra-kentuu.
Kaupungin hallinon valitse­vat
kaupungin työväen neuvostot
Määrätyn teollisuudenalan tehtaitten
työväen neuvostot valiteevat mainia
tun alan 'hallinnon koko maata var­ten.
Aika ajoittain kokoontuva neu-vostoojenedustkok.
määrittelemään
yleisen politiikan. Kutakin eri alaa:
(teollisuutta, elmtarveasioita^ kulje-jäsenet
ovat kiinteässä yhteydesrai
joukkoihin, koska he aika-ajottain e-^
roavat uusien. tullessa tilalle, jolW
estetään uuden bjnrokratian' muodos­tuminen.
Tämä on täysin toteutet­tavissa,
koska tehokkaan pyrkimyk-^
sen avulla oppia ja opettaa muita,
tarvittavat kyvyt, ja keinot lakkaa­vat
olemasta määrättyjen henkil^it^
ten yksinoikeutta. 7
•^v\. ''vO
Tarkastellessaan tätä todellista kan
san itsehallintoa, voidaan selvästi
havaita, kuinka vähän kaikkein kan­san
vai toisinkin parlamentti saattaa'
toteuttaa kansanvaltaa. Se voi kuo
dostaa parlamenttaarikkojen hallituk
sen, joka vain näöltään näyttää kaik­kivoivalta,
koska koko valtion hallin­ta
on virkamieskunnan, byrokratian
käsissä. ,
Huolimatta kansanvallan kukoistuk
sestaRanslcassa, Amerikassa ja Svei
sissä ovat joukot pääoman herruii
den alaisina; ja heitä riistetään ai
van samalla tavalla kuin monarkisis-sa
maissa. Huolimatta yleisestä ääni
oikeudesta ovat joukot voimattomia
eivätkä, voi muuttaa asemaansa. He
joutuvat parlamenttihallituksen ja
virkamieskunnan muodostaman kei­notekoisen
koneiston painostuksen a
laiseksi. Ainoastaan joskus, "Vaalien
aikana, heillä saattaa olla jonkunlais'
te vaikutiista, mutta silloinkin ohjel­mien
ja V9alipuheitten räikynnän ai­kana
voi heidän tahtoansa ilmetä ai­noastaan
puolittain. Ja joskin valitut
parlamenttimiehet tahtois. ottaa vil­pittömästi
vaaria kansan tahdosta,
niin he pian kuitenkin vajoavat par-lamenttisuohon;
puoluekuriin, kulis­sien
takasin pyyteisiin, vehkeilyyn
ja lötpettelyyn. Mutta «parhment-taarinen
» hallitus, joka muodostuu
puolueitten johtajista, muuttuu mel
kein riippumattomaksi k a n ^ tah­dosta.
I^mä hallitus on 'vuorostaan
voimaton valtion byroläratian Injaa
järjestSä' vastaan, joka suhtautuu vä
estöön vii^rasmaala&ten vallottajain
tavoin. Parlamentin herruus on am-mattipolitikoitsijain
Uskon symbooU,
jotka pitkillä puheillaan tahtovat t0;>
distaa sen välttämättömyyden. He
pelkäävät bolshevismia. Sen tulo uh
kaa heidän olemassaoloaan. Silloin
kun pitkien puheitten asemasta tar-
;^taan käytäiäiöllistä työtä, •'-^ sii­oin
nämä ihmiset uvat todellakin tar
peettomia.
näjän - vallankumouksesta, mntfi jj
siinä suinkaan ole mitään pahu,i
hän juuri-todistaa että se on yal^
kumouksellinen., Totta on mjö!^
että vallankumouksessa tarvitsanM
jestynyttä joukkovoimaa. Mutta i
vätkö nuo 13 milj. taloudeIlise$ti|
jestynyttä työläistä, jotka ovat E |
manen; Kansainvälisen takana,!
duste juuri järjestynyttä voimaa, |
vielä lisäksi kuuluu tähän komiii!i!|
tiseen kansainväliseen kymmeniä^
Joonia: politiUisesti järjestyneitä t|
Iäisiä.
Emme saa olla fanatikkoja. Eii|
saa toimetonna odottaa valtforM
murskaantumista. Siten ei
tapahtumaan. Kyllä.se valianM
on sittenkin tehtävä, ei se tei:ei!iil|
tule. Työläisten on vallattava J
tiovalta, ja käytettävä dikUtnn^
va8tevall/inkumo#sellJste'»
miseksi ja uuden yhteiskunnan b]
miseksi. Miten valtiovallan
minen yksityiskohdissaan tulje t ^
tumaan sen määrää vissit tilaat^
Porvaristo määrää menetteljt»^
sillä meidän on taisteltava heitä ^
taan samanlaisiUa aseUla knin bi^
taistelevat meitä vastaan,
'Kolmas Kansainvälinen tunn^
avoimesti, että sisällissotaa ei
välttää. Siksi ei saa johtaa työlj
harhaan sellaisilla verukkeiU». f 1
vallankumous tapahtou • ' ^^
Työläiset ovat kasvatettavat
seksi tästä.
Ei ole kumminkaan -- ^ |
eikä se voi olla mahdollistakaan J
kaikki työläiset olisivat J^^H
jo ennen vallankumouksen tapa^
misen. Kapitalistisessa '^^^1
nassa on porvaristolla k a i ' * ' ^ |
keinot seltoisen saavutuksen emg
miseksi ja se tahtoo im
kaikMana ja joka suhteessa.
lismiri diktatouri vou- ^
malehdistöineen ja kaikenla.^^
mltyskeinoineen on oivaltof"
Iäisten järjestymisen ^^^«^i
Ja juuri siksi täytyy oD» J » ^*
mouksellinen järjestömooto
nen, että se tilanteen taflo^.
voipi järjestää vallankuffio^l
uun koko työväenluokan
Sellainen jäijestö voipi mv^ \
nen puolue. ««'i^i
on ^ o t t a että i f . ' ^ ^ !
puoluekin kuulua P^^.?"
joten ei,se voi olla t y S f ^ ^^
tö. Tokkohan niitä miljnn»^