Canadan uutiset, September 6, 1923

              Buömalainen eanomalebti Gahad^sBa,
Ilmestyy jokalsepa Torstaina.:
; ;;• Kustaataja;. /^v .
The Canada Novvs PubiIshingl Co.
Erick 3 . Korte, Liikkeenhoitaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu­kaudelta
Jä 25 senttiä' kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: 18.60
koko vuodelta Ja $2.00 puoleltA vuo-
ILMOITUSHINNAT.' «
60 senttiä palstatuumaita kerran j««
lalstuna. Pitempiaikaisille llmoltukflli
lif» kohtuullinen alennus. Halutaantie-lo-
Ja nimenmuattöllmotukset 75 aentv
t l ä kerta, $2.00 kolme kertaa. NaIma-iimoitukset
$2 00- kerta, $3-00 kolme
Kpr^ta. A-PiOllit to- ia klhlaus-llmoi-wkset
60i! palstatuumaita. Kuolonil-moitukset
$2:50. muistovärssyllä $3:00.
Syntymäilmoitukset $1.50; .Avioeroll-
• v moitukset $2.00. '
• Pöytäkirjat,'tiliselvitykset, keräys-luettelot.
luento-ilmoi^uk«et; y. m. 30
senttiä tuumalta. I
Uutisten Joukkoon aljotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pieniraniänkln Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
; Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-
•-Xoialta. : / • . - ^ > « » i ^ ^
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, M-,
taukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: '^'\- -;:i\..v
CANADAN UUTISET,
F»ort ArthuPv Ont., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.''
Osoitemuutoksesta tuleo Ilmoittaa
: lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. ^'''^
(The Canada News)
The Finnish Newapaper In Canada.
: Publlshed every Thursday by
The Cansd^ News Publishing C p .
Erick JF. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor. —
Daily News Bldg.,1 Port Arthur, Ont.
— Älä raHita sielua.^i mietti^
luällä nienn;een ;ja, tulevan ajan
vastoinkäymisiä, vaan k.Vsy it­seltäsi
Minkä vuoksi on nykyi-syys:
i i i i n ; sie1 änyätöir ?'' Siilion
kysyniyksccii luippät vastiita, y -
v\urelius Anionius.
sia
Meidän ci tule
unitta .jos sitä
K a a et-etään,
c i me i cl iin: lule Va 1 it eli a ja vo ili-kiti,
vaan pyrkiä Iloisesti eleen-päiti,
ikään kuiri eniUie s
1 i sika a n. ; Se (in meidän hyväk-seiunie,
nieidiin puhdistumisek­semme,
siliä ('i tilikään ole niin
pu li d isla v a a kuin oi k ei n ke st et -
ty ;taska, i ' "
Alaklakbvin p\iolison lausuneen:
"jVnnetaan suonialaisten valloi*:-
laä IMeliiri, sillä meidän on myi)-:
lienimin kuitenkin valloitcltava
Suomi J a. si 11 oin saa m m e Pieta­rinkin
luiltiiumuie." Kenraalit
IJodsjankt) ja K)-us«Mistjerua oli­vat
Tallinnassa v. 101!) lausu­neet
li(dsin},?in venäläisen valti­ollisen
neuyoston jäsenille:
*' Tu un us taka a Viro, yhd en te ke-vä
niillä tävajla,:sillä, pai'illa ar-lueijakunalla
myölieinniin kyllä
suoriudunnne s i i t ä . " — Venäjän
entis. Köpenliaiuinan läliettilääs-
• C AN A DAN UUTIS ET
is welcömed and read In every Finnish
home in the Dominion. Tt.is the only
direet advertlslng medium for those
manufacturers and |merchants who
wlsh to create and bulld a pröfitable
and permanent demand for thelr prod-ucts
and m eroh an d j se by t h e la rge a nd
ever ?;rowing Finnish ipopulatlon lesld-
Ing in Canada. Placte your trial ad-vertlsement
and get resuUs.
Adrertising rates 50c per incb. '
: Polltical advs, $1,00 per incD.
Advertlsements must leach our Of­fice
Wednesday;. noon to appear on
Thursday's Issue. ]
' Subscriptlon prIce In Canada $2.50
per year. United : States and other
coimtries $3.50 per year In advänce.
y. — Arvottouiau rahan liikkeel­lelaskeminen
Saksassa on iiyt
sn avut tanut :std laisen >laaj»i\tden,
(=t tii keluvlHikiiän; ei ole - aavistus­t
a k uin ka : paljon set <'l(Mtä oike­astaan
(ui k i e r t ä m ä s s j l . M u t ta
että. yhteissumnui kohoaa hui­maava
n suureksi, siitä ei voi ol­l
a epä i 1 y s t ä k ii ii n, * s i 11 ä \- i i m »* ai­koina
on u iitä yksin va Iti opa n-k
i M p a i 11 oi .ssa v a 1 m i s te 11 ii I »i 1 j ()'»-
nien markkojen arvosi a ]>äi vä>.-
s ä . -/.'^'r'::.:-:' '/::;•:
Rahan a r von olemat torniin ale-n
e misesta on aiheut unu t ank a ra
setelipula kaikkialla valtakun-
Tiassa. Sitä poistaakseen on yksi­tyisten
liikkeiden, yksinpä ra­vin
toi a npi läjäin k i n, : ( tiiyty nyt
ry h t yli k i l p a il e lu a a n vai ti o pan -
k in kanssa la.skemalla li ikkee-seen
omia setele itään '' viral l i se n
rahan'' puutteessa. Tällaisten o-l(..
suhteiden vallitessa dn aivan
'luonnollista, että- .setelirahalla ei
.< a.; l a o l l a p I e n in t ii kii ä n a i- v oa. '
t ä krei vi : Bux hövd e n ista ke rro-taan^
että hän se on ollut, joka
murhat Utti Jollo.sin ja \Vitten,
o 1 le ssa a n '' v ir ka ii liehenä ; erity i-s
i ä toimia varten'.' Kreivitär
\Vitte on sanonut, (^ttii hänellä
On kirjallisia todistuksia siitä.'
: Tii'Hiii lyhyt selostus luo kirk­kaan
valaistuksen siihen poli­tiikkaan,
jota Venäjän tsaristit
Suonien itsenäisyyden suhteen
hautovat.
Tiedotusta niille, jotka haluavat
saada sukulaisiaan taikka
viään tuotetuksi Yhdys
valtoihin.
e e kaikki i na t k u st u s ta koskeva t
kysymykset pyrkijän itsekohtai-sesti
esittää Amerikan konsulil­le
siinä maassa missii Amcrikaan
aikova pyrkii matkalle lähte­mään.
Presidentti Hardingin viimeinen
tosiasia; sillä Suomessa on sama
asukasluku kuin :Missourin val­tiossa,
ja se on yksi edistyneim-piil
niaita Europassa. Jos suo­malaiset
omistaisivat Alaskan,
tekisivät he siitii kolmen suku-l)
olven. aikana yhden nykyajan
edistyneim piä m a i t a . ' N . Y . IJ.
Entered as second class mail mat-terv
Dee. 1, 1915. at the Post Office at
Port Arthur,.Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
•«cred trad i tl o ns öf thi s, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe 1 ts I a ws and inäpire öth e rs ta
rospect and obey them: Tb strlvo
unceaslngty to quicken the . pubnc'8
«e nse of c ivic.duty: In ali way s t b a id
In making this country greater and
better than twc'.found It.
— Valhe on suurin totuudelle
: : annettu ;kunnianosoitus.:
,: ~ Yksi kaikkein niyrkyilisim-inistil.
"ismeistä7 on pessiiiiismi.
— Vaikeudet voimistuttavat
,y sielua, : : kuteft: harjoitukset ruu­mista.
— Toiset : ihmiset 1 . odöttaral.
; meiltä niin .paljon ,ertä toisinaan
; näyttää siltä,, kuin emme oiisi
yhtään mitään aikaansaaneet.
,: Suomen kommunistipuolu­een
j o hl.pm i e st en • p idä ty k s ei \ joi i -
dosta. ovat kommunistien hen-
<;en lie ini oi ai set Poh j a nlahden toi -
sei la. puolella, liuotsissa, lausu-n<'
et "''ankaran • : p ä h e k s u n \ i s e n s a"
syyttäen Suomen . hallituksen
n( riidat t avaii sä ma n 1 a ista : m eno t -
tel y ä kui n en n en; ts aa v ii i aika an
Veniijän valtiollinen jMiliisilai-tos,
ohrana. Kuot.sjn kommunis-tien
• :ini(nv'"sta : rtäyfyi^si'^
1) nnai sille -an taa vapaat k ii d;e1 • ja
t ä y s i 1 oimintavapauSi Suomen
hallitus on suorittainit 'venneiit
kuulumattoman, teon" .toiruecn-p.
annessaan' .joukkovan^itsemisiä
j a' p id ii r t ii e ssa än . .yksinpä edus?
kunnan jäseniäkin. • '•)}•/;• '•
• r. Suomen, on ni out a kertaa täy-
:t y nyt näyt t ä ii esi m e uk k i ä mu ill e
sivistyskans()ille. Suomi ryhtyi
ensi 1 naisena. • h 61 s h e v ismin etene -
. m i s t ä todenteolla vastustamaan.
.Xyt kun omat holshevikit aikoi-
:vat uudelleen vakavasti horjlit­taa
s i s i i i s t ä e h e y t t ä ja mahdolli­sesti
sylistä maan uuden . kansa-läis.
sodan p y ö r t e i s i i n olisi halli-
Yhdysvaltain Valtiodeparte-nientin
Tassi toimisto on julkais­sut
seuraavan kiertokirjeen pas­si
vi se e r au k s ista. Yh dys valtoihin
päiisyii varten ulkomailta:
.Seuraavia voimaskableyia. säa-d
öksiä f)assi v iseeraiiksen su h teen
lialutaan saada yleisön tietoon
ni ihin ui kö m a ai a isiin . niihde n.
jotka Imluavat matkustaa Vh-dy.
svaltoihin. Tvttei : |)itkiii v i i -
vytyksiii syntyisi, tulisi noudat­taa
seuraavia menettelyinpoja;:
• T^ion.illa ulkomailla : eliiviUii
luMikiliiillä, jotka haluaisivat mat
•k us t a a Y h d y s va 11 o i 11 in, c »n täällä
.sukulaisia ja;. ystiiviä jotka .soi­sivat
heidän saapuvan A meri-,
ka an. . .\ ä i d en t ä ä ll.ä oi e vien •
•sukulaisten ja ystä vien t ulisi
kirjoittjui näille tänne i)yrkijciil-
Iv ja ilmoittaa nilstii voimassa
olevista säädöksi.stä joita tul pe
tarkoin noudattaa Amerikajin
.^pyrittäessä :•' •::;•" '::'-;'•/•••-:'; '••
Heiniiknuri 27 päivänä piti
presidentti Ha rding-vainaja Se­attlessa,
AVash., viimeisen tärke­än
puheensa, jossa hän kertoi
juuri päättyneellii: Alaskan-nial-katlaan
saamistaan havainnois­ta,
kuvaili Alaskan suurenmois-t
a ja monipuolista, lu outoa, ver­taili
sen rajattomia luonnonrik­kauksia,
viittasi sen merkityk^
selliseen aseinaan, kahden suuren
maanosan polijoisena rajavartia-na
sekä puhui sen kehitysniahdol
li su uksista :: siyistyksellisesisä ja
taloudellisessa mielessä.
On merkille pantavaa, i ett ii
presidentti llarding tässä vii^
meisessä puheessaan puhui; Suo­mesta
enemmän kuin tiettävästi
missään :puheessaaii tätä; ennen.
V res ident ti • R o oseve 1 l i n ' t i (tie­tää
n usein maininneen Suomes­ta,
johon hän oli hämmästyttä­vän
perinpohjaisesti tutustunut,
mutta ; hänen jälkeisensä i)resi-dentit
eivät liene usein julkisuu^
dessä kiinnittiineet huomiota
meidän pieneen kotimaahamme..
Sen vuok si oi i me ill e erityi se s t i
mielenkiintoista, että presidentti
Ifardi h g, A laskan-ma tkansa juiä-tyttyä,
edel Iän i a i ni tuss a puh ees -
saan ; ' rinnasti Suomea ja Alas­kaa
seuraavin sanoin: • •
" H a r v a t yhtii / suuret: alueet
tarjoavat sellaisia luonnollisia e-dellytyksiä
pysyväisen ja moni­puolisen
teollisuusvaltion ; luomi­seen:
kuin Alaska. Sallikaa nii-sa
on valita aikansa tai odottaa
siksi, kun s(; voinee ulimata ke­ko
anglo.sak.silaista maailmaa.-;
Niin, Japani ei laske vääi in.
.Mutta, kamppailun laajetessa ko­ko
keltaisen roduii ja arjalaistn.
rodun väli.seksi, sen siirtyessä
E u rooi)pa an ja; kaikki ali e, sa ai­taa
j oh to : luisua . j a pani lai st en
kä s is t ii kiinalaisil le. Ke 11 aiseen
rotuun liittynevät myöskin Taka
Yankeet eivät turhista ha
tele. .Mutta jai)anilaisenvaltio­miehen
kohtelias,: hymysuin, i -
käänkun leikillä lausuma vihjai;s
sodan mahdollisuudesta Ameri^
ka n ja J apanin välillä, kartta- \
ke|)in heilahdus Filippiinejä
kohti t a i o i reel li n en ku oh ah d us
llava ij in saarilla, in i s s ä k el täi­nen
rotu on :enemmistönä,. saa
Yhdysvaltain senaatin peruutta­maan
ka i k k i j a pa ni 1 aisen si ir to-laisuuden
rajoittamiseksi laadi­tut
lakiehdotukset.
Se siirtolaisuus c i ole koskaan
ollut suuri, 111utta karkitulla jiir-jestelmällisyydellään
on japani-jaisten
kolonisoituminen. Tyynen
meren: valtioissa, eritoten Cali-forni
as s a,' aika ny t k äydä uhkaa­vaksi.
Missä tuo uuttera, tar­mokas
kansa kerran saa- jalan­sijaa,
sieltä se ei lähde, vaan le­vittää
hilj alleen ja melkei n 11 no -
m a a mat t a vaikut usala ansa, kuii--
n es kylä, kaupunki tai maakun­ta
on muiittunut japanilaiseksi
yi iteisk un n a k s i tai japani 1 ai set
päässeet: määräävään: asemaan
Nytyineh kurssimme rahaläfej>
tyksille SUOJVIBEN
x m
siellä. F.ivätkä he sulaudu ame-rik
kala isi in, k u t en- muut. Ja ja­panilaisten
jäljessä tulevat Kii­nan
miljoonat vaatimaan ovien
avaamista heillekin. ;
.Tapani on kidtaisen rodun ai-voi
na, Kii n a sen ruinniiiui. Ajan
n i i n esittää rinnastuksia ja vas- tullen on Japani mohilisoiva
ta koht ia. Ihuisaasti kolme ; nel­jät
t ä-osaa Alaskasi a . oii poli joi-sen
n a pa p i ir i n ete 1 ä pu ole Iin. Sillä
. a l^fieeiiä ova t su u ri m malta: osa 11 a
sen' m et s ii r i k ka u d et, m e ta^llit,'mi-
\ W Y k n Iit, ka 1 a s tu syed et ;ja maan-
•vilje'K'sseudutj "Tässil fäu li keassa
vyöhykkeessä- sijaits'ev.h osa A las­ti
a n kk ia sen" maan
antama pässi,
- t ) \ ' a t . i
hallituksen
a alamaisia
2. It'i<liii) tul.-.'. ,•„<;!taS'tiiniii
pa SR pii irissuifl i r n leralle- Yl^l ys--
•valtain kömissionerille-^-^tarkisa;
; iv Oli su li Ile: A tnerik an kömmi s"si o-iieriii
taikka: konsulin "virastos­sa
heidän tulee tehjä henkilö-
Is ohi a ine n a n o mu s passiv ise e r a -
uksesta pääsyii varten Yhdysval
töihin. Heillä tulee olla kolme
pientä n. k. i>assivalokuvaa jot­ka
annetaan Am eri k a n konsul il-le
V passiviseei-austa anottaessa.
.Myöskin tiilee jättää- Amerikan
tukse.u /; pltiinyt ; : se- sali ia ja . ar -1 k o ns u 111 le Amerikassa asuvien -su-yuttomien
lyssien tavoin . kädet
r ist i ssä: istu en kä \ sell ä, mitii tu­leman
pitää !
Suomen itsenäisyys ja Venäjän
monarkistit.
—. Joka - toisen luoi\teen pelas­taa
on^^sulireinpi . hyväntekijä
.;: kuin. se, joka [)elastaa toisen
- " h en sen. : • • • / -^ • ' • i •:'•:.- •
—• Menestys .saavutetaan use-a
m m i n ^ -; h ar vi nai s e 11 a; ponni st e -
lulla kuin h a rv in a isella ymmär-r
a.
— On aivan o»ikikt^iiinn käyttää rä-
, haa luonteen muodostamiseen,
mutta kokonaan viiärin käyttää
luonnettaan rahan kokoamiseen.
Antaa anteeksi unhoittamat­ta
on .samaa kuin antaa rahasta
kuitti kirjoittamatta -nimeään
sen alle. ,•:-:•.•;--••.:/:--;•--;/
— P^irmarit ovat- sivi.styk.sen
ja varallisuuden perustajia. ,•—
AVeb.ster. .;.. •;::;-'.,^.:--;:'^;'v:--;:::;'
Jolla on pienet ajatukset
.«synnistä, hänellä ei voi olla suu­ria
ajatuksia Jumalasta. ' ; '
— Joka- mefiestyksessään pai­suu,
se vastoinkäymisessään ku­tistuu.
—- Ensimäinen henkilö, joka
tulee si.sälley kun kaikki muut
ovat. menneet pois, joka lisää
iloa, jakaa surua ja joka on eh­dottomasti
rehellinen — hän on
Venäjällä oli vuonna 1019 ole-,
massa myöskin TI, s. " Luoteis-
VeUäjän hallitus", joka puuhasi
Judenitshin armeijan valloitus-
Jiankkeiden • tukemiseksiVenii-jällä.
Siihen aikaan seurattiin
Suomen oikeistopiirien 'keskuu­dessa
Judenitshin ja hänen luil-lituksensa
puuhia :<} jokseenkin
suurella mielenkiinnolla. .; Ken­raali
Judenitshilia: kerrotaan oi-Jria.
leen oma epävirallinen edustuk-sen.
sakin IleIsingissä -ja eräillä
suomalaisilla ta lioilla huomatta­van
paljon luottamusta. Niinpä
pu huttiin m lioin p alj on m. ra,
Pietarin valtauksen toimeenpa­nemisen
hyviiksi, joskin Suomen
silloisen l^s/kush ali itu ksen jyrk­kä,
kanta teki tyhjiksi sellaiset
hankkeet. :Mu1ta tämiin yhtey­dessä
on mielenkiintoista huo­mata,
että Judenitsli ei ko.sk a an
ottanut tunnu.staakseen Suonien
itsenäisyyttä. ; •
-.Nyt on t ä m ä n mainitun ' ' H a l ­lituksen"
juutalainen rahaminis­teri.
:Margulies kirjoittanut mnis
telinänsä, \ Suomen lehdissä on
kirjasta k ierrellyt seura a va mie­lenkiintoinen
ennakkouutinen:
" P i e t a r i n valloitusyritykses-tään
tunnetusta luqteis-yenäläi-sestä
eli Judenitshin armeijasta
on äsken Virossa toimineen luo-teis-
venäläiseri hallituksen mi­nisteri
M. Margnlies julkaissut
•muistelmia. Näissä kerrotaan,
m. m, tunnetun kadetti Johtajan
kulaisten; taikka tuttavien val-nii.
stamät kirjelmät eli kirjalli­set
vakuutu k.set, joissa yksityis­kohtaisesti
selostellaän kansalai-suussu
h de, kuinka kauan henki­lö
on asunut Yhdysvalloissa, niil­tä
sukua on. tänne pyrkijälle jä
tänn e py r kijä n kan sai ai suu setän­ne
pyrkiinisen syyt, onko pyrki­j
ä itsensä eliittävä henkili) ja on­ko
s uku 1 ainen taikka y stävä' ky -
kenevä oikealla . tavalla huolta­maan
ta n e pyrk ij ää hänen tänne
saavuttuaan. :;
Maksu :• tänne pyrkijän ano­muksesta
on yksi dolliari ja pas-sivi.
seerauksesta yhdeksän dolla-
Nämä maksut tulee tänne
pyrk ijä n suori tt aa Amerikan ko-missionerille
taikka konsulille
siellii, mistä tänne [)yrkijä läh­tee
matkalle.
Nykyinen asetus säätää, että
mikään ulkomaalainen, joka ei
ole saanut passiinsa Amerikan
konsulin leimaa, ei voi päästä
maihin Yhdysvalloissa Passivi-seeraus
tulee saada sen Ameri­kan
konsulin/virastossa, joka on
lähin UIätka 11 e pyrkivän asunto­paikkaa.
: •:•
Kaikille Amerikan ulkomailla
oi e vii le konsuleille j a komissiö-nereille
on voimassaolevien ase­tusten
mukaan - annettu tarkat
yksityiskohtaiset määräykset sii­tä,
millaisten pyrkijäin passit
voidaan viseerata matkustusta
varten Amerikaan, sekä «myöskin
millaisilta viseeraus on kiellet­tävä.
V '
On erittäin tärkeää, että tääl­lä
Yhdysvalloissa elävät, eivät
tee minkäänlaisia .anomuksia
taikka esityksiä ) Yhdysvaltain
y ä l t i o g ^ a r t e ^ tu-
1. ri komaalla asuvan; tulee k a a oi\ pint'a-a \ \ M m ^älies koi in e
kertaa' 'SiVilrenitn •. 'kuin Su o mi.
Sen il In an t/i ^Vms ieu d o m pi j a tasai­seni
i)i ' i(k uinfAuSnhin e n) Sen raet-
•sät ovat paljoi'i suureTnmat kuin
Suom e n t S am o i n •: .ve n kalarik-;
kaudiet.; Sen hiilipitkvisuiis .on
suurimpia maailmassa, kun. Suo-
: 1 ne;lila, : s i tä v a st oi n ' ei nOle. • oi leu­ka
aii hii 11 ii. Se n k ui t foyi k kauk-siin
on t u sk in vi elä: ik öskettu
m uuta kuin pin n a It a. Suomella
ei ole kultaa. Suomessa qn ku­paria,
niutta Alaskassa sitä on
tuhatkertaisesti enemmän.
"'Nyt pyydän teitä, kanssani
retkeilylle 60 :lle pohjoiselle le­veysasteelle.
.Me löydämme siel­tä
kaksi suurta: europalaista
ka u pun k ia,:: Kristianian ja • Pie­tarin.
Jos seuraamme mainit­tua
leveystastetta länteenpäin,
Atlantin ylitse, niin havaitsem­me,
että se. halkaisee myöskin
Se w a rd i n ; A la skassa. Se merkit­see
että suurin, o.sa Alaskan rik­kauksia
; j a väestöä on etelämpii-riä
kilin nämä europalaiset pää­kaupungit.
Tukholma, "Pohjo­lan
Venetsia", jossa on 400,000
asukasta, oh samalla leveysas­teella
kuin Juneau, Alaskan
pääkaupunki. ':}• . Olasgow, yksi
maail mau suurimpia työpajoja,
mi 1 j oon a -a su j a mLs t o i ne en, sii.r-r
e t t y n ä samalle leveysasteelle
läntiselle pallonpuoliskolla, olisi
Alaskan metropolis! Köpenha-mina,
jossa on 600,000 Itämeren
portinvartijaa, on melkein täs­mälleen
samalla leveysasteella
kuin "\VrangeI Alaska.ssa. y
Tällainen asemien: ja leveys­aste
itt en tu tk iminen auttaa mei­t
ä saamaan, kuvan tulevaisuu­den
Alaskasta. Seuratkaamme
vielä kuudettakymmentä leveys­astetta
itäänpäin, ^Suomeen. Me
hämmästymme huomate-ssamme,
että koko Suomi sijaitsee tämän
leveysasteen pohjoispuolella.
Hielsinki, pääkaupunki,: joka .on
maan eteläisimmässä osassa, o-lisi
Alaskassa sisämaan kaupun­k
i . Kuitenkin .on Helsinki yksi
Europan hienoja kaupunkeja,
jossa on 200,000 asukasta. Tä.s-t
ä pääkaupungistaan pohjoiseen"
päin ulottuu Suomi kauaksi
pohjoisen napapiirin taakse. On­ko
suuren vft}t.akiinnan,o.leniassu
olo mahdollinen! - n i in kaukana
pohjoisessa? Se ei ole ainoas-
K iin an, ja silloin on keltainen
vaara siirtynyt, kiivi tel lu.sta pei­kosta
todellisuuden piiriin. As­ko
i ne n'' ..suurso ta, joka r i n dutti
Kri r o pan voimat, on • sen ma h dol-lisuutta
paljon edistänyt, tuonut
sen läheihmäksi; nykyistä aikaa.
Eitrop^h kansain eripuraisuus jä
yhteiskunnan iset ta isteliit
ka m i)])a il u "punaisten- ' j a * val­koisten
'•' välillä - - o v a t myöskin
omiaan .•: edistämään ? keltaisen
rodun va l la nhimois ia suunnit el-m
ia, joll a i si k s i . a in a kin j apa n IA
Inisten rotu vaistot aika vat, yha
enemmän kiteytyä., -,: V
• Ensimm äin en suuri y liteent iir­in
äy s keltaisen rodun yäiillä ta­pahtunee
Amerikassa. Sotaa
Yhdysvaltain ja Japanin välillä
ka tsel 1 a a n ku mm a ssa k i n m a a ssa
vain aj a n kysy my k senä,; • k a tsel -
tiinpa : jo „' silloin, kun; ;. ne
liittolaisinar taistelivat muka yh-teist
ä V i h o 11 ist a V a s ta a n, sa moin-ku
i n En gla nti me n i lii ttoon. pe­rivihollisensa
Venäjiin kanssa,
jonka se, sitten kun " l i i t t o l a i ­nen"
oli sodasta -. he ik on tunut,
aikoi vuorostaan kukistaa j a oli­si
kaiketi >ku kistanutkin, ellei
•kolo.ssi olisi itsestään luhistunut,
minkä, mahdollisuuden Albion
tietysti myöskin oli ottanut h.uo-
•mioon, e h k ä 1 a s k u i h i n sakin, suo­riutuakseen
täten kahdesta vas­tustajasta
— kilpailevasta' Sak­sasta
j ä valtiollisesta,: vihollises­taan
Venäjästä ^ samalla iskul­la.
/".-t:v:';,/.'i-^^
Englanti laskee harvoin vää­rin.
Mutta nousevan auringon
maan keltainen kan.sa ei laske
milloinkaan väärin. Sillä ci ole
ian kansat, ja tulee heidän
riveissään siis taisteliMuaan koi-:
mannes maailman väestöiä." Täs­sä
: on kuitenki n otettava li saksi
huomioon k i inal a ist en ja japani
laisten suuri sikiäväisyys ja sit­keys.
:Eikä kamppailii, jota voi
kestää; vuosisatoja, suinkaan tu­le
ohfmaan yhtämij.laista aseel­lista
sotaa, vaan paljoa suure ui­ma.
ssa määrässä työn ja. tarmon
kilpa ilua, kahden rodun ja ka h
(Ien kulttuurin ponnistelua Oj
kri m m in juuri kahd e ii.. kulti uii
rin, kahden iiiaailinunkatsomuk
s ei 1' taistelua.- F;uro ]i an, A n i,
rikan .ja Australian kansoihin
1 iitty vjit Tn di an arjalaiset, mu
-ha 11 lett i 1 a i n en maa ilm a j; i k ei i -
tjos ne neeke.rikansat, jotka 'ovat
omakspiieet, jokt): em'ooppaiaisla
tai islamilaista . sivistysaii, mui­den
jäädessä ulkopuolelle. ;;;
; 01 ctrh m e siis. e d el ly t Iän e. t' s is a r-kulttuu
reja e du s t a vai i 1 v ist in ja
Puolikuun asettuvan samallo
puolelle. Tapahtuuko niin, riip­puu
.suuresti siitä, ovatko n.' jo
selvittäneet omat keskiniiiset
riitansa, toisin sanoen, ;;onko : ho-räävii,
islaiui- karistanut k ristit-t
yjeii hoi housvallan- niskastaan.
Ka-miipailu ristin ja puolikiiun
Välillii ei näet nykyisin ole• us­kon
nollista, vaan pikemmi h k in
kansallista: laatua. .Maiirit (M-vä
t en iiii hyökkää Espanjaan ei-
V ii t kii OS m a a n i e n v a 11 o itu .-^ j o 111< o t
ilm esty Wienin edii s täi le, . v aan.
niin jiian kuiir risti on karkoi-t
et tu. seuTlu ilt a, • j oissa ei sillä oi e
mitään asiaa, ei • mikiiän/ ole es-
1;ivä,:yhtei$ynnnärrystii länsimäi-;
i l y ö s . m
sia (shekkejä).; markoissa ylÄ:;
mainit, kurssin jälkeen ja erikot
siä, kolnien prosentin: korkoa V f^
täviä matkustajien shekkejä dwli
lareissa, jotka Suoniossa lunaJ v
taari siellä voimassaolevan dolljk
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetyksille
postin kautta on 15c. summilla
alle $20.00; si tä suure tumilta SUIT» •
miltä mitään kuluja ei peritä.
; Lähetyskulut sähköteitse
$3.5G khikilla summilta.
OB
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos aähkösanoma-lähelystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va»»
taanottajan ja lähettäjän osoit
teellä varustettuna osoitteellö.
i Foreign Department
; v ; —Perustettu v. 1874.— ;
Varat y l i . . . . . . . . . . $3.000,000.00.
Ien ja inuliann'tti1ais(*ii icläu - v;ii-lillä.
. i .
;•• Ja.' yKlVnf.ifiä niY.^liv^nevtit.' kel­taista'
i-i-otiiiiV.*.tudta:: ni-ilhv. ;kuni-nrallftkih".
'•'sbkiii..>i!;vysilliKOSti • ett ii.
maailma nka tsom u ksel t a a n vie­rasta,
rotua, voimakkaammat.
. Lien e v ä t , s a n o i n. M' utta varm a a
so: ole. • .'Muutaman sadanmil-joona
n yli \-oima an ei x o i luotta a
niin sitkeää ja lisaytyyiiii rotua
vastaan ku in k eltai nen.; . ;
; No niin, kykenevin nnian pe­rii.
Luonnon valintaa, . :
^••^:-;-V'--':•:::^';^-.-:^ • \\—a n — u .
oittakaa suomeksi; meillä
oh k[uu s i s n o m ala i st a li i kk eessä m-me.
: ••:/..::-. ;^^:--;---••'••:::
Monarkian ennustetaan paista­van
Saksaan.
Amerikahiinen kongressiiiiies .
Aswelt: Louisianasta, joka lau­antaina
oli^ presidentti Coolid- :;
:g'en puheilla esittäen..hänelie ha-;
vaintojaan:; Kuropaau : tekemäl- .
tään inc\tkalta, ennusti että noin
Vuoden ..;kuluessa:;;tulisi ;Saksa
niLdellecn omjiksumaan monar­kistisen
; hallitusmuodon. .- Sitä .
;eijiieii /tapalituisi vallankumoiis, :
jossa, kommunistit esittävät piiä.•.
osaa. ::-''-;^;;••;':••• ••:':';^ -;^ •' -? • •
TILATKAA CANADAN
UUTISET
Saksalaiset saavat palkkansa
: kultamarkan mukaan.
; Tvaikkialla :.SaksassJ^ on lopul- '
tisesti, ; useitta. •kuukausia: kestä-neideii
neuvot lelujen' : jijlkeen,
}/iiiitetty oit;ia käytäntöön kul- •
faperuste palkkoja, .siioritettaes-sa.
Ty(imiehet tulevat kuiten-;
kin saamaan yhden kolmasosan
viii) e m mä n kun ennen sot a a. Pai -
kat: niaksetaan kerran viikossa
paperimarkoilla.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
varaa harhalaskelmiin. Se voit­ti
muutamia vuosikymmeniä sit­ten
sodassa Kiinan, mitä seik­kaa
silloin pidettiin ihmeellise­nä.
3Iyöhemmin se hämmästyt­ti
maailmaa lyömällä Venäjän.
Suursodan aikana liittoutui se
ententen valtioihin ja tuskin mi­tään
uhräiiksia tehden paisutti
mahtavuuttansa niiden : turvis.^a
j a kustannuksella. Ja jos sota
Yhdysvaltain ja Japanin välillä
syttyy, syttyy se tietenkin vii­meksimainitun
; aloitteesta, ja
voinemme otaksua mahdollisek .
si, että <maailmaa kohtaa nusi
y l l ä t y s : Japani voittaa Ameri­kan.
Se tietää, että nnioonin länsi-valtiot
joutuvat japanilaiseksi,
siirtomaaksi, sen tukikohdaksi
Amerikan mantereella. ! '
J a mitä tekee Englanti ? Kotu-vaisto
j a Japanin paLsuvan mah­tavuuden
pelko pakottanee sen
rientämään. Amerikan avuksi,
jos se sillä ajankohdalla siilien
taan ^^ mahdolHnep^ Ygan S^^^P?^ I ^ ^ ^ ^ S ^ ^ J ^^it* J^E-ai^? ^»^^S"
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todeL
linen arvo ja voi niinollen maksaa aiiia päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
^^^^^^^^^ :^
SUOMEN mmK&A^^^ BOUJ^BJSTA.
J^aikki Iä2ie1;yks pestin kautta, joa ^Ji-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40o summille $40.00 asti, 50c gummille $50.00 aati,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. ; • !
Tiedustelkaa^^^e^
Läbettaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyVin tar-kasl^.
"
i J ;
-M.
, ,1 - f r
5
%
•Cl
, . 1 1
1
1
4*-
i
ii
c
4
r
i
•f
/•I
VV,'.;.-:
: - ;• 'H m
;;-;;-;;:\>;:^:«PÄSi a-