1919-08-14-04 |
Previous | 4 of 9 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
C A N A D A S N U U T I S E T
lilnoa suomalainen sanomalehti Cank-
• dassa, Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
•Jhc Gannda Ne\vs Piibllslilng CJo,
E r i c k J . Korte, Liikke(|!nhoitaja.
TILA US II INNAT ;
Canaclaan: $2.00 koko' vuodelta,
•J1.60 s kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 6C v*3entt.i 13 kuukaudelta Ja
2Bsenttift kuukaudelta. 1
• Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo^
delta.
Canadan suomalaisteD
yhdysside.
IIJVIOlTUSniNNAT:
• ^ senttiä palstatuumalta kerran Jur
««'.stuna. Pltbmpialkaislllo Moltuksil-lo
kohtuullinen alennus. Hälutaantie-to-
ja ninienmuuttoilmotukset [)0 sentt
elä. kerta, $1.00 kolme kertaa,' Naima-
Umoltukset''$2.00 kcrtai $3.00 kolmo
kertaa. Aviorulto- ja klhlau5>ilmoi-iukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoltukset
?1.B0, iTiiUistovärsyllä $2.00. Syntymäilmoitukset
$1.00. r Avioeroilmoituk-
Bot $2.00. ^ *
Pciytäkirjat, tiliselvitykset; keräys-luettelot,
luonto-ilmoitukset y. m. 15
eenttiä tuumalta.
Uutisten' joukkoon aljotulsta ilmoituksista
peritään 10 ixvnttiä riviltil..
PiCTummänkin llmolliilcson hinta, on
5 O s o Xl 111 il. 1^ o s 11 S S a tu 1 (n- i a il m o i t u Ic s i a
el hyvilksytä velaksi tuntemattomilta,
PöliittiycL ilmoitukset $1.00 tuumalta.
* '«tMBHVnMMHB ^•am^miii mi, ^ ^ mw:m\— I II IIII I •• I —•••• 1^ ' ~"*"**
Kaikki llikkoolic aijotut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN X^IITISKT.
Port Arthur, Oiit., Canada.
Canadan Untisista lainattaessa on
liilide uunnlttJiva. '
:. GsoiterauutoUsc^^ta tullee ilmoittaa
lehdon konttoriinvsckä vanlia että uusi
osoite. •
CANAD^ÄNHijIJTISET
(The Canada New.s)
Iheionly Finnish. Ne\vspapor In Canada,
iPublished every Thuj-sday 1)y
TLo Canada News I»ul)lishin<,' Co,
Erlck .1. Korte, Manager.
Daily Ncwa Bldg,, Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
ie welGomed and read ijU every Finnish
home in the l-)aminiori. tt is the only
dirojH advortisinf^ medium 1'for Lhoso
manufacturi^.rs and morhants who
tvleh; to create and build a profitablo
knd pormauent demand for thcir i)rod-
: ucts and merehandise by tho larpe and
ever gro\vingr Finnish population resid-inj;.
in Canada. Pi^vce your trial ad-
: vertiscnient and get resulls.
Advertisinff rates 4 0c, per- inch.
, PoiiitiY-al advs. $1.00 per inch.
Advorti-^oments must roach our, of-
,fiCo !Wodne.sday noon to appear on
ThursdayVs .issue.
Snbscription price in Ca^jiada $2.00
per yoar, United States- and other
. counti-ies $2..^)0 por yoar vn advance. .
Kntorod as S(K*C»IU1 clnss tnaJI iiiat-
U»r, DeC; 1, JDJ5, at tlic Post Olfloo at
Fort Artluii', Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the jideals . and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
reserve its and inspire others to
respect and obey thcirrr. To strive
I.
Olettoko koskaan tulleet ajatelleeksi
sitä iiierkillislä tilaa,
missä lue Oanadan itsenäisesti a-jatU^
leva väestö olemme? iMeillä
ei totta tosiaankaan ole m i t ä ä n
yltteistoimintaa, mikä hiemankaan
kiinnittäisi meidät toisiim-mej
..ja herättäisi tämän laajan
maan eri kulmiiJa asuvien heimo-veljiemme
ja -sisartemme rinnoissa
jonkunkaanlaista' yhteen-knii
hlva isiM!dcn tiinnetta. Ka ilcki
y 111 e i s I) y j' i 11U 5 m i n i n o v a. t p a i -
kai lista laatua, se • tahtoo sanoa:
itse kukin paikkakunta työskentelee
])y]'iniiöissäiin/ omaan lä-jäiinsii,
kuten sanotann, eikä heidän
ja samansuuntaisten ])yrin-töjen
välillä ('anadan sucunalais-te
M t oi s i 11 a j")esä pa ikoiJ hi ole mi-täiin
vuorovaikutusta.
luuisahiisveljemnu! rajan lakana,
'^'lidysviilloissa, ovat tiissä
suhteessa huomattavasti edulli-sonimassa
asemassa. Useat van-
Icat jiii'jeslöt seui-akuntatyöUj
rai 11 i n s-a M.I t ev 11, k ansa 11 isi n i s- ja
v e I j e y sas i a u ., j a m md e i \ ki n aa te. -
ja iaiminta-alojeu eteen tyCvsken-nelleu,
lukevat kukin jäsenis-tfiönsii
* Isansnlaisiamine ympäri
mantii. Niiin ihmiset kaikl^ialla
s 1 H)m ai n i s t m 1 p (i sli p a iko i 11 a, t y ö s -
Iventeleviit sa-mojen aatteitten ja.
toimien edistämisi'ksi ja yhteishenki
ja toiiriintahalu eljiyy ja
(>lämä tuntuu olevan kuin virke-äm])
äii ja enemmän elämiscuv arvoisia.
V;irjopuoleun tälle eri suuntiin
knnhivnlle ja usein samansuun-tnisuudesta
huolimalta eri ]iiiäyh
d i s t y k si i n .ja ka u 1 ii ?i eel 1 e, k a u tt a
maan uhMtuvnlle, yliteispyrinnöl-lisyydellc
voi mainita i'iitaisan e-rimielisyyden..
Ro on Anv'e]'ikah
siiomahiislc.Mi kesken näytellyt
huoinaltiir.iji osaa. Mnlhi missä
on elämiiä, siellii (m t.iisteluakin.
Ja' ajanoloon opita;in yliii paremmin
eroittamaan Jiatteelliset eri-mielisyydet
•• :•• 'pe-rsoonulJisififa.- kvr
symyk-sislii jn suonman sijaa terveelliselle
keskinäiselle vuorovai-
Icutukselle eri . aatesuuntienkin
kesken.
Kellityksestii liihiin suuntann on
ajattelemattomatj ja yksityiset
vastaanhangoittelijat terrorisee-rata
vaikenemaan, mikä olisi ehdottomasti
käynyt paljon vaike-amihaksi,
jos .raittius, y. m, seurat
olisivat olleet yhteydessä
toistensa kanssa ja jos puolueeton
sanomalehti, todellinen yleisen
mielipiteen tulkki, olisi jo.
silloin ollut Canadan suomalaisilla
yhdyssiteenä. Aryöh.einmin-kin
olisi riippumaton sanomalehti-
ollut nialidolliscsti jojitajilla
jonkinlaisena pelotuksena, estämässä
heitä niistä väärinkäytök-sistii,-
joiden takia tyiiläisten lois^
tavat osuustoiminta liikkeet joutuivat
häviämään.
Nyttemmin on useilla ])aikk'a-kunnilla,
pailvallisen seuraelämän
ja koskiniiistoiminnan tarvetta
tyydyttäniääu, j^erustettu erinimisiä
seuroja ja yhdistyksiä.
(Tällä ei tai'koiteta cntisiii sosia-li
osasi oja, jotka n.ykyään toimi-vat
nudella nimellä). iMutta näidenkin
toiminta ollakseen virkeät
ä, \i\ikuttaalvseen toi m inta intoa
ja virkistymistä, sekä piiik'-
Icalcunimlla ettii idompanakin,
tfirvitsee enemmän julkisuutta,
'^ruulen ;'ou niillii vaara vaipua
torkkuvaan toiiiiettonuiuteen ja
lopulvsi luovuttaa oamisuutensa
anastajien kynsiin.
Nyt on Canadnn suomalaisilla
ti 1 ai s n n s sa ad a. j nl k is M i rt ta to i m i l
leen ja mielipiteilleen. Sen tilai-
S u u d ( M i antaa heille Canadan Uutiset,
joka, sikäli kuu kansalaisemme
tulevat selvemmin käsit-iiimiiän;
puolueettoman sanoma-
1 el iden merkitystii, on todellinen
tt BOLSHEVISMI VAIKO Ak-
MATTI-UNIONISMI."
Tällä otsakkeella käsittelee Canadan
ammatti-tinioiden: virallisen
itänenkaunattajan Tlie Lahor
AVorld'in . toimittaja C. Franeq
yleensä mailman ja etenkin Canadan
työväenliikettä, asettaeiv-ammattiunionismin
kokoavan ja
oikeuteen perustuvan toiminnan
va st ak o 11 da ksi bolijjie v ismi n ha -
joittjh^alle ja tuhoa Upottavalle
väkivaltaisuiidelle. Käsitellessään
holshe vismin • vaikutusta Veuä jäi -
läj lausuu Franeqm. m.,seuraavaa
:
' ' Venäjä!lä on vääryys ja väki-valta
vääryyttä ja väkivaltaa
seurannut.;niutta Venäjiin kansa
on täniiän yhtä kaukana vapautumisesta
kuin ennenkiii. Tsaarin
. hirmuvaltaa on sfuirannut
Len inen ja Trotskin hi rmu vai ta,
tuoden nuiassaan .murhia, kurjuutta
ja sortoa. Petomaista väkivaltaa
kiiytetiiän raivoisalla innolla.
Vapavitetun kiiyhiilistön a-post
oi i (UI sa a rn a ani a yli den ve r ta i-su
uso j) pi on huk k i nutt yleise n
kaiunan myrskyyn.
* * i vä j mv o i leet vaka van 11 a r-kinnan
mieht.'t, jotk'a Venäjiillä;
saivat nähdä aatte(uisa saavuttj^-
van voiton; eivät n(!, jotka tulivat
yhteiskunnallisen vallankumouksen
johtajiksi ja hallitsijoiksi,
olleet niitä miehiä, jotka
tahtoivat kansan •todellista vapani
tamista oikeudenmukaisten lakien
selvä kansa n valt a is(!ii ja täy-t
dellisen vapauden takaavan hallituksen
perustamisen kautta.
Nykyinen kurssimme
Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
Canadan suomalaisten yhdysside. Lr ,
, ^ T . , , , . . I \ e i m i a n t y ö v ä e n l i i k k e e n lohta-l
\ a n s a l a i s l e n tuhn^ v a i n oppia v-* . , , , , , , ,
.... . . . \. I jat t u l i v a t h a l v e k s i t u i k s i j a h.yl-
-Myös myyimno paiildd-osoitiiksiu (shokkeja) ' markoissa y l k i -
m a i i i i t u n kurssin jiilkoon jn oi-jkoisia, kolmou ])r(iSontin koi-kon,
votiiviä malkustajit^ji shokkoja dollareissa, j o l k ; i Siiomossn, In-i
i a s i e i a a i i siollii vuimassa olcivan dollarin kiu-ssin j i i l k c o i i.
Tiiilu^tyskiilut j-ahalithotyksillo ])()sii]i k a n t t a on M c siniimilla
all(^ ^20.00; s i t i i suni'(Mnmilta summilta i n i l i i i i n kiilnja oi i){'i"ilii.
L ä l i o t y s k u l u t s ä h k ö i o i i s o ou ^?>f){} k a i k i l l a suniinilla.
K a i k k i läliotyksot osoiiotaau iiostiu k a n i l a , Jos siilikösaiu»-
m a l ä h o t \ ' s t i i oi oi*ikois(\sti i)v\'doiii. .
Osoittakaa liiliotyksomio vastaanoltajan Ja l i i l i c i l i i j i i n osoit-i
o i l l a va]'usttd)tuina osojttoolla:
F O R E K I N D E P A R T M E NT
HANCOCK, Mieti.
P o n i s t o t t u vuonna 1S71. Varat .yli )()(),0(K)
K i pj oi ttak a <* i suot n ok s i ; m oi 11 ä o i i k u 11 s i. i s u o m a I; ii st; i
siimmo.
;('os-leisemmin
käyttiimään sitä hyii-dykseeu,
ja tulla maanune eri
kulnuHa sen kautta lähommii toisiaan.
T i i s t ä asiasta puhumnu*
ensi nutnerossii. .
CANADAN KAUPPALAIVASTO.
. O n aivnn luounolHsta, eitä si-kiili
kulu- kansn in välinen kaup-'
jiilyik.si. Iheidiin monivuotinen:
lyöjisä ja uhrautuvaisuutensa
raukesi tyhjiin. ITeidiit surma.sj
intoliimojajin. purkaava roskaa
j o n k k o, jo k' a oli vai i n n u t- j oh ta -
jikseen petomnisia-, kaikkia ihanteita
Ja kaikkea vilpitt(>myyllii
vaillaolevia lurjuksia. Nämä mie-
. het tulivat nousevan' kansanvallan
SO rl a ji ksi. He
paluke vilkastuu entiselleen, tu-• .. , - i - , - •.• .
, 1 . kovlialistoa l u l i s t a n u i a i r itsen-
IvAt ( . a i i a d a n , . l i i k i ' .ia t e o l l i s u u s , • 'r., ; , . . . .
unceasingly to quickeni the lpubh'c's , , t . • • , , • • , i •• i
Benseofcivicduty: Inail waystoaid Jldeiset .inhhil. joiden seka ohje
1 i M a ji n. oi tä kanna t u leseen
myoskm
tuniaan.
eniist ä enemmiin vau ras
Pellot, .metsiit ja kai-''
vannot 1 n te vat an! am
taan suuremmassa määrässä kuin
sa (lik'taatlo?'eiksi ja ilseval
k u i n t y ö n t e k i j ä i n k i n k e s k n i i d eH
sa; Se e d u s t a a : t y ö v ä e n l i i k e i l i i
• j a y h t e i s k i i n t a a iiii i d e n Sci 11 o j en
])arhaassa nuMOdtyksessii;,Se puol
u s t a a v a p a n i ta, o i k e n i t a j a k a i i -
k ä v l t i v i i t ! « ' " i h i i l l i t n s t a t e r r o r i s m i n , v i i i i r y y -'
den .ja its('vai l i u ( l ( ' n tn l i o i l t a . i \ l i -
t ii ] )ik e n i m i n ^ t a a 111 u i n i s k a n n a 11 iv
p l e \ ' a ( t y ( ) n t e e t t ä j ; i t k a i k k i j i l l a — -.
h) making this country greater and
better than we found it.
^ ' k s i t ä r k e i m m i s t i i kvsv-
'myksistä milä tulee Canadassa
tulevan pfii*lamenlin kiisiteltä-viiksi,
on kieltolakil-Jysymys.
Käyttäen iJei-ustushiillista oike-uttann,
tulisi parlalmentin kielliiii
kailvkien. alkoh.ooli intoisten juomien
viilmistahiin(Mi j ; i maahan
tuonnin. Kieltolaki on asia, jonka;
niiden ivnoUieidcn. jotka kan-.
san kannatusta tavoittelevat, pitäisi
ottaa ohjelmaansa.
' — -lluoJimatla. pvauniista ekonomisista
teoi-iolsta, joita yleen-
. sä niin ahkeraan ,kudotaan ja
nieikein säälittiiväliä optimistisuudella
ajelaan, on yleensä kaikille
selvällä se seikka, että"*ah-
Deus on kaiken pahuuden juuri"
ekojiomiselta kanjialtakiii katsottuna.
I
Ahne voiton pyy läjä oi ole
koskaan tyydytetty; sillä n|itä e-nemmän
hän saa, sitä enemmän
hän mielii. Onhan varsin selvää,
että jos yksi saa kohtuuttoman
osan yleisestä varastosta,.täytyy
jonkun toisen jäädä ilman. Jos
kaikki ajattelisivat muitakin, eivätkä
vain itseään, olisi varastossa
kylliksi tavai:aa ikaikkien
tarjjeeksi; juutta • niin ' kauvan
kuin koiramainen ahneus vallitsee
— ja eihän se lUiytä lainkaaii
olevan vähenemään'päin — vai-'
litsee myöskin puute ja ^siitä
seuraavat kärsimykset.
Tuskinpa sopii toivoa, että nykyinen
sukupolvi oppisi ymmärtämään
sen tosiseikan, että yleinen
hyöty on yksilöidenkin hyöty.
Tämän läksyn täytyy ,var-
Kain oppia, ja niinpä kohdistuukin
ihmissuvun toivo kasvavaan
Snkupolveeri. Siksipä olisikin
suotavaa, että muiden oppiaineiden
ohella otettaisiin koulujemme
dpetusohjclmaan myöskin
n^itutamia kohtia '^vuorisaarnas-
. eri
pnolHeisiin knnlu\'a väestö on
veljellisessii ,-öovu.ssa ottanut o-saa,
ilahduttavanji r i r r k k i n ä i i -
seilla [)ailvkakunni!la.
. i \ : i t ( 11 toikin.onkaan hiita meil-l
i l ! Siellä t ä i i l l ä on j o k u yksin
ä i n e n j'a'ttiiissenrri, ja m u u t i i -
m i a seurakuntia l ö y t y y myöskin.
] \ l u t t a näilliikäiin. k u t e n ylempä-nii
viitattiin, (ii ole miläiin keskinäistä
yhteistoimintaa eli vuorovaikutusta.
Ja kumminkin sellainen
on toiminnan elvyttäjänä ja
virkifitäjänä ^ m i l ä suurimmasta
merkityksestä. Tieto siitä etta
samaan joukkoon kuuluvia ja sam
a n asian eteen työskenteleviä
ja niin ollen suosiolla ja osanotolla
työtämme seuraavia kansa-veljiämnie
löytyy monessa paikkaa
muuallakin, vaikkai)a kaukanakin,
on omiaan-Juomaan uut-.
ta rolikeutla väikeimiriissakin" ti-lois.^
a. Uutiset edistysseurojen
toiminuasta, joiden kanssa olisimme
yhteydessä ja vuorovaikutuksessa
lisäävät toiminta-intoamme
ja, antavat virkistystä yh-teispyrinnöllisessä
toiminnassa
samalla tapaa kun ystävien kirjeet
tuovat iloa, vaihtelua ja virkistystä
yksityiseen .elämäämme.
Kun punainen aalto räikeim-millään
vieri Canadan suomalais-ten-^
yli,-ori sillä niin helppo saada
vauhtia juuri .siksi, että Ca-nadaii
snomalaisilta sillpin puuttui
yilätrtainittuja . yhteishen^n
vaikuttajia. - J o k u määrä lie ollut
seuroja ja- toimintaa, mutta
se oli hajanaista, ja toiminta ja
taistelu oli vain paikallistai Mikä
oli tärkeintä, puuttui Cana-;
dan suomalaisilta, silloin tärkein
yhteishengen välikappale, sanomalehti,
joka 'olisi puolueettomasti
kertonut kansalaisten pyrinnöistä
ja toimista eri paikkakunnin^
ja avannut palstojaan
niiden seurojen ja yksilöiden
mielipiteille, jotka eivät katsoneet
voivansa ilman mitään iiiel^
lä kaikkia agitaattorien .i-pppeja
ja teoriioja. Paikalliset raittius-y.
.m. seijrat .oli punajpteji/t^Uäi-'
sen pimeyden vallitessa verrat-taiE
helppo nujerCaa s.ekä voittaa
koskaan enmur; maat tulevjit -e-ne
minän asutuiksi yhä uushm J
uutisasukkaiden tänne siirtymisen
seurauksena, ja tehdasteollisuus
tulet! vilkastumaan.
Canachm hallitidcsen kauppalai^-'
vastolla, joka hiljattain perustettiin,
tulee olemaan suuri merkitys
maan liike- ja teolli.suus-elä-män
kellityksessii.
Suunnitelman, imukaan tule(i
hallitus ennen pitkää rakentamaan
4.") uutta kau])palaivaa,
kolmea eri tyy{)i)iä ja monta eri
kokoM, jotlca arvion mukaan, tu-levät
maksamaan 52.miljoonaa
dollaria. .Laivoista on jo G valmiina
ja vK) lisä ii valmistun tämän
vuod(ni; aikana, rtoput saadaan
valmiiksi ennen tulevan
vuoden loppua. Laivojen yhteinen
kantavuus tulee olemaan
205,000 tonnia,
Canadan kauppalaivaston liikkeenjohtajaksi'
on valittu K. B.
Teakle, mies jolla on laaja kokemus
laivasto]fiikkeen alalla. Lai-vastoliikkeen
pääkonttori tulee
olemaan Montrealissa, se kun on
järvi- ja. inerilaivaliikkeen yhty-miskohta
Canadassa.
Kauiipalaivasto on jo alkanut
toimintansa. - Laivaliike Canadan
j a Itä-Intian sekä Canadan ja
Etelä-Amerikan välillä on jo a-lettu.
Useita laivoja on jo lähtenyt
Montrealista ja iralifaxis-ta
matkalle Itä-Jntiah satamiin
yleisellä kauppatavara-lastilla.
Paluu matkallaan tuovat ne soke^
ria ja inuita lämpimän ilmäna^lan
tuotteita. Yksi suurimmista laivoilta
on alkanut liikkeen Cana-i
dan ja Argentinan tasavallan välillä,
Kilitien tuonnottain matkalle
Buenos Ayres'iin lastinaan sementtiä,
terästä, maanviljelys-neuvoja
y, m. kauppatavaraa.
Näiden laivalinjojen tarkoituk^
sena on avata sopivia kauppateitä,
joista Canadan'kailppa ja teollisuus
tulisi hyötymään, Mutta
huomattavin palvelus,' mitä Canadan
öiriä kauppalaivasto tulee
toimittamaan tulevien vuosien
kuluessa, tulee olemaan ruokata-varain
kuletus. Englantiin^ja
muihin, vEuropan maihin. ^ Tässä
suh^teessa. tulee .se olemaan suuf.
rena apuna raaanteollisuuden ja^
maanvU^lyks;en; yaurastumiselle*.
; jaiksi," kauhun vallalla tukelid
isar ja K a i - . ^ - , ^ ^ ^ ^ nhriensa vastalauseet, pvsy- J'^ eteenkin Canadassa, tämän kä- t<uis normaalitilaan,
?.'.'.^'!!' !^'\''^'!''ien vallas.sa' kannaV.fajain.sa halli- siliävät, sen i)arempi koko maal-, siiHolaisten kulku taas si
.J('u tyyclyttäniiscn-'kautta ia- l i \ Snnrimpana
•muuttaen
vis
o i k e u k s i s t n a n.
3'^
mutta
h \ Hnnnmpana l i a i t t a n a on . s(
e t t ä Hionet, ovat k i i n t v u e e t o m i i ii
myöskin velvollisuuksi^t;ian t*|(.. I yksityisiin " i s m e i h i n s ä e i v i i t kä
toisaii. i)roletariatin hallinnon \\^- alistua enimmistr>n tuomio
l l e . Il(! ovat k ä r s i n i i i t t ö i i i i i i j a
usein s u v a i t s e m a t t o m i a , ja tiimii
s o v e l t u u y l i t i i J i y v i n r a d i k a a l e i h in
kuin v a n h o i l l a a n o l i j o i h i n k i n.
" T y { ) v i i e u k y s y m y k s e i i i-atk-ai-s
u k e i n o on vanlra. j a on se s i s ä l -
tyne(,'mi. n. k. " kultais(^ssa s ä i i n -
n ö s s i i : 'Tehkäii muille: n i i n k u in
t a h d o t t e muiden itselleiUK^
vän.' "
teke-
EUROOPPAAN PÄIN KULKE-VA
SIIRTOLAISUUS.
vallalla. L^seat ''asiantuntijat"
väittivät, että sodan piiiityttyä
tulisi siirtolaisia Eurojiasta lau-mottain
tidvimaan länsimante-
-Teelle,olettaen että sodan aikana
ih 111 isissii syiityuyt seikkailuhalu^
sekii sodasta johtuva yleinen talo
u de 11 i s t e n oi ojen rap pei11 um i-nv
jiroietanatin. iialjii/non |
riseksi ja liji])eälliseksi hia-muvifil-
.laksi.
**N. k. sosialistisen ja kommunisti
s e n : 11 a 11 i n t o m u o (l on V ai 1 i t e s -
sa on hävitetty kaikki ne laitokset,
jotka j)itiiviit voimassa todel-'
lista kansanhallhitoa:; j)etomaista
väkivaltaa -on käytetty. niiden
sortamiseksi ja kukistamiseksi,
jotka vastustivat valtiollisen ja
kansallistaloudellisen hirmuvallan
luomista.'"'
Vedottuaan varsuimonien työ-viienl
iiklceen 11 noina tuiden 1 ien k' i-hiiden
todi.stuksiin holshevismin
julkeasta hirmuvaltaisuudesta ja
sen tuhoisasta vaikutuksesta oikeuteen,
vapauteen ja yh.denver-taisuuteen
perustuvaan kansanvaltaista
hallitusta vastaan, esit-liiä,
kirjoittaj-a ammatti-unionis-mia
. työväenkysymyksen. ratkaisijana,
jatkaen:
' "Silläaikaa kuin äärimmäisyyksiin
menevät' radikaalit l^hi-roopassa
suunnittelivat yhteiskunnallista
hajotustyöttUin, ei
ammattiunio-liike puolhistanut Kuropan maissa, olisivat o-kapinalipun
kohottamista, vaan niiaan siirtolaisuutta elvyttä-se
koki olla v iiii tt ii jana työn ja miiiin. Toiset taas olettivat, että
pääoman välillä, saattaakseen ne «odasta johtuva yleinen miesvoi-molemmat
' yhteistoimintaan kes- main puute, parantuneet valtiolliset
olot: ja yleensä parantuneet
menestymisen .. inahdpllisuudet
Eurbpan mäissfi tulisivat vaikuttamaan
aivan .päinyastaiseen
suuntaan, ja että paljon siirtolaisia
tulisi sodan loputtua palaamaan
kotimaahansa...
; Nyttemmin on näyttäytynyt,
että tämii viimeksi niainittii mieli
pide oi i päre in inin o ikeaan sattuva.
Yhdysvaltani työdeparte-mentin
lausunnon mukaan on
"yiidysvalloissä lähes ptiolitoista
miljoonaa siirtolaistay jotka haluavat
1 ähteä takaisin kotimaihinsa
heti kun jsaavat siihen ti-hiisuuden.
New Yorkista lähtee
joka päivä n9in 1,200 siirtolaista
matkalle kotimaataan ''kohden.
Suurin osa heistä' on italialaisia
ja muita etelä-eurooppalaisia,
mutta onpa heidän joukossaan
useita skandinayialaisia ja suomalaisiakin.
' • ;; ,
Siihen, että siirtolaisten virta
ou kiiäntynyt, lairooj)i)aan piiin;
knllcevaksi, on tietysti .suuressa,
niiiiiriii syynit sekin, ettii sotateollisuuden
lakattua ovat työn-saa.
nti ja palkat täiillii huouonlu-neet.
samalla kuin elintarpeiden
hinnat yhä vaan |)yrki\'iit .Icolig-amaan,
^Voi |»itäii vai-mana, ettii
sikiili kiin teollisuus täiillii pii'ii-tulee
suuntautumaan
länteen.
VILJASADON KÄSITTELYSTÄ.
Uallil iik-esii: sminnit leleiiiasta
siliivarten miiäriityn viraston
kautta, tapahtuvasta viljaiiostOtavasta,
: joka on monella taholta
saanut. osaksiKvn ankaraa arvos-felua,
lausuu Manitoha h'i'ee
Press seuaravaa :—
Käyttäkää
Minard'j
Liniment
kellään.
*'Meidän tehtävämme on lois-eläjäin
poistaininen. yhteiskunnasta.
Työtön ihminen ei ole
kuollutta - ihmistä hyödyllisempi.
Ihminen, joka elää toisten työlliij
on vaarana sekä yhteiskunnalle,'
että itselleen. Hiin on vain taakkana
sekä henkisen, että ruumiillisen
työntekijöille. Kun tämä
taakka on poistettu, ei bolshevismi
voi menestyä valistuneen työväen
keskuudessa.
"Kapinanhenki, joka täällä ja
joka paikassa uhkaa, sammuu
silloin,• kun se ärsytys, josta tyytymättömyys
on seurauksena,
jotka muuten voisivat suuntautua
väkivaltaisuuteen j a hajoittamiseen
käytetään ylösrakenta-vaan
työhön.
"Kansainvälinen ammatti-uni-onisqii
il;nenee;;yjlpsrakentaya
voimana.' Se vastustaa holsheyismiä
työnteettäjäin . yhtähyvin
Näyttäil siltii, vettä. suuhnitelT
tu inenettety tapii — • mitii;. stm
hyyiit ja pahat ominaisuudet'. 1 ie-n
e vii 1 ki n — on ' iVi i d en e h d ot u s-te
n n 1 li k a i ive n, j oi t a. 111 a ä n A' il J-e I i-jiiin
yhdistykset ovat h:allitv;k-
:\Iinkä vaikutuksen sodan päät-'s,.Ile tehneet jo pitemmiin aikani,
tyniinen tulisi tekemään siirto-• :Mnnnviljelijäin yhdistykset ovat
laisuuteen oli sodan ke.stäes.sä i i - jyrkästi vastustaneet viljanvaih-
.seilla aprikoimisen aiiieena tällä to markkinain avaamista yleistä
manteerella. Kaksi vastakkaista keinottelua varten, ja ovat vaa-mielipidottä
näytti silloin olevan tineet. että Caimdan hallitus ottaisi
käyttääkseen viljasadon kiisi
tt el ei n i sessii, sa.maa in e ne t tel y t a -
:pa a, j olca Y h dysvall oissa o n j b
käytännössii.
Sekä viljakauppiaat ett ilmaa n-y
ilj^n ijät moittivat hali itukseii
suuhnitilinaa: siitä,^ ettii iliriän
k il 1 •) il i lii a o st a i ni s ess a ci y\ 1 j {in
ma rkki ha hi n ta a Vo id a in ä är ii tii,
ja että .senvuöksi ei käy mähdol-liseksi;
viljan myyminen hallitusten
asiamiehille, jotka Euroopassa
A'i 1 jaa ostavat, muiihuu kuin
luonnollista markkinahintaa lial-yempaan
hintaan. j\ryöskin pitii-yät
he •luonnollisena, että se. kä-teissumma,:
joka 'vehnän perille
toiinittae.ssav inaksctaan, ^
sestäiintulejnaaii vehnän hhinak-si,
ja: että ylimääräisiii osingoita
ei tulla inaksamaan. (Käteissum-man
suiiruntta ei ole vieUi inää-rätty,
nlutta^ oletuksen mukaan
tul e e se oi e m aa n $1.75).
^ / * Jos nämä otaksumiset p vat
vääriä, tarvittaisiin; tarkka ja
seikkaperäinen selostus hallituk-seh
puolelta suunnitelman käytäntöön
panemisesta niiden epäämiseksi
ja poistamiseksi.
Espanjan
Lentsuun
'Ys.kään
Kylmyy-
•| teen
Kurkkumätään
Kipeään
kurkkuun
• . f v.
Y. m y. m.
ENSILUOKAN
Ruokatavaraa
kaikesta lajista ja kohtu•
hinnoilla myy
ID E A L GROCERY
. A. E. "VVidenian, omistaja.
21G Algoma St., South.
Port Arthur. Puhelin 505
HUOM.! Linjatilaukset täytetään
huolellisesti ja joutuin.
MARTTI LUmEH, julkaistuna
suuren uskonpuhdistajan neli-sataisen
riemilvuoden muistoksi.
Sisältää 348 sivua ja on sidottuna
korukansiiij. r; Hinta
' $1.25. Postimaksu i 10 senttiä.
i Saatavana t. 1. konttoorista, i
Jalkaa Lapamatoja
ia mcmmiinkin t\dce vscin Alvc-Hatain nautiiliut
^ Arvolsn Aptookknrl: N».vrlmniilt KlUolcsct sll-
'•tu lapiimntolililkkfcstll JonUii niliiil tilasin. Slllil
c l lilhtfjiiyt varsin 200 Jalkaa, mntta yli 100 lal-kaa
vaVniasU ja nyt olon niinkuin toinen inli'sj
Ne lliiikkcct teki tolitilvilnHll, olen Hvdilnu- iHostl
kiitollinen. Piirsi Kalh' Makl, Augusta, pioni..
I AIJVE-SATSI: Apteekkari Lignellln erH
tylnen keksintö, KAKSlNKiaUTAINION^.
iVOlMA. , Tilmil UUlUo tappiia varmasta'
ilaparnadot Ja kalkki vatisas.sa olevat maH
;dot. — Matojen yleiset tuntomerkit ovat
seuraavat: Vililnteitil rinnan alla,muut-jtuvalsta
kipua vatstissa, kova ruokahulu^
,'kuln myöskin ruokahalun, puute, vaijsuii
täyteläisyys, oksentaminen tai talpuniu.s
joksentamaan, siniset renknat silmien nUa<
jpalnon vilhentymlnen Ja epiiniiellyttävlii
Ituntelta vatsassa. Monet kilrsivät tiltiU
iylelsestl tuloksena sopimattomasta ruoka'*
Järjestelmllstä Ja moni.Joka on sjiira.s oikil!
löydä mitililn huojennusta tavajllslst.i»
lääkkeistä tuskilleen, varmasti kärsii madoista,
vaikka el niitä ole näkynytkään;
tarvetta tehdessä. •
— Tämä L A P A M A T O L X Ä K E ohtuUuH'
tunnetuimmaksl Ja fltiosltulmuiaksl kuhl
mikfilln muu suomalaisten hiyymä Ja val-r
mistama lapamatoläUke Amerikassa.
LIGNELLIN ALVE-SATSI
(Kakslnkortnlnen voima) r^JjiUlko voidaan nanf*
tia riman lililkkocnniaktin tuntematta. — Llllu-f
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, August 14, 1919 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1919-08-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada190814 |
Description
| Title | 1919-08-14-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
C A N A D A S N U U T I S E T
lilnoa suomalainen sanomalehti Cank-
• dassa, Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
•Jhc Gannda Ne\vs Piibllslilng CJo,
E r i c k J . Korte, Liikke(|!nhoitaja.
TILA US II INNAT ;
Canaclaan: $2.00 koko' vuodelta,
•J1.60 s kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 6C v*3entt.i 13 kuukaudelta Ja
2Bsenttift kuukaudelta. 1
• Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo^
delta.
Canadan suomalaisteD
yhdysside.
IIJVIOlTUSniNNAT:
• ^ senttiä palstatuumalta kerran Jur
««'.stuna. Pltbmpialkaislllo Moltuksil-lo
kohtuullinen alennus. Hälutaantie-to-
ja ninienmuuttoilmotukset [)0 sentt
elä. kerta, $1.00 kolme kertaa,' Naima-
Umoltukset''$2.00 kcrtai $3.00 kolmo
kertaa. Aviorulto- ja klhlau5>ilmoi-iukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoltukset
?1.B0, iTiiUistovärsyllä $2.00. Syntymäilmoitukset
$1.00. r Avioeroilmoituk-
Bot $2.00. ^ *
Pciytäkirjat, tiliselvitykset; keräys-luettelot,
luonto-ilmoitukset y. m. 15
eenttiä tuumalta.
Uutisten' joukkoon aljotulsta ilmoituksista
peritään 10 ixvnttiä riviltil..
PiCTummänkin llmolliilcson hinta, on
5 O s o Xl 111 il. 1^ o s 11 S S a tu 1 (n- i a il m o i t u Ic s i a
el hyvilksytä velaksi tuntemattomilta,
PöliittiycL ilmoitukset $1.00 tuumalta.
* '«tMBHVnMMHB ^•am^miii mi, ^ ^ mw:m\— I II IIII I •• I —•••• 1^ ' ~"*"**
Kaikki llikkoolic aijotut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN X^IITISKT.
Port Arthur, Oiit., Canada.
Canadan Untisista lainattaessa on
liilide uunnlttJiva. '
:. GsoiterauutoUsc^^ta tullee ilmoittaa
lehdon konttoriinvsckä vanlia että uusi
osoite. •
CANAD^ÄNHijIJTISET
(The Canada New.s)
Iheionly Finnish. Ne\vspapor In Canada,
iPublished every Thuj-sday 1)y
TLo Canada News I»ul)lishin<,' Co,
Erlck .1. Korte, Manager.
Daily Ncwa Bldg,, Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
ie welGomed and read ijU every Finnish
home in the l-)aminiori. tt is the only
dirojH advortisinf^ medium 1'for Lhoso
manufacturi^.rs and morhants who
tvleh; to create and build a profitablo
knd pormauent demand for thcir i)rod-
: ucts and merehandise by tho larpe and
ever gro\vingr Finnish population resid-inj;.
in Canada. Pi^vce your trial ad-
: vertiscnient and get resulls.
Advertisinff rates 4 0c, per- inch.
, PoiiitiY-al advs. $1.00 per inch.
Advorti-^oments must roach our, of-
,fiCo !Wodne.sday noon to appear on
ThursdayVs .issue.
Snbscription price in Ca^jiada $2.00
per yoar, United States- and other
. counti-ies $2..^)0 por yoar vn advance. .
Kntorod as S(K*C»IU1 clnss tnaJI iiiat-
U»r, DeC; 1, JDJ5, at tlic Post Olfloo at
Fort Artluii', Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the jideals . and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
reserve its and inspire others to
respect and obey thcirrr. To strive
I.
Olettoko koskaan tulleet ajatelleeksi
sitä iiierkillislä tilaa,
missä lue Oanadan itsenäisesti a-jatU^
leva väestö olemme? iMeillä
ei totta tosiaankaan ole m i t ä ä n
yltteistoimintaa, mikä hiemankaan
kiinnittäisi meidät toisiim-mej
..ja herättäisi tämän laajan
maan eri kulmiiJa asuvien heimo-veljiemme
ja -sisartemme rinnoissa
jonkunkaanlaista' yhteen-knii
hlva isiM!dcn tiinnetta. Ka ilcki
y 111 e i s I) y j' i 11U 5 m i n i n o v a. t p a i -
kai lista laatua, se • tahtoo sanoa:
itse kukin paikkakunta työskentelee
])y]'iniiöissäiin/ omaan lä-jäiinsii,
kuten sanotann, eikä heidän
ja samansuuntaisten ])yrin-töjen
välillä ('anadan sucunalais-te
M t oi s i 11 a j")esä pa ikoiJ hi ole mi-täiin
vuorovaikutusta.
luuisahiisveljemnu! rajan lakana,
'^'lidysviilloissa, ovat tiissä
suhteessa huomattavasti edulli-sonimassa
asemassa. Useat van-
Icat jiii'jeslöt seui-akuntatyöUj
rai 11 i n s-a M.I t ev 11, k ansa 11 isi n i s- ja
v e I j e y sas i a u ., j a m md e i \ ki n aa te. -
ja iaiminta-alojeu eteen tyCvsken-nelleu,
lukevat kukin jäsenis-tfiönsii
* Isansnlaisiamine ympäri
mantii. Niiin ihmiset kaikl^ialla
s 1 H)m ai n i s t m 1 p (i sli p a iko i 11 a, t y ö s -
Iventeleviit sa-mojen aatteitten ja.
toimien edistämisi'ksi ja yhteishenki
ja toiiriintahalu eljiyy ja
(>lämä tuntuu olevan kuin virke-äm])
äii ja enemmän elämiscuv arvoisia.
V;irjopuoleun tälle eri suuntiin
knnhivnlle ja usein samansuun-tnisuudesta
huolimalta eri ]iiiäyh
d i s t y k si i n .ja ka u 1 ii ?i eel 1 e, k a u tt a
maan uhMtuvnlle, yliteispyrinnöl-lisyydellc
voi mainita i'iitaisan e-rimielisyyden..
Ro on Anv'e]'ikah
siiomahiislc.Mi kesken näytellyt
huoinaltiir.iji osaa. Mnlhi missä
on elämiiä, siellii (m t.iisteluakin.
Ja' ajanoloon opita;in yliii paremmin
eroittamaan Jiatteelliset eri-mielisyydet
•• :•• 'pe-rsoonulJisififa.- kvr
symyk-sislii jn suonman sijaa terveelliselle
keskinäiselle vuorovai-
Icutukselle eri . aatesuuntienkin
kesken.
Kellityksestii liihiin suuntann on
ajattelemattomatj ja yksityiset
vastaanhangoittelijat terrorisee-rata
vaikenemaan, mikä olisi ehdottomasti
käynyt paljon vaike-amihaksi,
jos .raittius, y. m, seurat
olisivat olleet yhteydessä
toistensa kanssa ja jos puolueeton
sanomalehti, todellinen yleisen
mielipiteen tulkki, olisi jo.
silloin ollut Canadan suomalaisilla
yhdyssiteenä. Aryöh.einmin-kin
olisi riippumaton sanomalehti-
ollut nialidolliscsti jojitajilla
jonkinlaisena pelotuksena, estämässä
heitä niistä väärinkäytök-sistii,-
joiden takia tyiiläisten lois^
tavat osuustoiminta liikkeet joutuivat
häviämään.
Nyttemmin on useilla ])aikk'a-kunnilla,
pailvallisen seuraelämän
ja koskiniiistoiminnan tarvetta
tyydyttäniääu, j^erustettu erinimisiä
seuroja ja yhdistyksiä.
(Tällä ei tai'koiteta cntisiii sosia-li
osasi oja, jotka n.ykyään toimi-vat
nudella nimellä). iMutta näidenkin
toiminta ollakseen virkeät
ä, \i\ikuttaalvseen toi m inta intoa
ja virkistymistä, sekä piiik'-
Icalcunimlla ettii idompanakin,
tfirvitsee enemmän julkisuutta,
'^ruulen ;'ou niillii vaara vaipua
torkkuvaan toiiiiettonuiuteen ja
lopulvsi luovuttaa oamisuutensa
anastajien kynsiin.
Nyt on Canadnn suomalaisilla
ti 1 ai s n n s sa ad a. j nl k is M i rt ta to i m i l
leen ja mielipiteilleen. Sen tilai-
S u u d ( M i antaa heille Canadan Uutiset,
joka, sikäli kuu kansalaisemme
tulevat selvemmin käsit-iiimiiän;
puolueettoman sanoma-
1 el iden merkitystii, on todellinen
tt BOLSHEVISMI VAIKO Ak-
MATTI-UNIONISMI."
Tällä otsakkeella käsittelee Canadan
ammatti-tinioiden: virallisen
itänenkaunattajan Tlie Lahor
AVorld'in . toimittaja C. Franeq
yleensä mailman ja etenkin Canadan
työväenliikettä, asettaeiv-ammattiunionismin
kokoavan ja
oikeuteen perustuvan toiminnan
va st ak o 11 da ksi bolijjie v ismi n ha -
joittjh^alle ja tuhoa Upottavalle
väkivaltaisuiidelle. Käsitellessään
holshe vismin • vaikutusta Veuä jäi -
läj lausuu Franeqm. m.,seuraavaa
:
' ' Venäjä!lä on vääryys ja väki-valta
vääryyttä ja väkivaltaa
seurannut.;niutta Venäjiin kansa
on täniiän yhtä kaukana vapautumisesta
kuin ennenkiii. Tsaarin
. hirmuvaltaa on sfuirannut
Len inen ja Trotskin hi rmu vai ta,
tuoden nuiassaan .murhia, kurjuutta
ja sortoa. Petomaista väkivaltaa
kiiytetiiän raivoisalla innolla.
Vapavitetun kiiyhiilistön a-post
oi i (UI sa a rn a ani a yli den ve r ta i-su
uso j) pi on huk k i nutt yleise n
kaiunan myrskyyn.
* * i vä j mv o i leet vaka van 11 a r-kinnan
mieht.'t, jotk'a Venäjiillä;
saivat nähdä aatte(uisa saavuttj^-
van voiton; eivät n(!, jotka tulivat
yhteiskunnallisen vallankumouksen
johtajiksi ja hallitsijoiksi,
olleet niitä miehiä, jotka
tahtoivat kansan •todellista vapani
tamista oikeudenmukaisten lakien
selvä kansa n valt a is(!ii ja täy-t
dellisen vapauden takaavan hallituksen
perustamisen kautta.
Nykyinen kurssimme
Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
Canadan suomalaisten yhdysside. Lr ,
, ^ T . , , , . . I \ e i m i a n t y ö v ä e n l i i k k e e n lohta-l
\ a n s a l a i s l e n tuhn^ v a i n oppia v-* . , , , , , , ,
.... . . . \. I jat t u l i v a t h a l v e k s i t u i k s i j a h.yl-
-Myös myyimno paiildd-osoitiiksiu (shokkeja) ' markoissa y l k i -
m a i i i i t u n kurssin jiilkoon jn oi-jkoisia, kolmou ])r(iSontin koi-kon,
votiiviä malkustajit^ji shokkoja dollareissa, j o l k ; i Siiomossn, In-i
i a s i e i a a i i siollii vuimassa olcivan dollarin kiu-ssin j i i l k c o i i.
Tiiilu^tyskiilut j-ahalithotyksillo ])()sii]i k a n t t a on M c siniimilla
all(^ ^20.00; s i t i i suni'(Mnmilta summilta i n i l i i i i n kiilnja oi i){'i"ilii.
L ä l i o t y s k u l u t s ä h k ö i o i i s o ou ^?>f){} k a i k i l l a suniinilla.
K a i k k i läliotyksot osoiiotaau iiostiu k a n i l a , Jos siilikösaiu»-
m a l ä h o t \ ' s t i i oi oi*ikois(\sti i)v\'doiii. .
Osoittakaa liiliotyksomio vastaanoltajan Ja l i i l i c i l i i j i i n osoit-i
o i l l a va]'usttd)tuina osojttoolla:
F O R E K I N D E P A R T M E NT
HANCOCK, Mieti.
P o n i s t o t t u vuonna 1S71. Varat .yli )()(),0(K)
K i pj oi ttak a <* i suot n ok s i ; m oi 11 ä o i i k u 11 s i. i s u o m a I; ii st; i
siimmo.
;('os-leisemmin
käyttiimään sitä hyii-dykseeu,
ja tulla maanune eri
kulnuHa sen kautta lähommii toisiaan.
T i i s t ä asiasta puhumnu*
ensi nutnerossii. .
CANADAN KAUPPALAIVASTO.
. O n aivnn luounolHsta, eitä si-kiili
kulu- kansn in välinen kaup-'
jiilyik.si. Iheidiin monivuotinen:
lyöjisä ja uhrautuvaisuutensa
raukesi tyhjiin. ITeidiit surma.sj
intoliimojajin. purkaava roskaa
j o n k k o, jo k' a oli vai i n n u t- j oh ta -
jikseen petomnisia-, kaikkia ihanteita
Ja kaikkea vilpitt(>myyllii
vaillaolevia lurjuksia. Nämä mie-
. het tulivat nousevan' kansanvallan
SO rl a ji ksi. He
paluke vilkastuu entiselleen, tu-• .. , - i - , - •.• .
, 1 . kovlialistoa l u l i s t a n u i a i r itsen-
IvAt ( . a i i a d a n , . l i i k i ' .ia t e o l l i s u u s , • 'r., ; , . . . .
unceasingly to quickeni the lpubh'c's , , t . • • , , • • , i •• i
Benseofcivicduty: Inail waystoaid Jldeiset .inhhil. joiden seka ohje
1 i M a ji n. oi tä kanna t u leseen
myoskm
tuniaan.
eniist ä enemmiin vau ras
Pellot, .metsiit ja kai-''
vannot 1 n te vat an! am
taan suuremmassa määrässä kuin
sa (lik'taatlo?'eiksi ja ilseval
k u i n t y ö n t e k i j ä i n k i n k e s k n i i d eH
sa; Se e d u s t a a : t y ö v ä e n l i i k e i l i i
• j a y h t e i s k i i n t a a iiii i d e n Sci 11 o j en
])arhaassa nuMOdtyksessii;,Se puol
u s t a a v a p a n i ta, o i k e n i t a j a k a i i -
k ä v l t i v i i t ! « ' " i h i i l l i t n s t a t e r r o r i s m i n , v i i i i r y y -'
den .ja its('vai l i u ( l ( ' n tn l i o i l t a . i \ l i -
t ii ] )ik e n i m i n ^ t a a 111 u i n i s k a n n a 11 iv
p l e \ ' a ( t y ( ) n t e e t t ä j ; i t k a i k k i j i l l a — -.
h) making this country greater and
better than we found it.
^ ' k s i t ä r k e i m m i s t i i kvsv-
'myksistä milä tulee Canadassa
tulevan pfii*lamenlin kiisiteltä-viiksi,
on kieltolakil-Jysymys.
Käyttäen iJei-ustushiillista oike-uttann,
tulisi parlalmentin kielliiii
kailvkien. alkoh.ooli intoisten juomien
viilmistahiin(Mi j ; i maahan
tuonnin. Kieltolaki on asia, jonka;
niiden ivnoUieidcn. jotka kan-.
san kannatusta tavoittelevat, pitäisi
ottaa ohjelmaansa.
' — -lluoJimatla. pvauniista ekonomisista
teoi-iolsta, joita yleen-
. sä niin ahkeraan ,kudotaan ja
nieikein säälittiiväliä optimistisuudella
ajelaan, on yleensä kaikille
selvällä se seikka, että"*ah-
Deus on kaiken pahuuden juuri"
ekojiomiselta kanjialtakiii katsottuna.
I
Ahne voiton pyy läjä oi ole
koskaan tyydytetty; sillä n|itä e-nemmän
hän saa, sitä enemmän
hän mielii. Onhan varsin selvää,
että jos yksi saa kohtuuttoman
osan yleisestä varastosta,.täytyy
jonkun toisen jäädä ilman. Jos
kaikki ajattelisivat muitakin, eivätkä
vain itseään, olisi varastossa
kylliksi tavai:aa ikaikkien
tarjjeeksi; juutta • niin ' kauvan
kuin koiramainen ahneus vallitsee
— ja eihän se lUiytä lainkaaii
olevan vähenemään'päin — vai-'
litsee myöskin puute ja ^siitä
seuraavat kärsimykset.
Tuskinpa sopii toivoa, että nykyinen
sukupolvi oppisi ymmärtämään
sen tosiseikan, että yleinen
hyöty on yksilöidenkin hyöty.
Tämän läksyn täytyy ,var-
Kain oppia, ja niinpä kohdistuukin
ihmissuvun toivo kasvavaan
Snkupolveeri. Siksipä olisikin
suotavaa, että muiden oppiaineiden
ohella otettaisiin koulujemme
dpetusohjclmaan myöskin
n^itutamia kohtia '^vuorisaarnas-
. eri
pnolHeisiin knnlu\'a väestö on
veljellisessii ,-öovu.ssa ottanut o-saa,
ilahduttavanji r i r r k k i n ä i i -
seilla [)ailvkakunni!la.
. i \ : i t ( 11 toikin.onkaan hiita meil-l
i l ! Siellä t ä i i l l ä on j o k u yksin
ä i n e n j'a'ttiiissenrri, ja m u u t i i -
m i a seurakuntia l ö y t y y myöskin.
] \ l u t t a näilliikäiin. k u t e n ylempä-nii
viitattiin, (ii ole miläiin keskinäistä
yhteistoimintaa eli vuorovaikutusta.
Ja kumminkin sellainen
on toiminnan elvyttäjänä ja
virkifitäjänä ^ m i l ä suurimmasta
merkityksestä. Tieto siitä etta
samaan joukkoon kuuluvia ja sam
a n asian eteen työskenteleviä
ja niin ollen suosiolla ja osanotolla
työtämme seuraavia kansa-veljiämnie
löytyy monessa paikkaa
muuallakin, vaikkai)a kaukanakin,
on omiaan-Juomaan uut-.
ta rolikeutla väikeimiriissakin" ti-lois.^
a. Uutiset edistysseurojen
toiminuasta, joiden kanssa olisimme
yhteydessä ja vuorovaikutuksessa
lisäävät toiminta-intoamme
ja, antavat virkistystä yh-teispyrinnöllisessä
toiminnassa
samalla tapaa kun ystävien kirjeet
tuovat iloa, vaihtelua ja virkistystä
yksityiseen .elämäämme.
Kun punainen aalto räikeim-millään
vieri Canadan suomalais-ten-^
yli,-ori sillä niin helppo saada
vauhtia juuri .siksi, että Ca-nadaii
snomalaisilta sillpin puuttui
yilätrtainittuja . yhteishen^n
vaikuttajia. - J o k u määrä lie ollut
seuroja ja- toimintaa, mutta
se oli hajanaista, ja toiminta ja
taistelu oli vain paikallistai Mikä
oli tärkeintä, puuttui Cana-;
dan suomalaisilta, silloin tärkein
yhteishengen välikappale, sanomalehti,
joka 'olisi puolueettomasti
kertonut kansalaisten pyrinnöistä
ja toimista eri paikkakunnin^
ja avannut palstojaan
niiden seurojen ja yksilöiden
mielipiteille, jotka eivät katsoneet
voivansa ilman mitään iiiel^
lä kaikkia agitaattorien .i-pppeja
ja teoriioja. Paikalliset raittius-y.
.m. seijrat .oli punajpteji/t^Uäi-'
sen pimeyden vallitessa verrat-taiE
helppo nujerCaa s.ekä voittaa
koskaan enmur; maat tulevjit -e-ne
minän asutuiksi yhä uushm J
uutisasukkaiden tänne siirtymisen
seurauksena, ja tehdasteollisuus
tulet! vilkastumaan.
Canachm hallitidcsen kauppalai^-'
vastolla, joka hiljattain perustettiin,
tulee olemaan suuri merkitys
maan liike- ja teolli.suus-elä-män
kellityksessii.
Suunnitelman, imukaan tule(i
hallitus ennen pitkää rakentamaan
4.") uutta kau])palaivaa,
kolmea eri tyy{)i)iä ja monta eri
kokoM, jotlca arvion mukaan, tu-levät
maksamaan 52.miljoonaa
dollaria. .Laivoista on jo G valmiina
ja vK) lisä ii valmistun tämän
vuod(ni; aikana, rtoput saadaan
valmiiksi ennen tulevan
vuoden loppua. Laivojen yhteinen
kantavuus tulee olemaan
205,000 tonnia,
Canadan kauppalaivaston liikkeenjohtajaksi'
on valittu K. B.
Teakle, mies jolla on laaja kokemus
laivasto]fiikkeen alalla. Lai-vastoliikkeen
pääkonttori tulee
olemaan Montrealissa, se kun on
järvi- ja. inerilaivaliikkeen yhty-miskohta
Canadassa.
Kauiipalaivasto on jo alkanut
toimintansa. - Laivaliike Canadan
j a Itä-Intian sekä Canadan ja
Etelä-Amerikan välillä on jo a-lettu.
Useita laivoja on jo lähtenyt
Montrealista ja iralifaxis-ta
matkalle Itä-Jntiah satamiin
yleisellä kauppatavara-lastilla.
Paluu matkallaan tuovat ne soke^
ria ja inuita lämpimän ilmäna^lan
tuotteita. Yksi suurimmista laivoilta
on alkanut liikkeen Cana-i
dan ja Argentinan tasavallan välillä,
Kilitien tuonnottain matkalle
Buenos Ayres'iin lastinaan sementtiä,
terästä, maanviljelys-neuvoja
y, m. kauppatavaraa.
Näiden laivalinjojen tarkoituk^
sena on avata sopivia kauppateitä,
joista Canadan'kailppa ja teollisuus
tulisi hyötymään, Mutta
huomattavin palvelus,' mitä Canadan
öiriä kauppalaivasto tulee
toimittamaan tulevien vuosien
kuluessa, tulee olemaan ruokata-varain
kuletus. Englantiin^ja
muihin, vEuropan maihin. ^ Tässä
suh^teessa. tulee .se olemaan suuf.
rena apuna raaanteollisuuden ja^
maanvU^lyks;en; yaurastumiselle*.
; jaiksi," kauhun vallalla tukelid
isar ja K a i - . ^ - , ^ ^ ^ ^ nhriensa vastalauseet, pvsy- J'^ eteenkin Canadassa, tämän kä- t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1919-08-14-04
