Canadan uutiset, October 12, 1922

              SIVU CSNÄDIN UUTISET, PORT AJRTBOT, ÖS^, CÄ^AlKSv Torstaina LoKaE. 12 p. 1'922 NUMERO- ' «
seis
CANADAN UUTISET
'Buomalalnen eanomalehti Canadassa»
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
\ Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
ErlckJ. Korte/ Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja. I
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu­kaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta.
' Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $8.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo.
^dejta.
ILMOITUSHINNAT.'
' 5 0 senttiä palstatuumalta kerraÄ ju-
.la48tuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantlev
to- ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent*
£aiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
* ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kPlme
lk9.rtjs^. AKiointto- •• ja kihla^s-ilmol-
'rtikset 60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50, muistovärs&yllä $3.00.
•Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroll-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y; m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä;
' Pieniinmänkin ilmoiluksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
• el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu-
• malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-
. iauksct ja rahat , ovat lähetettävät
- ^««oltteella:
CANADAN UUTISET,
..Port Artljiur, Ont., Canada
;, Canadan Uutisi&ta lainattaessa on
T lähde mainittava.
Osoitemuutokselta tulee Ilmoittaa
hden konttoriin sekä vanha että uu-
*'fli osoite.
CANADAN UUTISET
/ (The Canada New8)
The Finni.sh New8paper in Canada.
. Published every Thursday hy
" The Canada News Publishing Co.
ErickJ. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily-News BIdg.,, Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
-4ls •vvelcomell and read In every Finnish
homo in the Dominion. It is the Only
.direct advertising medium for thoee
manufacturers and merchants who
Tvish to create and build a profltable
•and "permanent demand for thcir prod-
Ucts and merchandise by the large and
.--.ever gro\ying Finnish population resid-
. Ing in Canada. Place your trial ad.
. ,_vertlsement and get results.
Advertising rates 50c per incli-
Pollticaladvs. $1.00 per Incfi,
AdvertisementB must reach our of-fico
Wedn€sday noon to appearön
,Jhursday's Issue.
Subscription price in Canada $2.50
..per year, United States and other
"k:ountri€s $3.50 per year in advance.
— Amerikalafeet eivät enää
voi ylpeillä •'maailman parhaim­man
ralian" omistamisesta, kir­joittaa
eräs ylidysvaltain finans"
siniiejiistä, sillä Canadan dollari
on njt par-arvossa ja ylitä hy­vää
kuin meidän omammekin.
Noteerauksissa ilmenevä pieni
eroi t us ni er k it sce vain kullan: lä-hety.
skulunkeja maasta toiseen.
Vuosi tai kaksi sitten Canadan
dölhi rist a ma k settiin a in oastaan
83 senttiä.
Aselevon jälkeen Canada oli
samallaisessa kinsaukse.ssa kuin
monet mnulkin sodasta näänty­neet
m a a t , kiusauksessa pakolli­sesti
laskea liikkeeseen pänkki-seteleitä.
Kun sen täytyi saada
rahaa lainaksi, ';niin se tapahtui
bondien muodossa, joten kulun-
^'it pidettiin niin alhaisina kuin
mahdollista. Keinotteluun ei sil­loin
ollut tilai.suutta. Paitsi sitäj
että (.^anada järkevästi on hoi­tanut
raha-asioitaan, on se huo-matlav,'
m paljon saanut epävi'
i-allista avustusta Yhdysvalloilta.
Matkailijaliikenteestä on tullut
pai jo n s i V u a ns i o i t a, s a m oi n p oi k -
keusajan lullilai.sta, joka on
koittanut ean/Vdalaisia aupista-
111 a a n ost o ksen sa Y11 d y s v a U oi st a
jnahdolisimman pieneen ja pitä*
inriän' kullan omassa maassaan.
Kerta -l<aikkiaan Canada on ih-ineellisen
nopeasti suoriutunut
kriisistä ja siitä annettakoon täy-
.si tunnustus, ^klikään maa maail­ma
ssa ei se n pa r e m m i n ole . suo­rittanut
sodanjälkeistä rakennus-tvötään.
V Entered as seconj;! clasa mall mat-uter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
^«jacred traditiona of this, our adopted
cou.ntry, the Dominion of Canada: To
vcbserve Its Javvs and Insplre others to
respect Ipnd obey them: To strive
unceaslngly to quicken the publlc%
•aense of cIvlc duty: In ali vvays to ald
In making this country greater and
.'better than we found It.
K a v i l k a a helikeiinnc suuril-
.la ajatuksilla,
— Viisaan mi|'licn tulisi pitää
.raha pääs.^ä eikä sydämessii.
•San ka riutuen uskovi.sta san"
k a r ei t a m uod o.s 1 u u.
— Kuka on vai)aa? Viisas i l r
Jiinen, joka osaa|luilliJa itseään.
, — Siihen, jnitä le toisi.ssa pi-
Hätte miellyttävällä, usein toiset
mieltyvät teissä.
— Hetket oikein käytettyinä
ovat .suunnattoman kallisarvoiset
hukattuina klorvaamattomat.
— Hyvän luonteen vaikein
koetus on toisten pahanilkisyy­den
kärsiminen j a sulattaminen.
— Kuljetteko ympäri maail-uiaa
etsimäs.sä onnea, joka teille
on käden ulottuvilla? Tyyty­väinen
mieli löytää sitä kaikesta
Lapsesi ja' sinä.
Ole miori lapsesi seurassa, mut­ta
älä vaadi että se vanhenee
k a n.SS a si.
Hoitse lapsesi kanssa, mutta
äla vaadi häntiä suremaan itsesi
kanssa.
Koeta asettua' lapsesi ajatus"
kanna 11 e i j a hänen asemaansa,
mutta älä vaadi häntä asettu­maan
omalle kannallesi.
JPidä huolta siitä että lapsesi
pelkää sinulle tuottamaansa su­rua
enemmän kuirf rangaistusta,
silloin kun hän on tejhnyt väärin.
"Älä suvaitse illalla, mitä aa­mulla
olet kieltänyt.
Älä unohda että lapsesi kerran,
kertovat sinusta omille lapsil­leen.
Sodanuhka Läheisessii Tdii.s-sä
on väliaikaiseti saattanut var­joon
Irlannin ainaiset rettelöt,
vaikkakin "vijveriällii saarella"
tapahtumat eivät suinkaan .ole
vähäpät(>isiä laadultaan. Irlan­nissa
sen poliittisen ryhmän, jo­ka
pitkän aikaa ou itsepintai­sesti
vaatinut tasavaltaista hal­litusta,
on täytynyt .jo .kauan
sitten .havaita enemmät ponnis'^
tukset tuloksettoniiksi, mutta
sekään ei. ole heidän kiihkoaan
saanut laimennettua.
Nyt on maan laillinen hallitus
vihdoinkin täydellä todella ryh-.
tynyt tilannetta käsittelemään.
S e n ensi m ä isiin to i m e n p i t e i s ii n
siinä suhtoe.ssa 'kuuluu julistus,
jossa luvataan tiiydcllincn anr
ne s t ia k a i k i 11 e t a s a va 11 a 1 a i s i 11 e,
jotka m ä ä r ä t y n ajan kuluessa
lopettavat sodankäynnin ja luo­vuttavat
.aseensa. Tulos siitä-k
i n on o 11 u t ka i k k e a muu ta k u i n
rohkaiseva ja ennen pitkää sää­limätön
sisällissota lienee taasen
entistä, kiihkeämmässä käynnis­sä.
Hallitus on kaiken varalta ryh­tynyt
neuvottelemaan sotilasvi­ranomaisten
. kanssa valtuuttaen
heidät sisäisen rauhan rikkojia
kohtelemaan sotalakien mukai­sesti
ja m ä ä r ä ä m ä ä n kullekin
ansaitun rangaistuksen, vieläpä
tuomitseuTLaan kuolemaankin. V i -
ranoiiiaisille on annettu oikeus
äärimäisessä tapauksessa kar
koittaa maasta kaikki : sellaiset
henkilötj joiden: hillitsemiseksi
ei voida löytää lievempää me­nettelytapaa.
Karkoituspaika'ksi
otetaan j jokin saari, josta par
haillaan käydään neuvotteluja.
. De Valeran ja hänen poliittis­ten
seikkailutoveriensa olisi jo
aikoja sitten pitänyt huomata
pelissä hävinneensä. Tasavalta^
laisilla ei tapahtumain alkaessa-kaan
ollut minkäänlaista mah­dollisuutta
asevoimin kukistaa
Irlannin kansan hyväksymää
hallitusta. Sille oli annettu täy­dellinen
toimeenpanovalta, jota
se kuitenkin verrattain lievästi
käytti vapaavaltion vihollisia
vastaan. Politiikassa on vihdoin-k
i n ta pah tunu t 1 opull inen k ä än-ne.
Hallitus on nähtävästi tul­lut
havaitsemaan, että kapinalli-
.siin joukkoihin 'ei järjellä voida
mitään vaikuttaa, vaan että py-fiyvainen
i^auha Irlannissa on no­peasti
' aikaansaatava keinolla
millä tahansa. '
tiöt sitä eivät tee, sillä ne vähi­tellen
pienissä erissä kokoavat
yleisöltä- tulipaloista suoritta­mansa
korvaukset. Ne vain toi­mivat
kerääjinä ja ulosmaksa-jina.
T
Valiingot lopulUisesti tulevat
kansan korvattaviksi. Te, juu­ri
te, maksatte siitä osanne ja
naapurinne samoin. Niitä koo­taan
ikäänkuin välillisinä veroi­na,
mutta veroja ne kaikesta
huolimatta x)vat. Teollisuuslai­toksen
tulipalossa tuhoutuminen
merkitsee tuotannon keskeytyi
inistä, markkinatilaisuuksien ja
tulojen menettämistä. .Vahingon
pitävät hyvänään tuhoutuneen
tehtaan omistajat ja sen palve­luksessa
olleet^ työmiehet.
Metsien tuhoutuminen on ylei­söä
suoranaisesti koskeva tappio.
Rauti/tieveturista singahtanut
kipinä tai palavan tulitikun pu­dottaminen
saattaa aiheuttaa mii
Joonien dollarien arvoi.sen met­sän
surman ja tuottaa muita
vaikeita seurauksia. Uuden met
siin kasvaminen palaneen tilalle
kestää kymnieniii vuosia.
Tässä kohden täytyy saada ai­kaan
parannu.s, * vaan miten ja
mistä ? Kasvatuksellsta työtä on
kauan aikaa ylläpidetty vakmr
tu.syhtiöideu tahdita, mutta sii­hen
on .suhtauduttu ylimielisesti.
Yleisö nauraa sellaisille .yrityk­sille,
kohauttaa välinpitiimättÖ-mästi
olkapäitiiän j a sanoo r ''An>
taa palaa! Kyllä vakuutusyhti-;
Öt maksavat." w\Futta vakuutus­yhtiöt
eivät maksa — vaan t(v.
Kaikkialla ('anadassa ja Yh­dysvalloissa
vietettiin yleistä tu-lentorjuntaviikkoa
juuri vähää
ennen kuin Pohjois-Ontario.ssa
hirvittävät metsäpalot polttivat
useita JcauppaJoita ja uutisasu-tuksia
sekii monet. ihmiset inc-ncttiviit
henken.sä. Juuri, tähän
aikaan .sattuneena sen pitäisi oi*
la va ka va na . va roi tu ksena t ulen
huolelliseen ja varovaiseen kä­sittelyyn.
Ihmisen palveluk,seen
annettu tuli on *' hyvä r e n k i,
mutta ''huono isäntä."
ä kanava olisi hyödyksi koko
maalle. Samoin tulisi maan kaik­kien
osien kannattaa St. Lawren­cen
kanavan rakentamista, kun
se välillisesti hyödyttää koko
maata.
Kan a van ra kennusk us t ann ukse t
on laskettu nousevan 250 milj.
dollariin eli vähän enemmän kiiin
puoleen Panaman, kanavan kus­tannuksesta
eikä kymmenenteen
osä'an siitä, minkä hallitus me­netti
käyttäessäänmaan rautatei­tä
sodan aikana. Kanava on las­kettu
tulevan erittäin kannatta­vaksi.
Sen todistaa myös ka/i-sa
i n väl i se n komitea n j a i n si n ööri •
kunnan lausunto, asiasta.
l^anava tulee poistamaan luon­nottoman
tungoksen rantateiltä,
jollaista sattuu . tuon tuostakin
joka vuosi ja joka maksaa maal­le
satoja miljoonia dollareita
vuosittain.
Ei ole mitään syytä, miksi
kaksi: kansaa, Canada j a Yhdys­vallat
eivät voisi yhtyä tämän
suunnitelman toteuttamisessa, sa­noi
senaattoi-i. Nämä kansat ö-vat
eläneet rauhassa toistensa
rinnalla enemmän kuin; 100
vuotta. Niillä on Hiinia kieli ja
paljon samoja lakeja ja ne ovat
kehittyneet rinnatusten. Ne o-vat
yhteisesti rakentaneet ja
käyttäneet Soo ja AVelland-ka-navaa.
Sellainen vesitie kuin
mitii tässii esitetään olisi omansa
yllä lujittamaan ystävyyttä
näiden kahden suuren kansan
välillä.
Suurten Järvien—St. : Lawrencen
kanavahanke.
Miehetkö ainoastaan sotilaita.
Presidentti Ilarding- aikoo teh­dä
St. Lawrence-kanavan raken-tamisesta
: hallituksensa yhden
suur-saavutuksen, on senaattori
Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain
senaattori ^linnesotassa ja pi-csi-dentin
uskottu, läheinen ystävä;
lausunut, ; puhuessaan äskettäin
Duluthissa.
Niinkuin: Panaman kanava on
Rooseveltin hallituksen muisto­merkki,
niin tulee Suurten Jär­vien—
St. Lawrencen yesitie —
— Viime aikoina tulipalova*
hingot Ganadassa ovat suunnat­tomasti
lisääntyneet tehden vii­me
vuonna -kokonaista 45 mil­joonaa
dollaria. Kuusi ensimäis­t
ä kuukautta lukuunottaen va­liingot
kuluvafaa vuonna näyttä­vät
nousevan vieläkin suurem­miksi.
' Väkisinkin'tulee mieleen^ky-symysi/
Kuka nämä vahingot l o"
olemaan Hardingin hallituksen
muistomerkki, sanoi, puhuja.
Presidentti Ilarding on kahdesti
suositellut j tätä suunnitelmaa
kirjelmässään kongres.sille ja voi-m
a k k aa s ti i k a n n a 11 an u t se n p if
kaista toteuttamista puhuessaan
maanviljelyskonferenssille. Hän
on lialukas ja innostunut teke­mään
kaiken : voitavansa tämän:
suunnitelman toteuttamiseksi lä­heisessä
tulevaisuu^dessa.
Kulkulaitokset ovat nyt, kuten
ennenkin kaiken kansallisen^va^:
rallisuuden perustus, sanoi se­naattori
Kellogg. Maanviljelijä,
kauppias ja tehtailija eivät voi
kuljettaa tuotteitaan markkinoil­le
tai saada elintarpeita ilman
r i i t t ä v ä ä kulkulaitos järjestelmää
•ja presidentti ou lujasti vakuu­tettu,
että St. Lawrenee vesitie
on tärkeä maan kehitykselle ja
hyvinvoinnille.
Kanavan valmistuminen mer­kitsee
miljoonien dollarien sääs­töä-
joka vuosi, farmareille, ja
pohjoislännen ja muiden: seutu­jen
tehtailijat saavat sellaisen
sysäyksen toiminnalleen, joia
tuskin vielä nyt jaksetaan käsiit-tää.
Ajatelkaa mitä merkitsee^ efttä
meillä on syvä vesitie, joka yh­distää
järvisatamat 'maailman
kaikkien satamien kanssa. ¥ i l -
jamme, jauhomme, voimmei ja
juustome, joiden täytyy löjrtää
markkinoita Europassa ja Afasi­assa,
lastataan laivoihin järvislata-missä
ja rahtimaksut kuljetukises-ta
sisämaan ga merisataman vä­lillä'
j ä ä v ä t pois.
Vaikka Panaman kanava ei suo­ranaisesti
hyödyttänyt Minn eso-taa
ja muiti keskilännen valtiol-ta,
kannattivat nämä suunnillel-maa
ja maksoivat osansa.sen ra*
Kun puhutaan sotilaista, niin
tavallisesti puhutaan vain mie­histä,
ikäänkuin m i e h e t yksin"
o m a a n j il a i n o a s t a a n o 1 i s i V a t SO •
da.ssa kaiken tekijöinä. Ja kui­tenkin
on totinen totuus, että
n a isc t k i u k an t av at k o r t e n sa sii­hen
kekoon, he ovat osallisina,
joj^a suurimerkityk.sellisinä osal­lisina
sotaan. Nykyaikana aina­kin.
Lähdetäänpäs vain laske­maan
lukua kaikista:: n i i s t ä nai­sista,
jotka viimeisessäkin maa­ilmansodassa
olivat osallisina it­se
teossa, sotatantereella toimi­vina,
niin huomaamme henkilö­in
v. nousevan suuremmaksi kuin
mitä kenties olemme - luulleet-kaan.
Punais. Ristin jäsenet, nuo liy-vyydon
hellät hengettärei. ei-
. V ä t lv ö p ä h e o l e m e l ke i n k a i k k i
naisia. Ile ovat sotakentällä, o-vat
keskellä kanuunaiu jyskettä
sitomassa ja hoivaamassa niitä
kovaosaisia, jotka joutuvat kuu­lien
ja. shrapnellin . sirpaleideix
'raatelemiksi. He hoitavat soti­laita,
ovat kaksin käsin työssä
j a toimessa osallisina, aina: vä­symättöminä,
aina nurkumatto-mina,
niinkuin saattav^at ja jak­savat
vain yksin nai.set olla.
J a • jälkeen sodan, eivätkö nai­set
ole toimittamassa tehtävään­sä
yhä edelleenkin, yhtä uskol­lisesti,
yhtä toimellisesti — he­hän
ovat sotilas.sairaaloissa huo­lehtimassa
haavoittuneista soti­laistaan,
jotta heistä: tulisi jäl­leen
terveitä,, työ- j a toiminta­kuntoisia
miehiä, : rauhan aska­reisiin
mahdollisia.
Ja. tämä on kuitenkin vain yk-käsittelyii
alaisina tät^tl:koko*
ukscfs^a, ansaitsee erikoisesti
mainita kysymys siirtolaisuuden
kansainvälisestä järjestämisestä
ja n i i s t ä suuntaviivoista, joita
toimiston siiFtolaisuusosaston on
seurattava tutkiessaan tätä erin­omaisen
t ä r k e ä t ä kysymystä niin
että siirtolaisuutta : koskevat
kasainväliset määräykset voitai­siin
laatia niiden 54 valtion kes­k
i n ä i s e n sQ:pimuksen pohjalla,
jotka ovat kanjiaiuvälisen työ­järjestön
jäseniä.
Ylihallitus päätti, että seuraa
vat kohdat ensiksi ovat -otetta­vat
tutkittaviksi:
i l . Oman ja vieraiden maiden
työntekijäin samanlainen koh­telu.
2. Siirtolaisten tjiloudellisim'
avustamisen rajoitta minen sen
m a a n pu oi el t a, - j oh on m u i it t o ta
pahtuu.
3. ^Määritelmäv^ käsitteelle
"siirtolainen.''
Jotta nii mä tutkiinuIcset kii vi-sivät
mahdollisiksi, vaaditaan
kuitenkin paljon 1;iajemi.){ui ja
yhtenäisempää vMlaistustn kuin
tällä n saa k ka on oli u t. saata v i s-
«a. Senvuoksi onkin tämän kuun-
10 p, (I e n e V e SS ii a 1 k' a n e e n n e 1 j ii n -
nen kan.sainväli.sen tyiikon 1'eren-
.sin piiiviijärjestykseen otettu
kysymy.s eri maiden siirtolai.suu.s
tilastojen yhtäläistyttämisestii,
jota ilman eivät ylipiiänsä m i t ­kään
kansainväliset vertailut ole
mahdollisia.
Ka n s a i n \' ä 1 inen t y ö k o n i'e.r;' n s -
si, jonka työjärj \st()ä koskevan
sopimuksen mäiiriiysten mukai­sesti
tulee kokoontua vähintään
kerran- joka vuosi, käsittää, ku-t
e n tu n n e 11 u a, j o k a m a a s t a n el j ä
valtuutettua, joista kaksi edus­taa
hallituksiii, yksi työnantaja-ja
yksi työntekijäjärjestöjä.
Työtoimisto on valmistuttanut
sii)'tolaiskysymyksestä: kirjasen,:
j oka OJi l äh e 1 ett y • k a i k i 11 e h a 11 i "
tuksille.. Tässä kirja.sessa esite­tään
ne vaikeudet, jotka iiyky-ääu
kohtaavat siirtolaisuutta
koskevien tietojen keruuta ja
käsittelyä, sekä vedetään : suun­ta
V i i va t . ka n sa in villi selle : so j) i -
mukselle, jonka mukaan eri val­tiot
sitoutuvat sääniHillisesti lä­hettämään
kaavan mukaan. la;i-dittuja
tietoja siirtolaisuudesta.
Toimisto laatii nry()skin i)arail-laan
selostusta '*Menettelytavois-t
a m aa li a n -.-ja maa st a m u u t tosi i i--
tolaisuudeu käsittelyssä", joka
tulee . sisältämään. .selontekoja
niistä järjestelmistä, joita nou^
datetaan ;^4.maassa, sekä eri jäi"-
jestelmien analyysin ja arvoste­lun
kansainväliseltii kannalta
katsottuna.
deiinellatoista vuosisadalla otto­maanit
yrittivät ulottaa val­taansa
Saksaan, T'nkai-iiii ja
Wienin : porteille saakka.Mutia
Solimanin, Turkin viiiiiciseii
s u u r e n s o ti 1 a s's u Iltaani] i • k 11 o 11 u a:
tähti alkoi laskeutua ja turkki­laisten
täytyi iieräylyä entisille
a.suin paikoilleen. ' Siitii.: lähi ien
on Turkin kanssa sodi11u vähän
väliii, tehty rauJioja ja sopiinuk-sia
ja taasen uudelleen sodittu.
Tuon. tuostakin Turkki o n ollut;
sotkemassa P>alkanin-maiden ja!
suurvaltojen välejä aikaansaat-taan
pei-sialaisesta jiiljcimct t> ii.
Kaakkois-i'iUro|)an poliit tisclla
taivaalla.
Nykyinen kurssimme rahaläh»
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
^ l i k ä l i historia nieill" k-ci-too,
on Turkin l i a l l i t u s j ä i - j e s t c l mä
ollut pei'äti kehno, vai'smkin iiiir:
tii. viime vuosisatoiiiiii tulet'.
Kansan yleinen sivistyitn^o un
V a rs in a 1 K' u i) e i • ii i>*e 1 i ä k a; n 11 a 11 ai
Turkkilaisesta kirjallisuiidesl li
ei juuri kaniuita,' iiuliu.a. Sekin
v ä l i ä m i t ä heillä, on, ou suoras­taan
])ei'siiiliiis('ts;i j ä l j e u i i e t t \ ii.
Taiteesta sen t odelli ,(>^^,i i i i e i k i;
tyksessji • • c i : t i f M l e t ä , . mitaiin.
iCojislant inopolii) lai(ie. i,n- t e i ' 1.
j o i t a. O n m . m, S o r i a 11 11H )s k i' ia s s a,
on • muiita. kansoil{a . . \ ' a H a l i iL
Liittolaismaat. Mnulanli, W ; i r i sr
ka ja Italia, p i l ä \ ; i l pai-hajilaaii-
Mustata Kemal 1'asliau kaussa
neuvottelua, joka kailMvst.a [läcil.-;
taen johtaa, siilien. «Mlä . . t u i-kki-;
laiset uU(loll.'en p ä i i s t e t ä ä u I M T :
ropaan. . i'aitsi Ivouslanlinopo.-
lia, jok'a jo n\ 1 uiniellisesti ( ur
turkkilaisten tiallus^,,!, ai.iui.i.in
11 e i H e 11 lo \-1111 a a, 111 \'.< Is k i n A n a I o^
Iiii j;i T r n k i a s(>l^;i luiden muka-
)ia • 'Vu vk in \-a.n 11 a. . i ' ; i i i ka u jm n k i
A(li'ianopf)li. -lo- to(iell;i]\iu niin;
tapatitnu,-- on: .jiavjotie joiijrinut
Kreikka, m e n e t t ä u y l kaiken,
m in kii Veniselos . i-iiiiliaMkon^j-es-sissa
sill(> voitti, Darda nellien
salm»^! tosin lialinaan siiilyli.lii
iniolueettomina j<i |)Uf)UuM' t t o-muuden
ijoudaf tamisesta t ulisi
liittolaisten, lairopan yhteisten
etujen nimes^;i, m e n n ä eiulotfo;
mann edesvastuuseen.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä«
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi-'
sia*, kolmen prosentin korkoa vo>
täviä matkustajien siiekkejä d J»
lareissa, jotka Suomessa lumu
taan siellä voimassa-olevan dol^<>*
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta on 15e. summill*»
alie.$^0.00; sitä suuremmiltasu»>t-miltä
mitään kuluja ei peritä.
Lähety.skulut sähköteitse
$3.5G kuikilta summilta,
OB
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jo.s sähkösanoma-lälietystä
ei eriköi.<)e«ti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1S74.—
Varat y l i . . . , $3,000,000.00.
• V- r - . • . . . • /••:•;•' ':. ' .';:: :- • • •: • V •: '•..
Kirjoittakaa raiomelisi; meillä
on. Ivu I IS i su o m a 1 ais ta liikkeessäm-me.
e)le . s e i | l i i i i 1.) eiiciiipii,ii kiiin . r),S.'IG.
IvJiiIccii, :k;!ik-kiaiin.. -EV.siis .:ilvme,
jos: y 1! |,iosl i I n e st a i'-i \V örk' sahoo-ivrii.;
ei ;iry.iv^ hallitukseen
;suht;i"ul;Uiuin(Mi ; t ä s s i i k i n . •stihtee^'
sa -on . s l i ( u l n i a i s l ; i .ijyllvenii
;hä;i;H'äiHJifriiiiJi-^ •keinottelua, jota
1 ia )• j,< > i t et;a a h: ; i:i ildV'h ta h oli a; j pt-k
a ; o vai •: \-a 1 ui ii t a \'e toOjnaan hai*
Jituks^eii; ja^:;seii kunnollisuuteen,
j o s / j i l i s s ä tulee : i k y s y n i y k sen äl ai-;
Muutamia numeroita Y h d y s v a l - ' s t ' k s i > l i i e i s i e n \ai-t)jen ja maan
loista Ja sen hallinnosta.
Turkki takaisin Europaan.
Europan 'sairas mies •^ ei näy­tä
olevan;; puoleksikaan: niiii^^^^s
i-as-: kuin maailinassa suurspdän
jälkeen yleensä on "totuttiius--
Iv p tn a a n : . Tu r k i ii ä s k ei ne ii •; Vo i*
ma ka s : ry n hi .s ty s - Vä 11 ä ss ä ; ^ii^ i-ässa;
ja a iva uv ää r i m m i Ueen ^ pi n-goittunut
: sodanulika l^iiheisessä
Idäs.sä ovat sen selvästi kaikelle
kansalle, j a varsinkin maailiuäu
kristityille, •osoittaneet. : ,;,
; Brittiläisten: ^ s u u r e s i
k\i nn a ssa in u ham e tt i 1 ai si a a s u k-kaita
on paljon enemmän kuin
si puoh, yksi ehkä pienin osa k,}stityitä, mutta vaikkakin
silta, mitä sodasta koituu naisten U p y j ^ ^ t sodat" Suur-Britanninl-niskoille.
Aidit, siskot, rakaste- j^^^kellä lienevät
tut heidän omiensa kaatumi­set
j a siitä seuraavat surut ja
huolet, kaikkihan ne jäävät
naisten niskoille, hiljaisuudessa
kärsittäväksi, Ivannetta vaksi,
kestettäväksi. Ja se osa, vaikka
se ^useimmiten hautaantuukin
yhteiskunnallisen ja jokapäiväi­sen
elämän harmauteen melkein
kuin: unohduksiin, on kuitenkin
suuri j a raskas
Näitä kaikkia olisi hyvä jos­kus
muistuttaa itselleen. J a jos
ken tekee siten, hän on pian
löytävä aiheita ja kokemuksia,
jotka kumoamattomasti todista-,
vat, että naisillakin on osuus,
suuri ja raskas osuus sotiin, he'
kin ovat —r sotamiehiä. Heille
'kuuluu osa kunniasta, osa ansi^
öistäkin. — ( G P S ).
54 valtion yhteistoiminta siirto-laisl^
rsymyksessä.
Kansainvälinen työtoimisto
on Sveitsin hallituksen kutsusta
pitänyt kolmannentoista koko^
uksensa Interlakenissa heinäk.
kaikkea muuta kuin tervetullei­ta,
ei suurempaa sytytä pelkoon
ole nähtävissä;' Tulee nimittäin
muistaa, että Englanti, j o monen
monituista kertaa on monestryiv
sellisesti suoriutunut profeetan
jälkeläisten ' nostattamista kapi­noista:
j a muista rettelöistä, var­sinkin
mitä juuri turkkilaisiin
tulee.
N i i n pitkälle kuin Turkin val­takunnan
historiaa voidaiin
taaksepäin' seurata, on se alitui­sesti
ollut hyökkäyssotaa kris­t
i t t y ä maailmaa vastaan. Seit­semännellä
vuosisadalla turkki­laiset
sukeltautuivat esiin Aasi*
an pimennoista, mutta vasta
1360 ne tekivät horjuvaa Bysan-tiumin
keisarikuntaa vastaan
ensimäisen rynnistyksen, joka
sata vuotta jälkeenpäin johti
Konstantinus XI:nnen kukistu,
miseen ja puolikuun pystyttämi­seen
Pyhän Sofian tuomiokirkon
torniin Konstantinopolissa. Sii­t
ä lähtien Turkki on ollut Euro-pan
jprobleemiha. Koiifetantino-
25—27 p:nä. polin voittajan Muhämetin hal-
Niiden monien tärkeiden ky-, litusaikana turkkilaiset tunkeu'*
l u in melk-ein kaikkialla on V l i
dysvattain . 1'ostihallnuksella jn
oma konttoi-iiMk"unus — siltii s.'
kuitenkin n i i y t t ä ä noin yleissik
m ä y k s e l l ä ^ilkaisteu — niin luir
tuneo . e h k ä ; i h m e t y t t ä v a l t i i , :eltii
ha 11 itus sitt enk in mak.saa. .vuok­ralla
olevista postitoimistoista
suorastaan huoneen vuokraa y i i
^1->,0()0,(KH) t ä n ä k i n vuoiuui. Se
h a l l i n t o a kaske\ien
m ä ä r i t t e l e m i n e n k i n . " '
ineno.ieii
oti kuitenkin totista totta. lukli
vuokralla olevia postitoimistoja sa yksinpä presidentti Ilarding
l i a n elidollaakiu. e t t ä posti-lialktus
lainai. s i ' rahaa neljän
]) •os<'ntin k o i - k o a vastaan j a ra*
keiMuit t a i s i joka ainoaan: ky-h
i i i n jii kaupuniviinonian tnlon-s.
i. "-^iton \uo.si(Mi vieri"ssä sää.s-l<'
ttaisii'n suuiet summat rahaa,
ioka i i v K - \ ä t i n tiivtvv vei-ottaa
kausal-ta. yleisinä veroituksina.
Suunuilelma on o t e t t u huomioon
ia o it. s i 11 e. a n t a n u t k- an n a t u k sen*
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
I
AV
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaa
neella on joka päivä tiedossa. Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. ^ ^
KU.RSSI ON ^TÄNÄÄN
SUOMEN MAEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetysl^ut, rahalähetyksille on
40c sununille' $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.,,
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
. ' • j l fd
PORT ARTHUIt^
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
ONT.,' CANADA,