Canadan uutiset, July 22, 1920

              rvTr\6i
sm
\
^^^Alla olevassa Inettelossa löydätte monta arvokasta, Hal­li
tuksen kusta n nuksella' il mestyny itä kirjasta. Kukin kir Ja­nen
sisältää alallaan hyödyllisiä neuvoja ja ohjeita^ joihin ta­loudelliselta
kannalta katsoen jokaisen tulisi kiinnittää lino-,
mionsa ja käyttää neuvot hyväkseen. Kirjasia'on saatavana,
niin kjiuan kuin Jiiitä riittää, osotteella :
The Publication Branch, Department of Agriculture,
' Ottawa.
Mitään postimerkkiä ei tarvitse panna kirjeen päälle,
'jossa näitji kirjasi A; tilaat te. iMainitkaa lyhyesti kir jeesvsänne,
että olette selostuksen näistä kirjasista nähneet ^*Canadan
Uutisissa,"kun niitä tilaatte.
1 , DAIRY
Butler, The Brandiui; of Dairy.
Butteri^^akin^
P)UtleiMnakiu^ on the h'aiMn.
Hutterniilk IVom skinnued uiilk. the Manufacture of.
Cheese, ConloiiiiAier
(Mu'ese| Creani! 1
(Mieese. Islaud of Orleans
Chcese Faptory M U V I Creanu^ry Plans, -svith Si)eeirieations
Oheese :\lakin«j:, roolinj? of .Mill^nor -
Cheese. The niainifaeture of Uottap^o-and Buttennilk
Cheese Faetorics, (h-eaniories, Condcnsed Milk ^lanufaeturei^,
eti',, List of n ( ' c H i a d ci
Cold Storage Act. 1!}07, as anicnded in 1909 and Hegulations.
Cold y t ora sze o f Food Pi'oduets, wi th soine notes on. insulation
1 «nd wa'rchouse uuuiaoceinent. The
i\>]d Sloraire and Dairv Huildinl,^s, Small.
(Vnv, The Dairy. 1
CoAV Testing:. ( l O h d Ki^asons for.
.C'oAv Testinä", Avit'hsome- notes on the Saini)li!ig and Testing of
.^lilki ^
('ows...Profits from Dairy.
Testing Notes
C'ow Testin'^:, Notes ou
'Crecun for Puttennal^iiH^ ^i>i'e of. '
Creum foi- Putiei-makinii'. Care of.
Creani, r-;uises of Yariatiou in the PreceJitage of fat in hand
Soparntui" ('renni.
Creaiii CMieese and P>utter.
Cre;inierle^\ Cold Stoiuige for.
Dairy Prioduce Mc rk(>l Hcport (AVeekly).
Dnirv N(|AV,S l<(^ltef '(Monthly).
Dairy Industry|Act and Regulations, The •
Dairv ll(M-d Records, Keeping
Milk". rieau 1
]\Ii'!k. ("rrvim and Dairy P.y-Products, the Testing of
^lilk Production i n Canada
?ililk, Ch<'e-.r ;ind D)Utrer. Detenninations^ as to the Com-jiosition
and Cojidition of
I\.enii.(>t.The Pj-ohanle Searcitv. of, .fo,r t/he Maiuifacturc. of..
Chcesc
Pei)sin as Suhsltituto oi- partial Suhstitutc for Kennet in the '
Manufacture of Cheese, Tlie nsc of
P i'psn.i. as:^ a. Substit^ite for Kennet, Directions for using
.Koi il)le Po\vdered .
Pe])sin and otlver substitutes for. Jlennet in the ^lanufacture
of ('heese, Inirther notes on f he nse of
YiHd ancf Pelative Value of some Dairy Produets.
FIELD CROPS
I
Alfalta (iro\ving in Manitoba
Alfalta O)' fjijceiMie . ': • "
Alfalfa ({rowinfj: in lOastern Canada
P>a]'ley. A'arif^tif's of
Peans in C'aiiada ' ' '/".r,
Clover, S^v(•et-The Truth
Cori! f OI- F^hisilagc
rro|| Production
Crop Kotation i
Crop Kotation,> Tor Cenfnd and Fiastern Canada
Crops,. Maxi m n 1)1—1017
Crops, f^rotcction of
CutAvorin, Th('\Ai-uiy
Draiiiage on the h^arm, Tilp
Fn-ilaire in lOlH
Clover S{>pd. lied. ,;iud its Inipuriti'^R
l^1ax for Fihre, Fultivatiou of
l^^lax Fihre 1 ,
Fiax frir Fihre. fJrou'
Fodder'and Pasinre Phmfs (Cobnired Phites). For sale by
. single (-opics oidy, at 1 l-.o offico of tlo^ KinjjjV Printer,
CoveiMinKMil Printing J>ureau. (Priee, 50 eents).
Cenninaiion Tesjs
dopher Destruction •/
(li'aiii oji the I'i'airies, OroAving
.(•rraiii, The. I)est V4i'ieties of '
Crain (rops oji the Prairies, Preparing Dand for
CJrain Kccoinmendcd in (.'anada, Varieties of
Cj-ai.n lieconimended by Dom.Cerealist, Varieties of
O ra in P econi mended by tlie Dominion Ccrcalist for the iMari-tiine
Provinecs, Varieties of ^
(•rain, Seed '.
Cii-ain, Crops, IloAvtbePipeniiTir of, ma.ybehastencd
CJrass, Awnles?i Brome versus AVastern Kye
Tncreasing Prcduetio]i but Pedueing Cost of Dairy Produets
by nsing silage made from Pcas and Oats or Oats alone.
Aliingel SeedCroAving
Oats, Varieties of
Plant Preeding in Scandinavia. For Salc at thd Office, Secre-^
tary, Ca]iadiaji Seed GrowersYAssociation, Ottawa. Price $1
Potatoes, Digging and Storing
Potatoes, Faetors Influ.encing t'he Profitable Production' of
Potatoes, Tmnortance of planting good seed for. higli yields'
Potato in Cfiuada. Its cullivation and varietie»
.Potatoes. AVhen shoukl thcy be planted to obtain maximum
crops
Pod (!ultivator, The' ' ' , .
Poots, Pitting
OANADAN UUTISlfeT, PORT ARTHUR; ONT^/CANAB^^^^^ il p ! 1926^ Mx
sä
Kesälukemista.
Matkamuistelmia ja vähän ^
^ muutakin.
MatfkamTiistelmat jotakuinkin
yksityistä laatua olevilta' pikku-retkiltä
eivät luonnollisesti ole
juuri mielenkiintoisinta tai ar-
V o k k a i n t a 1 u Ice m i s ta san o m ai e h-dessä
suuren lnkijakunnan> kan-ual
ta k a tso 11 una, inu t ta mtn e vilt
J«ii siUik'in mukiin jonkinl^iisena
kesälukeniisena. Sen parempaa
arvoa eiVät pyydä allaolevatkaan
rivit, niissä kun pää-asiassa ker­rotaan
pieniä yksityishavannoita
matkaltani For.t Williamin seura­kunnan
iiihettinii Kansalliskirk-kokunnan"
vuosikokoukseen.
^Maaniuitai-iltami v. k. 28 p.
a l k o i j ^ ^ ^ Northcrn Navi-gation
.yhtiön suurella palatsimai­sella
lippulaivalla, Norouie'illa.
Laiva on upeimpia .la parhaita:
mitä sisäjärvillä löytyy, ja on ra­kennettu
Port Arthurissa. Mat- .
. , , i T kirkodisk
kustaja.joukko, joka tavallisesti ^7:- r—
• . van. Kaupungissa
diin en tavannut yhtään suoma-1 tyhjän käden kanssa saaiiunut
laista, en ainakaan sellaista, jota
olisin siksi tuntenut. Muutenkaan
matkasta ei ole mainittavaa muu­ta
kiiin että se paikoin vaunuun
tunkeutuvan hienon liiekan vuok­si
oli kovin tukala. Paikoin taas
näki selviä merkkejä vallinneista
liiallisista sateista. Esim. saha-myllykaupunki
Odenah, lähellä
Ashlandia, oli ihan tulvan vallas­sa,
paljon pahemmin |fuin alhai-siminatkaan
seudut täiillä olivat
viime kuussa olleen rankkasateen
jälkeen. Koko kylä oli yhtenä
järvenä, josta talot kohosivat,
kuin lautoille rakennettuna.
Iromvoodissa on aina iltaju­nan
tullessa paljon väkeä ase­malla,
ainakin jnikäli minulla on
ollut kokemusta, ja niin oli ^nyt­kin,
Suomalaisia -ja tuttavia en
kuitenkaan tavannut. Vaan vä­lipä
sillä, olihan kaupunki tuttu;
voisinhan melkein siitä sanoa aa­pisesta
opitun lauseen: ' -Täällä
siirtolainen 'onnistunut saamaan
kättensä työllä ja- yritleliäisyy-dellään,
tuli mieleeni naapuripi­täjän
hyvää tarkoittavan pasto­rin
ennustus kaksikymmentä
vftDtta sitte Suoinesta Amerikaan
lähtiessämme. Käydessään koti­mökillä
ja kuullessaan, miten se
en eksyisi, en 1^^^^-^^^^'^^'"^
kääu.'' Siksi otinkin pussini kai­nalooni
ja lähdin reippaasti tai­valtamaan
valtakatua kohden, ot-
! taa[fseiii j £ a t j ^ ^ kirkolle,
niissiF arvasin saainineiden paiv-k
i r l^oTTi s F ö K i s V ä e n "oi e -
täy 11ää. tämiiu verrattcmasta pa 1-
veluksestaan tunnetun laivan
tungokseen asti,, ei vielä ollut pe­rin
iso. mi)^ä seikka tietysti aihe-
1 itu i s i i t ii, e tt ii p u r j e h d us ka 11 s i oli , 1, ^ n- 1oki JO tapasin tuttuiakm. Alex
vvuastitt^iai n. . alpkearnilulet . ,]a Oinlnnueilnli sevsatiik esunka, -- I„t anta' ma..k.i. , Mod^e l, ,.i n nionivuoti-s
i a p ii ä s ti in 1 n a i h i n, k 11 i t e n k in s i 1 -
lä isällisellä .muistutuksella, että
jos mielin Canadassa asuessa säi­ly
11 ii ä; ^'11 d \' s \'a 1 ta in lia n sai a iso i -
k en d e t o n k i i'j a t '' ive gi s t eer a 11 a-vat"
Amerikan . konsulaatissa.
Tiimiln jo; .ennenkin - kuulemani
tiedon saat uani' marssimine ulos
ja. k'olitasi 1 Mine . laituri 11 a Suonien
varaJuuisjilin yhtä hymyilevänä
kuin hän tavallisesti ön täällä
k'otiknlmillakin. Li(yua ja rapaa
oli olbit, ja sadetta ihan Fävittö-iulisti
Ne\v York Miliisissä koko
.';uurt(Mi Minnesotan • tosisuoina-laisten
juhannusjuldien ajan,
mutta siitä liuolimatta oli sinne
ollut kokoontuneena suomalaista
kansaa ja suomalaisia autoja,
jiiin. ettei" kon^-uli sanonut suu­rem
pa a s n o m a 1 a i st < - . u k o koi ist a
11 ii h n e e n sä k iiii n.- S uo vn e n pä ä koji -
suli ei ollut saapunut juhlaan,
kutenoli. ilmoitettu. Suomen e-dust
a jaa' vieraasti! • valtakunnasta
taas ei ehta amerikalais-suomalai-set
puhumaan kutsuneet. Puheis­ta
ei silti puutetta ollut. 'A^aali-vuotena
saa ensiksikinj sangen:
s ui av a -s an a i sTa p uh u j ia m i k ä l i y -
vänsii kansallisuus juhliin-sa, ja
Minnesotassa ^011 suonTaniinen
kansallisuns siksi huomattu ja lu­kuisa,-
että se sat'1- juhliinsa kun­nollisia
puliujia muulloinkin kun
vaalivuonna. Suomi-Opiston joh­taja,
past. J\Vargelin, jonka pu­huja-
lahjat ovat saaneet jaka­mattoman
tunnustuksen oli pitä­nyt
puheen sekä suomeksi että
ciji,d a n n i n k- i elcl 1 ii,; j a k un n oi 1 is i a
l)ulieita sira niyiiskin kunlla IMin-nesotan
omilta suomalaisilta pu-
Ivujilta knn ne luirastaan i)ane-
____ pungissa oli kuitenlon
maksupäivä ja kauppapuodit^oli­vat
auki, vaikka ilta oli myöhä-k
i n. AV i 1 li a m \M ii en o mi s t a m a n
" Model "-vaatekani)an edustalla
nen kauppa-apulainen siinä seisoi
yhtä nnorekkaan ja hyväntuidi-sen.
näköisenä kuin lö vuotta sit-;
,te, jolloin känet ensikerran tapa­sin.
Vaihdettiin tervelvdyksetj ja
n 1 i n ä 1 n u i s t a e n k o k e m u k s e t \' i i m e
kiij^nniltälli Ironwoodissa, jolloin
jokaisella, jolta satuin tiedu.sta-maan:
yökorttccria,_oli täysi käsi,
yksin hotelleissakin, aloin heti
tiedustella joskovkaupunki on ai­na
yhtä täynnä väkeä kuin en­nen.
Jiii muista sanottiinko ole­van
vai (.'i, inuttcivyiisijaa' tarjosi­vat
auliisti kumpikin, sekä kau­pan
isäntäj että kauppa-apulai­nen,
ja se huoli olb niin pois­tettu.
Minini kuu ei juitri useinkaan
tule paljon ulkoasustani välitet­tyä,
niin olisin tuskin : iiytkääa
tullut muistaneeksi, ettii. olin pö­lyssä
ja hiekkakerroksen peitos­sa
junamatkan jälcltä niiiikuin
oi isin ollut hiekkamyrskyn käsis-sä
aavikolla, mutta pistipäs se
seikka toki tarkkasilmäisten pu­kujen
myyjäin'' huomioon. Harja
käteen, mies käytävälle ja niin
oli • pöly poissa pika pikaa • ja
mies valmis astumaan lierrain
edustajain ja pastoreiden jouk­ko
o n, j o i d e n k u u 1 in '01 e v a n s i el Ui
missä olin arvellutkin. ^
ICnnen. kirkkoon menoa piti
kuitenkin saada jotain syötävää.
Suoinalaiseir raittiustalon alakcrr
rassa sitä sainkin. Pimkala ei
kuitenkaan ole kansalaisemifte M.
Tikkalan hoidossa. Atria ei ol­lut
kelluttava, ci tuntunut sellai-sel
ta edes niilkäi»ellekään, mutta
liilitansa puolesta se oli ehkä kai-'
lein mitä olen eläissäni nauttinut,
saamaani kolrtieneljättä; osaa liit-^
tooii kuuluvien yaltioitten lain-läatijakuiitieu
hyväks^^^
sellainen ehdotus liitetään uutena
lisanä-perustuslakeihin ja silla on
lain voima kaikissa valtioissa.
• :• Tällaisella:: • menettelytavalla
näisäähioikeuden ystävät ovat
1 T , . . . .. . i koettaneet saajia naisille valtiol-kohta
joutuisi vasaran alle Arne- , . , , rr •• 1 • n•kva an i•s a.. n l, uo si,.i rt,y mi,s em,m e-• liset ääni^o ik,e ui d•,e•t ,- i,v yas xe essa ole­,
. , .... <.,T^ I vaperustuslakilisa-ehdotus lo on
vt, uuh,o mksais, t,it., u huva.m. vii. t,th.a.a.e ns:s a.'.n "Kney lkl, äo,tteinenttee;' ,' .s aan, ut, .0...0. . v. altio• n ,h yv.ä.,,k syumi. is en ette t. e AAm eri-k1 assa saa milloi.n - J''i tarv' it,s eisi vicla saada yhden
k7, aan t-ä••lllia"i st4.-a asunt. oa omak, sen-iy'V a..l tion hyväksym, is•e n, mutta1 •s e
iiayttaa ottavan lujempaan, kuin
niitä tähän asti kukaan on 1 uul-liit.
Ensinnäkin nyt pn kesän ai­ka,
jolloin valtioitten lainlaatija-kiihhät
useimmissa valtioissa 0-
vat kesälomalla ja toiseksi muu­tamissa
valtioissa on • seilaisia
valtioitten lakeja, jotka tähän
kiireeseen estävät niideh toimi-ne.'•
Miten huonoksi ne Araeri-kaa
arvelivatkaan siellä Suomes­sa!
Niihin aikoihin, 20 vuotta
takaperin, sai iMontanassay minne
matkustimme, rakentaa hirsira­kennuksen
vaikkapa niin komean
kuin Etelä-Pohjanmaan talonpoi­kaistalot,
ilman ettei hirsistä tar-viimut
kellekään: maksaa senttiä- . 1 .. v . ki.a"a.n. , ei.,k a m•• yöskään huoneen si.- - imasta: kyseessä olevassa asiassa,
jaa tarvinnut ostaa, ellei juuri
toisen pihaan rakentanut; Suu­remmassa
kaupungissa, niissä oli
mitatut lotit, oli .se tietysti ostet­tava,
mutta ]nkkukyli.ssä oli kyl.
lä til a a rakenta a -talo ja aidata
kohtuullinen perunamaakin ym­pärille,
mi h i n ei lupa a kysytty
ja mistä ei vuokraa maksettu,
vaikka m a a useassa tapauksessa
kuuluikin rautatieyhtiölle. Sellai­sen
kodin saaminen, kuin pikku
torpparilla ja miikkiläisellä koti-
Tämän lisäksi muutamien valti­oitten,
, kuten esimerkiksi Ver-
/niont valtion kuvernööri, ou kiel-
. läytynyt kutsumasta lainlaatija-kuntaa
koolle ylimääräiseen is­tuntoon
päättämään naisten ää­nioikeudesta,
ja jotkut valtioit­ten
lainlaatijakunnat, kuten esi­merkiksi
Tennessee, ovat kieltäy­tyneet
ottam.']sta koko asiaa kä-
.siteitäväkseen tällä istuntokau­della,
niin että mikäli nykyisin
tilannetta „ ymmärretään, niin
naisilla
j ä anelee apua, kä^ikosketinta,
tiikea, jonka varassa se yoisi ot­taa
ensi askeleensa^ mutta — sal­littakoon
sen hiukan voimistua,
niin siitä tulee voima, jonka tajjb^"
toa |Dn kaikkialla kuunneltava.
Me tarkoitamme tällä voimalla
sitä uutta valtiollista puoluetta,
jota juuri ollaan perustamasäa -
Chicagossa. ^
Entiset v valtapuolueet, demo­kraattinen
ja republikaaninen o- •
vat pitäneet kokouksensa, laati­neet
taas nelivuotiset ohjelmansa
ja valinneet presidentti-ehdok-kaansa,
mutta kummassakin, ta-paukscissa
varsinainen kansa ei
niistä ole — innostunut. Se on
pysynyt kylmänä, välinpitämät­tömänä,
ikäänkuin koko touhu ei
olisikaa'n kuulunut Amerikan
kansalle.
Se antoi niiden voimien, jotka
kontroUeeraavat sekä demokraat­tisen
että republikaanisen puolu­een,
homjnata hommansa ja kai­kessa
hiljaisuudessa rylityi perus­tamaan
omak. puoluettaan. Tä­män
kolmannen valtapnoluceri '
perustamisen johdossa on Ameri­kan
järjestynyt ammattityöväes-tö.
Heinäkuun 10 j)äivä heti ko-kouduttuaah
noin 700 edustajan
suuruisena se julistutui eroon "en.
tisistä puolueista, .sillä niiltä oli
saatu vain — lupauksia, joita ei
pltu Ivpskäaii • täyt et ty. •
Amerikan työväestö on jakau­tunut
moniin ^ ryhmiin, Kuiten­kin
sillä on yhteisenä toivona vä-
\ •v 1 1 ' . r • J i s u u K S j a Ullaa osaa ensi HVKSvir i i / • , ..
Join maailman helpoin asia vksin .. , • » -i AM / P^"s» kultainen vapaus seka työ-o;;,>-
i-- + 1 ' • ' sun vaaleihin Amerikan 1 hdys- ' •• , • ,.
siniakin tapauksessa etta asian. I :. > i maatla ctta myöskin vaaluiurnal-omainen
kodin tarvitsija olisi oi-1 .. Tämän vapaustoivonsa se nyt
lut "poikki," minkuiu nx\vM<,-\,^^''^'^f':''^!>l^'^'\I^^'"T aikoo saada tunnustetuksi koko
, . . , ... maassf valtaamalla täiiiän, maan
tuneimpia kansoja tassa asiassa
011 uäihkin vanhoillisilla kaniial-seudru.
,lrliaon„ -i E1?^te lT,-a -uP o1l'n anmaalilar —ta-A m e r i k^a n „ \ hdysv. a,l tam , , ,
,viarllTisresTti' ro—h, i*o^li^ —MoTn^tarnras"s"a "s—il-i ' e.i tai, da. olla suuriakaan • mal1i do.l - lisuuksia ottaa osaa ensi syksyir
siin vaaleihin Amerikan Yhdys­valloissa.
3Ie'rkili
ma,n a -o l, emi.s i.a l,;ä.n nellä sano.t aan. i ilman edistysmieliseniip iä ja valis-vat.
Ja niitii oli .^dilassa ollut maksaen kokonaista 85 senttiä,
useita. J\lii^nkku>uoli- oli ollut [Ken Oji, ollut^^Vu^ ^^^Ijä
hyvin edustettu, ^tutta se sateen I vuotta poissa*" kuten tämän kir­ja
liejun paljous, se vain oli hai-1 joittajaTliille' tunUur^sreTIa^iTia
tannut. suuresti muuten hyvin j ^{jaTiartapahtunut hintojen koro-onnistunutta
juhlaa, — ja eniten .tus todellakin kauhealta. Varsin-
Jvai karrnittanut inilssiläisiä, jot- Idn a'uuan hinta on huikean kor-ka
nyt eivät tiedä kiiinka nionct. kea. ja enimmäkseen muutakin
P 001s, P ecom mendjed
Seed, Cleaning
Varieties of Field
Seed Oorn r
Seed Orain
Seed Orowers' Association and Its Work, The Canadian
Seed Lnportation Pegulations
Seed Testing, Sending Samples
l^eed Control Act with, Pegulations, The
Seed, Inciuiry Regaj'ding the Wheat^ Oats, Barley^ Plax, and
Ensilage COrn used for. in Canada
Seed, Selection 'anä ;AViritering of Biennial Vegetables for
Seeds, Gro\ving Field Root, Vegetable and Flower, in Canada.
Smut, Seed Treatment for Grain
Tobacco Culture in Canada
Tobacco, Flue-Ciured i n Canada
Tobacco,, Summary of Three y«ars' Experiments at B[arrow
Station, Oontario , , ^
"Tobacco Reeommended for the - >Province of Quebec, Soine /'
" varieties of .
Tobacco Seed Beds in the Province of Quebec, Construction:
and Care of . „
(Luettupa jatlmu ensi numfirössa.)^^^^^^^^^^ •
juhlavieraista tulivat siihen käsi-^
tykseen, että ]\IilIsissä ei olekaan
muuta' kuin sadetta ja rapak­koa.
—
Kun oli kuultu juhlakuulumiset
j ä m i n ä olin vakuuttanut konsu­lille
että kyllä siellä Mi lisissä 011
hyvää ilmaa ja tietkin liyvinä u-
,tavaraa, paitsi niahdollise^ti eräi­tä
vaatetustarpeita, saamme tääl­lä
'Canadassa . dollarillamme e-iiempi
kuin Amerikan dollarilla
siellä, "vaikka dollarimme onkin
Amerikan dollaria halvempi ra-hamarkkinoilld.-
Kirkkoonkin ehdin ennen siellä
seammin . kuin liejuisinaj koska', liidetyn hartaushetken loppua ja
minäk'ääii en Ole tiähnyt' niitä lie- sain kuulla viimeisen sinä iltaiia
juisina ,vaikka oleu kulkenut siel- pidetyistä saarnoista". Hartaus-lä
sekä suvella "että syksyllä, läh-.Jietken^lopussa sain tervehtiä usei
dettiin Päivälehden konttoriin, ta veljiä ja tuttavia. Tulinpa e^i:
tetyksi paikkakunnan Suomi-Syr
noodin , ; seurakunnan hoitajalle
Myöhemmin qn sekin kohta tie­tysti
käynyt vaikeammaksi,mutta
'helppoa on kodin saaminen, nii­hin
vaikeuksiin verraten, mitä,
kodin laittaminen, Suomessa tuo,
siellä vieläkin. Nykyään täyty­nee
rautatien .alueille asettujän
saada lupa ja maksaa vuokraa,
mutta ennen afc-cttuneita ei rauta­tiet
kykene hiiätämiiäu pois, eikä
pakottamaan vuokran maksuun,
ellei nämä ole vapaaehtoisesti sii­hen
suostuneet, i ' .
.: Paitsi kodin paikkoja rautatie-ase
m ien 1 ä h eisyy d essä, o 1 i I\lo nt a-nassa
niin kuin mbiiessa muussa­kin
paika5-.sa Amerikaa hyviä
maa n vii j e 1 y s ma i t a -. 11 y vii 1 ä pa i-koilla
tarjona vapaasti halullisib
le ottajille, niin ettei suinkaan
tarvinnut mitään erikoista onnen
potkausta päästäkseen kodin
omistajak.si, joka veti. vertoja pä­re
mm ill(!k i n S u o m e n t a loil le. Tf) t-ta
kyllä että vain harvat kansa-.
Iäisistämme käyttivät näitä tilai­suuksia,
silloin kun ne oli tarjo­na,
mutta siilien ei ollut syynä
se ettei Amerikassa saatu kotia,
vaan se että oltiin kylliksi tuli.r
mia ettei sitä laitettu. . :
EttäAmcrikassa; on voinut saa-xla
kodin moni, jolta Suomessa
ollen ei koskaan olisi " kitu kat­kennut",
niinkuin eräs Ameri­kaan
lähtijä sanoi, todistaa tu­hannet
sekä maalais-että kaupun-kilaiskodit,
jotka useiui ovat upe­ammat
kuin lännen kultalaan
lähtevä siirtolainen uskalsi tai
osasi toivoa ja kuvitellakaan.
Pettyneitä toiveita ja hunnin­golle
joutuneita henkilöitä löytyy
kyllä täälläkin, mutta sittekin
uskaltaa tämän kirjoittaja väit­tää
että n . k. tyhjästäi alkavalle,
työstään ja yritteliäisyydeltään
elävälle s1ii>tolaiselle 011 Amerika
aina tarjonnut paremmat; aineel-liset
edut ja mahdollisuudet kuin
kotimaalla oli hänelle'^ annetta­vana.
Olen eksynyt nyt i kokonaan
matkamuistelmistani. 1 Kiittäen
siis vain iromvoodilaisia ysfäviä-ni
vieraanvaraisuudesta, lopetan
kyhäykseni tällä kertaa, käydäk-seni
taas ensi kerrafla matka­muistelmiini.
J. H.
iiallit^isvallanvalitsemillöeii; edu^^
lVa j.a on s.i.t..a suta ,h uolimatta, -c t,- lt^arjgil^lge ensi syksyn .suurissa vaa­tä
monissa aisoissa Amerik.nai-
Sinnchän se 011 tavallisesti ensik­si
asia, jos ei aijo asettua SäU,-
punkiin niin kauaksi, että varsi- pastori filmillekin, saamatta kui-naista
kortteeria tarvitsisi. Em-
Yleistä ja yksityistä*
V.­Amerikan
Yhdysvaltain ^naiset
tenkäan tilaisuutta t^dustella
rae tarvinneet kukaan sellaista; äärimmäisen lännen asiQita, joi-konsuli
aikoi lähteä illalla Caiia-, den kuuleminen minulle entisenä näyttävät jäävän äänioikeutta
daan samassa laivassa missä me länteläisenä olisi tiupaistai' ^ vaille vielä ensi syks^u yieisissä
^ .Yökortteerin sain Mr^ jä Mrs. •'tSaleissa, - vaikka siitä ori^ oUut
•Mt-A^^ -4„^„«^„« suiiriä toiveita jä^^^v^
aikaan vkikka kijmpikin en
suunnalle, hän Minnesotan rauta-alueelle
Virginiaan ja Elyyn ja.'
tulimme, vaimoni ja minä läh-dimme
Union asemalta samaani Mäen vieraanvajraisessa 7.iaupeas­sa
k&dissa,; joka todellakin on mat valtapuolueet, näyttävät oi-kaikin
puolin oikea porvarin ko-Ikein tösitarmoHa hai im van saada
ti; jos talo on upea,»niin ön si-1 naisille äänioikeudeif •
minä taas Michiganin rautä-älu-[sustuskin jä "mööpelit"»sitä mu-!tääkseön naisia ja säadaksisen ie
eelle Bessemeriin; minne, kuten kaa; ^Ajatellessani^millaisia pa-'sitte äähestätnään itseään,
kuulin, ^ useita Duluthin:''kalitta latsimaisia, 4,asunitik^^ YliSysvalio^ssa on, mahdollista
kulkijoita, oli eilen matkustanut, omaisuutta täalläkitf^ on imouijsaftte p
sen sanaa uskotaan, kuin itses­tään
todistettuna totuutena ja
muutenkin . naista kohdellaan
suurella arvonannolla ja huomaa­vaisuudella.
,:
Yhtenä merkille panta vana seik­kana
Canadan {^lomalaisten kes­kuudessa
on pideltävä sitä, että
ne nopeasti — rikastuvat. Mei­dän
tarvitsee muistutella mieliim­me
vain esimerkiksi niitä satoja,
tuhansia suomalaisia työmiehiä,
jotka viimeisen ky m m eiie n vuo­den
kuluessa ovat ottaneet Gähär
dassa uvaata uutisasutusoikeudel-la
itselleen;" alkaneet kerrassaan
tyhjästä ja tyhjillä käsillä, mutta
lujin kourin iskeneet kiinni inaa-emorv
kamaraan, perhostelleet sir
tä, kylväneet siihen s i e m eni ä: mi­tä
milloinkin ovat saaneet, kor­jailleet
sadon sadon • jälkeen ja
nyt — elävät itsenäisten ihmisten
itsenäistä elämää. Monet eivät
ole velkaa kenellekään, eivät tar­vitse
kenenkään apua; eivät ole
pakoitetut menemään kenelle­kään
; työvoimaansa kaupalle, ei­vätkä
pakoitetut täyltämään ke­nenkään
käskyjä.
I Canadan korvet, niin synkiltä
kuin ne lienevät aluksi näyttä­ne
etkili monen untisasukkaan sil­miin,
ovat tulleet heille pelasta­jiksi
maailman työmarkkinahui-jauksilta,
ovat tarjonneet suoma-laisiIle
omat kodit ja sellaiset ko­dit,
joissa nyt jo dis sekä ruokaa
että rahaa. • -
••\ 'Kun viisi, kuusi vuotta sitte
suomalaiset uutisasukkaat pyyt e-livät
metsän riistaa henkipitimik-seeu,
niin nyt ne samat miehet
ja naiset saavat kaikki tarvitse­mansa
maastaan, asutusbikeudel-la
ftselleen voittamastaan uudes-.
ta isänmaastaan. Ovatpa hyvin
monet jo päässeet siihen tilaan,
että ovat ostelleet mahtavia
maaviljly^koneita, \'leiäpä auto­mobiilejakin,
joilla ajelevat naa­pureissaan
vieraisilla ja muuten­kin
huviajelulla moninais^ten päi-vätöittensä
päätyttyä. Heillä on
omat kodit, useimmat • itse raken­tamat,
heidän . peltonsa- kasvaa
kaikkea: ja heidän laitumensa on
omien k^rjaukelloin kalkätUma.
JCun vertaa heidän elämään^ nyt
siihen, mitä se,oli muutamia vuo­sia
sitte, niin eipä tahdo uskoa
omia silmiään. Muutos on niin
suuri ja on suomalaisten eduksi.
Totisesti suomalainen maanvilje­lijä
Canadassa on nopeasti kehit­tyvä
kansansa kunniaksi.
, Amerikan Yhdysvaltain ^oli-hyvit-
- tiikkaanVnäy,ttää^ tiilevan/ uusi te-
^jä} jolle ei vielä ole osattu an­taa
sitä ärvoa^ Minminkä se än^^
saitsee; Se tekijä on vrelSj kuin
konttaava/ poika polviliäair; Yh-
Ohjelmaa ollaan laatimassa!
Siitä pitää tulla .sellainen, että
sen voi. jokainen sekä kasillaan
että aivoillaan työskentelevä re­hellinen!
ihminen hyväksyä ouiak-seen.
Niin on sanotun puolueen
perustj^vassa kokouksessa julis­tettu.
I
,tTo;s tämä julistus tfdee täyte-ty
ksi;' n i i n sil 1 oi n . A m er i k a n Y h -
dysvalloissa entisten puolueitten
valtakausi on ohi. Oikeastakn se
saisikin jo olla ohi, sillä kansan
itse itsensä 'hallitsemisen .sijasta
tätä maata on hallinnut joukko
New Yorkin AVall kadun raha-liikkeitteii
kansainvälisiä pank­kiireita,
jotka sanottuja puoluei­ta
ovat käyttäneet välineinään
tahtonsa toteuttamiseksi. Mutta
Yhdysvaltain kansa on jo kasva­nut
pois sanotun ryhmän raja-ai-tuuksista.
Se h a luaa päästä va­pauteen.
Voimakasta sinne pyr­kimistä
osoittaa juuri työläisten
johtama kolmannen puolueen pe­rustaminen.
Kuka menee veik­kaamaan,
vaikkapa se eiisi syk­synä
ottaisi Yhdysvalloissa halli-tusohjat
käsiinsä — aivan samal­la
tavajlla kuin yhdistynyt työ­läisten
ja maanviljelijäin uusi
puolue vuosikausi sitte Canadas­sa
otti hallitusohjat entisiltä puo­lueilta
kenenkään sitä edeltäpäin
aa\astamatta. —• A.
Kuuluisa poliisikoira Lady,
belgialaista rotua, jäi .automobii­lin
alle äskettäin New Yorkissa.
Entiset toverit, joiden kanssa
koira oli elellyt, hautasivat sen
saippualaatikossa ja soittivat tor­vea
sen haudan ääressä.
Raskaimman miehen Yhdys
vallqissa
sanotaan olevan Samuel Harris*-
in, Farmersvillessa, Texas. Hä­nen
painonsa on 611 paunaa. Mr.
Harris on 44 vuoden ikäinen, pi­tää
7 5-8 hattua, 23 numeron
taulusta, käsivarren ympärysmitr
ta on 25 tuumaa kainalojuopan.
kohdalta, hän on 69% tuumaa
paksu rintain kohdalta, pitää 10
numeron kenkiä ja on 6 jalkaa
2 tuumaa pitkä. Hänen vaimon­sa
paino on 1^8 paunaa. Heillä
on i kyAmenen lasta ja viisi tyt­töä
on ainoastaan tavallista ko­koa.
Pojat lupaavat tulla ^yhtä
vankoiksi mieliiksi kuin isänsä^
kin. Yksi pojista, joka on nyt
22 . vuoden' ikäinen, painaa 212
paunaa; toinen, 19-vuotias pai­naa
190 paunaa ja kolmas, joka
on 18-vuotias, painaa 170 pau­naa.
V . , . .-.-.-1. : j
> » ^ - . 1 , t f . i l m.
N SANÄköaÖiA Oli