1920-07-22-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
smi:ai CANADAN UtJTISET, POET ARTHUR, ONT., CANADA', Torst, HeinSk. 22 p. 1920 NUMERO 30 CANADAN UUTISET suomalainen sanomaleb^ Canadaesa, , Ilmestyy Jokaisena Toretalna. j KustantaHa ^ i The C a n a d a New8 P u b l l s n l n g C o . Erick J . Korte, Lllkkeenlioitaja. , TJLAUSHINNAT: Canadaän: ?2.00 koko vuodelta, |t60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta vuodelta, 65 e e n t u a 3 k u u k a u d e l t a ja 25 senttiä k u u k a u d e l t a . Y h d y s v a l t o i h i n j a Suomeen: |2.B0 k o k o '«Vuodella ja! f 1.50 puolelta VUO' d e l t a . ' ILMOITUSHINNAT: 40 senttiä p a l s t a t u u m a l t a k e r r a a J a lalstunä. P i t e m p i a i k a i s i l l e l l m o i t u k s i l l e k o h t u u l l i n e n ailennus. Halutaantie^ tO' j a nimenmuuttoiliuotuksot 75 sent tiä k e r t a , $2.00 kOlme k e r t a a , Naima- Ilmoitukset $2.00 k e r t a , $3.00 kolme k e r t a a . Avioliitto- ja kihlaus-HmoI tukset $2 00 k e r t a . K u o l o n i l m o l t u k s et $2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä- Ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset $2.00. ( iÖ**«P«P5l Pöytäkirjat, l l l i s e l v I t y k s o L keräys l u e t t e l o t , luento-ilmoitukset y. m. 25 senttiä tuhmalta. U u t i s t e n joukkoon 1 a l j o t u i s t a Ilmol t u k s l s t a peritään 10 senttiä riviltä. Pienimmänkin i l m o i t u k s e n h i n t a on 50 senttiä. P o s t i s s a t u l e v i a i l m o i t u k s i a e l hyväksytä v e l a k s i tuntemattomilta. P o l i i t t i s e t Ilmoitukset $1.00 tuum a l t a . K a i k k i l i i k k e e l l e aijotut kirjeet, t i l a u k s e t ja rahat ovat lähetettävät o s o i t t e e l l a : CANADAN UUTISET, P o r t A r t h u r, Ont., Canada. Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden k o n t t o r i i n sekä v a n h a että u u si osoite. ••• • CANADAN UUTISET (The Canada New8) The F i n n i s h Newspaper i n Canada. • P u b l i s h e d every Thursday by The Canada New8 Publishing Co, E r i c k J . K o r t e , Manager. D a i l y News B l d g . , Port A r t h u r , Ont. CANADAN UUTISET Is -vvelcomed and r e a d m e v e r y F i n n i sh hoöiio i n t h e D o m i n i o n . It i s t h e o n ly d i r e c t a d v e r t i s i n g medium for those manufaoturers and merchants who w l s h t o create and buijld a profitable and permanent demand f o r t h e i r prod-uctH and merchandise by t h e l a r g e a nd e\er Growing F i n n i s h Ipopulation resid-i n g i n Canada. Place your t r i a l ad-vertisement and get results. A d v e r t i s i n g rates 40c. p e r Inch. . P o l i t i c a l advfi. $L0b per i n c h . A d v e r t l s e m e n t s m u s t r e a c h ö u r Office Wednesday neon to appear on Thursday's issue. S u b s c r i p t i o n prIce In Canada $2.00 per year, United States and other countries $2.50 per y e a r I n a d v a n c e. Entered as second class mall mat-ter, Dcc. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, panäda. T H E AIM O F THE|'CANANDAN UUTISET. The help preserve the Ideals and sacred traditioips of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its Iaw8 and Insplre others to respect and obey them: To strlve unceasingly to quicken' the publlc's sense of cIvIc duty: In ali ways to aid In making thls country greater and better than v/e found It Alkavat ja herätä sielläkin. Suoranaisen laivaliikkeen aikaansaaminen Amerikan ja Suomen välillä - on ollut jo kauvan puheena, varsinkin suomalaisten siirtolaisten keskuudessa, sillä ne ovat kokemusten kautta tulleet tuntemaan,miltä tuntuu kulkea vieraitten maitten laivoilla ja saada tuntea heidän ynscätä kohtelua. Suoranaista laivayhteyttä Amerikan j a Suomen välille ei huuda yksinomaan siirtolaisuusliiken-ne, mutta näitten maitten välille kasvanut suuri tavaravaihtoliike, joka varsinkin viime aikoina on saavuttanut huomattavan suuruuden. ( I ^ On kärsitty suoranaista laiva-puutetta kummallakin alalla ja yllä kärsitään, kuitenkaan m i tään sellaisia käytännöllisiä toimia ei näytä olevan jalkeilla puutteen poistamiseksi. Ei edes se kerrallinen Suomen—Amerikan linjakaan, johon m y y t i i n . o-sakkeita tässäkin maassa j a jonka ilmoitettiin omistavan jo laivojakin tätä tarkoitusta varten; ole julkisuudessa osoittanut minkäänlaisia toiminnan merkkejä. ^Multa kuu soittokunta Louhen johtama Suomimatkue pääsi Suomeen, niin tämäkin laivapuute on otettu siellä julkisen keskustelun alaiseksi. Niinpä siitä ctsakkeel-l a " Amerikan suomalaiset j a Suomi " . k i r j o i t t a a kesäkuun 19 päivä Kuopiossa ilmestyvä ''Savo" lehti seuraavaa: Monet siirtolaisistamme pitävät myöskin suurena . puutteena sitä, ettei Suomen ja New Yorkin välillä ole suoranaista suomaliais-t a m at kust a j ali öy ry I a ivay Iit ey 11 ä; Koska varsinaisia suomalaisiakin jo runsaasti matkustaa Suomesta Amcrikaan ja päinvastoin, niin laivaliikkeen pitäisi kyllä kannattaa. Sitäpaitsi laivoja tulisivat käyttämään muunkin maalaiset, ja voisivathan ne samalla välittää myöskin, tavaraliikennettä. .Skandinavian maat ovat jo tässä suhteessa meistä edellä. Niillä on omat matkustajalaivat, joita u-sein suomalaisetkin käyttävät, koska jo niitäkin pitävät kotoi-sempina kuin muiden maiden laivoja. Jokainen arvaa, kuinka hauskalta suomalaisesta, tuntuisikaan keinua valtameren aalloilla kotimaisessa laivassa. Sehän o-lisi ; jo ikäänknin pala • synnyinmaata."— New Yorkin Uut. ''Canadalaisen kannalta katsottuna on Yhdysvaltain laivasto- ohjelmaa vaikea ymmärtää. Sillä aikaa kun 'Britannia, Ranska ja Italia lyövät mieluummin sotalaivoja romukasaan kuin niitä rakentavat, käy Yhdysvallat totuttamaan suurta laivasto-oli-jelmaa huikeilla kustannuksilla, jotka ajan oloon saattavat sen y-limmälle oksalle ainakii^ mitä päälaivoihin tulee. Mntta mitä varten se tehdään? Näkevätkö Yhdysvaltain johtomiehet pöpöjä keskellä päivää? Jos huomatuim-pien Euroopan kansojen 'kannattaa antaa laivaston lisäämisen tällä kertaa olla sillaan, kun asiantuntijat ovat liyvinkin epävarmoja taistelulaivojen ja risteilijäin merkityksestä ja arvosta i l malaivojen nykyiseen kehityk- 'seen verrattuna, niin ei Yhdys- •'valloilla ole mitään syytä olla 'huolissaan. Kummallisena voi pitää tätä menettelyä sodan jälkeen, jonka piti "lopettaa sodat." Olipa meillä asian suhteen m i kä mielipide hyvänsä, ei päästäne kuitenkaan siitä tosiseikasta mihinkään, että suursota ci antanut kuoliniskua miilitarismille, kuten loivottiin, sillä se ei kuole niin kauan kuin sotavarusteluissa kansat kilpailevat keskenään. — J . II. tamista. Luteerilaisten kello käy liian hitaasti, presbyteerien ei pysy ajassa, baptistien ja lähe- •tysystävien samaten. Niin ilmestyy uusia tekeleitä, tarkistamattomia, mutta kauniin näköisiä. Ne salavat suuren menekin. Nämä "nykyiaikaiset" kellot on yalmistettu radikaalien uskonnollisissa työpajoissa. Samaten 'kuin poliittisessa maailmassa tavataan radikaa'leja ja punaisia, huomataan samanlaista painostavaa liikettä nykyajan uskonnollisessakin ilmapiirissä. -Vanhat perusajatukset hyljätään ja perustetaan uusia, paljon löyhempiin opinkappaleisiin nojautuvia suuntia, joita sitten ylistetään ainoina oikeina. Nykyhetken uskonnolliset liikkeet, joita rnphi kokenutkin kris-titty on eksynyt suosimaan, merkitsevät ' yleistä rappeutumisen aikaa. Katsokaamme sentähden Herran tornikellosta, mitä oikea aika on ja tarkistakaamme kirkonkellomme, 'kansaMiset, poliittiset j a yhteiskunnalliset kellomme 8en jälkeen. Silloin saamme joka tapauksessa oikean ajan. t 'Sillä joka u.skoo ainoastaan mitä Jiän täydellisesti vbi ynimär.' tää i l i y t y y olla joko tavattoman laaja pää tai ta^s mitättömän vä- Iiän uskottavia asioita. ! — Onnellinen oli se ken on op. pinut iloisena ja tyytyväisenä nopeasti täyttämään kunkin hetken liänelle suoman velvollisuuden olipa se suurempi tai pienempi, mieluisa\ tai uhrauksia kysyvä. — Mitä onkaan vapaus ilman viisautta ja hy\|eellisyyttä? N i i . tä vailla olevalle on vapaus suur i n mahdollisista onnettomuuksista, sillä ilman niitä on se rajua ja vallatonta, alhaisempien viettien ja himojen' seuraamista, j a johtuu turnlioon. — Ihmiset ovat tavallisesti niin kiintyneitä lähimmäistensä vikojen tarkastelemiseen ja niiden ilmituomiseen, että tyysten unohtavat heissäkin olevan viljalti v i koja mitä toiset puolestaan saattavat samalla tapaa arvostella ja ilmituoda. ^ Puhu minusta niinniinä oleii vastaan; puhu minulle niin minä mahdollisesti mukaudun neuvoosi, sanoo Jjaksalainen sananlasku. 'Arkielämässä . olisi siitä paljon oppimista. jJos kaiken lähimmäisen selän takana toimitetun juoruilun sijaan ihmisillä olisi tapana pulma asioista ystävällisessä äänen sävyssä asianomaisten i t sensä kanssa, voisivat lie kenties auttaa melkein yhtä monta joskus erhettynyttä takaisin hyveen tielle kuih he nyt juoruillaan polkevat aina vain al^mm^a. r - Canadass^ on niin paljon metsää, että se yksin voisi varustaa 800 yuotta 'koko, maailman Ea£§riIIaj Yhdysvaltain laivasto-ohjelma. Yhdysvallat pääsivät suuresta maailman sodasta voimakkaimpana ja taloudellisessa suhteessa paremmassa kunnossa ja varakkaampana kuin mikään toinen siihen osaa ottaneista kansakunnista. Paitsi sitä että tämä Y h - dysvaltaiu hyvinvointi antaa sille huomattavia etuisuuksia kilpailussa toisten teollisuusmaiden kanssa 'maailman kaupan saarni-seksiy tekee se myöskin mahdolliseksi sen aseellisen varustautumisen vastaisten erimielisyyksien varalta. Niin paljon kuin Amerikansa j a muualla sodan aikana puhuttiinkin suursodan ihanteellisista tarkoituksista, miten se tuli turvaamaan maailmalle kansanval- 'lan ja pelastamaan sen militarististen rasitusten ja: sorron alle nääntymästä, ei näillä ihanteilla nähtävästi ole suurtakaan sijaa maailman politiikassa nykyhet^ kellä. Päinvastoin on Yhdysval-latkin ryhtyneet aina vaan entis- 'tä enemmän varustelemaan. Useiden toisten valtakuntien varalli- 'suustila ei oikein sallisi jo eni^es-täänkin rasittavan varustautumisen lisäämistä, mutta katsoen t i lanteen 'kireyteen on luonnollista, että nekään eivät tahtoisi siinä takapajulle jäädä. Siksi herättääkin Yhdysvaltain varustautuminen toisissa epäluuloa jä kademieltä, joka aina silloin tällöin 'ilmenee sanomalehtiläusunnoissa. 'kin, ja osottaa että entisten liittolaistenkaan välillä ei suinkaan vallitse se luottamus, mikä pitäisi vallita. Esitämme tässä lukijoillemme kuyaavan lausunnon eräästä Canadan johtavia lehtiä, lausunnon jossa ilmenee lehden mielipiteetfteennäiset vai todellisetko, jääköön lukijan päätettäväksi, Yhdysvaltain laivaston l i säämisen ja varustamisen johdosta. !^(äin sanoo puheena oleva Toisten kelloista. ' " M ikä on todellakin oikeajii ka nyt, 'I kysytään usein ystävältä. "Sen voin sanoa aivan sekun-tilleen," vastataan/ '-Minun 'kelloni käy ehdottoman tarkasti. En •ole siirtänyt sitä viiteentoista vuoteen. Kello on viisi minuutt i a yli yksitoista." Joku tuttava kuuntelee keskusteluamme, vetää esiin kellonsa •sanoen: "Luulen, että tuo kello ei näytä oikein. 'Kello on täsmälleen yksitoista." > 'Koi m as mies otta a kellonsa .ja sanoo: " M i n u n kelloni käy au-ringou mukaan j a se on täsmälleen kymmenen minuuttia y l i yk- 'sitoista." ^ Silloin tarkistamme kellomme kolmannen kerran ja seuraus on, että tulemme rautatieasemalle kahdeksan minuuttia liian myöhään. Loppupäätelmä -on itsestään selvä: ei pidä luottaa toisten k e l . lorhin. 'Henkilö, joka äskettäin on muuttanut kaupunkiin, tahtoo 'tutustua ympäristöönsä j a ti^dus- 'telee 'kauppamiestä, jolta hän voisi tehdä edullisesti ostoksensa^ ': Menkää sinne ja sinne^' * neuvotaan. "Hän on kunnollisin mies, mitä minä" tunnen." Seuraavana päivän saa. joku toinen henkilö ' 'kuuflla ,että äskettäin kaupunliiin 'saapunut on tehnyt ostoksia edellämainitussa liikkeessä. ''Mitä kuulenkaan,'' huudahtaa hän. "'Kunhan teitä ei vain olisi pe-tetty. Hänen tavaransa ovat kalliimpia kuin toisten." Silloin joutuu vieras hämilleen ja menee tiedustamaan kolmannen henkilön mielipidettä, saaden vastaukseksi : " K y l l ä tuo kauppias on kunnon mies. Olen ollut hänel-ilä työssä viisitoista vuotta. Jollen olisi saanut häneltä /luottoa silloin kuin m a k a s i n sairaana,- olisi minun voinut käydä huonosti. Nälkään olisin voinut 'kuolla." 'Samaan suuntaan "käy asiat joka alalla. Lukemattomia esimerkkejä voisi tästä mainita. Edellän mainitut kuitenkin riittäkööt. Älä tarkista kelloasi toisten kellojen; mukaan, sillä silloin jäät sinä joko edelle tai jälkeen Herran ajasta. Taivaallisesta kellostakaan ei enää välitetä. Se on vanha kello, ainoastaan seinäkoriste esi-isien ja äitien ajoilta. Se saa jäädä koristukseksi. Isän ankaruus ja: äidin jumalanpelko vaikuttavat, että nuorempi sukupolvi tulee •'vanhanaikaiseksi."Nuori SO huvittelee liilckuvissa k:u vis-sa sillä aikaa, kun isä ja äiti menevät Herran huoneeseen. Juraa-r lan vanha laki korvataan 'kevyellä huvittelulla. Tällä välin kuuluu Jumalan taivaallisesta kellosta hiljainen, mutta A keskeytymätön tik-tak, tik-tak j a kun rauhaton ja kevytmielinen kansa herää, on ijäisyy-den kello kaksitoista j a armonaik a lopUssa. ' . \ Uskonnollisessa maailmassalhar- Onni, Luin kerran erään kertomuk-sen onnesta, joka lähtemättömästi on painunut niielecni. Siinä kerrottiin miehestä, joka näki unta, että hän lähti onnea etsimään. Ilän heräsi äkkiä yöllä-siilien, että onni koputti ikkunaan ja kutsui häntä luokseen. Mies pukeutui kiireesti j a lähti ulos, mutta onni olikin jo lähtenyt pois. Vasta-sataneessa lumessa hän kuitenkin näki sen jäljet niitä Jiän lähti seuraamaan, Mutta turhaan yritti hän onnea tavoittaa, sillä juurij kun hän varmasti luuli sen saavuttaneensa, oli se jo kaukana; Se kävi milloin rikkaan upeassa linnassa, m i l l o i n pistäyt.seyköyhänkin matalan katon alla j a aina jätti se jivllvcensä iloisia kasvoja ja k i i - tollisia katseita. -—Monta vuotta kulki mies onnen jälessä; milloin johti se hänet Pohjolan synkkiin metsiin,: milloin Etelän hehkuvan auringon alle, milloin taas Lännen kultakentille. Mieheltä nnoh-tui kotiin jäänyt nuori vaimo, u-nohtuivat kirkassilmäiset pienokaiset, kunnes eräänä kauniina kesä-iltana hän onnen jälessä t u li seudulle, joka näytti häne.^tä tutulta. Hän katseli pientä mök-kiä koivikossa j a äkkiä hän tuns i sen: se oli hänen oma kotinsa. Liikutuksen vallassa hän astui sisään tupaan j a näki että se oli koristettu tuoreilla .tuomilla ja pihlajilla j a hän muisti, että oli Juhannus-ilta. — Tuvassa oli paljon ihmisiä, jotka näyttivät Iloisilta ja onnellisilta. Keinutuolissa istui vanha, kaunis, harmaapäinen mummo pieni lapsi sylis-' sään, siellä oli nuori äiti, joka hymyillen ojensi pientä poikaan^ sa miehelleen ja lattialla leikki ilakoivia lapsia. : Vaieten seisoi mies ovensuussa j a katseli tuota onnellista perhettä, tuo näky vä-rähdytti oudosti hänen sydämensä kauan sitten vaienneita kieliä; hänestä oli tuo näky niin omituisen tuttu, mutta kuitenkin niin vieras. Mutta sitten nousi mummo keinutuolista ja tuli 'hänen luokseen ja nyt tunsi mies" hänet : se oli hänen oma vaimonsa, joka oli tullut vanhaksi j a tuo nuori vaimo oli hänen tyttärensä j a lattialla leikkivät pienokaiset hänen omia lastenlapsiaan/ Nyt vasta hän huomasi, että. hän itsekin o l i tullut vanhaksi ukoksi etsiessään o.nnea, jota hän ei ollut matessaan sen alati. saavuttamattomana kulkevan edellään; katkeroittavat he koko mailman ja lopetettava elämänsä tyytymättöminä itseensä j a kohtaloonsa sekä tietoisina siitä, että ovat elämänsä turhaan eläneet. Onnen tärkein ehto on tyyty-väisyya, iloinen tyytyväisyys o-maan, vaikkapa pieneenkin osaan-, sa. Siellä, missä elämää katsellaan valoisin katsein, siellä, missä pyritään kohti täydellisyyttä niin henkiseen kuin runmiiseen nähden, missä voidaan puhtaasti j a lapsen tavoin /iloita kaiketsa kauniista j a jalosta, siellä viihtyy onni. Se onni kirkastaa yhtä hyvin rikkaan upeaa palasia kuin köyhän matalaa majaa, se lämmittää yhtä hyvin mahtavan hallitsijan. kuin köyhän kerjäläisen sydäntä. Hänelle kukkivat ruusut sielläkin,, missä toiset näkevät vain okaita ja orjantappuroita. Sellainen ihminen levittää auringonpaistetta kaikkialle ympäristöönsä, hänen olentonsa herättää kaikkialla myötä tuntoi-suutta. Työ on myöskin yk.si onnen ehdoista. Se levittää siunausta tekijänsä ulkonaiseen ja sisäiseen elämään. Mnistammeiian Tukeneemme " n e i t i Puuhaarasta "jonka hänen isäntänsä lähetti Onnelta kyysmään, missä ihminen parhaimman onnensa käsittää. J a hän sai vastauksen: "Parhaimman onnensa käsittää ihminen maata kaivamalla j a kiviä vääntämällä." — Työ tuottaa meille suurta näkyvää siunausta, tiuitta yhtä suuri, vieläpä suurempikin, on sen tuottama sisällinen tyydy, tys, Milloin tuntisikaan ihminen itseään onnellisemmaksi^ kuin uutteran, hyödyllisen päivätyön jälkeen. Franklin sanoi aikoinaan : •• • Oi kea työ on onnen äit i . " Mutta ulkonaista paljon suurempi on se sisäinen onni, joka missä ulkonaisissa olosuhteissa tahansa tuottaa ihmiselle puh-taimman tyydytyksen. Se on se valkosiipienkeli, joka hymyilee meille täytettyämme velvollisuutemme, se oh se taivas, jota sanotaan omantunnon rauhaksi. J a se taivas on avoinna jokaiselle,' joka täyttää elämän suuren vaati; muksen: ^äytä tehtäväsi! TyytyväiVsesti, j a iloisena täyttäessään velvollisuutensa löytää siis ihminen korkeimman maanpäällisen onnensa j a hän voi silloin täydestä sydämestään yhtyä runoUijan sanoihin: " E i onni tule etsien^ Se saapuu eläen. Ei onni tule ulkoa, se nousee rinnasta —- ; jos nousee — jos ei, niin herätä se sieltä. •Se kuulee omantunnon kieltä, ja nousee. ('Koti,) Liisu'Koskimies. HAJAMUISTELMIA KAPINA. VUKOILTA HELSINGISSÄ. . IL Kuten jo edellisessä kirjoitelmassa mainittiin, kävi Helsingin elintarvetilanne vaikeammaksi päivä päivältäi Viljaa ei saatu muualta kuin Etelä-Suomen maanviljelijöiltä j a siitäkin vähäisestä määrästä meni suurin o-sa pupa-armeijarimuoni Itämiseen. Siviiliväestö sai tyytyä yhä niukempiin annoksiin. Ravintoloissa ei lopulta saanut juuri muuta kuin palasen leipää, luonnollisestikin kortilla, j a lisäksi jotakin kasviksista laitettua ruo- "kaa ,tavallisimmin länttumuhen-löytänyt. Mutta samalla hän »osta. Jotenkin varmasti luulen. huomasi, että täällä olikin onni valmistettu häntä varten ;ja hän tarttui vaimonsa käteen j a tahtoi sanoa sen hänelle. Mutta samassa 'hän. heräsi, sillä hänen sänkynsä vieressä seisoi hänen vaimonsa j a sanoi: "'Nouse'ppa jo ylös, kello on 5 ! " — " N y t minä tiedän missä onni ony" sanoi mies. —- " O n n i , mitä sinä onnesta juttelet?'* kysyi vaimo kummastuneena. Ja mies vastasi: "Näin unta, että olin etsimässä onnea maailmalta, mutta lopuksi lössinkin sen sinun luotasi,'* vastasi mies! j a katsoi vaimonsa sinisilmiin. — ,* , ' Tästä sadusta selviää erinomai-monet kuluttavatkaan elämänsä että Amerikan suomalais, nyrpistäisivät hienoksi muodostunutta nenäänsä, jos heille tarjottaisiin niin laihaa ruoka-ateriaa. Helsingissä ei siihen aikaan kenenkään mieleen juolahtanutkaan hylkiä syötävää tavaraa, vaan ajettiin kiireen kaupalla poslceensa mitä emännät suvaitsivat tarjota. Olen saanut kuulla, että arv. •' arttiiri-laiset", luultavasti vain ihuuta-mat, Qliyat nyrpeissään jo silloin kun täytyi vehnä jauho jen_ ohella ostaa "puurojauhoja.'' Mitäpä samat henkilöt ajattelisivat, jos olisivat olleet: Suomen elintarve-oloja näkemässä suurena sota- ija nälkävuonna 1918. /Silloin el tio-sesti, mikä on onnen ja onnellitfsesti herkuteltu Suomen manie-suuden, todellinen j^hto. .Kuinka, geeliä, sillä ra^al^k^^ eisaaniit Nykyinen kurssimme Suomeen Postin kautta ja SähkÖteitse on Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä) markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa,vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on :15e, summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja'ei, peritä. Lähetyskulut säh-köteitse on $3,.50.kaikilta summilta. K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä. .Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä-hettäjän osoitteilla varustettuina osoitteella: :. • • FOREIGN DEIf ARTMENT HANCOCK, Perustettu vuonna 1874. Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. MICH. Varat y l i $:],000,000. kaikkialla tarpeekseen syödä. ensimäisct ^ tappionsa Vilppulan, ja Mäntyharjun rintamalla, pidettiin Helsingissäkin suurem-moisia " vallankumousankarieii" hautajaisia. Kaatuneet kuljetett i i n n. k. Äläntymäkeen haudattaviksi Ryssien soittokunta etunenässä j a paljon uteliasta yleisöä katuvierillä, se oli tavallinen näky pääkaupimgissa näihin aikoihin. Helmikuulla, muistaakseni, satt u i tapaus, josta riitti paljon puheenaihetta. Silloin lähtivkuului-sa ." anarkistikomppania," johon kuului yksinomaan ryssän merisotilaita, Vilppulan rintamalle lahtareita selkään antamaan. Soittokunta ja pääkallolippu mukanaan tämä joukko marssi .asemalle. Siellä pidettiin puheita molemmin puolin j a vtoivotettiin onnea lähteville. Myohemmiu saatiin ^kuulla, ettei yksikään heistä palannut elävänä takaisin. Jonkin järven jäällä Vilppulan lähettyvillä he olivat joutuneet valkoisten tuhoisan kuularuisku^ tulen ulottuville j a siihen kaatuneet joka sorkka. Tämä tapaus, jolloiu venäläisten valiojoukko käden käänteessä tuhottiin, laimensi huomattavasti ryssien tap-pelunhalua. Alettiin .vähitellen käsittää, että pohjoisessa taisteleva valkoinen armeija oH paremmin varustettu ja harjoitettu kuin alussa luultiinkaan. 'Maaliskuulla alottivat valkoiset yleisen etenemisen etelää kohti, oltuaan kauan aikaa samoissa asemissa ja koko ajan torjuttu-aan punaisten ylivoimaisilla joukoilla tekemiä rintamainurto-yri-tyksiä. 'Kädenkäänteessä vailat-tiin pitäjät Vilppulasta eteläänpäin aina Tampereen lähettyville saakka. Että jotakin vakavaa o l i tekeillä, saattoi hyvin huomat-a punaistenkin pääkaupungissa. Punakaartin johdossa t'e'htiin henkilömuutoksia, uusia miehiä värvättiin kiireen kaupalla ja puhuttiin "suurista voitoista," joir ta punaiset olivat muka saavut-tanee't edetessään Vilppulan suunnalla. Näihin aikoihin joutui Porvoon kaupunki, jota urhea "Pellingin j o u k k o " puolusti; pitkän aikaa, •punaisten käsiin. Puolustajat pakenivat ensin Suomenlahden saaristoon, mutta inioka- j a ' am-pumavarojen loputtua heidän täytyi poistua muualle. Suurin osa kulki jäätyneen merenselän ^li Viroon, Tallinnaan,, jonka saksalaiset äskettäijp oljLvat vallanneet. Sieltä hte V i r o n j a *Sak-san kaut'ta palasivat jälleen,, valkoisen ; armeijan;• riveihin. Osa ta joutui vangiksi kulkiessaan yöllä kaupungin katuja ja voi-mafta esittää mitään lupalippujö. Kerrotaan,; että u.seinimat vangeista /arnrauttiin, : koettaessaan päästä vainoojiltaan pakoon. •|Cirkk'onummcn pitäjässä, Helsingin ja Turun välisellä rataosalla, oli erääseen kartanoon kokoontunut, noin 600 lähiseudun suojeluskuntalaista aseineen. He varustivat koko talon oivalliseksi • linnoitukseksi, kaivojvat jouksu-haiidat ylt'ympäri, kokosivat riK) • ka varoja j a päättivät puolustau- • tua siellä', viimeiseen mieheen. : Punaiset läliettivät joukon toisensa jälkeen kartanoa valloittamaan, mutta tuloksetta. Kun puolustajien sentään ennen pitkää olisi ollut pakko antautua, : r y h tyi Heisin gissä : asuva Ruotsin konsuli/ välittämään antautumista. Saatiin aikaan 'kumpaakin puolta tyydyttävä aselepo. Kirkkonummelaiset antautuivat sotavangeiksi ja heidät tuotiin säilytettäviksi Ruotsalaiselle Realily-seolle Helsinkiin. Ruotsin konsulin toimesta saivat vangit tyydyttävän kohtelun j a ruuan, jota omaiset ja tuttavatkin saivat heille toimittaa, Helsingin nai-, set. hankkivat heille yksin ma-kuuvaatteetkin, kun niitä muuten ei olisi saatu tarpeellista määrää. ; Mainittu konsuli piti 4coko ajan miehistä hyvää huolta. Hänen ansiokseen on epäilemättä luettava sekin, kun punaiset eivät uskaltaneet tappaa kirkkonummelaisista ketään. Ulkovaltain alamaiset olivat yleensä turvatuimmassa asemassa, varsinkin ulkomaiden konsulit j a heidän virkailijansa. Tästä syystä I nuoret miehet koettivat saada joltakin konsulilta todistuksen, että he kuuluvat konsu-; laatin virkailijoihin. Ruotsin, Norjan, Tanskan, Yhdysvaltojen y. m. maideii konsuleilla, oli t a - • vallista suurehipi henkilökunta, palveljuksessaan. Persian konstt- v liilakin kuidui olleen kokonaista • sata " k i r j u r i a " . "Kirjujeillä" oli oikeus kiinnittää asuntonsa o-veen asianomaisen maan-- alamai- ? sen merkit, sillä punaisetkin p i tivät ulkomaalaisen kotirauhaa' koskematt(omampana kuin vihaa-mahsa ja pejkäämängä vaDko-kaartilaisen. Tunn«n erään naishenkilön,joka: erittäin tehokkaasti avusti niitä j valkoisia puorukaisia, jotka i suunnattomista vaikeuksista huolimatta ^ yrittivät' JStelä^Suomesta ps^ä^tä yhtymään .Valkoisiin jouk* l koihin.^ Mainittu neiti, auttoi hei-> tä pjissien saannissa, s o v e l i a i i -' to tnatkareitin^^^^^^^^^ Mm B i l l -vi-;'
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 22, 1920 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1920-07-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada200722 |
Description
Title | 1920-07-22-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | smi:ai CANADAN UtJTISET, POET ARTHUR, ONT., CANADA', Torst, HeinSk. 22 p. 1920 NUMERO 30 CANADAN UUTISET suomalainen sanomaleb^ Canadaesa, , Ilmestyy Jokaisena Toretalna. j KustantaHa ^ i The C a n a d a New8 P u b l l s n l n g C o . Erick J . Korte, Lllkkeenlioitaja. , TJLAUSHINNAT: Canadaän: ?2.00 koko vuodelta, |t60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta vuodelta, 65 e e n t u a 3 k u u k a u d e l t a ja 25 senttiä k u u k a u d e l t a . Y h d y s v a l t o i h i n j a Suomeen: |2.B0 k o k o '«Vuodella ja! f 1.50 puolelta VUO' d e l t a . ' ILMOITUSHINNAT: 40 senttiä p a l s t a t u u m a l t a k e r r a a J a lalstunä. P i t e m p i a i k a i s i l l e l l m o i t u k s i l l e k o h t u u l l i n e n ailennus. Halutaantie^ tO' j a nimenmuuttoiliuotuksot 75 sent tiä k e r t a , $2.00 kOlme k e r t a a , Naima- Ilmoitukset $2.00 k e r t a , $3.00 kolme k e r t a a . Avioliitto- ja kihlaus-HmoI tukset $2 00 k e r t a . K u o l o n i l m o l t u k s et $2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä- Ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset $2.00. ( iÖ**«P«P5l Pöytäkirjat, l l l i s e l v I t y k s o L keräys l u e t t e l o t , luento-ilmoitukset y. m. 25 senttiä tuhmalta. U u t i s t e n joukkoon 1 a l j o t u i s t a Ilmol t u k s l s t a peritään 10 senttiä riviltä. Pienimmänkin i l m o i t u k s e n h i n t a on 50 senttiä. P o s t i s s a t u l e v i a i l m o i t u k s i a e l hyväksytä v e l a k s i tuntemattomilta. P o l i i t t i s e t Ilmoitukset $1.00 tuum a l t a . K a i k k i l i i k k e e l l e aijotut kirjeet, t i l a u k s e t ja rahat ovat lähetettävät o s o i t t e e l l a : CANADAN UUTISET, P o r t A r t h u r, Ont., Canada. Canadan Uutisista lainattaessa on lähde mainittava. Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa lehden k o n t t o r i i n sekä v a n h a että u u si osoite. ••• • CANADAN UUTISET (The Canada New8) The F i n n i s h Newspaper i n Canada. • P u b l i s h e d every Thursday by The Canada New8 Publishing Co, E r i c k J . K o r t e , Manager. D a i l y News B l d g . , Port A r t h u r , Ont. CANADAN UUTISET Is -vvelcomed and r e a d m e v e r y F i n n i sh hoöiio i n t h e D o m i n i o n . It i s t h e o n ly d i r e c t a d v e r t i s i n g medium for those manufaoturers and merchants who w l s h t o create and buijld a profitable and permanent demand f o r t h e i r prod-uctH and merchandise by t h e l a r g e a nd e\er Growing F i n n i s h Ipopulation resid-i n g i n Canada. Place your t r i a l ad-vertisement and get results. A d v e r t i s i n g rates 40c. p e r Inch. . P o l i t i c a l advfi. $L0b per i n c h . A d v e r t l s e m e n t s m u s t r e a c h ö u r Office Wednesday neon to appear on Thursday's issue. S u b s c r i p t i o n prIce In Canada $2.00 per year, United States and other countries $2.50 per y e a r I n a d v a n c e. Entered as second class mall mat-ter, Dcc. 1, 1915, at the Post Office at Port Arthur, Ontario, panäda. T H E AIM O F THE|'CANANDAN UUTISET. The help preserve the Ideals and sacred traditioips of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe Its Iaw8 and Insplre others to respect and obey them: To strlve unceasingly to quicken' the publlc's sense of cIvIc duty: In ali ways to aid In making thls country greater and better than v/e found It Alkavat ja herätä sielläkin. Suoranaisen laivaliikkeen aikaansaaminen Amerikan ja Suomen välillä - on ollut jo kauvan puheena, varsinkin suomalaisten siirtolaisten keskuudessa, sillä ne ovat kokemusten kautta tulleet tuntemaan,miltä tuntuu kulkea vieraitten maitten laivoilla ja saada tuntea heidän ynscätä kohtelua. Suoranaista laivayhteyttä Amerikan j a Suomen välille ei huuda yksinomaan siirtolaisuusliiken-ne, mutta näitten maitten välille kasvanut suuri tavaravaihtoliike, joka varsinkin viime aikoina on saavuttanut huomattavan suuruuden. ( I ^ On kärsitty suoranaista laiva-puutetta kummallakin alalla ja yllä kärsitään, kuitenkaan m i tään sellaisia käytännöllisiä toimia ei näytä olevan jalkeilla puutteen poistamiseksi. Ei edes se kerrallinen Suomen—Amerikan linjakaan, johon m y y t i i n . o-sakkeita tässäkin maassa j a jonka ilmoitettiin omistavan jo laivojakin tätä tarkoitusta varten; ole julkisuudessa osoittanut minkäänlaisia toiminnan merkkejä. ^Multa kuu soittokunta Louhen johtama Suomimatkue pääsi Suomeen, niin tämäkin laivapuute on otettu siellä julkisen keskustelun alaiseksi. Niinpä siitä ctsakkeel-l a " Amerikan suomalaiset j a Suomi " . k i r j o i t t a a kesäkuun 19 päivä Kuopiossa ilmestyvä ''Savo" lehti seuraavaa: Monet siirtolaisistamme pitävät myöskin suurena . puutteena sitä, ettei Suomen ja New Yorkin välillä ole suoranaista suomaliais-t a m at kust a j ali öy ry I a ivay Iit ey 11 ä; Koska varsinaisia suomalaisiakin jo runsaasti matkustaa Suomesta Amcrikaan ja päinvastoin, niin laivaliikkeen pitäisi kyllä kannattaa. Sitäpaitsi laivoja tulisivat käyttämään muunkin maalaiset, ja voisivathan ne samalla välittää myöskin, tavaraliikennettä. .Skandinavian maat ovat jo tässä suhteessa meistä edellä. Niillä on omat matkustajalaivat, joita u-sein suomalaisetkin käyttävät, koska jo niitäkin pitävät kotoi-sempina kuin muiden maiden laivoja. Jokainen arvaa, kuinka hauskalta suomalaisesta, tuntuisikaan keinua valtameren aalloilla kotimaisessa laivassa. Sehän o-lisi ; jo ikäänknin pala • synnyinmaata."— New Yorkin Uut. ''Canadalaisen kannalta katsottuna on Yhdysvaltain laivasto- ohjelmaa vaikea ymmärtää. Sillä aikaa kun 'Britannia, Ranska ja Italia lyövät mieluummin sotalaivoja romukasaan kuin niitä rakentavat, käy Yhdysvallat totuttamaan suurta laivasto-oli-jelmaa huikeilla kustannuksilla, jotka ajan oloon saattavat sen y-limmälle oksalle ainakii^ mitä päälaivoihin tulee. Mntta mitä varten se tehdään? Näkevätkö Yhdysvaltain johtomiehet pöpöjä keskellä päivää? Jos huomatuim-pien Euroopan kansojen 'kannattaa antaa laivaston lisäämisen tällä kertaa olla sillaan, kun asiantuntijat ovat liyvinkin epävarmoja taistelulaivojen ja risteilijäin merkityksestä ja arvosta i l malaivojen nykyiseen kehityk- 'seen verrattuna, niin ei Yhdys- •'valloilla ole mitään syytä olla 'huolissaan. Kummallisena voi pitää tätä menettelyä sodan jälkeen, jonka piti "lopettaa sodat." Olipa meillä asian suhteen m i kä mielipide hyvänsä, ei päästäne kuitenkaan siitä tosiseikasta mihinkään, että suursota ci antanut kuoliniskua miilitarismille, kuten loivottiin, sillä se ei kuole niin kauan kuin sotavarusteluissa kansat kilpailevat keskenään. — J . II. tamista. Luteerilaisten kello käy liian hitaasti, presbyteerien ei pysy ajassa, baptistien ja lähe- •tysystävien samaten. Niin ilmestyy uusia tekeleitä, tarkistamattomia, mutta kauniin näköisiä. Ne salavat suuren menekin. Nämä "nykyiaikaiset" kellot on yalmistettu radikaalien uskonnollisissa työpajoissa. Samaten 'kuin poliittisessa maailmassa tavataan radikaa'leja ja punaisia, huomataan samanlaista painostavaa liikettä nykyajan uskonnollisessakin ilmapiirissä. -Vanhat perusajatukset hyljätään ja perustetaan uusia, paljon löyhempiin opinkappaleisiin nojautuvia suuntia, joita sitten ylistetään ainoina oikeina. Nykyhetken uskonnolliset liikkeet, joita rnphi kokenutkin kris-titty on eksynyt suosimaan, merkitsevät ' yleistä rappeutumisen aikaa. Katsokaamme sentähden Herran tornikellosta, mitä oikea aika on ja tarkistakaamme kirkonkellomme, 'kansaMiset, poliittiset j a yhteiskunnalliset kellomme 8en jälkeen. Silloin saamme joka tapauksessa oikean ajan. t 'Sillä joka u.skoo ainoastaan mitä Jiän täydellisesti vbi ynimär.' tää i l i y t y y olla joko tavattoman laaja pää tai ta^s mitättömän vä- Iiän uskottavia asioita. ! — Onnellinen oli se ken on op. pinut iloisena ja tyytyväisenä nopeasti täyttämään kunkin hetken liänelle suoman velvollisuuden olipa se suurempi tai pienempi, mieluisa\ tai uhrauksia kysyvä. — Mitä onkaan vapaus ilman viisautta ja hy\|eellisyyttä? N i i . tä vailla olevalle on vapaus suur i n mahdollisista onnettomuuksista, sillä ilman niitä on se rajua ja vallatonta, alhaisempien viettien ja himojen' seuraamista, j a johtuu turnlioon. — Ihmiset ovat tavallisesti niin kiintyneitä lähimmäistensä vikojen tarkastelemiseen ja niiden ilmituomiseen, että tyysten unohtavat heissäkin olevan viljalti v i koja mitä toiset puolestaan saattavat samalla tapaa arvostella ja ilmituoda. ^ Puhu minusta niinniinä oleii vastaan; puhu minulle niin minä mahdollisesti mukaudun neuvoosi, sanoo Jjaksalainen sananlasku. 'Arkielämässä . olisi siitä paljon oppimista. jJos kaiken lähimmäisen selän takana toimitetun juoruilun sijaan ihmisillä olisi tapana pulma asioista ystävällisessä äänen sävyssä asianomaisten i t sensä kanssa, voisivat lie kenties auttaa melkein yhtä monta joskus erhettynyttä takaisin hyveen tielle kuih he nyt juoruillaan polkevat aina vain al^mm^a. r - Canadass^ on niin paljon metsää, että se yksin voisi varustaa 800 yuotta 'koko, maailman Ea£§riIIaj Yhdysvaltain laivasto-ohjelma. Yhdysvallat pääsivät suuresta maailman sodasta voimakkaimpana ja taloudellisessa suhteessa paremmassa kunnossa ja varakkaampana kuin mikään toinen siihen osaa ottaneista kansakunnista. Paitsi sitä että tämä Y h - dysvaltaiu hyvinvointi antaa sille huomattavia etuisuuksia kilpailussa toisten teollisuusmaiden kanssa 'maailman kaupan saarni-seksiy tekee se myöskin mahdolliseksi sen aseellisen varustautumisen vastaisten erimielisyyksien varalta. Niin paljon kuin Amerikansa j a muualla sodan aikana puhuttiinkin suursodan ihanteellisista tarkoituksista, miten se tuli turvaamaan maailmalle kansanval- 'lan ja pelastamaan sen militarististen rasitusten ja: sorron alle nääntymästä, ei näillä ihanteilla nähtävästi ole suurtakaan sijaa maailman politiikassa nykyhet^ kellä. Päinvastoin on Yhdysval-latkin ryhtyneet aina vaan entis- 'tä enemmän varustelemaan. Useiden toisten valtakuntien varalli- 'suustila ei oikein sallisi jo eni^es-täänkin rasittavan varustautumisen lisäämistä, mutta katsoen t i lanteen 'kireyteen on luonnollista, että nekään eivät tahtoisi siinä takapajulle jäädä. Siksi herättääkin Yhdysvaltain varustautuminen toisissa epäluuloa jä kademieltä, joka aina silloin tällöin 'ilmenee sanomalehtiläusunnoissa. 'kin, ja osottaa että entisten liittolaistenkaan välillä ei suinkaan vallitse se luottamus, mikä pitäisi vallita. Esitämme tässä lukijoillemme kuyaavan lausunnon eräästä Canadan johtavia lehtiä, lausunnon jossa ilmenee lehden mielipiteetfteennäiset vai todellisetko, jääköön lukijan päätettäväksi, Yhdysvaltain laivaston l i säämisen ja varustamisen johdosta. !^(äin sanoo puheena oleva Toisten kelloista. ' " M ikä on todellakin oikeajii ka nyt, 'I kysytään usein ystävältä. "Sen voin sanoa aivan sekun-tilleen," vastataan/ '-Minun 'kelloni käy ehdottoman tarkasti. En •ole siirtänyt sitä viiteentoista vuoteen. Kello on viisi minuutt i a yli yksitoista." Joku tuttava kuuntelee keskusteluamme, vetää esiin kellonsa •sanoen: "Luulen, että tuo kello ei näytä oikein. 'Kello on täsmälleen yksitoista." > 'Koi m as mies otta a kellonsa .ja sanoo: " M i n u n kelloni käy au-ringou mukaan j a se on täsmälleen kymmenen minuuttia y l i yk- 'sitoista." ^ Silloin tarkistamme kellomme kolmannen kerran ja seuraus on, että tulemme rautatieasemalle kahdeksan minuuttia liian myöhään. Loppupäätelmä -on itsestään selvä: ei pidä luottaa toisten k e l . lorhin. 'Henkilö, joka äskettäin on muuttanut kaupunkiin, tahtoo 'tutustua ympäristöönsä j a ti^dus- 'telee 'kauppamiestä, jolta hän voisi tehdä edullisesti ostoksensa^ ': Menkää sinne ja sinne^' * neuvotaan. "Hän on kunnollisin mies, mitä minä" tunnen." Seuraavana päivän saa. joku toinen henkilö ' 'kuuflla ,että äskettäin kaupunliiin 'saapunut on tehnyt ostoksia edellämainitussa liikkeessä. ''Mitä kuulenkaan,'' huudahtaa hän. "'Kunhan teitä ei vain olisi pe-tetty. Hänen tavaransa ovat kalliimpia kuin toisten." Silloin joutuu vieras hämilleen ja menee tiedustamaan kolmannen henkilön mielipidettä, saaden vastaukseksi : " K y l l ä tuo kauppias on kunnon mies. Olen ollut hänel-ilä työssä viisitoista vuotta. Jollen olisi saanut häneltä /luottoa silloin kuin m a k a s i n sairaana,- olisi minun voinut käydä huonosti. Nälkään olisin voinut 'kuolla." 'Samaan suuntaan "käy asiat joka alalla. Lukemattomia esimerkkejä voisi tästä mainita. Edellän mainitut kuitenkin riittäkööt. Älä tarkista kelloasi toisten kellojen; mukaan, sillä silloin jäät sinä joko edelle tai jälkeen Herran ajasta. Taivaallisesta kellostakaan ei enää välitetä. Se on vanha kello, ainoastaan seinäkoriste esi-isien ja äitien ajoilta. Se saa jäädä koristukseksi. Isän ankaruus ja: äidin jumalanpelko vaikuttavat, että nuorempi sukupolvi tulee •'vanhanaikaiseksi."Nuori SO huvittelee liilckuvissa k:u vis-sa sillä aikaa, kun isä ja äiti menevät Herran huoneeseen. Juraa-r lan vanha laki korvataan 'kevyellä huvittelulla. Tällä välin kuuluu Jumalan taivaallisesta kellosta hiljainen, mutta A keskeytymätön tik-tak, tik-tak j a kun rauhaton ja kevytmielinen kansa herää, on ijäisyy-den kello kaksitoista j a armonaik a lopUssa. ' . \ Uskonnollisessa maailmassalhar- Onni, Luin kerran erään kertomuk-sen onnesta, joka lähtemättömästi on painunut niielecni. Siinä kerrottiin miehestä, joka näki unta, että hän lähti onnea etsimään. Ilän heräsi äkkiä yöllä-siilien, että onni koputti ikkunaan ja kutsui häntä luokseen. Mies pukeutui kiireesti j a lähti ulos, mutta onni olikin jo lähtenyt pois. Vasta-sataneessa lumessa hän kuitenkin näki sen jäljet niitä Jiän lähti seuraamaan, Mutta turhaan yritti hän onnea tavoittaa, sillä juurij kun hän varmasti luuli sen saavuttaneensa, oli se jo kaukana; Se kävi milloin rikkaan upeassa linnassa, m i l l o i n pistäyt.seyköyhänkin matalan katon alla j a aina jätti se jivllvcensä iloisia kasvoja ja k i i - tollisia katseita. -—Monta vuotta kulki mies onnen jälessä; milloin johti se hänet Pohjolan synkkiin metsiin,: milloin Etelän hehkuvan auringon alle, milloin taas Lännen kultakentille. Mieheltä nnoh-tui kotiin jäänyt nuori vaimo, u-nohtuivat kirkassilmäiset pienokaiset, kunnes eräänä kauniina kesä-iltana hän onnen jälessä t u li seudulle, joka näytti häne.^tä tutulta. Hän katseli pientä mök-kiä koivikossa j a äkkiä hän tuns i sen: se oli hänen oma kotinsa. Liikutuksen vallassa hän astui sisään tupaan j a näki että se oli koristettu tuoreilla .tuomilla ja pihlajilla j a hän muisti, että oli Juhannus-ilta. — Tuvassa oli paljon ihmisiä, jotka näyttivät Iloisilta ja onnellisilta. Keinutuolissa istui vanha, kaunis, harmaapäinen mummo pieni lapsi sylis-' sään, siellä oli nuori äiti, joka hymyillen ojensi pientä poikaan^ sa miehelleen ja lattialla leikki ilakoivia lapsia. : Vaieten seisoi mies ovensuussa j a katseli tuota onnellista perhettä, tuo näky vä-rähdytti oudosti hänen sydämensä kauan sitten vaienneita kieliä; hänestä oli tuo näky niin omituisen tuttu, mutta kuitenkin niin vieras. Mutta sitten nousi mummo keinutuolista ja tuli 'hänen luokseen ja nyt tunsi mies" hänet : se oli hänen oma vaimonsa, joka oli tullut vanhaksi j a tuo nuori vaimo oli hänen tyttärensä j a lattialla leikkivät pienokaiset hänen omia lastenlapsiaan/ Nyt vasta hän huomasi, että. hän itsekin o l i tullut vanhaksi ukoksi etsiessään o.nnea, jota hän ei ollut matessaan sen alati. saavuttamattomana kulkevan edellään; katkeroittavat he koko mailman ja lopetettava elämänsä tyytymättöminä itseensä j a kohtaloonsa sekä tietoisina siitä, että ovat elämänsä turhaan eläneet. Onnen tärkein ehto on tyyty-väisyya, iloinen tyytyväisyys o-maan, vaikkapa pieneenkin osaan-, sa. Siellä, missä elämää katsellaan valoisin katsein, siellä, missä pyritään kohti täydellisyyttä niin henkiseen kuin runmiiseen nähden, missä voidaan puhtaasti j a lapsen tavoin /iloita kaiketsa kauniista j a jalosta, siellä viihtyy onni. Se onni kirkastaa yhtä hyvin rikkaan upeaa palasia kuin köyhän matalaa majaa, se lämmittää yhtä hyvin mahtavan hallitsijan. kuin köyhän kerjäläisen sydäntä. Hänelle kukkivat ruusut sielläkin,, missä toiset näkevät vain okaita ja orjantappuroita. Sellainen ihminen levittää auringonpaistetta kaikkialle ympäristöönsä, hänen olentonsa herättää kaikkialla myötä tuntoi-suutta. Työ on myöskin yk.si onnen ehdoista. Se levittää siunausta tekijänsä ulkonaiseen ja sisäiseen elämään. Mnistammeiian Tukeneemme " n e i t i Puuhaarasta "jonka hänen isäntänsä lähetti Onnelta kyysmään, missä ihminen parhaimman onnensa käsittää. J a hän sai vastauksen: "Parhaimman onnensa käsittää ihminen maata kaivamalla j a kiviä vääntämällä." — Työ tuottaa meille suurta näkyvää siunausta, tiuitta yhtä suuri, vieläpä suurempikin, on sen tuottama sisällinen tyydy, tys, Milloin tuntisikaan ihminen itseään onnellisemmaksi^ kuin uutteran, hyödyllisen päivätyön jälkeen. Franklin sanoi aikoinaan : •• • Oi kea työ on onnen äit i . " Mutta ulkonaista paljon suurempi on se sisäinen onni, joka missä ulkonaisissa olosuhteissa tahansa tuottaa ihmiselle puh-taimman tyydytyksen. Se on se valkosiipienkeli, joka hymyilee meille täytettyämme velvollisuutemme, se oh se taivas, jota sanotaan omantunnon rauhaksi. J a se taivas on avoinna jokaiselle,' joka täyttää elämän suuren vaati; muksen: ^äytä tehtäväsi! TyytyväiVsesti, j a iloisena täyttäessään velvollisuutensa löytää siis ihminen korkeimman maanpäällisen onnensa j a hän voi silloin täydestä sydämestään yhtyä runoUijan sanoihin: " E i onni tule etsien^ Se saapuu eläen. Ei onni tule ulkoa, se nousee rinnasta —- ; jos nousee — jos ei, niin herätä se sieltä. •Se kuulee omantunnon kieltä, ja nousee. ('Koti,) Liisu'Koskimies. HAJAMUISTELMIA KAPINA. VUKOILTA HELSINGISSÄ. . IL Kuten jo edellisessä kirjoitelmassa mainittiin, kävi Helsingin elintarvetilanne vaikeammaksi päivä päivältäi Viljaa ei saatu muualta kuin Etelä-Suomen maanviljelijöiltä j a siitäkin vähäisestä määrästä meni suurin o-sa pupa-armeijarimuoni Itämiseen. Siviiliväestö sai tyytyä yhä niukempiin annoksiin. Ravintoloissa ei lopulta saanut juuri muuta kuin palasen leipää, luonnollisestikin kortilla, j a lisäksi jotakin kasviksista laitettua ruo- "kaa ,tavallisimmin länttumuhen-löytänyt. Mutta samalla hän »osta. Jotenkin varmasti luulen. huomasi, että täällä olikin onni valmistettu häntä varten ;ja hän tarttui vaimonsa käteen j a tahtoi sanoa sen hänelle. Mutta samassa 'hän. heräsi, sillä hänen sänkynsä vieressä seisoi hänen vaimonsa j a sanoi: "'Nouse'ppa jo ylös, kello on 5 ! " — " N y t minä tiedän missä onni ony" sanoi mies. —- " O n n i , mitä sinä onnesta juttelet?'* kysyi vaimo kummastuneena. Ja mies vastasi: "Näin unta, että olin etsimässä onnea maailmalta, mutta lopuksi lössinkin sen sinun luotasi,'* vastasi mies! j a katsoi vaimonsa sinisilmiin. — ,* , ' Tästä sadusta selviää erinomai-monet kuluttavatkaan elämänsä että Amerikan suomalais, nyrpistäisivät hienoksi muodostunutta nenäänsä, jos heille tarjottaisiin niin laihaa ruoka-ateriaa. Helsingissä ei siihen aikaan kenenkään mieleen juolahtanutkaan hylkiä syötävää tavaraa, vaan ajettiin kiireen kaupalla poslceensa mitä emännät suvaitsivat tarjota. Olen saanut kuulla, että arv. •' arttiiri-laiset", luultavasti vain ihuuta-mat, Qliyat nyrpeissään jo silloin kun täytyi vehnä jauho jen_ ohella ostaa "puurojauhoja.'' Mitäpä samat henkilöt ajattelisivat, jos olisivat olleet: Suomen elintarve-oloja näkemässä suurena sota- ija nälkävuonna 1918. /Silloin el tio-sesti, mikä on onnen ja onnellitfsesti herkuteltu Suomen manie-suuden, todellinen j^hto. .Kuinka, geeliä, sillä ra^al^k^^ eisaaniit Nykyinen kurssimme Suomeen Postin kautta ja SähkÖteitse on Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä) markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa,vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on :15e, summilta alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja'ei, peritä. Lähetyskulut säh-köteitse on $3,.50.kaikilta summilta. K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä. .Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä-hettäjän osoitteilla varustettuina osoitteella: :. • • FOREIGN DEIf ARTMENT HANCOCK, Perustettu vuonna 1874. Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkeessämme. MICH. Varat y l i $:],000,000. kaikkialla tarpeekseen syödä. ensimäisct ^ tappionsa Vilppulan, ja Mäntyharjun rintamalla, pidettiin Helsingissäkin suurem-moisia " vallankumousankarieii" hautajaisia. Kaatuneet kuljetett i i n n. k. Äläntymäkeen haudattaviksi Ryssien soittokunta etunenässä j a paljon uteliasta yleisöä katuvierillä, se oli tavallinen näky pääkaupimgissa näihin aikoihin. Helmikuulla, muistaakseni, satt u i tapaus, josta riitti paljon puheenaihetta. Silloin lähtivkuului-sa ." anarkistikomppania," johon kuului yksinomaan ryssän merisotilaita, Vilppulan rintamalle lahtareita selkään antamaan. Soittokunta ja pääkallolippu mukanaan tämä joukko marssi .asemalle. Siellä pidettiin puheita molemmin puolin j a vtoivotettiin onnea lähteville. Myohemmiu saatiin ^kuulla, ettei yksikään heistä palannut elävänä takaisin. Jonkin järven jäällä Vilppulan lähettyvillä he olivat joutuneet valkoisten tuhoisan kuularuisku^ tulen ulottuville j a siihen kaatuneet joka sorkka. Tämä tapaus, jolloiu venäläisten valiojoukko käden käänteessä tuhottiin, laimensi huomattavasti ryssien tap-pelunhalua. Alettiin .vähitellen käsittää, että pohjoisessa taisteleva valkoinen armeija oH paremmin varustettu ja harjoitettu kuin alussa luultiinkaan. 'Maaliskuulla alottivat valkoiset yleisen etenemisen etelää kohti, oltuaan kauan aikaa samoissa asemissa ja koko ajan torjuttu-aan punaisten ylivoimaisilla joukoilla tekemiä rintamainurto-yri-tyksiä. 'Kädenkäänteessä vailat-tiin pitäjät Vilppulasta eteläänpäin aina Tampereen lähettyville saakka. Että jotakin vakavaa o l i tekeillä, saattoi hyvin huomat-a punaistenkin pääkaupungissa. Punakaartin johdossa t'e'htiin henkilömuutoksia, uusia miehiä värvättiin kiireen kaupalla ja puhuttiin "suurista voitoista," joir ta punaiset olivat muka saavut-tanee't edetessään Vilppulan suunnalla. Näihin aikoihin joutui Porvoon kaupunki, jota urhea "Pellingin j o u k k o " puolusti; pitkän aikaa, •punaisten käsiin. Puolustajat pakenivat ensin Suomenlahden saaristoon, mutta inioka- j a ' am-pumavarojen loputtua heidän täytyi poistua muualle. Suurin osa kulki jäätyneen merenselän ^li Viroon, Tallinnaan,, jonka saksalaiset äskettäijp oljLvat vallanneet. Sieltä hte V i r o n j a *Sak-san kaut'ta palasivat jälleen,, valkoisen ; armeijan;• riveihin. Osa ta joutui vangiksi kulkiessaan yöllä kaupungin katuja ja voi-mafta esittää mitään lupalippujö. Kerrotaan,; että u.seinimat vangeista /arnrauttiin, : koettaessaan päästä vainoojiltaan pakoon. •|Cirkk'onummcn pitäjässä, Helsingin ja Turun välisellä rataosalla, oli erääseen kartanoon kokoontunut, noin 600 lähiseudun suojeluskuntalaista aseineen. He varustivat koko talon oivalliseksi • linnoitukseksi, kaivojvat jouksu-haiidat ylt'ympäri, kokosivat riK) • ka varoja j a päättivät puolustau- • tua siellä', viimeiseen mieheen. : Punaiset läliettivät joukon toisensa jälkeen kartanoa valloittamaan, mutta tuloksetta. Kun puolustajien sentään ennen pitkää olisi ollut pakko antautua, : r y h tyi Heisin gissä : asuva Ruotsin konsuli/ välittämään antautumista. Saatiin aikaan 'kumpaakin puolta tyydyttävä aselepo. Kirkkonummelaiset antautuivat sotavangeiksi ja heidät tuotiin säilytettäviksi Ruotsalaiselle Realily-seolle Helsinkiin. Ruotsin konsulin toimesta saivat vangit tyydyttävän kohtelun j a ruuan, jota omaiset ja tuttavatkin saivat heille toimittaa, Helsingin nai-, set. hankkivat heille yksin ma-kuuvaatteetkin, kun niitä muuten ei olisi saatu tarpeellista määrää. ; Mainittu konsuli piti 4coko ajan miehistä hyvää huolta. Hänen ansiokseen on epäilemättä luettava sekin, kun punaiset eivät uskaltaneet tappaa kirkkonummelaisista ketään. Ulkovaltain alamaiset olivat yleensä turvatuimmassa asemassa, varsinkin ulkomaiden konsulit j a heidän virkailijansa. Tästä syystä I nuoret miehet koettivat saada joltakin konsulilta todistuksen, että he kuuluvat konsu-; laatin virkailijoihin. Ruotsin, Norjan, Tanskan, Yhdysvaltojen y. m. maideii konsuleilla, oli t a - • vallista suurehipi henkilökunta, palveljuksessaan. Persian konstt- v liilakin kuidui olleen kokonaista • sata " k i r j u r i a " . "Kirjujeillä" oli oikeus kiinnittää asuntonsa o-veen asianomaisen maan-- alamai- ? sen merkit, sillä punaisetkin p i tivät ulkomaalaisen kotirauhaa' koskematt(omampana kuin vihaa-mahsa ja pejkäämängä vaDko-kaartilaisen. Tunn«n erään naishenkilön,joka: erittäin tehokkaasti avusti niitä j valkoisia puorukaisia, jotka i suunnattomista vaikeuksista huolimatta ^ yrittivät' JStelä^Suomesta ps^ä^tä yhtymään .Valkoisiin jouk* l koihin.^ Mainittu neiti, auttoi hei-> tä pjissien saannissa, s o v e l i a i i -' to tnatkareitin^^^^^^^^^ Mm B i l l -vi-;' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-07-22-04