Vapaus, March 5, 1921

              jselviHe iuokkass ja mmiiman tamhtumista, on ainoa keino, tilata Vapau.
fiaikKien luaidtii l.vpiäiseJ
liittylvää yhteen!
1^
Vain \ix\^i^tmm
väeniuokka
KESKIVHKKONA MAAUSK. 5 .SUDBfEY, ONT., SADURDAY. JUHO! 5, 1921. V VUOSIKEBTA-VOL. \
KommÄiiistmeii työ'
väenliikeSveit"
\M'. sissä. - .
V, . i . .:i!l;eita ' /iiJytctuän os"'kk:en-omi-:!.:
j;!in /aillisf<,n oikeuksien
.yrjäyttiinii.seA-si.' Noske/oiset
tiirva'.!(un?et poliisivoime".x
Truiniehcn kirjeenvaihtajan' siLlikö-
,^;:nc":£tioto: ' , .
. i •
" Fitchburg:, Mass., helmik. .28 p. ^
r;siv:.::i;j:3 osakkecncmistajain ko-koui
alkoi tär.ään kello kymmenea
aamulla Raivaajan talolla. Osakkeen
jnii.^Uijat vaiit'vat yiitiön virkailijoH-.
Ui luetteloa osakkeista ja osakkeen-c
02i!i.-:Uij:'.-ta, mutta nämä kieltäytyi-'^^
vät luetteloa antamasta tarkastetta-"
rak;i; . '••'•'-
Johtokunnan nimittämä valtakirjain
ark^oätuskoraitea esitti lausuntonsa
;okoukse!i6' kello, viisi illalla, josta
selvilicr, että tarkastuskomitea
li jää\'ännyt GCiUftusoikeuden enem-lältä
kuin kolmelta tuhannelta-nsak-eeltii.
Tämän aiheuttaman epäjär-
.'stykseii_ johdosta hajotti ^puheenjoh-ija
kokouksen kello puoli kuusi.
Kokouksen vasemmisto edustajat.
'Jitsivat uuien' puheenjabtajan sekä
iden. valtakirjaintarkastuskomitean,
hon tulivat valittiiksi Tenhunen,'Vuo
l.a ja Paasikivi. Tämä uusi valtakir-mtiiikastuskomitea
vaati yhtiön joh
'{unnalta. osakkecnomistajain luette-i.
Vastaus annetaan tiistaina'kello
Jvieksan aamulla.
rjtslun edustajat taistelevat oJkenj;
•siensa puo/csta - - •
ror-itaina sähköttää Työmiehen liik
uholta Ja toveii Matti Tenhunen Vu.
idfille seuraavaa:. . '
''itchburg,, JIass.,, maalisk, '3,.p...^;:;;;,:
takirjain tarkastusicoinitsa valittu
loraa.^t: vesio.sakkeiden avnlla, sa-
'ia kun yli kolmeUa tuhannella o-tteila
ei ollut oikeutta äänestää
iitean valinnassa. /Komitea antoi
)rLtinsa keikiviikko 'iltana, Ilmotta
xlcvaii eiiUstettuna T.OOOvosaketta'
ta yU.kuksiluhatta osakelta^oii .viu
•lilhiria .Oikouksia vailla. '
irtolaiset haa.lanneet poliisit "jär-
, jestystii" pitämiiiän. , • ,
lon. illalla oli myrskyinen .istunto,
aitovat yjiä läsnä,järjestystä yllä
liiäsa ja puolustamassa yhtiön
iiijain ,ia!toiila toimintaa.
Iän santarmit raajiaavat edusta­jia
ulos lvolwai«esta
kö.-anoma omalta kirjeenvaihta­jalta)
:hbuvg, maa!: sk. 3 p.-Kalva^ijan
fccnojnistajuiu uuiv:^^:..» jUtlcunut
edaliisinäi.iii päiv,nä. ivokous
ituiuit edelleen laittomiin toimen
,11, .samalla kuin Suomalaisen i
tön edustajat ovat protesteeran-sitä
va.^taan. Yli kaksituhatta
la inielleen vailla äänestysoikeut
oliisit; raahanneet viisi edusta-
0; kokoushuoneesta. Nämä e-it
ölkn Juvonsn, Riihonen, 'L/e-
.Salo ja Hendrickson.
iiikiu laiHisiin toimenpiteisin tui
s-hty.muän edustajan ja Suoma-
J ario:<tön osastojen' oikeukseen
T. isiksi ja suojelemiseksi. —IVI.
.CU. - ': .' • '
naiaisen Järjestön .edustajat
d taistelua laillisten oiktuksi-iavuttamiseksi.
;ö;anomista käy siis sslville,',
rjälä-lloöseksen koplakunta on!
rvauiunut vesiosakehommiin, j
tääkjeen osakkeenomistajaan
.-lön tal\dori ja anastaakseen
ai; idän suomalaisilta tyoliii-iiääksren
sitä omien vehkeit-
-. .irautu,,': en ne\v yorkilaisten
iiv^•aukLclai.-ica pikkupovvari-itorvena.
Onnistuuko heidän
poliisien ja muiden santarmi-
' avulla iiuivaaja tässä yhtiö,
ciia haltuunsa, siitä saamme
kai.-:f;vat tiedot. .
ngton .— Eroava presidentti
on ihrottanul ryiityvänsä ia-ints
hviriottamaan yhdessä
t^f^i Bo.lnbridije Coltjyti
Hi."'i!ä tu'ce olemaan viras-
Voil::; ;a ja \Vashingtonis-
(Omalta kirjeenväilitajalta.)
Zurich, halmik. alussa.
Sveitsissä on jälleen toimeenpi&itu
äänestys: kysymyksessä on Sveitin ^o
l^ialidemokraattisen puolueen suhtautu
'niinen 3 jntemationaleeh eli kuten sl,
!tä niin Jyhj^sti jä kauniisti kutsu­taan
Moskovaan. Lopulliseen äii-nestykseen
otti osaa py-orein luvuin
lausuttuna 2-3 mainitun-piiolueen jä­senistä.
Heistä antoi 25,324 jäsentä
j puoluepäivien ehdotuksen puolesta,
8723 ollessa sitä rastaan. Tulos tun­tuna
elika ulkomaalaisesta, joka ei
.tarkemmin tunne maan tapahtumia,
ihmeelliseltä'ja' vpi ined^- hänet hail­illaan.
Niinpä;onkin Saksan riippu­maton
SOS. dciii. puolue.saanut tilai­suuden
äänest. johlosta selittää> että
Moskovan puolesta äänesti vain 8723
jäsentä", josta mainittu puolue yhdes­sä
koko .maailman noskelaisten kanssa
teijee sen riemullisen johtopäätöksen,
että "kolmannen internationalen le-yenemiselle
on asetettu rajat."
Meidän täytyy siksi ,lähemmiri syVen
tyä äänestyksen vaiheisiin.
Grim, Nobs ja heidän kannattajansa
eivät ole mitään eilien teeren poi-:
j.kia. Näidfen 2 ja puolen asteen vie-niläis
internationalistien, äänestystä
varten laatimaan ehdotuksen sana­muoto
oli mahdollisimman epäseilvä.
Yhtä eipäinääräinen kiiin lokakuussa
19i9 toimitetun äänestyksen sanamuo
to; Ei tahdo päästä selville puolus­taako
ehdotus 3 interiiationalefin liit­tymistä
vaiko ei. Viimeisten äänes­tyksen
päätöslauselma oli kenties vie
lä ovelanunin laadittu ja kuuluu: Mi-tymme
3 intmationaJeen pidättämäl
lä itsellemnve muutosoikeudqn 21 tee-eujv,
JJähden. Esiinnymme yhdessä
mäaii muitt«n sosialististen puolueit­ten
kanssa, jot/ca ovat sanu{2a kanal­la.'
Eiväthän työläiset ja heidäji vai-
.>;ien,=a'ole-niin selvillä käikista'äsian-ajajien
metkuista. He ovat tottu­neet
.lukemaan - asiat kirjaimellisesti,
fleistii tuntui — ainakin toisista —
että sosialidemokraattinen puolue eh­dotti
täydellä todella liityttäväksi 3
.internationaleen ja haiusi vain erinäir.
siä . vupautuiksia, pääi^ehtojenf suh-ttn.
Nuo 8723 äänestäjää, jctia oli­vat
ehdotusta vastaan.f ovat tiieioisia
kommunisteja. ,tie tahtovat, perustaa.
S>-eitsin Ylityrteen KomraunistipuolU-ecn,
jonka edellytyksenä ön'esitetty­jen
21 teesin hyväksyminen.' .
Ennen ratkaisevaa äänestystä oli
käynnissä- kiihA^ä agitatiooinL Vasem
mistolaisainekset tekivät siinä voita­vansa
selvittääkösen esioitten odellis-ta
tilaa.' Soialidemokraatit seurasi-va
ulkomaan np^klaisten antamaa e-simerkkiä
ja kielsivät sanomalehten­sä
julkaisemasta "uusien kommunis­tien"
lähettänuä kirjotuksia. Eipä
Verner Ta:gev;acht edes suostunut pai
namaan niitä ilmoitusosastossaan. —
Asiain julkisuudessa seiostammen oli
perin vaikeaa, mitä 3 intemationaalen
kannattajiin tulee. Sosialidemokraa-
' teillä sen sijaah oli kaikki valtit kä­dessään,
eikä puoluejohto koskaan o-
Jekkaan harjottanut niin pontevaa pro
pagandaa,. Vahinko vain että tarkotus
el ollut voimanponnistuksen arvoinen.
Grir.imin sebstus piiolaepäivistä jul­kaistiin
lentokirjan muodossa ;a tämä
vallankumouksellisten korulauseitta
kokoelma lähetettiin jokaiselle puolue
j lf;enc.''e. Niille, jotka agiteerasivat
.liittymistä vastaan, lähetettiin sitä­paitsi
16-siyuinen gpastuskirjanen.
Julistuksia ja lentolehtisiä painettiin
valtavat määrät. Puoluevasemmiston
käytettävänä oli vain-Vorvvärts Base­lissa,
Arbeiterzeitung Sahaffhause-
.•(i?-a ja tammikuun puolivälistä al­kaen
Kämpfer (Baselilainen Vor-
\\ärtsin Äurichiläinen pa.inos). Rans­kankielisessä
Sveitsissä oli kommu­nistien
^nenkannattajana Nquvelle
IntematiönaJe, joka tosin ilmestyy
vaan kelran viikossa. Mutta vasem-
Jnisto ei menettänyt rohkeuttaan: se
julkaisi julistuksia ja lentoleh.-
tisiä; Äurichin kanttoonissa levitettiin
pientä lentokirjastakin. Mnestyksen
kestäessä selveni ^länne selvenemis-
-tään. Vasemmistolaisten osanotto'äär
nestykseen on siis hyödyksi vastai­suudessa,
kun he känät, perustamaan
pulidasta Kommunistista puoluetta.
Huomautettakoon samalla siitä, että
osa sos.dem. puolueen kommunistuii
neksista ei ottanut osaa lopulliseen
äänestykseen, joten maassa siis on
enemmäi^ todellisia sosialisteja kuin
äänestyk.=;en tulos osottaa. ,
Kommunistit /katsovat täydellä
luottamuksölla tulevaisuutta kohden.
Työläiset huomaavat vielä kerran tul
leensa petetyiksi luullessaan ja ää-vfixm.
merkinneen t<>dcUis-ta Ijittymis-jtä
3 internationaleen. Heistä tulöe
I Yhtj-necn Kommunistipuolueen jäse­niä.
Kaikki ne sensijaan, jotka ovat
jollain tavoin kunnostautuneet Sveit­sin
so^alidemokraattisen puolueen
palveluksessa, olleet sen luottamus­toimissa
tai tavoitelleet sellaisia, he
voivat huoleti ^ädä uuden puolueen
ulkopuolelle.
Kommuitiiitisen puotuem ja sosxlem.
vasemmiston yhteiset puoloepäivät
pidetään ,5 ja 6 päivä maaliskuuta.
Mutta sitä ennen eroaa jo joukottain
vasemmistolaisia sosialidemokraatti­en
rivelsUl, j[oten mainitun puolueen
hajoaminen tapahtuu todellisuudessa
ennen puoluepäivien päätöstä.
Taloudellinen tilanne on Sveitsissä
— kuten kaikkialla — sangen kärjis­tynyt.
Voi täydellä todella väittää,
icttei sotii-aika oflut mitään tämän riti
nalla. Maassa on jö y(i 100,000 työ­töntä.
Tämä on räkilukuun nähden
huolestuttava määi'ä. Tähänastiset
parannuskeinot -—olivat ne sitte mi*
i>en paljolla viEaiankumouksalliseilä
korupuheella kaunisteltuja tahansa —
eivät ole auttaneet. Todellista apua
ei kapitalistiselta valtilta voi kos­kaan
toivoa; ei se tahdo menettää
päätukeaan, kapitalisteja. •
Sveitsin kommunistipuolueen tehtä­vänä
on o.sottaa työkansalle mähdol;;
isimman selväfiti, että sjelläkm on
taistelu pääohian ja työn välillä, et­tei
silloin puheista ole mitääa hyötyä
yhtä väliän kuin ulikauksista. Nyky­hetkellä
on pakko toimia. Vain sii­nä
tapauksessa, että koko työväestö
tukee tyött)ömien tovereittensa vaä^
tim.uksia ja esiintyy yhdessä heidän!
kanssaan niiden puolesta, on toiveita
siitä, ^ttä työnantajat ja niiden;:hal-litsema
valtio antaa perään jossaiii
suhteessa. Muunlainen toimmta on
samaa kuin toimettomuus; se on mi­tä
paliinta opportunismia, joka aina
on rehoittanut Sveitsin sosialidemo­kraattisen
puoiueen vainiolla.
Keltanen Fitchburgi*
kin punottaa vor
mäkkaasti. . ..
Laivaajan
yhtiökokoulcsesta
Juuri lehtemme painoon mennessä
Jauantai aamuna saimme toveri Ten-
Juiselta seuraavan sähkäsanohian.
Kokous jatkuu kuten ennenkin. Ko­kous
ei ole tuominnut liikkeen johtoa
eikä toimituspofitukkäd. Kokouksen
puheenjohtajsm A'nnal^ poliisit ovat
raahanneet Tehhusjsn, Ahtin ja Saa­ren
lidos kokoushuoneesta sen johdosta
että nämä vaativat uutta v^takirjain
tarkastuskomitea sekä kritiseerasi-vat
yhtiön virkailijoita ja johtokun­taa:
Heille: on. annettu haaste tulla
vastaamaan öikButeen) Bostonissa ja
näyttäjään syy miksi yli kalita tu­hatta
osaketta'' ediistavien edustajain
valtakirjat on hylätty! heiltä kiel­letty
äänestysoikeus. :
, Kokous hyväksyi päätöslauselman,
jossa hyväksyen Raivaajan ja Sä-kenieö
toimituspolitiikka ja velvote-taan
jatkamaan samaan suuniaan.
Tähän komit, joka pousilauselmau
[^laati, kuuluvat Syrjälä,'Mooses ynnä
muita: — Tenhunen!
• • _X r-n
meetjontajiensa
vapautumisen joh­dosta.
Työvh/ct sanoutuu irti heltaisten joh-tajain
talutnsnuopasta. — Väsem-misto-
flsastooa iiittynyt 300
jäsentä.
Työmiehen kirjeenvaihtaja sähköt­tää:
• ..
.Fitchburg, Mass. — Eilen Aietetyssä
juhlatilaisuudessa Lyric teaatterissa
oli' saapuvilla tuhat kaksi^taa hen­kilöä.
• Puheita pitivät Boman, Ten­hunen,
Saari, Paasikivi ym.
Äskettäin Fitchbui-gissa perustet'
tuun uuteen S. S. Järjestön osastoon
on tähän mennessä liittynyt kolme­sataa
jäsentä. EHlei enemmistön mie­lipidettä
juonitteluilla kumota, tulevat
vusemihistolaiset määräämään tänään
alkavassa Scomalaisen Sos. Kustan­nusyhtiön
kokouksesa ja Syrjälä-
Mooses komppania tulee kukistu­maan.
Tätä kestäköön ja pian ovat Raivaa­jan
noskelaiset johtajat vailla jouk­koja.
Irti noskelaisista, olkoon idän
suomalaisten työläisten sotahuuto.
- X—
Toronton työväen lähetystö
, oppositioni johtajien
puheilla.
Toronton työväen unioitten edusta­jat
Jameg Simpson, Herbert Wright
ja John Bruce olivat viime tiistaina
Ottawassa puhuttelemassa fai-mari-puolueen
johtajaa T. A. Crerar'ia, li­beraalipuolueen
johtajaa King'ia ja
työväenpuolueen edustajaa Angus
McDonaldia Toronton laivatelakka-työläisten
asian piiolesta.
Läivetystö ilmottaa näiden eri op-positionipuolueitten
johtajain tarkoin
kuunnelleen heidän asiansa ja luvan­neen
ottaa sen esille parlamentissa.
Kuten olemme aikaisemmin kerto­neet
ovat laivatelakkatyöläiset anka-ra.
sti arvostelleet hallitusta .sen^. joh­dosta,
että pani konkurssitilassa oje-van
Dominioran laivatelakan käyn­tiin,
luvaten antaa siellä työttömille
telakkatyöläisille työtä. Ja hallituk­sen
aikaisempien sopimusten ja lupa­usten
mukaan, olisi työhön ollut otet­tava
torontolaisia union miehiä ja
maltettava heille union palkka. Hal­litus
kuiteinkin antoi työt Colling-
\vood Shjpbuilding firmalle, joka
tuotti ulkopuolista rikkurityövoimaa.
Mitkään laivatelakkatyöläisten tä­hänastiset
vetoomukset ja toimenpt-teet
eivät ole saaneet hallitusta ryh­tymään
minkäänlaisiin toimenpitei-piteisiin
asian suhteen.
Maanantai-iltana panivat toimeen
Winnipegin työläiset suuret juhlalli­set
ja viralliset vastaanottajai.set sen
johdosta, että AVinnipegin suurlakon
johtajat Geo. •Armstrong, Wni. Ivens,
R. J, Johnsj W. (A. Pritchard ja John
Qu^eii pmsivät vapauteen lähes vuo­den
kestäneestä vankeudessaan, Kaik
ki edellämainitW pitivät tilaisuudes­sa
voimakkaita ja innostavia terveh­dyspuheita.
Kokouksen puheenjohta­jana
toimi R. B. Russell, joka jo ai­kaisemmin
vapautui. V jy . . .
Venäjä pelastus työt^
tömyydestä jä ta"
loudellisesta pe­rikadosta.
•I non kauppa saadaan käyntiin. Ne
i maat, jotka Ruotsin tavoirf ovat otta­neet^
ensi askeleen eivät voita ainoas­taan
kaupallisia etuja, vaan varmaan
syntyy Venäjän kansassa myötätunto
ulotteen tehneitä kansoja kohtaan, jo­ka
uJottuu muillekin aloille."
Otamme tähän toisenkin lausunnon,
jonka on antanut Nyqvist & Holnis
o. y;n toimeenpaneva johtaja. Hän
on ruotsalais-veiiäläisten kauppaneu­vottelujen
alotteen tekijä. Kuten
liiuistettjaieen tehtiin sopimus ruot­salaisten
tuotteiden valmistamisesta
Venäjän Sentroojusille noin 100 milj.
kruunun arvosta. IjroUhättanin, erään
Ruotsin suurimman veturitehtaan joh­tajana
on mainitseniainme kirjottaja
G. Anderson rj^htynyt valmistutta­maan
vetureita Venäjälle ja on Troll-hättanin
tuotantokyky koJiotettu 200
veturiin vuodessa. Hän kirjottaa:
"Venäjän markkinoiden merkityk­sestä
Ruotsm teollisuudelle esitän ko­kemukseen
perustuvan.iiäkökohtani.
Tosiasiat antavat jo ensi vaitaukseu
Sg tuotantosopimus, joka tehtiin
Sentrospjusin ja etlustamiehi teoUi-
.suuslaitosten \nlillä, bn tehnyt mah-
(ioltiseksi että syksyn ja talven teol­lisesta
pula-a^ta huolimatta on työn
tekijämäärä voitu pitää ennallaan.
Kysymyksessä olevissa teollisuuslai-tok.
sissa ja sivutuotantolaitoksissa on
noin 15,0i)0 ty^Jläistä voitu pitää työs­sä
ja täten säästää työttömyytkltU.
Siinä ensimäinen tulos, jonka ilolla
olen voinut todeta.
Vientimme Venäjälle ennen sotaa ei
ollut täyttä 30 milj. ki*. vuosittain. Ne
tuotantosopimukset, jotka 1920 teli-tiin
ruotsalaisien liikkeitten kanssa
Jiglannin kommunis
tit%sio^yksr
mielisiä. -
8 11 ilSI
Lftcdshi konf(THiissi suurimcrkilyk-,
.sellincn lii^Kinnin työ\wcav_^ ;
" liiiskee/lr.
Leeds, 2 p. holinik.
Kn«'lannin koininunisf.=:e5,sa liik­keessä
on päästy yhtenäisyyteen..
Llokuussii. ItilMiin ensi yrity.s yk.';!'
mielisyydun saavuttamiseksi. Onni.s- j
tuttiinkin aika hyvin, vaikkakin osa!
jäi vielä.-Oilotiavalle kannalle. Oitaes-f^
iVM osaa Kolmannen Internatohaien
toiseen kongressiin vaati toimeeniia-i
Liittclai.sct uhkaavat Saksaa sot^-
toimenpiteillä e/Ui -se .suostu.en-tcnti'U
korvousvaatimu/csiin.
Lontoo — Iso Britannia, Ranska ja
BelfriiV ovat .täydellisesti yksiniieli>:iä
siitii, että Sidcsan antamat vastach-ncva
komitea" kiinteästi, että maa • i dotuksot liittolaisten korvausvnati-,
hanime oi! luotava ylitenuiucii puolue j muksiiu ovat niaMottomat hyväksyä,
ju palattuamme kongressista liedo-, ja että näiden kolmen maan tulee oj-tanune
' tuosta aatctQvereillemmc.
Teesien, aläntöjen ja lilttymisehto-jjeu
hyväksyminen maailman kongres­sissa,
selvitti asemaamme paljon. En­nenkuin
olimme päiisseet selville
noita kysymyksistii,^ ali joukOsamme
hyvin eriävät mijlipitcct uhtuutumi-sesta
parlamentaariseen toLmintaan,
yleiseen politiikkaan jne., mutta Mo.s-kovaii
kongressin jälkeen kokoontui­vat
eri ryhmät ke-^^kuKtolcmaan tilan­teesta.
Muutamat ryhmät tahtoivat
täll<äiiikin vielä jäädä erilleen,, mutta
keskusteltaessa selveni heidänkin
kanluii,^'a ja nuokin ainekset selittivät
liittyvänsä perustettavaan yhtenäi­seen
kommunistipuolueeseen.
Leedsin suuri yhilistymiskonterens-si
ineniiecllä viikolla oli erittäin mer-
\j .y"Jliui+tt';äVv,iäut. .mainitun —summan mon•i nker-|k,ji,t,y_k^sc,;l_li,n,c—n ko„k;o..u,s,,.,'.. ,ji'„i nglannista
taiscsti. Maksut on suoriteltu pankki
maisen moitteettomasti. Ja luonuolli
Mitä Biiots^it edustavimmat teo/Hsuus
miehet sanovat Venäjästä.
Eräs. ruotsinmaalainen lehti on lä­hettänyt
kiertokyselyn maan etevim-mille
teolUsuusmiehiUe, miten liike­miespiireissä
suhtaudutaan kaupallis­ten
.suhteitten palauttamiseen Venä­jän
ja Ruotsin välille. T.h. Jansson,
Munktellin mekaanisten tehtaitten
johtaja kirjottaa Vastauksessaan m.
m.:
"Europan nykyisen pulakauden rat-kaisevimpana
syynä on ententeii ja
Venäjän välinen sotatila. Me ruot-
'salaiset olemme yleensä epäillen ky­selleet:
Mitä voidaan saavuttaa so­dan
jatkamisella Idässä? Mihin py­ritään
jatkuvalla enäjän blokaadilla?
Jo aikoja sitten alkoiVat useat lehdet
puolustaa kauppayhteydcn sotoiiamis-ta
Venäjän kanssa ja vannaa on, et­tä
Ruotsi hyvin vstahakoisesti alis­tui
yhtymään vaadittuun blokaadiin
mainittua maata va.staan.
Ruotsi, • joka. ennakkoluulottomam­min
kuin monet muut vallat saattoi
arvostella tilannetta, käsitti, että
että saarto, jolla lopullisesti tapettai­siin
Venäjän jo aikaisemmin tavat­tomasti
uuvutettu teollisuus ja maan
viljelys, ei koituisi kohtalokkaaksi
vain Venäjälle, vaan vaikuttaisi hy-vm
"vahingollisesti myös muuhun Eu-ropaan,
jonka täytyy, pysyäkseei.
normaalitilassa, ostaa venäläistä vil­jaa
ja muita tuotteita ja myydä maa­han
koneitaan ja tehdastuotteitaan.
Tuo asiaintila käy päi\'ä päivältä
yhä, tuntuvummaksi.
Ruotsi'oli ensimäinen maa joka saar
rön .lopettamisen jälkeen teki kaup­pasopimuksen
Venäjän kanssa. Us­kon;
että Ruotsin teollisuus voi olla
tyytyväinen ottamaansa askelieseen,
sillä nythän näemme miten suurval­lat
toinen toisensa jälkeen, pyrkivä^
samaan.
Jotta Venäjä Taas vauraetui.Tii on
tärkeätä, että'kauppa saadaan käyn-sesti
on teolliuudellemme tarjona vie­lä
suuroinpia venäläisiä töitä. Ruot­sin
teollisuuden tulevaiuus on euiiile-mättä
suuresti riippuvainen Itä-Eu­ropasta.
,
' Nykyinen hetki on mielestäni - rat­kaiseva
Ruotsin Venäjän kaupalle, sil
lä yhä tuotantokykyinen Saksa, jon­ka
teollisuudella tuotantokustahnuk-
.set.; ovat. monesisa csuhteessa kajken
kilpailun ulkopuolella, on varmaan
ennen pitkää valloittava takaiin, laa­jat
markkinansa Venäjällä. Kilppilu
käy pian ylivoimaiseksi. .
Kauppa on saatava käyntiin Veliä-jän
kanssa. Sen sulkominen Europiin
täloudclliseHta yhteydestä *on'vaka-vinipana
aiheena nykyiseen pulaan."
Humahisti Fordin juu
talaisvaino toimen
, jSkotlannista jä Walesrsta saapui o-sanQttajia,
jotka olivat vakava.sti
piiätlänect, luoda puolueen, josta tuli­si
kelpo ase kunjouk.selli.selle työväen
luokalle, Keskusteluja käytiin arvok­kaasti,
Entistä moninaisia kaunopu­heisuutta
puuttui, .silläkaikilla ol[ sy­dämellään
vain • puolueen luominen,
eikä pulieitlcn pitäminen, '
Yleinen yhdistymispäälös, joka yk­simielisesti
ja suurella innostukcllu
hytkyttiin oiv seuraava sisältöinen:
"Tämä Isöii Briianiah kommuhisiis,
puolueen, kommunisiisen työväenpuo- joksgen,
jucen,kommunlsti.sen puolueen ja, riip'
Fordin piitthet kidnapanneet juutalai­sen
/ehden toimittajan ja kulet-tai
«cet Canadian.
Jo jonkun aikaa kuuluisa automiljar
dööri ja "humani.stina*' esiintynyt ra­ha-
ja teollisuusporhö Henry Ford on
pitänyt juutalaisvihaa uhkuvia' pu­heita
ja yleensä lietsonut juutalais­vihaa.
Nyt kertoo Toronto Star tästä "hu­manistista"
seuraavaa:
Philadtelphiassa julaistavan juuta­laisen
lehden "Facts". ^Tosiasiat)
toimittaja Henry Potterin kaappasi
Fordin tilukselJa Dearbouriit's.sa, lä­hellä
Detroitia, kolme niie.stä hel­mik.
13 pnä, tämän pyrkiessä Henry
Fordin puheille. Nämä. ihmi.skaap-paajat
kulottaen ja pitäen häntä van­kina
yli kaksi viikkoa, lopulta hän pe-
,!a,stuen We.st Torontö.s.^a ja pääsi
Toronton poliisiasemalle turvaan näil
tä i.Hmisrääkkääjiltä.
, Mr, Potter kertoi h^nen .lehtensä
vastailevan niihin hyökkävksiin sii­hen
vihaan jota Foixl lehdissään te­kee,
kylväen juutalai,svihaa.
'Minun lehteni • pantiin pannaan
Detroitissa, jolloin minä muutin, Phi­ladelphiaan",
kertoo Mr. Potter. Tul­tuaan
takaisin Detroitiin Potter teki
kak.si epäonnistunutta yritystä pääs­tä
Fordin puheille. Sen jälkeen hän
helmik. l5 pnä meni eläviin'kuviin
ja myöhemmin illalla läksi Detroitis­ta
Dearbourniin tavatakseen Foi*diu.
Pihamaalla hän kertoo tavanneensa
kolme miestä, joka ottivat hänet kiin­ni.
Potterin ilmotettua että hän halua
puhutella Mr Fordia,, miehet lausui­vat
hänelle: "Sinä ei milloinkaan ta­paa
Mr Foniia." pisuten samalla hä­net
autoon ja ajaen. ,häntä noin kah­den
tunnin ajan, tuoden hänet Det-roiti.
sta ylitse Canaxlan puolelle Wind-la
sotilaallisesti valmiit pakottaak-
.seen Berliinin hallituksen mak?a-maan
Parii-sin konferenssissa asete­tut
ja nyttemmin lopullisesti esitetyt
Saksalle. , ; .
- Ranskan sotajoukot ilmototaan jo
olevan liikekannylla ja Ranskan rau­tateille
on laimettu määräykset; oila
valmiina kulettamaan sotajoukkoja
Saksan rajalle. Liittolaisten tarkotuk-
Kcna on en.siksi miehittää Maniieiin
ja Ruhrin alueen hiilen lastau.spaikat
Rheinissä. ' Britannian laiva.-^to tulisi
mahdolli.sc^li ottamaan 1'aiiuunsa
JIamburgin sataman. Samoin aijotaan
Saksaan kohdistaa blokaadi Pohjan
meroltä. Onpa vielä huhuja, että liit­tolaiset
tulisivat tunkeutumaan sy-vcmmiille
Saksaan, erottamaan Preus
sin Baijerista ja miehittämään Ber­liininkin.
Saksan «unettava lopuUinen va8t«'»uU-Hfsjnsa
maanantaina
Bnrliini —: Saatuaan tiedon liitto­laisten
vaatimuksista ja asiain kelli-ityksestä
Lontoosta ulkoministeri tri
Simmonsilta, Saks, mielisteriatö alkoi'
heti neuvottelemaan asemasta ja liit-toluisillö
annettavan vastauksen Jaa-;
Justu.. MJnis^ril^,..^^
• I kaaii vielä päässyt' ratkaisevaan tu-käisemääh
miek"
käin kalsketta.
Työväki uh/caa jälleen pimna "Toi­minnan
Neuvoston" käynti-kuntoon.
I soriin, Potter kertoo tehneensä usei-tiin
ja minun käsitykseni on että jos, \ ^ pakoyrjtyksiä, mutta miehet, jot-ja
siinä määrin kuin Venäjäelpyy, voi jj^ häntäjculettivat, uhka.sivat tappaa
se karkoittaa kaiken puutteen omalta j^netgiina tapauksessa että liän ai-kansaltaan
ja mtiWo8tua liyvihvoin-, j^o^ jj^pata^
nln lähteeksi muille Europan kansoil­le,
sekä vä-hiteilen meille.
Viime lauantaina .saapui Potter mies
I ten kulettamana Torontoku», >)s*'-» nä-
' Kunnollaan ,Bd«illä--Mosta,'• iiHi»;-€i \ mä'aikoiväi;'-hänet. •' kulettaä J3ockra-ole
hetkeäkään hukattava, .vaan'kaik-i „een, länsi Toronton asemalla Ifottcr
pumattomien konimunistiryhmien yh-1,
lainen kokous julistaa ,; liittyvän.sä | f]o>1<]t|nin 'f Vftväkl M
Kohmteen InternationaJeeh hyväksy- -L^fe***"""» l^UVdlil CIIv
On sen .säännöt ja eluiot Sumalla
kun ^.yllämainitut järjestöt: hyväksy­vät
toimeenpanevan.komitean valmis-/
telut kominuiiistiscn . puolueen 'perus-tamisek.
si Isobritanniaan 'Kommuni.t-tjsen
Internationalen teesien pohjal-
*lc,^'päättää kokous täten yhdistää, nuo
järjdstöt yhtenäiseksi kommunistisek­si
puolueeksi.'
. Tämä ylvlistämistoimenpivle on teii
keimpiä ja kuuaskantavimpia tekoja
mitä tä.s.sä maassa on tehty. Polititti-nen
tilanne Isobritanniassa on nyt
sellainen, miltei joka päivä voi tapaht
LOfloila huoimattavia tapauksia ku-mouksellLs-
suuntaisessa kehityksessji.
Kapitalitisen talouden romahdus ly.J
leimansa kaikkeen. Työttömäin jou­kot
taajenevat päivä päivältä. Halli­tus
ei ole vielä ryhtynyt ratkaisemaan
tuota prohleomia— eihän sitä saata
odotlaakaan kapitalistiselta hllituksel
ta. Joka päivä nähdään kaupunkien
katlulla työttömäin .hielencsotu.skul-kueita
vaaditaan saada tehdä työtä.
Työväenpuolue on päättänyt tchxiä hai
litukscille^ välikyselyn; tyött-imyyshä-
(län johdosta, parlamentin kokoontu­essa
tä-s.sä . ku.-ssa, mutta tuskinpa
saadaan mitään aikaan. Brittiläiseen
parlamenttaai*it;een' työväenpuoluee­seen
ei kuulu kumouksellLsia miehiä,
multa kyllä loisteliaita suunpieksä­jiä,
jotka pdkuävät panna kovan ko­vaa
vastaan,
Työläisten nähdcs.sä nälkää, niat-ku.
staa pääministeri Pariisiin pohti­maan
,«otäkorvau.sjuttua, toivoen
joukkojen huomion kiintyvän siihen.
Mutta siinä ei kettu onni.stu. Britti­läinen
työväenpuolue,käsitlää, että .si­tä
on pidetty narrina niin koko sota-ajan,
kuin "rauhan aikanakin", ja me
kommmunistit, jotki^ aikoja ennustim
me näin käyvän .saamme korjata run­saan
sadon,
Vastaperustett'J ^jnglannin kom­munistinen
puolue on yhtä kaikkien
Kolmanteii Intenfätionaleen liittyneit
ten puolueitten kans-sa ja kaikiUc puo­luetovereille
lähettää se tervehdyk­sen
: me taistelemme brittiläistä ka­pitalismia
ja imperialisia vastaan, tais
tcjernme val]a:)kumouk.sfcn puolesta.
' Lontoo — Keskiviikkona annettiin
järjestyneen työväen päämajoista la­veita
viittauksia, että "Toiminnan
Neuvosto" tullaan panemaan jälleen
käyntiin siinä tapauksessa, että liit­tolaiset
uhkaavat Saksaa sotatoimen-p-
itcillä.
Työväki \A suvaitse "ran.ska&iiHta
miekan ka/sketta,"
Työväen johtajat selittävät, että he
eivät ole ensinkään innostuneet "rans
kalaiseen sapelui kalistuksosn", eikä
Saksan vastaehdotuk.set myösköan
synnytä h,3''ssä mitään sotaista tunnel­maa
Saksaa va::taan. Heidän^ mieli­piteensä
mukaan : liittolaiset ja Saksa
yi^ittävätpluffata toinen toistaan.
Ifc .selittävät, että Britannian hal­lituksen
pitäisi olla täysin selvillä
työräen midipitei.stä. Se on ehdot­tomasti
ahtimilitaristinen ja vastaan
.suuria sotakorvauksia.
Työväki esti scjda^i Vcnöjää vastaan.
Edelleen työväeii johtajat muistut­tavat,
että Britannian työväen "Toi­minnan
Neuvo.sto" esti viime kesänä
Englannin hallituksen julistamasta
sotaa Venäjää vastaan, että työväki,
on nytkin valmis nostattamaan "Toi­minnan
Neuvoston" jälleen sotaa eh­käisemään.
(.'ajuadan tehtaili jäin Yksi
Suuri Unio.
- Petcrl>.oro,ssa tk. 2 päim pitämäs-^
.••äiin puheessaan farmaripuolueen
sihteeri J.J. Morrison selosti Ontarion
Yhdistyneen Farmaripuolueen nopeaa
edistystä ja kasvua suurelle kuulija-kunfiälle.
Hän selosti Canadan tehtailijain
liiton toimenpiteitä, kuvaten kuinka
vbjmakkaa.sti nämä suurriistäjät ovat
järjestyneet, kutsuen heidän liittoaan
työnantajien "Yhdeksi Suureksi Uni-oksi."
' . ^
Morrison' tuomitsi ankarin sanoin
i vanhojen poliittisten puolueitten dh'
ki pantava liikkeelle,, jotta .normgali- kuitcnkin päätti tehdä karkausyrityk-'jossa hän kertoi koko jutun.
sen, vaikkapa se maksaisi hänen h sn
keh.=ä. Hän teki asiaa mukavuuslai­tokseen,
juuri ennen junan ,lähtÖä,
lähtien sitten juoksemaan ja om^iistui
eksyttäm«^än B^ordin miehet jäljil-tään.
Tämän jälkeen Potter meni pat-vullipoliiHin
luo, kertoen lyiiyesti ti­lansa,
joka vei hänet poliisiasemalle, jjelmaii ja politiikan, vedoten voimak-
} kaasti farmarien luokkatuntoon.
S I
4
'4