1923-12-13-04 |
Previous | 4 of 30 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-
» V I
ms mm
''«au™ ^
h 4
•fopr
m
•rt*
^ ^ ^ ^ ^ ^
HS
i
M . ; • ti
l i
•
STVU '4 CANADAN UUTISET, PORT ARTHUE, ÖNT., .CANABA; Torstaina 'JotiluK. 13, 1923
CANADAN - UUTISET
Buomalainen eanomalehtl Canadassa,
/Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodel+ä, 75c. S kuukaudelta
ja, 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $S.BO
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo.
d^ta. I
I L M O I T U S H I N N A T ;
60 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille llmoltukBl»
(e kohiuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmu«ttoilmotukset 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-tlmoitukset
$2.00 -kerta, $3.00 kolme
seT*ea. Avoliitto- ja klhlaus-ilmol*
Mikset ROc palstatuumalta. Kuolonll-moltukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00,
löyntymäilmoitukset $1.50. Avioeroll-moitukset
$2.00. i
Pöytäkirjat, tiliselvlbkset, kerftys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
: Pienimmänkln ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset' Ilmoitukset $1.00 tuumalta.
" '
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:' '
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
OsoitemVnitoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
— Sir \Villiam Mäclienzie, jonka
kuolemasta uutisosa^stossa
kerrotaan, oli mies, jonka nimi
liihtemättömästi kirjoitetaan. Canadan
historiaan. Hän oli kuuluisin
rautatienrakentaja, mitä
tässä maassa koskaan on tunnetr
tu. Ensinnä ol-tuaan mukana
pienempien ratojen rakentami.-
aessa ^Ontariossa, meni hän vuonna
1884 lännelle, ryhtyen ohjaamaan
Canadian Eaeific radan rakennusta
Kalliovuorten halki.
Paria vuotta myöhemmin otti
hän liiketoverikseen miltei vertaisensa,
yhtä taitavan ja tarmokkaan
miehen Donald Mannin.
Hänen kanssaan toteutti
hän ajatuksen toisesta halki
mantereen kulkevasta rautatie^
Unjasta, Canadian 'Northern rautatiestä,
joka valmistui 1899.
Heidän täytyi työskennellä mitä
vaikeimmissa olosuhteissa, sillä
toisten rautatieyhtiöiden ankara
kilpailu tuotti suuria hankaluuk-s
ia t ii m ä n j ä t tilä i sm ä ise n yrityksen
raliastamisessa. alutta Sir
William, joka omasi lannistum^it-tonian
rohkeuden, ei. hellittänyt,
vaan ponnisti voittoisasti siilien
saakka, kunnes Canadian 'Northern
oli k'iskotettii Atlantista
Tvvnoeninereen saakka.-
: Sir • William, tunnettiin paitsi
taitavana rakennussuunnitelmien
1 a a t i j an a myöskin n erok k a a-n
a l'i n a n ssi mi eh e n ä. Va i kk a k in
(lanadian Northern vaati hänen
enimmän huomionsa oli hänellä
silti aikaa ottaa osaa suuriin y-rit
yksiin Canadan ulkopuolella-
Länsi-Intiassa ja Kcski-lisätä
paikallinen verotus, josta
yksitiiskohtaisia tietoja: el ole
käsillä. Lopullisesti yoidaan niitä
verrata noin 40 dollarin verotukseen
henkeä kohti Canadassa;
CANADAF UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper In Canada.
Piiblished everyThursday by
The Canada News 'Publishing Co,
Erick T Korte, ^anager.-
Lauri Maunu. Editor.
Daily News Pidg., Port Arthur, Ont.
CANADAN U U T W T
Is •^elroTned and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only t kin.
direct advertislng medium for thoee l i " M H;;>, ivöW^n ui
manufacturers and merchants ^ho '^"^^''•^^^^^^^'^ tunnettiin hauen ni-vi'fsh.
tö ci>efite and build a profitable ' nrensä 'vhtä hvvin : kuin l^on-unclltfsV
annd^ .mTerr'c'"h^an'^dTis'e''' ^b y the larffe and toon ia Toronton rahamailmassa.
ever grrovins; Finnish populatlon 7-esid-
Ing in Canada. Place yoiir trial ad-
.vertlsement and ge^fj results.
Advertislng rates '50c per inch.
PoIItical arivs, $1.00 perincii.
Advertisements must reachour Office
TVednesday ndon to appear on
Thursday'8 Issue. l
Subscription prIce in Canada $2.50
per. year. Tlnitod Statos and other
counlrtes $3.f)U per year in advance.
TILAILE SUOMESSA VUONNA
1922.
Suomessa ojeva .Yhdysvaltain
konsuli Leslie A. Davis, joka^ aina
on tarkoin seurannut Suomen
asioita, on lähettänyt hallitukselleen
"Washingtoniin selostuksen
Suomen taloudellisesta,
kaupallisesta ja teollisesta
tilanteesta vuonna 1922, jonka
selostuksen Yhdysvaltain Kaup-padepartementti
on julkaissut e-rityisenä
vihkosena. Siitä otettakoon
osittaisia näytteitä.
; Vuosi 1922, sanoo konsuli Davis,
oli 'Suomelle erityisen huomattava
normaalisiin olohin palautumisen
puolesta.. Yleinen koko
maailinaakiisittäväekononii-nen
painostus, joka alkoi 1920
ja jota jatkui vielä osittain 1922,
ei ollut Suomelle niin tuhoisa
kuin oli pelätty. Setelirahan
liikkeelle laskeminen oU edellisinä
vuosina horjuttanut suuresti
sen a rvoa, mu tta a 1 koi vii h i telien
t asa a 11 tua v u o d e u !o p pu pu oi elia
Taaran tui
sa • miiäriu-
Entered as secondclass mail mat-fep.
Dee. 1. 1915. at the P6st Office at
Port Anthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve thö Ideals and
^^cred traditions of this, our adopted
ountry. the Dominion of Canada: To
»bserve its laws and Inspiro ethers tö
espect' and obey them: To strlve
,.iceasing!y to quicken the publlc'8
iense of Civic duty: In alliways to aid
In making this country greäter and
better than we found It.i
—— .Kun villaan, niin-^inenetän
jotakin; kun i-akffslan, niin rikastun
sillä, nijitci rakastan. —
Sdiiller. ^
— Helposti saatlut voitot ovat
halpoja. Vain ne ovat arvokkaita,
joiden vuoksi meidän on tarvinnut
ankarasti pojmi.stella.
— Kauppiaiden epäonnistuminen
ei usein johdu, niinkään
suure.sti liikeneron kuin iiikcus-kalluksen
puutteesta.
— Ihminen,! joka ei aikaisin o-pi
keskittämään ponnistuksiaan
ja voimiaan^ ei koskaan saavuta
suurempaa menestystä.
— Joka ihmisellä on" salaiset
suru n s a. joita i n a a il m a ei t u nn e.
Usein kutsumme kylmäksi ihmistä,
joka todellisuudessa on-kin
vain masentunut.
— Mies, joka keskittää ajatuksensa
ja kykynsä yhteen, horjumattomaan
päämäärään, saa
a.kaan enemmän kuin se, joka
hajoittaa energiansa kaikille i l mansuunnille
lopulta tietämättä
mihini ensinnä ryhtyisi..
lUin oli yhteydessä Englannin ja
Skotlannin suurten finanssilaitosten
kanssa, joiden piireissä
hän niiytti nauttivan ehdotonta
luottamusta.
Xvt manalle menneen mielien
oläiiiäntyfin ehkii s,uurin merkitys
Canadan tulevalle kehitykselle
on siinä, että hänen johdollaan
rautatie rakennettiin, halki
seudun, jossa sitä ennen ei ollut
mitään isompia asutuskeskuk.sia.
Siten saivat alkunsa esim. Tort
Arthurin, Saskatoonin ja Kd-moutonin
kaupungit sekä sadat
muut suuremmat ja pienemmät
paikat. Ne ovat ikuisesti seisovina
todistuksina hänen nerostaan,
kautta aikojen suuren vainajan
muistona.
— .Jos äskettäin julkisuudessa
—r Valtakunnan nienestys ei
riipu tulojen yltäkylläisyydestä,
ei linnoitusten vahk'uudesta eikä
julki.st en rakennusten kauneudes
ta. Sen muodostaa'sivistyneiden
kansalaisten lukilmäärä, asukkaiden
kasvatus, valistus ja luon
ne. Niistä . löydetään maan oikea
etu,,, seu suurin voima. —
Luther. i
— ICaikkien nuorten sydänten
on hyvä muistaa, että on turvallista
tehdä oikein, inutta vaarallista
tehdä väärin. Olkoonpa
synnin polkyi kuinkaLtasainen ja
sileä hyvänsä, niin tiedä, että jokaisen'kUkan
alla vaanii hämä-häklci
ja että «rUusujen päällä
näkyneet tiedot paikkansa pitävät,
on Canada maailman raskaimmin
verotettuja maita. Sen
mukaan eanadalaiset suorittavat
vuo.sittain Dominionin liallituk-selle,
maakuntahallituksille ja
paikallisiin veroihin- 900 miljoonaa
dollaria. Kansalliset tulot
kaikista lähteistä lasketaan .5,-
500 miljoonaksi, joka 'siis merkitsee,
että noin kuudesosa canada-la
i st en sisään t u los t a : men e e hei 1-
tä pois erilaisina veroina.
Ganadalaisia \ierotetaan samassa
suhtees.sa kuin englantilaisia,
jotka yleensä tunnustetaan maailman
raskaimmin, verotetuksi
kansaksi. Vertauksessa tulee
ottaa huomioon, V että Canadan
maakunnat ja paikalliset hallinnot
ottavat suorittaakseen monia
seljaisia maksuja, joista Englannissa
huolehtii keskushallitus.
Canadalainen maksaa liittohallitukselle,
maakunnalleen, ja kaupungilleen
. vuodessa noin .100
dollaria, - hieman enemmän, jos
hän a.suu jossakin; Lännen kau-
[>ungissa tai jonkun verran vähemmän,
jos hän asuu Ontarion
farmilla. Brittiläiset taasen
maksavat tänä vuonna keskushallitukselleen
noin 80 ja paikallisiin
menoihin noin 20 dollaria.
Muissa maailman maissa ovat
liseen vaikutti äviures-
S u o m e n e d li 11 i n e ii. u 1-
komaankauppa V. 1922, jolloin
ensi kerran. maan koko historian
aikana maastavienti oli tuontia
suurempi, ollen vienti r)()8,()00,-
000 markkaa suurempi tuontia.
Tämän johdosta, kun vientiä har
joittavat teollisuuden harjoittajat
saivat, ulkomaalaista valuuttaa
lainojen kautta ja ennakko.-
inaksuilla tavaroita vastaan, on
maan maksukyky ollut suotuisa
ja ulkomaalaista valuuttaa
on ollut saatavissa yli tarpeenkin.
Suomen .pääasiallisimmat vien-titavarat,
jotka tuottavat tarvittavaa
ulkomaalaista valuuttaa,
o va t pu u ta va ra, pu u ma ssa j a \yc\ -
lieri, ja. kuu näiden tuotteiden
kysyntä on pysynyt suurena siitä
huolimatta, että yleinen lama-ustila
on ollut vallitsemassa, o-vat
nämä teollisuudet kyenneet
to im i m aa n suotu i sissa oi osuhteis-'
sa ja .suurimmaksi osaksi täydellä
työvoimalla. Sen lisäksi suosi
.\' i en t iä S uo men m a r k a n a 1 h a i n e n
arvo, ja kesäkuusta aina lokakuuhun
saakka pysyi vienti suure
m pa na k u i n oli ni jia ha n tuo n -
ti Vuonna 1922 nousi vienti lähes
korkeimpaan rekordimää-rään,
^3,938 standartiin {1 standard
on 105 kuutiojalkaa), ollen
vienti edellisenä vuotena 643,031
standartia . ja normaalivuosina
035,836 standartia. V. 1922 vietiin
maasta paperia ulkomaille
192,000 tonnia, edellisenä vuote-^
na 128,000 tonnia. Selluloosaa
vietiin 1922 ulkomaille 190,000
tonnia, edellisenä vuotena 127,-
000 tonnia. Siten oli paperin ja
selluloosan vienti ulkomaille
1922 noin 50 prosenttia suurempi
kuin edellisenä vuotena.
IMaahan tuonnin pienuuteen
vaikuttivat ensiksikin se, että:
muutamien oman maan tuotteiden
sato oli sangen runsas, kuten
viljan sekä se, että:tuottavat
liikkeet toimivat erittän siiotuir
sissa olosuhteissa. Myöskin mainitaan
että kulutusta rajoitettiin
huomatussa määrässä.
• Yleisesti puhuen oli maanvil--
jelys V. 1922 erittäin: suotuisa
samoin kui edellisenäkin vuotena.
Erinäisten, tuotteiden sato
ei kumminkaan ollut niin hyvä
kuin V. 1921.. Rukiin ja perunan
sadot olivat pienemmät,
mutta heinän ja kevätviljan paremmat
kuin tavallisesti. Kar-jatuotteiden
vienti maast\ kohosi
ja alkaa olla jo tavallisessa
normaalitasossaan. Niinpä voin
vienti ulkomaille edustaa huoma^
ja tavallinen kenkäteollisuudelle^
Pumpuli-j villa- ja pellavateolli-suuksien
aloilla ^vallitsi Sienestys
samoin kuin lasin, tervan ja
tärpätin valmistuksenkin aloilla.
Ainoastaan metalli- ja tupakka-:
teollisuudet kärsivät, kysyntä
kun ei ollut niillä aloilla hyvä.
Merkille pantava muuten on,
•'että Suomessa ei vuoden 1922. a-jalla
tapahtunut j työrettelÖitä
maimttavassa määrässä, mikä
vakuutti osaltaan.maan;taIoudel-lista
asemaa.
Normaalinen taloudellinen tasaantuminen
oli havaittavissa
myöskin hintojen yhtämittaisesti
tasaisina pysyminen. . Siihen, että
hinnat maassa pysyivät tasaisina
kautta vuoden vaikutti pääasiassa
sattuma. Kun. Suomen
markka oli alhaisimmillaan, tapahtui
ulkomailla. suuri hintojen-laskeutuminen,
ja sitten markan
arvon aleneminen ei vaikuttanut,
hintojen kohoamiseen Suomessa,
vaikka hinnat eivät täällä alenneet
niinkuin muissa maissa.
Kun markan arvo taasen parani
vuoden loppupuolella, ylenivät
tavaroiden hinnat ulkomailla. Se
taasen esti hintojen alenemisen
markan arvon kohotessa. Siten
tavaroiden liinnat maassa, pysyivät
tasaisesti korkeina kautta
V u o d en, EI ii mä n ku st a n n u s te n h u o
verot pysyneet jokseenkin alhaisina!.
Saksalaisten verotusta ei tun osan maan vientitavarasta,
nykyifsen epänormaalin ajan nousten se 1922 kokonaisuudes-vuoksi
voida tarkalleen määrätä,
mutta verrattain kohtuulliset o-vat
ne ainakin sellaisissa tapauksissa,
joissa omaisuus käsittää
aineellisia varoja. Samoin on
asianlaita Italiassa, missä sodan-edellisiä
maksuja tuskin on korotettu,
jos otetaan huomiooii*
nykyinen rahan vaihtokurssi.
Nykyään tekevät ne noin 11 dollaria
henkeä kohti. Vastaava
määrä Ranskansa on 30 ja Yhdysvalloissa
noin 25 dollaria, viimemainitussa
' maassa vieläkin
vähemmän,' jos rahastosihteeri
saan -8,344 metriseen tonniin, arvolleen
314,917,020; markkaan.
Suomen sisäinen kauppa ja
teollisuus olivat myöskin vuoden
1922 ajalla säännöllisessä tilas-saa^.
Kauppamarkkinat - olivat
paremmat kuin edellisinä vuoäi-na
ja ulkomaalainen, kilpailu o-
U. pienempi erityisesti niiden te^
oUisuuksien aloilla, jotka valmistavat
• maalle kotoisia tarpeita.
Markan arvon kohoaminen ja
sen jokseenkin tasaisena pysymi^
nen esti m^nta" niistä vaikeuk^
sistay jotka .cJlivat, tavallisia edel-mattuun
nousuun vaikuttivat
maassa korkeat vuokrat ja koiv
keat verot.
Suomen markan ostoarvo o n
hiiomatusti parantunut uikomail-la
viimeisen vuoden ajalla^- sillä
m a r K'an arvo on | > a ra n t u n u t ver-r
at t u n a mu id en m a iden r a 11 a n a r -
VO on. I\ 1 a r 1\ a n : o s t o a rv (> S u oni e s -
sa oli 1921 50 prosenttia suurempi
kuin sen kurssiarvo, jota vastoin
1922 nämä kak.si arvoa ovat
olleH m e l k e i n tasassa ke.ske-nään.
Ma r k a n a r v o n lv o lio a m i ne n h a -
vai taan p a rli a i t en s i i n ii, ett li sen
suhde dollariin on iiarantuiiut.
Vuoden . alu.s-sa 1922 iiierkittiin
kur.ssi : 5;» markkaa dollarilla,
m ui ta lv o h osi m arka n a rvo niin,
ett ä kurss i vu odeu 1 o p pu pu ole 1-
laiuerkittiin 40.-25 dollarilta.
Sen jälkeen tekee konsuli Davis
laajalti selkoa yksityisliik-keiden
. finanssiasioista, niistii
vaikeuksista, joiden kautta liike-mie.
sten oli ;pakko'- käydä rahan-kurssin
vaihdelcssa ja muunlaisten
vaikeuksienteollisuutta ja
liikettä ahdistellessa vuoden
1921 ajalla Sitten kerrotaan
valtion raha-asioista, kaupasta
ja teollisuudesta,. tullituloista ja
ulkomaakaupasta. Kaupi)asuh-teista
A me rika n k a n.ssa h ä n 1 au -
suu:
Rahankurssin epäedullinen
suhde asetti suuria vaikeuksia
Yhdysvaltain kaupalle Suomen
kanssa, mutta katsoen siihen, että
: markan arvo on parantunut
ja vakiintunut, ovat suhteet
muuttuneet suotuisemmiksi.
Amerikan tavaroiden maksu-;
ehdot eivät menneisyydessä ole'
olleet tyydyttäviä Suomen tuottajille.
Amerikan lähettäjät o-vat
yleisesti vaatineet peruuttamattoman
luoton järjestämistä
Yhdysvalloissa, jota vastoin
Suomen tuottajat yleisesti ovat
vaatineet käteisen rahan maksua
laskua ^ vastaan Suomen pankeissa,
ollen laivauskirjat liitettynä
laskuun, jota vastoin luot-totakausta
on anilrarvoissa tapauksissa
järjestetty. Tällä tavall
a , ovat Yhdysvaltain läliettiijät
menettäneet paljon liikettä, kun
muut maat, ovat tarjoilneet paljon
edullisempia ehtoja.
Toinen suuri ja tärkeä tekijä
on ollut se, että Amerikan liikemiehet
eivät ole tunteneet olosuhteita
Suomessa. "Suomen liikemiehet
yleisesti otaksuvat, että
Amerikan liikemiehet osoittavat
luoton puutetta ollessaan l i i -
ketekemisissä Suomen kanssa,
mikä johtunee osittain siitä, että
Suomi on niin lähellä Venäjää ja
sen tähden otaksutaan siellä vallitsevan
samanlaiset epävarmat
olosuhteet kuin Venäjällä. Tuota
tuntemattomuutta kuvaa se-
;kin, että Amerikan liikemiehet
usein vaativat suomalaisten liikemiesten
ostamaan suuria tavaramääriä,
yjoka isaattaa ostajat
ajattelemaan, että he ottavat
harteiltansa liian suuren vastuun
kun tavarat' ovat tuntemattomia,
joten niitä tulisi vähitellen» sijo-.
sitella ostajapiirille. ' , '
Myöskin ollaan Suomessa sitä
• 1... ^'^4. " A ^ _ . - / M - . J Ä iJ'W4ISi.i*<L'
•pitäisi enemmän siellä ilmoittaa teille maassa saada laajempi le- sa pysyä saksalaisten; tuotteiden
ja että;'Amerikan • liikemiesten vikki. Huomiota tulisi enem- kanssa. Suomessa myydyt^ Ame-'.^
tulisi useammin käydä siellä o- män asettaa tavaran laadulle rikan tuotteet ovat yleisesti ol^ >
loja tarkastelemassa,-sillä näiden, kuin hinnoille, kun kilpailussa leet laatunsa puolesta tyydyttä-
•11* r
,1-
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, December 13, 1923 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1923-12-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada231213 |
Description
| Title | 1923-12-13-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
-
» V I
ms mm
''«au™ ^
h 4
•fopr
m
•rt*
^ ^ ^ ^ ^ ^
HS
i
M . ; • ti
l i
•
STVU '4 CANADAN UUTISET, PORT ARTHUE, ÖNT., .CANABA; Torstaina 'JotiluK. 13, 1923
CANADAN - UUTISET
Buomalainen eanomalehtl Canadassa,
/Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodel+ä, 75c. S kuukaudelta
ja, 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $S.BO
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo.
d^ta. I
I L M O I T U S H I N N A T ;
60 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille llmoltukBl»
(e kohiuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmu«ttoilmotukset 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-tlmoitukset
$2.00 -kerta, $3.00 kolme
seT*ea. Avoliitto- ja klhlaus-ilmol*
Mikset ROc palstatuumalta. Kuolonll-moltukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00,
löyntymäilmoitukset $1.50. Avioeroll-moitukset
$2.00. i
Pöytäkirjat, tiliselvlbkset, kerftys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
: Pienimmänkln ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset' Ilmoitukset $1.00 tuumalta.
" '
Kaikki liikkeelle aljotut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:' '
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
OsoitemVnitoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
— Sir \Villiam Mäclienzie, jonka
kuolemasta uutisosa^stossa
kerrotaan, oli mies, jonka nimi
liihtemättömästi kirjoitetaan. Canadan
historiaan. Hän oli kuuluisin
rautatienrakentaja, mitä
tässä maassa koskaan on tunnetr
tu. Ensinnä ol-tuaan mukana
pienempien ratojen rakentami.-
aessa ^Ontariossa, meni hän vuonna
1884 lännelle, ryhtyen ohjaamaan
Canadian Eaeific radan rakennusta
Kalliovuorten halki.
Paria vuotta myöhemmin otti
hän liiketoverikseen miltei vertaisensa,
yhtä taitavan ja tarmokkaan
miehen Donald Mannin.
Hänen kanssaan toteutti
hän ajatuksen toisesta halki
mantereen kulkevasta rautatie^
Unjasta, Canadian 'Northern rautatiestä,
joka valmistui 1899.
Heidän täytyi työskennellä mitä
vaikeimmissa olosuhteissa, sillä
toisten rautatieyhtiöiden ankara
kilpailu tuotti suuria hankaluuk-s
ia t ii m ä n j ä t tilä i sm ä ise n yrityksen
raliastamisessa. alutta Sir
William, joka omasi lannistum^it-tonian
rohkeuden, ei. hellittänyt,
vaan ponnisti voittoisasti siilien
saakka, kunnes Canadian 'Northern
oli k'iskotettii Atlantista
Tvvnoeninereen saakka.-
: Sir • William, tunnettiin paitsi
taitavana rakennussuunnitelmien
1 a a t i j an a myöskin n erok k a a-n
a l'i n a n ssi mi eh e n ä. Va i kk a k in
(lanadian Northern vaati hänen
enimmän huomionsa oli hänellä
silti aikaa ottaa osaa suuriin y-rit
yksiin Canadan ulkopuolella-
Länsi-Intiassa ja Kcski-lisätä
paikallinen verotus, josta
yksitiiskohtaisia tietoja: el ole
käsillä. Lopullisesti yoidaan niitä
verrata noin 40 dollarin verotukseen
henkeä kohti Canadassa;
CANADAF UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Newspaper In Canada.
Piiblished everyThursday by
The Canada News 'Publishing Co,
Erick T Korte, ^anager.-
Lauri Maunu. Editor.
Daily News Pidg., Port Arthur, Ont.
CANADAN U U T W T
Is •^elroTned and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only t kin.
direct advertislng medium for thoee l i " M H;;>, ivöW^n ui
manufacturers and merchants ^ho '^"^^''•^^^^^^^'^ tunnettiin hauen ni-vi'fsh.
tö ci>efite and build a profitable ' nrensä 'vhtä hvvin : kuin l^on-unclltfsV
annd^ .mTerr'c'"h^an'^dTis'e''' ^b y the larffe and toon ia Toronton rahamailmassa.
ever grrovins; Finnish populatlon 7-esid-
Ing in Canada. Place yoiir trial ad-
.vertlsement and ge^fj results.
Advertislng rates '50c per inch.
PoIItical arivs, $1.00 perincii.
Advertisements must reachour Office
TVednesday ndon to appear on
Thursday'8 Issue. l
Subscription prIce in Canada $2.50
per. year. Tlnitod Statos and other
counlrtes $3.f)U per year in advance.
TILAILE SUOMESSA VUONNA
1922.
Suomessa ojeva .Yhdysvaltain
konsuli Leslie A. Davis, joka^ aina
on tarkoin seurannut Suomen
asioita, on lähettänyt hallitukselleen
"Washingtoniin selostuksen
Suomen taloudellisesta,
kaupallisesta ja teollisesta
tilanteesta vuonna 1922, jonka
selostuksen Yhdysvaltain Kaup-padepartementti
on julkaissut e-rityisenä
vihkosena. Siitä otettakoon
osittaisia näytteitä.
; Vuosi 1922, sanoo konsuli Davis,
oli 'Suomelle erityisen huomattava
normaalisiin olohin palautumisen
puolesta.. Yleinen koko
maailinaakiisittäväekononii-nen
painostus, joka alkoi 1920
ja jota jatkui vielä osittain 1922,
ei ollut Suomelle niin tuhoisa
kuin oli pelätty. Setelirahan
liikkeelle laskeminen oU edellisinä
vuosina horjuttanut suuresti
sen a rvoa, mu tta a 1 koi vii h i telien
t asa a 11 tua v u o d e u !o p pu pu oi elia
Taaran tui
sa • miiäriu-
Entered as secondclass mail mat-fep.
Dee. 1. 1915. at the P6st Office at
Port Anthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve thö Ideals and
^^cred traditions of this, our adopted
ountry. the Dominion of Canada: To
»bserve its laws and Inspiro ethers tö
espect' and obey them: To strlve
,.iceasing!y to quicken the publlc'8
iense of Civic duty: In alliways to aid
In making this country greäter and
better than we found It.i
—— .Kun villaan, niin-^inenetän
jotakin; kun i-akffslan, niin rikastun
sillä, nijitci rakastan. —
Sdiiller. ^
— Helposti saatlut voitot ovat
halpoja. Vain ne ovat arvokkaita,
joiden vuoksi meidän on tarvinnut
ankarasti pojmi.stella.
— Kauppiaiden epäonnistuminen
ei usein johdu, niinkään
suure.sti liikeneron kuin iiikcus-kalluksen
puutteesta.
— Ihminen,! joka ei aikaisin o-pi
keskittämään ponnistuksiaan
ja voimiaan^ ei koskaan saavuta
suurempaa menestystä.
— Joka ihmisellä on" salaiset
suru n s a. joita i n a a il m a ei t u nn e.
Usein kutsumme kylmäksi ihmistä,
joka todellisuudessa on-kin
vain masentunut.
— Mies, joka keskittää ajatuksensa
ja kykynsä yhteen, horjumattomaan
päämäärään, saa
a.kaan enemmän kuin se, joka
hajoittaa energiansa kaikille i l mansuunnille
lopulta tietämättä
mihini ensinnä ryhtyisi..
lUin oli yhteydessä Englannin ja
Skotlannin suurten finanssilaitosten
kanssa, joiden piireissä
hän niiytti nauttivan ehdotonta
luottamusta.
Xvt manalle menneen mielien
oläiiiäntyfin ehkii s,uurin merkitys
Canadan tulevalle kehitykselle
on siinä, että hänen johdollaan
rautatie rakennettiin, halki
seudun, jossa sitä ennen ei ollut
mitään isompia asutuskeskuk.sia.
Siten saivat alkunsa esim. Tort
Arthurin, Saskatoonin ja Kd-moutonin
kaupungit sekä sadat
muut suuremmat ja pienemmät
paikat. Ne ovat ikuisesti seisovina
todistuksina hänen nerostaan,
kautta aikojen suuren vainajan
muistona.
— .Jos äskettäin julkisuudessa
—r Valtakunnan nienestys ei
riipu tulojen yltäkylläisyydestä,
ei linnoitusten vahk'uudesta eikä
julki.st en rakennusten kauneudes
ta. Sen muodostaa'sivistyneiden
kansalaisten lukilmäärä, asukkaiden
kasvatus, valistus ja luon
ne. Niistä . löydetään maan oikea
etu,,, seu suurin voima. —
Luther. i
— ICaikkien nuorten sydänten
on hyvä muistaa, että on turvallista
tehdä oikein, inutta vaarallista
tehdä väärin. Olkoonpa
synnin polkyi kuinkaLtasainen ja
sileä hyvänsä, niin tiedä, että jokaisen'kUkan
alla vaanii hämä-häklci
ja että «rUusujen päällä
näkyneet tiedot paikkansa pitävät,
on Canada maailman raskaimmin
verotettuja maita. Sen
mukaan eanadalaiset suorittavat
vuo.sittain Dominionin liallituk-selle,
maakuntahallituksille ja
paikallisiin veroihin- 900 miljoonaa
dollaria. Kansalliset tulot
kaikista lähteistä lasketaan .5,-
500 miljoonaksi, joka 'siis merkitsee,
että noin kuudesosa canada-la
i st en sisään t u los t a : men e e hei 1-
tä pois erilaisina veroina.
Ganadalaisia \ierotetaan samassa
suhtees.sa kuin englantilaisia,
jotka yleensä tunnustetaan maailman
raskaimmin, verotetuksi
kansaksi. Vertauksessa tulee
ottaa huomioon, V että Canadan
maakunnat ja paikalliset hallinnot
ottavat suorittaakseen monia
seljaisia maksuja, joista Englannissa
huolehtii keskushallitus.
Canadalainen maksaa liittohallitukselle,
maakunnalleen, ja kaupungilleen
. vuodessa noin .100
dollaria, - hieman enemmän, jos
hän a.suu jossakin; Lännen kau-
[>ungissa tai jonkun verran vähemmän,
jos hän asuu Ontarion
farmilla. Brittiläiset taasen
maksavat tänä vuonna keskushallitukselleen
noin 80 ja paikallisiin
menoihin noin 20 dollaria.
Muissa maailman maissa ovat
liseen vaikutti äviures-
S u o m e n e d li 11 i n e ii. u 1-
komaankauppa V. 1922, jolloin
ensi kerran. maan koko historian
aikana maastavienti oli tuontia
suurempi, ollen vienti r)()8,()00,-
000 markkaa suurempi tuontia.
Tämän johdosta, kun vientiä har
joittavat teollisuuden harjoittajat
saivat, ulkomaalaista valuuttaa
lainojen kautta ja ennakko.-
inaksuilla tavaroita vastaan, on
maan maksukyky ollut suotuisa
ja ulkomaalaista valuuttaa
on ollut saatavissa yli tarpeenkin.
Suomen .pääasiallisimmat vien-titavarat,
jotka tuottavat tarvittavaa
ulkomaalaista valuuttaa,
o va t pu u ta va ra, pu u ma ssa j a \yc\ -
lieri, ja. kuu näiden tuotteiden
kysyntä on pysynyt suurena siitä
huolimatta, että yleinen lama-ustila
on ollut vallitsemassa, o-vat
nämä teollisuudet kyenneet
to im i m aa n suotu i sissa oi osuhteis-'
sa ja .suurimmaksi osaksi täydellä
työvoimalla. Sen lisäksi suosi
.\' i en t iä S uo men m a r k a n a 1 h a i n e n
arvo, ja kesäkuusta aina lokakuuhun
saakka pysyi vienti suure
m pa na k u i n oli ni jia ha n tuo n -
ti Vuonna 1922 nousi vienti lähes
korkeimpaan rekordimää-rään,
^3,938 standartiin {1 standard
on 105 kuutiojalkaa), ollen
vienti edellisenä vuotena 643,031
standartia . ja normaalivuosina
035,836 standartia. V. 1922 vietiin
maasta paperia ulkomaille
192,000 tonnia, edellisenä vuote-^
na 128,000 tonnia. Selluloosaa
vietiin 1922 ulkomaille 190,000
tonnia, edellisenä vuotena 127,-
000 tonnia. Siten oli paperin ja
selluloosan vienti ulkomaille
1922 noin 50 prosenttia suurempi
kuin edellisenä vuotena.
IMaahan tuonnin pienuuteen
vaikuttivat ensiksikin se, että:
muutamien oman maan tuotteiden
sato oli sangen runsas, kuten
viljan sekä se, että:tuottavat
liikkeet toimivat erittän siiotuir
sissa olosuhteissa. Myöskin mainitaan
että kulutusta rajoitettiin
huomatussa määrässä.
• Yleisesti puhuen oli maanvil--
jelys V. 1922 erittäin: suotuisa
samoin kui edellisenäkin vuotena.
Erinäisten, tuotteiden sato
ei kumminkaan ollut niin hyvä
kuin V. 1921.. Rukiin ja perunan
sadot olivat pienemmät,
mutta heinän ja kevätviljan paremmat
kuin tavallisesti. Kar-jatuotteiden
vienti maast\ kohosi
ja alkaa olla jo tavallisessa
normaalitasossaan. Niinpä voin
vienti ulkomaille edustaa huoma^
ja tavallinen kenkäteollisuudelle^
Pumpuli-j villa- ja pellavateolli-suuksien
aloilla ^vallitsi Sienestys
samoin kuin lasin, tervan ja
tärpätin valmistuksenkin aloilla.
Ainoastaan metalli- ja tupakka-:
teollisuudet kärsivät, kysyntä
kun ei ollut niillä aloilla hyvä.
Merkille pantava muuten on,
•'että Suomessa ei vuoden 1922. a-jalla
tapahtunut j työrettelÖitä
maimttavassa määrässä, mikä
vakuutti osaltaan.maan;taIoudel-lista
asemaa.
Normaalinen taloudellinen tasaantuminen
oli havaittavissa
myöskin hintojen yhtämittaisesti
tasaisina pysyminen. . Siihen, että
hinnat maassa pysyivät tasaisina
kautta vuoden vaikutti pääasiassa
sattuma. Kun. Suomen
markka oli alhaisimmillaan, tapahtui
ulkomailla. suuri hintojen-laskeutuminen,
ja sitten markan
arvon aleneminen ei vaikuttanut,
hintojen kohoamiseen Suomessa,
vaikka hinnat eivät täällä alenneet
niinkuin muissa maissa.
Kun markan arvo taasen parani
vuoden loppupuolella, ylenivät
tavaroiden hinnat ulkomailla. Se
taasen esti hintojen alenemisen
markan arvon kohotessa. Siten
tavaroiden liinnat maassa, pysyivät
tasaisesti korkeina kautta
V u o d en, EI ii mä n ku st a n n u s te n h u o
verot pysyneet jokseenkin alhaisina!.
Saksalaisten verotusta ei tun osan maan vientitavarasta,
nykyifsen epänormaalin ajan nousten se 1922 kokonaisuudes-vuoksi
voida tarkalleen määrätä,
mutta verrattain kohtuulliset o-vat
ne ainakin sellaisissa tapauksissa,
joissa omaisuus käsittää
aineellisia varoja. Samoin on
asianlaita Italiassa, missä sodan-edellisiä
maksuja tuskin on korotettu,
jos otetaan huomiooii*
nykyinen rahan vaihtokurssi.
Nykyään tekevät ne noin 11 dollaria
henkeä kohti. Vastaava
määrä Ranskansa on 30 ja Yhdysvalloissa
noin 25 dollaria, viimemainitussa
' maassa vieläkin
vähemmän,' jos rahastosihteeri
saan -8,344 metriseen tonniin, arvolleen
314,917,020; markkaan.
Suomen sisäinen kauppa ja
teollisuus olivat myöskin vuoden
1922 ajalla säännöllisessä tilas-saa^.
Kauppamarkkinat - olivat
paremmat kuin edellisinä vuoäi-na
ja ulkomaalainen, kilpailu o-
U. pienempi erityisesti niiden te^
oUisuuksien aloilla, jotka valmistavat
• maalle kotoisia tarpeita.
Markan arvon kohoaminen ja
sen jokseenkin tasaisena pysymi^
nen esti m^nta" niistä vaikeuk^
sistay jotka .cJlivat, tavallisia edel-mattuun
nousuun vaikuttivat
maassa korkeat vuokrat ja koiv
keat verot.
Suomen markan ostoarvo o n
hiiomatusti parantunut uikomail-la
viimeisen vuoden ajalla^- sillä
m a r K'an arvo on | > a ra n t u n u t ver-r
at t u n a mu id en m a iden r a 11 a n a r -
VO on. I\ 1 a r 1\ a n : o s t o a rv (> S u oni e s -
sa oli 1921 50 prosenttia suurempi
kuin sen kurssiarvo, jota vastoin
1922 nämä kak.si arvoa ovat
olleH m e l k e i n tasassa ke.ske-nään.
Ma r k a n a r v o n lv o lio a m i ne n h a -
vai taan p a rli a i t en s i i n ii, ett li sen
suhde dollariin on iiarantuiiut.
Vuoden . alu.s-sa 1922 iiierkittiin
kur.ssi : 5;» markkaa dollarilla,
m ui ta lv o h osi m arka n a rvo niin,
ett ä kurss i vu odeu 1 o p pu pu ole 1-
laiuerkittiin 40.-25 dollarilta.
Sen jälkeen tekee konsuli Davis
laajalti selkoa yksityisliik-keiden
. finanssiasioista, niistii
vaikeuksista, joiden kautta liike-mie.
sten oli ;pakko'- käydä rahan-kurssin
vaihdelcssa ja muunlaisten
vaikeuksienteollisuutta ja
liikettä ahdistellessa vuoden
1921 ajalla Sitten kerrotaan
valtion raha-asioista, kaupasta
ja teollisuudesta,. tullituloista ja
ulkomaakaupasta. Kaupi)asuh-teista
A me rika n k a n.ssa h ä n 1 au -
suu:
Rahankurssin epäedullinen
suhde asetti suuria vaikeuksia
Yhdysvaltain kaupalle Suomen
kanssa, mutta katsoen siihen, että
: markan arvo on parantunut
ja vakiintunut, ovat suhteet
muuttuneet suotuisemmiksi.
Amerikan tavaroiden maksu-;
ehdot eivät menneisyydessä ole'
olleet tyydyttäviä Suomen tuottajille.
Amerikan lähettäjät o-vat
yleisesti vaatineet peruuttamattoman
luoton järjestämistä
Yhdysvalloissa, jota vastoin
Suomen tuottajat yleisesti ovat
vaatineet käteisen rahan maksua
laskua ^ vastaan Suomen pankeissa,
ollen laivauskirjat liitettynä
laskuun, jota vastoin luot-totakausta
on anilrarvoissa tapauksissa
järjestetty. Tällä tavall
a , ovat Yhdysvaltain läliettiijät
menettäneet paljon liikettä, kun
muut maat, ovat tarjoilneet paljon
edullisempia ehtoja.
Toinen suuri ja tärkeä tekijä
on ollut se, että Amerikan liikemiehet
eivät ole tunteneet olosuhteita
Suomessa. "Suomen liikemiehet
yleisesti otaksuvat, että
Amerikan liikemiehet osoittavat
luoton puutetta ollessaan l i i -
ketekemisissä Suomen kanssa,
mikä johtunee osittain siitä, että
Suomi on niin lähellä Venäjää ja
sen tähden otaksutaan siellä vallitsevan
samanlaiset epävarmat
olosuhteet kuin Venäjällä. Tuota
tuntemattomuutta kuvaa se-
;kin, että Amerikan liikemiehet
usein vaativat suomalaisten liikemiesten
ostamaan suuria tavaramääriä,
yjoka isaattaa ostajat
ajattelemaan, että he ottavat
harteiltansa liian suuren vastuun
kun tavarat' ovat tuntemattomia,
joten niitä tulisi vähitellen» sijo-.
sitella ostajapiirille. ' , '
Myöskin ollaan Suomessa sitä
• 1... ^'^4. " A ^ _ . - / M - . J Ä iJ'W4ISi.i* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-12-13-04
