Canadan uutiset, May 8, 1924

              srmi •CANA3>1K UUTISET,'PORT "ARTHUBrÖSI*;; ^CA^S-Afi^A; Torstaina ToäkokV 8 p. 1921
I ^f^"^x"-lrl^rafa; l •ll••l•lll.ll>
CAITADA» XmTIä^T
Buomalainen eanomalehtl Canadasea.
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
Tho Canada New8 Publiohine Co.
T i LAU8l)< I N N A T :
Canadaan: (2.60 lEoko vuodelta,
*1 .BO puolelta vuodelta, 76c. 8 kuu-taudeltajd
26 s e n t t i ä kuubaudolta.
Yödysvaltoihln Ja Suomeen: |8.60
;oko vuodelta ^ $2.00 puoielto vuo>
2Mta.
- • _ • • • -'^ - •
ILMdiprUSHINNATI
»Q s e n t t i ä palstatuumalta Icerran jti*
haistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksia
(«• kohiQuUluen alennus. Halutaantie-
'o- Ja nimenmuuttollmotukset 76 sent
elä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
^ertta. Avoliitto- ja klhlaus-Umolf
rakset 60o palstatuumalta. Kuolonii
wu>itMkR<>t\ $2.60, muistövärssyllä $3.00.
yiiiymailmoitukset $1.60. AvioeroU-Uioltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, Uliselvltykset, keriya.
luettelot, lulento-llmöltukoet y. m, 80
t e i t t l ä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotulsta ilmol
luksista peritään 16 senttiä riviltä.
' Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 aentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu
aalto, \
KuikklUllkkeelleialJotut kirjeet, tl
taukset Ja rahat ' ovat lähetettävät
^^oltteella:
CANADAN UUTISET,
'ort Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista tainattaessa oh
tähde rimlnlttava.
Osoitemuutoksesta tule« Ilmoittaa
<*>h(len konttoriin sekä vanha e t t ä uu
oi ( ^ i t e.
CANADAN UUTISET
(Tho Canada New8)
•'he Finnish Newspaper In Canada
Published every Thursday hy
Tfie Canada N^wa Publishing Co.
E r l c k J. Korte, Manager.
Laurt Maunu, Edltor.
Daily News Bldff., Port Arthur, Ont.
Stinn&s ei ollut •^jilntäiEinen. Kir­joittaja
mainitsee kysyneensä
Stinnes'iltä, oliko hän koskaan
kuullut, että Amerikassa yleensä
uskottiin hänen olevan juutalai­sen.
Haastateltava oli naurahta­en
vastannut:
'' Se Voi johtua ulkonäöstäni.
Ensinnäkin olen hyvin tumma ja
toiseksi tapahtui minulle poikase-,
na onnettomuus, joka rikkoi ne­nä
r * j o t en se on hy vi n j uu tai a i s-mallinen.
Mutta minun suvussa­ni
on virrannut puhtaasti eaksa-lainen
veri niin pitkälle kuin mi­nun
on onnistunut saada tietooni
ja olemme me. kuuluneet protes
tanttiseen uskontoon. . Mutta liy-viu
todennäköistä on, että rans­kalaiset
ja englantilaiset hyvin
mielellään asettaisivat minut
huonoon valoon Amerikan kris-tinuskoisen
väestön silmissä sen
jälkeen mitä tapahtui Spa'assa
viime vuonna j a että lie senvuok-si
levittävät Amerikassa sellai­sia
tietoja, että minä olen juuta­lainen."
kottelemalla, ja Vaikka näiden
vangituiden perheet ovat joutu-neetimitä
pahimpaan puutteeseen
ja hätään, niin tämä viheliäinen
kopla ei ole siitä tietääkseen-kään.
Kommunistinen liike on
sille I koplalle vain kylmä afääri,
se on heille tuottava elinkeino,—
ja työläiset perheineen ovat hei­dän
mieleetään toisarvoista 'mas­saa.'
Rjävontulten salaperäisjrys
saatu selville.
Revontulten välkkyvä hohde,
joka on ollut vuosikausia tiede-imiesten
tutkimukfiien alaisena,
lienee lopultakin saatu selville.
Sen sanotaan johtuvan sähk6..ä-teilyni
vaikutuksesta yläilmoissa
liikkuvaan kiinteään nitrogeniin.
Näin väittää norjalainen tie-
CANADAN UUTISET b
ts welcomed and read lp every Finnish
home IB the Dominion. It is the oniy
Urect advertising medium for thoee
flianufactupers and merchants who
.w!8h to cpeate and bulld a profltablo
«ind permanent demand for thelr prod-
•Jcl8 ö n d merchandIse by the large and
erer grotrtng Finnish populatlon resid-
»nr In Canada, Place your trial ad.
vertlsement and get results.
Advertising rates 50c per Inoli.
Polltlcal advs. $1.00 per InclL
Äävertlsements must reach our of»
floö Wednesday neon ta appear oh
thur8day's Issue.
Öubscriptlon prlce In Ganada $2.50
var year, United States and other
countrtes ^8.60 per year i n advance.
Entered as second class mall mat<
lep. Dee. 1, 1915, at the Post Office at
*»ort Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF T H E CANADAN
i UUTISET.
To help preserve the Ideala and
' -cred tradltlons of this, our adöpted
ountry. the Dominion of Canada: To
•bserve Its Iaw8 and Insplre ethera to
Tspect and obey them: To atrlve
iceaslngly to, quicken the publlc'ö
»enee of cIvIc duty: 1 jn ali vvaya to aid
in making thfa counfry greater and
better than we found It
— Professori Antti J. Pietilä,
^kertoo Amerikan Suometar, on
eräälle ystävälleen Minnesotassa
lähettämässään yksityiskirjeessä
ilmoittanut, että hänen tervehdys
ja ; vierailumatkansa Amerikan
suomalaisten keskuuteen, jota e-räät
piirit ovat kehottaneet hän­tä
tekemään, ei voi olla mahdol­linen
vielä tämän kesän ajalla,
Jvaan että hänellä on vakava ai­komus
tulla kesällä 192.'), jollei
vain voittamattomia esteitä esiin­ny.
Professori Pietilä mainitsee
kirjeessä, että hänellä ou tekeillä
ylioppilaille luiki tarpeellinen «i-veysopin
oppikirja, joka on saa­tava
valmiiksi tämän kesän aika­na,
kun työnpaljous yliopistossa
oli ehkäissyt sen valmistumisen
kuluneena tavena. Kesäkauden
^1925 toivoo hän voivansa viettää
Amerikan suomalaisten parissa ja!
lausuu hän tuntevansa olevan
täällä käynnin velassa täkäläivsel-
^le suomalaiselle kristikansalle
niistä monista ystävyyden ja
myötätunnon osoituksista, joita
h ä n s a n o o t ä ä It ä - s a a n e e n s a.
—«^Uusia ilmestyksiä voimme
ymmärtää ainoastaan uuden sie­lun
avulla. Edouard Sehure.
— Usko on hengen rohkeus tun-keutua
eteenpäin, varmana siitä,
että se on löytävä totuuden. —
Tuomas Akvinolainen.
— Ihminen on ainoa eläin, joka
hirttää tovereitaan, ja epäilemät-
'tä myöskin ainoa, joka ansaitsee
^••'in hirtetyksi. — Associated
Editors (Chicago.)
— Europas-sa on elämä tällä het­kellä
niin raskasta, että useat
kansat ovat pakotetut panemaan
k u n i n ka a nsa pois vi raita kerran
viiko-sa. — New York Tribune.
— Älä luovu toivosta tulevasi
onnelliseksi, niin kauan kuin vie­lä
elät. 1
Sulje itsesi toivon johdattavaan
syliin; se valaisee valosäteillään
kohtalon pimeät 1 pilvet.
— Jo kolmen vuosisadan aika­na
on sivistys liikkunut Atlannin
valtameren poikki Amerikaa koh-ti.
Kuitenkin on Europa vielä
ihmiskunnan , aivoina,
kuumeisissa ja •• ärtyisissä aivois­sa
taistellaan modernin tietoisuu­den
suuret taistelut, niissä val­mistetaan
tulevaisuus.—Edouard
Schure.
Sosialistinen todistus
kommunisteista.
— Oliko Saksassa hiljattain
kuollut teoUisuusmagnaatti Hu­go
Stinnes juutalainen ? Joissa­kin
a merikalaisissa lehdissä on
oletettu hänen olleen, ja Associa­ted
Pressin äskeisessä sähkösano-massa
on mainittu Stinnes'in pol-eöfcuneen
varakkaasta juutalai­sesta
perheestä.
Viikkolehdessä "Dearborn In­dependent';
oli hiljattain kirjoi­tua,
niissä kirjoittaja, joka oli ol-
.lut Saksassa joitakin vuosia ta-kap6riti
ia. ollut tilaisuudessa
.ha^stottelemaan kuuluisaa te;Ql-lisuusjphtajaa,
vakuuttaa, - että
'Sosialidemokraattinen * 'Kansan
Lehti" Tampereella rohkeni äs­kettäin
sanoa muutamia 'totuu­den
sanoja kommunisteista, m.m.
seuraavasti:
.. Ensiksikin täytyy huomauttaa,
että Suomessa on suurin piirteiu
katsoen kahta lajia kommuniste­ja.
Löytyy, kommunisteja, jotka
ovat kommunisteja vaan ruplien
vuoksi,-— ja sitten löytyy ;kom^
munisteja) jotka ovai kommunis­teja,
jotka : ovat kommunis
teiksi tulleet typeryytensä; tähr
.den.- ..•
Ruplakommunistit ovat kyy-nillisen
kylmää, alhaisimmilläa-taärillä
elostelevaa väkeä. Hei­dän
harjoittamansa afääri ori vie-lä
valkoista orjakauppaa harjoit­tavien
afääriäkin alempana. Ne
ruplakommunistit ilmestyivät nä-kösälle
maailmansodan viime het­kinä
ja Suomeen heitä siirtyi ja
sikisi vasta, kansalaissodan jäl­keen.
He ovat sitä maailmanso­dan
synny ttä mää japparijoukpn
saastaista sukua, jotka ovat val­miit
oman veljensäkin myymään,
äitinsä pettämään ja vanhan i -
sänsä kavaltamaan, jos .se vaan
heille itselleen hyötyä tuottaa.
Nämä. ruplakommunistit- kieltä­vät
moraalin ja kunniantunnöh
olemassaolon, sillä heillä itsellään
ei kai koskaan ole sellaisia omi-
XT... ^. naisuuksia ollut. He arvostelevat
kaiken kultaruplien mukaauj j a
sisimmältään he ovatkin saalista
takaa-ajavia äärimmäisen oikeis­ton
kapitalistiahmureita, -—niitä
'' maailmanlopjin" liikemiehiä,
ijoille työväenluokan menestys,
sen vapaus ja hyvinvointi ei löer-kitse
mitään, ja joille maamme
itsenäisyys on vain muutaman tu­hannen
kultaruplan arvoinen.
Ja tämä sydämettömien seik­kailijoiden
sakki, tämä sielutto­mien
lurjusten kunniaton joukko,
tämä moraalittomien maleksijoi­den
ruplia ahnasteleva hylkiöi-iden
kopla, johtaa Suomen kom­munistista
liikettä;
' Ja vaikka tämä kopla on sadot-tain
yksinkertaisia työläisiä van-i^
iloihin saattanut, salaiflten af iä-
^mieslensä avulla, heitä ki;nniatf
tpinii?! kayalluahommiinj venäl4i3''
•äimperialism:^ edistämään vjie-i
demies, Kristianian yliopiston
professori Lai^ Vegard kokeiln-jensaijohdosta,
joita hän on toi­mittanut
tri Kamerling Onnesin
laboratoriossa Leydenissä.
Aikaisempi käsitys oli, että re­vontulten
säteily johtui aurin­gossa
löytyviin sähkön säteilystä.
Professori Vegard kehitti tälli
teoriaa ja johtui siihen päätök­seen,
että revontulet johtuvat
aurinkosähkön vaikutuksesta nit-rogeni
"lumeen", jonka hän o-taksui
olevan noin noin 60 mailin
korkeudessa maasta.
Kokeillakseen tämän teoriansa
suhteen jäähdytti hän nitrogenia
kuparilautaselle kylmettänuillä
lautasen juoksevan hydrogenin
kylmyysmäärään. melkein samal­la
tavalla kun huoneessa vallitse-;
va kosteus jäätyy jäähdytyslai-toksen
jäähdytysputkissa. Täten
syntyneitä nitrogenikristalleja
'pommitettiin sen jälkeen eathodi-säteillä.
%^
Käyttäen 250—7.")0 voltin po-tentialeja
sai professori Vegard
nit r o gen i k r ist ai 1 i en h e i j a st a m aan
^vihertävää valoa, mikä spekto-
«'ro.skopissa tutkittuna osoittautui
.olevan aivan samallaista kuin se
revontulten spektrumissa löytyvii
vihreä viiva, joka aina on saatta­nut
tutkijat hämmennyksiin ja
jonka suhteen ei ole voitu seli­tystä
antaa. Vigard havaitsi vie­jiä,
että kristallinitrogeni heijasti
-jatkuvasti tuota vihertävää valoa
useita minuutteja sen jälkeen,
kun oli lakattu pommittamasta
nitrogenia eathodisäteillä.
liän myöskin selittää revontur
lissa havaittavat ihmeelliset väri-
'vaihdokset. Hän havaitsi nimit­täin
kokeiluja' tehdessään, että
ollessaan sähkökiilidytyksen alai-
^sena kiteytynyt nitrogeni osit­tain
haihtuu j a alkaa silloin liei-jastamaan
punertavaa valoa, mi-
^kä on erityisesti ominaista nitro-genikaasuille.
' N ä i d e n tutkimuksien mukaan
on siten käsitys revontulten .syn­nystä
suuresti muuttunut. Re­vontulet
ovat aina askarrutta-
•neet tiedemiehiä, mutta nyt näy-tään
saavutetun otaksuttavasti
pikeä ja paikkansa pitävä käsi­tys
niiden todellisesta .«^ynnystä.
sai sieltä yhteiskunnalliset laitok­set,
pääsi sen sivistys- j a valtio-elämän
yhteyteen, sai siellä käy­dä
sen koulun; jota tarvittiin,
jotta näistä hajanaisista kansan­sirpaleista
kasvaisi luja, vahva,
itsetietoinen, toimeen kykenevä
kansa.
" J a se kasvoi siksi. Se perka­si
itselleen tämän maan, kaatoi
kasket, imuokkasi pellot, laajensi
suomalaisten asuma-aluetta käsit­täväksi
koko Suomen-niemen. Ja
vähitellen tietoisuus kansallisesta
yhteydestä alkoi itää. Aate il­meni
elikä ensin hiljaisissa opin-tohuoneissa
niiden keskuudessa,
jotka olivat päässeet vanhan klasr
sinisen kirjallisuuden yhteyteen
ja siellä oppineet tuntemaan isän­maan
aatteen. ;Mut'ta. se valtasi
vähitellen enemmän tai väh^r)-
män .tunnettuna, ja käsitettynä
aatteena alaa. Se ilmeni Suomen
pi i s po j en toi m i n n a ssa j h e ai k oivat
käsittää itsensä tämän kansan,
koko kansakunnan edustajiksi.
Se ilmeni aatelin keskuudessa;
noiden, jotka olivat kohonneet
suomalaisesta talonpojasta .yli­myksen,
silloisen ylimyksen ti­laan,
päiisaisallisesti puolustamal­la
vihollista vastaan tätä lunnta.
Ja vieraistakin tänne tulleet su­vut
vähitellen oppivat pitämäinr
itseään. Suomen kansaan kuulu­vina.
Maamme nuorukaiset (äli-tivät
jo n. s. keskiajalla enropn-laisen
sivistyksen ydinpaikkui-liin,
siellä liankkiakseen itselleen
ajan korkeimmat tiedot. Bit tn
yhteys muun sivistyselämä n kanS
sa lujittui ja kehittyi. Ja kai­ken
tiiman rinnalla-oli tätä maa­ta
puolustettava vihollista vas­taan,
joka uhkasi niellä sen. ki­taansa.
Ja; siinä esi-isämime hal­ki
vuosikymmeniä kisaavien iia-vitysretkien,
sotien, poUtojon,
kävivät tätä taistelua oman maan
puolesta, pelastaen siten tämän
maan kokonaisuuden ja samalin;
myöskin taistellen sen maan ja
sen kansan puolesta, jonka v.)rcr
yteen olivat joutuneet.
joka tallusteli eteenpäin jaloilla.
Päästämättä ainoatakaan ääntä
kurkustaaan tarkkasi Pörhölä
MacDonaldin työntöä. Patin kun­nianhimo
saavutti tyydytyksen,
hän heitti hiukan yli 46 jalkaa,
ensi kerran Amerikan rannikolle
Europasta saapumisensa jälkeen.
Tyytyväisenä ; itseensä seurasi
Pat katseellaan, kun suomalainen
riisui takkinsa j a heitti, syrjään
lakkinsa.
Ä I D E I L L E !
XPuhe äitienpäivänä.)
Pörhölä . otti kuulan,, koetti
kömpelösti asettaa sen samalla ta-valla
kuin oli näh.nyt IslacDonal-din
tekevän ja sitten sinkosi ras­kaan
pallon liikkeellä, jossa ei
ollut jälkeäkään säännöistä. Te-räsnauha
solutettiin putoaman
Sua kiitän rauhasta lapsuuden
ja ensi riemuista pienoisen,
sua kiitän öittesi valvonnasta,
sua kiitän hellästä vaalinnasta!
Sua kiitän kylvöstä siementen,
sua kiitän onnesta • nuoruuden,
sua kiitän lämmöstä kodin hyvän,
sua kiitän aarteista: henkes sy­vän.
^ takkia
Arvoisat äidit! Tervelidän
Te itä t ä u ä p ä iv iin ä n ä i 11 ii t u nn e -
t u n n a i s !• u n o i 1 i j a n sa noilla ja t o i -
votan teidät m i t ä sydäinellisim-min
tervetulleik«i tähän omien
lastenne toimeenpanemaan vaa-
Nyöyiaien \ I kurssimme,. jÄhalä^
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
kohtaan ja kuului julistus "49 timattomaan juhlaan. Teille ei
jalkaa."
;MaeDonald nieli alas jotakin
karvasta, katseli hetken suurin
silmin suomalaista, ja sitten hä­nen
irlantilainen huumorinsa
tuli hänelle pelastukseksi. Vei­tikka
silmässään puristi Pat suo­malaisen
kättä ja lausui: "Hy­vin,
poikani, teistä tulee mainio
kuulantyöntäjä, : kunhan opittej
millä tavalla omena on- nakatta­va."
Pörhiilä mörähti jotakin, joka
mursujen maassa saattoi:merkitä
' • paljon kiitoksia," mutta joka
ei hänen ilmettään muuttanut hi-tuistakaan."
Amerikan sanomalehdet suoma­laisista
urheilijoista.
Taistelu Suomen itsenäi­syydestä.
"Suomen kansa on tämän su­kupolven
aikana saavuttanut tä­män
asteen. Se seisoo nyt kansal-lisesti
ja valtiollisesti itsenäise­nä,
täysivaltaisena, suvereenina
muiden kansojen rinnalla", sa­noo
valtioneuvos Danielson-Kal-mari.
"On sanomattoman ylen­tävä
näky seurata historian leh­dillä
halki vuosisatojen kehitystä
tuosta pienestä suomalaisen yh­teiskunnan
ja valtion alkeista sii­hen
hetkeen asti, jolloin tämä
kansa tuntien itsensä eri kansak­si,
eri valtioksi, julisti olevansa
kansallisesti ja valtiollisesti täy­sivaltainen.
Kuinka paljon tuol­la
uraila onkaan suurta ja tär-
'keätä! Totta on, ensin menetet­tiin
itsenäisyys, tuo luonnonkan^
san itsenäisyys. Nuo suomalaiset
asutukset tässä maassa olivat l i i ­an
heikot voidaksensa puolustau­tua
länttä ja itää vastaan; Yh­teistunto
oli heillä liian heikko.
Taisteluun vieraita vastaan yhtyi
taistelu omassa keskuudessa. Sil­loin
vastarinta pidemmälle kehit­tyneitä
kansoja vastaan oli mur­tuva.
Ja kävi niin onnettoinasti,
että osa joutui lännen yhteyteen,
osa jäi idän valtoihin. Mutta on­nena
'onnettomuudessa oli. kuitpn-r;
k i l i i se> liettä isuttrempi »osa v joutui
kehittymään- < lännen yhteyteen;
Amerikan sanomalehdet kirjot­tavat
nykyään 'harva se päivä
Suomen urlieiluoloista ja suoinar
laisista urheilijoista. Seuraavas­sa
eräs hupaisa palanen Philadel­phian
suurimman lehden '* Tiie
Philadelphia Tnquirev'' . urlieilu-
• palstoilta :
"Neljä vuotta sitten pidettiin
'olympialaiset kisat Antverpenis^
sä, Belgian, sodan traagillisten
surujen maan päiikaupungissa.
.Sivistyneen maailman kaikilta
kolkilta saapui urheilijoita otte­lemaan
maansa ja kansansa puo­lesta.
Mutta kaikkein draamal-lisimman
piirteen antoi näille ki­soille,
jotka kestivät kuukausia,
epäilemättä eräs suomalainen ta­lonpoika,
joka voitti kuidantyön-nin
ja teki sillä alalla tyhjäksi
kaikkien idiistä länteen ja poh­joisesta
etelään olevien maiden
voitonhaaveet; Pörhölän nimeen
Jiittyy muudan niiytelmällinen
kohtaus näiden kisojen ajoilta^
'joka Pennsylvanian treenarin
Lawson Robertsonin saa täyttä
kurkkua hohottamaan, joka ker­ta
kun tapaus tulee hänen mie­heensä.
l i Amerika oli varma kuulantyön-nistä
ja piti sitä alana, jolla
*'järikkien maa'• tulisi varmasti
loistamaan. Columbialla oli tä>
lä alalla tuleen pantavana: oma
poika,, Pat MacDonald, kookas
newyorkilainen vonkale ja i Mar­tin
Sheridanin arvokas seuraaja.
Pat nakkasi kuulaa jäntevistä
kouristaan harjoituksissa 46 jal­kaa
ja hän, samaten kuin muut,
tunsi, että kultamitali oli var­masti
hänen kourissaan..
; No^ Pörhöläpä ei tuntenut temp­pua,
millä tavalla nakata kuulaa
oikein pitkälle. Hänet oli iiitet-tyi
Suomen olympialaisjoukku-eeseen
jäntevyytensä ja i*a'an
voimansa johdosta. Kun sitten
kilpailun piti alkaa, jäi MacDo­nald
lyhyiksi leikatuissa liousuis-saan
hänen kanssaan ja kaikki
muut kilpailua varten sopivasti
laadituissa pukimissaan silmät
pyöreinä tuijottamaan, Taijkas-tjiksen
esineenä oli jykevä 'suo­malainen,
puettuna väljään i itak-kiin
ja nahkaliiviin, joka oli ve^
detty . alas silmille. Ollen kiiusL
jalkaai pitkä • ja niin leveä,] ötta;
tuskin mahtui ovesta jkulkeiHiÄa^
muistutti Pbrhöläi fsuurta eläintä;
Pörhölä parka, jota vielä näin
vuosien jälkeen pidellään pa­hoin!
Asia ei kuitenkaan koh­distu
yksistään Pörliiilään, päin­vastoin
ovat viimeaikoina ilmes­tymään
ruvenneisiin edellisen­kaltaisiin
kyhäyksiin täkäläisis­sä
lehdissä antaneet aihetta etu­päässä
Ritolan tääUii lähti) sekä
suomalaisten luisteli jäin voitot
Chamonixisssa. Tiiman yhteydes^
sä sopinee muuten mainita meikä­läisille
uhreilunystäville, minkä­lainen
on amerikalaisen lehden
urheiluosasto. Luonnollisesti on
siinä eur^i sijalla nyrkkeily, base-ballo,
sitten seuraavat kaikki
moninaiset hienostourheilut.Mut-.
ta meikäläisen silmillä asioita
katsoessa taytyy sanoa, että kai­kesta
tuosta päättäen ei ameri-kalaisella
ole ollenkaan puhtai­ta,
terveitä urheilu-intressejä.
Asia on todella niin; siitä huo­mautti
Ritola jo muutama viikko
sitten tä.ssä lehdessä näkyneessä
haastattelussaan. Kaikki on
muutettava rahaksi, yksinpä ur­heilukin,
tässä rahan maassa.
Silloin myös ymmärtää, miksi ei
täkäläisen päivälehden palstoilla
löydykään . muuta kuin ' • urhei­lu
n o t e e ra u k s i a " j a s u urten " u r-lieilumie.
sten" haastatteluja. Jäl­kimäiset,
herrat ovat tavallisim­min
joitakin entisiä nyrkkeili­jöitä
tai pesäpalloilijoita, golf­pelaajia,
jotka lausuvat arvelun­sa
lähiaikojen pelikaudesta.
Ulkomaiden urheilusaavutuk­sille
ei tiikäläinen lehti — eikä
yleisö — pane mitään arvoa.
Niistii ei koskaan näe mitään tie-"
toja ,esim. • voin mainita, että he­ti
ensimäistefi tappioiden jäl­keen
Clymonixissa' kuoli ameri-kalaisten
intressi koko kilpailui­hin.
Lehtien kirjeenvaihtajiltaan
saamat tiedot asiasta täällä PhiT
ladephiassa olivat aivan kurjat
ensimäiset luotettavat tiedot
sain kilpailujen kulusta Suomen
lehtiä lukiessani pari kolme viik­koa
jälkeenpäin.
Lopuksi pieni kertomus. Alle­kirjoittanut
kysyi eräältä urhei­luun
innostuneelta entiseltä nyrk
keilijältä täällä, että mistä joh­tuu
se että Suomen 31/2 mljoo-nan
kansa "kykenee urheilusaa­vutuksissa
kilpailemaan Ameri­kan
105:n miljoonan kanssa?
v ffEtkö tiedä mistä se johtuu?
Siitä, että me amerika laiset har­joitamme
itseämme liikaa, har­joitamme
paljon useampia lajeja
urheilua kuin te siellä Suomes­sa."
*'Esim. mitä?"
"Keihäänheittoa.'* '
• • • '
"Nyrkkeilyä."
"Niin."
"Painia."
Ennenkuin onnistuin hänelle
selittämään, missä maassa todeL j
la osataan painia, loppui kärsi­vällisyyteni.
Mutta katsoen hä­nen^
entiseen ammattiinsa en'voi-
»ut lopettaa keskustelua' paiuil-päinillaii*-
Hi S. -
enää liene tuntematonta se, mik­si
näitä julilia vietetäiin.Me,
teidän lapsenne — ja hyvin mo­nen
vanhemman äidin lapsenlap­set
— olemme vihdoinkin huo­manneet,
miten suuren työn te o-lettc
tehneet kansojen ja kansa­kuntien
kasvatuksessa. Vasta
nyt olemme huomanneet; -kenen
ansiota se on, että olemme ole­massa
ja saamme omistaa ter­veen
ruumiin, terveet, työteliäät
kädet j a taidon tehdä kukin koh-das
ta m m e j o t a lv i n h y (> dy 11 i st ä
työtä. .Monta huolta ja harmia!
olemme teille tuottaneet. Tuskin
olette viime i si n ii t a 1 o n asu Is k a ist a
illalla painaneet päänne tyynyl-
1 e, u s ei n k' i n h v' v i n - u 111") un e i n a;
niin olemme n^c pienokaisina al­kaneet
syystä ; tai toisesta , itkeä.
Kuka on silloin noussut. meitii
auttamaan? Se olel oUnt juui-i.
sinii, äiti. Tyynesti ja tyytyviii-se^
ti olet noussut yljis vuoteesta
ja ruvennut. meitä hoitamaan ja
hyssyttelemään, vaikka oma pää­si
on ollut kenties monasti hy­vinkin
raskas ja väsynyt, ehkä­pä
kipeäkin. Usein olemme val-
; voi t a n e e 1 s i nu a yiik a u d et, ja: i)ii i -
V i 11 ä. o n s i n u 11 a o 11 n t . h u o It a per­heestäsi
ja jokapäiviiisestä toi­meentulostasi,
ettei nukkumises­ta
ole ollut puhettakaan.. Sinä.
olet'jaksanut olla liikkeellä aa­musta
. ensimmäisenä ja illalla
viinieisenii. siistii olet saanut
voimaa kaikkeen tähän r Rakka­us
sinulle sitä on antanut, se: voi­makas
rakkau.s,, jota runoilija sa­noo:
" E i mitiiän vaadi, vaan
kaikki antaa."
. Sinä äiti olet jaksanut toivoa
silloinkin, kun kaikki inrmt ovat
toivonsa menettäneet. . Sinii. olet
toivonut juoposta ja muuten
hurjapäisestä pojastasi miestä
vielil sittenkin, kun hän itse on
kadottanut toivonsa parantumi­sesta.
Sinä ole toivonut tyttä­restäsi
hyvää, vaikka hän on
langennut: toivottomuuteen asti
pahuuden liejuun. Rakkautesi
Myös myömme pankki-oaoituk
sia (shekkejä) markoissa ylll^
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa v^
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa luna.* V
taan siellä voimassa-olevan doV.>
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksiUe
postin kautta on 15c. summill*»
alie; $20.00; sitä suuremmilta sur*
miltä mitään kuluja ei peritäu
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kaikilta summilta.
OB
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
psoittakaa lähetyksenne va»
taanottajan ja lähettäjän osoii
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
HANGOCK MICH
^Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeassäm-me.
ei väsy, ei pyydä suuria palkin­toja,:
ei- lopu,, ei vähene.
Ilman reipasta suomalaista äi­tiä
ei meillä olisi ollut Lönnrotia,
Ruiiebergiä, Snellmania tai mi­talin
.muutakaan suurmicstä.'
Vaikka te kaikki ette olekaan
suurmiesten äitejä, niin kuiten­kin
teillä kullakin on jotakin ol­lut
jannettavaa tälle rakkaalle
syntymämaalle.
/Viijo.sta on meidän kiittämi­nen
ieitä, äidit.:- Paljon olette te
tehneet, enemmän ehkä monikin
oi i s i tahtonut tehdä, j osk in mo.-
iii olisi voinut tehdä enemmän­kin
kuin on tehnyt. Jokainen on
koettanut kohdastaan ansaita
Herralta saamillaan leivisköillä
kaksinkerroin, siksipä monille
äideille kuuluu lupaus: "Hyvin,
sinä uskollinen palvelija! Vä-liiiissä
olit uskollinen ;minä pa­nen;
sinut paljon vartijaksi. Me­ne
Herrasi iloon I"
Teillä on vielä monella aikaa
e h k ii u s e i t a v u o s i ky m men iä vai-
8
m
mm
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
1
m
•msm
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KU.RSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN m&S^hiL CANADAN DOLLAE!S!^A.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, joa
kö^pni^lähetystä ei erikoisesti vaadita; Sähköt
maksu on $3.00 seuraayassa lueteltujen, lähetysku­lujen
lisäksi, Läheiirs^ut rahalähet^l^ille ön
40c summiUe $4Q.OO asti, 60c summilla ..|50.00 afti»
75c. Biimmilie.SX.OO.OO asti. Jokaliselta seiir^ivälta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tor-kasti
I '\[. . '"^ "S^'13
X l i [f;
01
, .PORT. ARTHUR, ONT. ,u,f^M.mm^. .fMMI:): •
m
w.
i
IA
M
fr-
•Sr
i
i
S'
M
I
4
^ ^ ^ ^ I
«
tI
€ mr V I
S"' V
>
•k