Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 14, 1936

              1,-
i
Sivu 4 LAUANTAINA MARRASKUUN 14 PÄIVÄNÄ
Synkk a
KIRJ. IK lVIRTA
ON saapunut synkkä marraskuu,
sen sinitaivaskin harmaantmi.
, Sun päiväs' harmaat lyhenee,
kolkot yösi pitkiksi pitenee.
. Nyt maassa kesän lehdet huokaa
kun tuuli niille niin kolkosti soittaa.
Kohta jääkanncn jännin heität
ja lumivaipalla maan peität.
Annotta luonnon vangitset,
jäisillä kahleilla kahlitset.
Kmilctko ärtyisän pohjatuulen,
luontoemo, se ilkkuvl kylmästi sulle!
, SuUc voitoistaan ilkkuilee:
kohta joudut sä talven vallan olle!
Ei aurinkokaan voi nyt mua voittaa,
vaikka kaikkensa koittaa.'
(Kilpakirjoitus)
^ F O K O päivän oli satanut märkää ottavaisena katseensa toveriinsa. ' ' Ne
^lumiräntää kylmän luodetuulen voivat petkuttaa ja riistää meiltä
puhaltaessa. Kurjasta ilmasta huoli- työmme tulokset niin kauan kuin me
matta näemme kaksi miestä astele- olemme yksilöinä. Meidän tulee jär-massa
metsätietä myöten. Kiirehti- jestyä tiiviisti unioon ja sen kautta
nen vala
KIRJ, ESTER
IJÄTJ muistan sen keväisen illan
oli rintani onnea ttdvillaah,
ne laulavat linnut, joen ja'sillan;
luulin, ijäti omas' mä olla saan. '
Jjäti muistan sen rastaan laulun
ja kyyhkysen kujerruksen.
Vavisten silloin mä valvoin
edessä onneni uksen.
en. vaikkakin väsynein askelin he
yrittävät kiirehtiä rautatien varteen
ennen pimeän tuloa. Kävellen väsy­neesti,
pää alaspäin painuneena, suo­jatakseen
kasvojaan lumirännälta,
kantavat he selkäreppuja, joissa on
. kummankin maallinen omaisuus. K o ­ko
päivän he olivat kulkeneet tällai­sessa
ilmassa ja märkä räntä oh kas­tellut
heidän vaatteensa läpimäräksi.
Ajatuksiinsa vaipuneina, ääneti, as­telivat
he rosoista tietäj joskin ajoit­tain
katkonaisesti vaihtoivat muuta­mia
sanoja. Aamusta lähtien he oli­vat
olleet matkalla, väliin levähtäen,,
tupakan tehdäkseen.
He olivat tulossa eräältä metsä-kämpältä,
jolla olivat olleet jonkin
aikaa työssä. Jappari oli antanut
heille lopputilin. Tihä he eivät k u i ­tenkaan
saaneet — jappari sanoi hei­dän
olevan vielä "hoolissa''. Todelli-simdessa
heidät erotettiin kämpältä
sen takia, että he olivat uskaltaneet
vähän äänekkäämmin puhua kämpän
kurjista oloista toisille miehille.
Rupesi jo hämärtämään. Ilma a l -
yhtenäisinä taistella. \'ain siten voim­me
saada parannuksia oloihimme ja
estää suoranaisen työmme rosvouk-sen.
Tälläkin kämpällä oli järjesty­misen
puute. Jappari on saanut mie­het
pelon valtaan. Eihän kukaan Pois le?isit kuin perho keväisen päivän t
miehistä uskaltanut nostaa ääntään veit valasi kalliin sä viemiessäs\
Valasi kalleimman vannoit midle
mun ijäti yksin vain olla voit.
En tiennyt ett\ petos on tutina suli
sinä hetkeks' vain viutle onnea toii
meidän puolestamme, vaikka osoitim­me,
kuinka julkean työn rosvouksen
kohteeksi jouduimme
Hetkisen äänettömyyden jälkeen
sanoi Toivo toverilleen, tämän istues­sa
alakuloisena.
"Älä anna surun ja mielipahan lan­nistaa
itseäsi!"
" K u n voisinkin olla niinkuin sinä.
Mutta tiedäthän, että minulla on per­he
Suomessa. Perheeni tulee usein
mieleeni, kun en voi lähettää sille ra­haa.
Mitähän mahtaa vaimoni aja­tella,
kun on jo kulunut kaksi vuot­ta
siitä, kun olen viimeksi lähettänyt
hänelle rahaa? En ole kehdannut
kirjoittaakaan, kun ei ole ollut lähet­tää
rahaa. Ollessani kämpällä, ajat­telin
saavani vähän kokoon, että voi­sin
lähettää kotiin, mutta . . . "
Samassa kuului junan kimakka v i -
li l^öiioloi
1% ei saa-
^ hänen
iseliensä. raii
peli vain.
I3ttömänä p
talouskalu ia
ii lasta.
Usein'sattu:
jalassa j o l l o i i
I perheen I
jsjeli s ä ä s t yä
I t a v a l l i s ta
til sentään j(
II kanssa.
Katri t i e s i,
ä J I i i n a n l uo
iffijdista s i i tä
E N G L A N N I N rikkain mies SiÄ^*'^"^''^^^
John Ellerman, joka kuoli 71-vuo'il^ ^'2''"^" "
tiaana heinäkuussa 1933, jätd jäll^i^' "^""^^
keensä 36,684,994 punnan (yli §180,-^: piP""?'"^^
Se simdle olikin hetken häivä,
ininut ijaksi jätti se kaipaamaan.
e*
000,000) omaisuuden. Tämä jättiK ^ lalijöja suu
iäismäinen rahamäärä ei vastaa kuiJ '
tenkaan kuin mahdollisesti puolta ko *
koi myöskin selvetä ja käydä kyl­memmäksi.
Kohta saapuivat tove- hellys mutkan takaa, toverusten pon- ijnpesän arvo on enemmän kuin kak-ko
kuolinpesän arvosta, sillä siihe]f.;•
eivät sisälly EUermanin ulkomaise - l
varat, joita ei vielä ole saatu täydelli
sesti arvioiduiksi. Sen verran kuiten
kin tiedetään, että ne nousevat aina­k
i n yhtä suureen summaan kuin yllä
manitut "kotimaiset" varat.
EUermanin kuoleman jälkeen kuo-
ER U U X A T T U J E X miesten työn-puute
o n nykyisin hyvin tuntuva,
hionet kuninkaat ja keisarit ovat saa­neet
liittää arvonimensä eteen sanan
ex—entinen. Siitä huolimatta mak­saa
kyllä,vaivan olla entinenkin kei­sari
tai kuningas, sillä vaikka he jou­tuvatkin
työttömiksi, ei heidän tar­vitse
turvautua leipälinjoihih, koska
. he ovat pitäneet huolta "työssä" ol­lessaan
siitä, että ovat "säästäneet
"vanhojen päivien varalta''.
Mainitaksemme muutamien hallit-sijain
saamia palkkoja, ottakaamme
ensin Englannin kuningas. Hänen
palkkansa on yli 90 miljoonaa suo­menmarkkaa
eli y l i 2 miljoonaa ca-nadalaista
dollaria vuodessa. Lisäksi
' parlamentin päätöksen mukaan, jos
hän menee naimisiin ja saa pojan, ko­rotetaan
hänen palkkaansa noin 625,-
• 000 dollarilla vuodessa.
iVIutta on kuitenkin vielä olemassa
• ruhtinas, joka "ansaitsee" enemmän
• kuin Englannin kuningas. Tämä her­rasmies
o h intialainen ruhtinas Aga
Khan, joka muiden virkojensa lisäksi
on Afrikassa ja Aasiassa elävien 80
- miljoonan ismailimuhamettilaisen hen
gellinen päämies. Kuinka rikas Aga
K l i a n on, sitä tuskin tietää kukaan,
mutta kultaa, kalleuksia j a käteistä
: rahaa on hänen aarrekammioihinsa
virrannut yhtä mittaa y l i 50 vuotta.
Hänen varsinaiset A^iositulonsa nou-
; sevat n o i n 5.5 miljoonaan dollariin.
Y k s i hänen kiinteitä tulolähteitään o ii
jokavuotinen kultalahja — hänen
. oma painonsa kultaa — jonka korkea-j
arvoiset muhamettilaiset hänelle sään­nöllisesti
tuovat. Lieneekö se kullan-himon,
tai minkä takia, että Aga
Khanin paino viime vuonna oli l i -
siiäntynyt kahdeksalla kilolla, mikä
merkitsi huomattavaa lisää hänen
vuotuiseen lahjaansa.
Aga Khania rikkaampi on kuiten- '.
kin Japanin keiSiiri Hirohito. M u o ­dollisesti
hän omistaa koko "nouse­van
auringon'' maan. Hänen varsi­nainen
palkkansii on vuodessa " v a i n"
noin 1.5 miljoonaa dollaria, mutta
hän Siui monin kerroin tämän verran
suurtiloistaan. Lisäksi hän omistaa ~~ ~ ~'. ~~ ~—~
suuret määrät pankkiosakkeita, etelä- maassa kuin siirtomaissakin.
Mandshurian rautatien, lukuisten Europan nuorimmalla hallitsijalla,
suurliikkeitten, kuten esimerkiksi suu- 13-\^iotiaalla Jugoslavian Peterillä on
ren Tokion Imperial Hotellin ösak- yli'600,000 dollarin vuositulot. Ita- kunnan ensimäinen lähetti Ylidysval- le - siUä vapaus on tuntematoi^
keitä. Hänen omaisuutensa lian mmell^kuningas Victor Emma- töihin, joka samalla liikkuu lasistien fesistein däfe^ Se olisi vi'^
nom 62:> miljoonaksi dollariksi. ; nuel saa palkkaa "työstään" noin^l,- edustaiana. kävi n..u.,.r^. i,:^ ^o^nbr. t J I v i n e n teko
Hollannin kuningattaren vuositulot 250,000 vuodessa. Belgian kuningas
nousevat yli 6 miljoonan dollarin, Leopold saa noin 500,000 dollaria
"Työstään" hän s:ia palkkaa noin 1 vuodessa, samoin Ruotsin kuningas
Kustaa V . Tanskan kuningas Kristian
saa 250,000 dollaria. Norjan Haakon
saa "väiii'* 187^500 dollarin vuosi­palkan.
lyövät loukkua".
"Minä teen nuotion", sanoi Toivo,
"että saamme edes vähän, lämmitellä
junaa odottaessamme. Tuolla nä­kyy
olevan vanha kannu, ehkä toisil­ta
kulkevilta jäänyt, keitämme vaik­ka
vettä. Virkistää sekin vähän, kun
saamme jotain lämmintä sisuksiim-me."
Kohta heillä räiskyikin nuotio iloi­sesti,
Toivon heitellessä tuleen kuu­senoksia.
"Vieläkin harmittaa", alkoi van-sinkertaistiinut.
Elokuussa 1933
summa korotettiin jo samana vuoiinr-
26 miljoonaksi. Suunnilleen puoleC-omaisuudesta
lankeaa hallituksell
perintöverona ja 14,6 milj. puntaa on
jo suoritettukin. Arvioinnin koroi'
tuksen johdosta finanssiministeri
mahdollisesti laskee valtion saatava
vielä olevan 6 miljoonaa puntaa. J(
elinaikanaan lasketaan Ellermanni:
maksaneen noin 20 miljoonaa pun
taa tuloveroa.
uEllerman aloitti uransa tilintarkas
le tilaisuuden ryhtyä suuriin finans
sikeinotteluihin. Kaikki keinotteluj
ja yril^kset onnistuivat. Pääasiassa
hän harrästi^ laivänvarustusliikettä j |
hänen eri yhtiönsä omistivat enemj
män kuin 160 höyrylaivaa. Lontoosj
sa hän omisti valtavia kiinteimistöjäj
kuten useita sanomalebt4ä.--pu^l^i'J
naan panimoja ja joukon teollisuus
laitoksia.
Ennen kuolemaansa hän ryht}']
S i a i n i i n om;
läirilla ei o li
| t y i k ä y t t ä ii
i n lapset. J
ä k o o n , o l i k
jlEitava n a a p u r :
S u u t a r i - T a a v
Jokelin a l l a ".
Ifl luonne, e il
fea hi!rja;-)ä
i l hautoi Ta
rukset rautatien varteen, ruveten nahtaessa pystyyn. I k o s e l l e , k un
odottamaan "freittiä", sillä rahatto- "Mahtaako tuo edes Pysähtyä?" arvioitiin 17,25 milj. punnaksi, mutt^* ' p l e m ä s s ä . n
mana täytyi turvautua vapaakyydillä kysyy vanhempi,
matkustamaan. Nälkäkin alkoi jo "Ei näytä pysähtyvän! "huutaa T o i -
ahdistaa> sillä he eivät olleet syöneet vo, j o ka juoksee jo junaa vastaan. On
koko päivänä. Käytyään aamulla koetettava onneaan, jos saa ripoihin
ennen kämpältä lähtöään kokilta pyy- kiinni, sillä tänne metsään ei aina-tämässä
evästä, oli jappari kieltänyt kaan voi jäädä,
jyrkästi kokin sitä antamasta. Oli Huimaa vauhtia porhaltaa juna.
kiroillen ja nyrkkiään heristellen käs- Ensin hyppää Toivo ja onnistuu. Hän
kenyt heidän suoriutua matkaan mi- pitää rivoista kiinni, katsellen kuinka
tä pikemmin. toverinsa, joka myöskin juuri h3rppää,
"S . . .na", pääsee vanhemman mie- onnistuu. Toverinsa saa kyllä kiinni,
hen huulilta. "Nälkä rupeaa ahdis- mutta huonosti ja ilmanpaine lyö hä-tamaan
ja vilukin tulee tässä kylmäs- net seinää vasten pitkin pituuttaan, tajana, kunnes sukulaisiltaan perimän
sä, märkänä, niin että hampaat ihan Yhdellä kädellä roikkuen hän koettaa 20,000 punnan perintö antoi hänel
pitää kiinni, jalkojen yrittäessä ha­paroida
rappusia. Mutta pian her­paantuu
väsynyt käsi ja hän putoaa.
Vaunut kulkevat hänen y l i t s e e n , ..
Uhkarohkeasti hyppää Toivo alas
katsomaan toveriaan, joka murskaan­tuneena,
hengettömänä lepää rauta­tiellä.
Siinä on hän, jossa äsken vielä
oh elämä, hän, joka muisteh Vai­moaan
ja lapsiaan. Hänen omaisensa
tuskin koskaan saavat tietää, että
hän, puoliso ja isä on ruhjoutunut j u - laajdhin t^menpiteisiin, ettei häne
nan alla, yrittäessään ottaa vapaa- valtava omaisuutensa olisi
hempi, "kun se japparin ketale keh- kyytiä rahattomana.
tasikin sanoa, että olemme vielä hä­nelle
velkaa, vaikka minun omien
laskujeni mukaan olisi pitänyt olla
vähän tulevaakii?^. Kuinka kauan-me
jätkät annamme itseämme pet­kuttaa?"
''•tl^
" N i i n " , sanoi Toivo, luoden osaa-
"Tällainenko on jätkän kohtalo?"
ajatteli Toivo, katsellessaan toverinsa
murskaantunutta ruumista. Vaisto­maisesti
puristautuvat hänen käten­sä
nvrkkiin . . .
Fasismin lähetti ja
vapaudenkello
Kardinaali Pacelli, paavin valta-suuren
perintöveron alaiseksi. Häi
sijoitti useita miljoonia puntia s
että he voidaan helposti muuttaa ra|
haksi. Tämä suunnaton omaisui
jaetaan hänen poikansa ja tyttä
sä kesken.
Englannin rikkain inies, joka oj
kuollut ennen häntä oli* Sir Dava(|
Yule. Hän kuoli v. 1925, jättae
jälkeensä 25 miljoonan punnan oi
suuden. \ _
l o t a o
p3 oli k u t e n o l i
^lylän n i y l l ä r i
priitset, a i i l o a s
% lM[yrx
v e s i p i i t u i . i s .
53 vesi r a i t a ,
elia v i r t a s i ;
matka 1! p ää
ien ja j ä h t yi
k i i l k i v a i . s i i t i
t ä y t y i a i i i ac
i v a i k k a o ! i ki
i ä ä : i o hu
Hiä.. j a l k a p ol
;onen e h k a
n i i i u . £:l!a ^
S u u t a r i - i a a '
^ l i K s e e ] ! . k un
Itänen l y ö j . )^
% Sinne ky
•2"'a l u u n - :a
s i l l ä ^
a a l l e e n " , e ik
Sieltä k u u l u i
Taavetti ei u sk
o«aa s e l v ä ä ^ el
•f» n a u r a t t i.
miljoonan dollaria vuodessa. Suuri
osa hiilien suunnattomasta omaisuu­destaan
on kiinnitettynä teollisuus-
, ^yrityksiin, kiinteimistöihin niin emä-edustajana,
kävi muutama päivä sit- kin parempi demokratiivinen
ten katsomassa kuuluisaa Yhdysval- sistien taholta Amerikassa kum oj
tain vapaudenkelloa Independence kirjojen polttaminen Berlinissä, sil
haalilla, Philadephiassa. juuri vapaudenkeUo on edusta^
Pacelli lienee ajatellut että fasis- symbooli demokraattisesta tasa\^li2
min valtaantullessa Yhdysvalloissa ta joka voitettiin.vallankuraoussoc
sopii v-aikka ensi töiksi haudata sym- sa Englannin sortovaltaa vastaan f*
boolimaisesti vapaudenkello maan ai- ideksannellatoista vuosisadalla.
» p a r i \-iikk'
'Mikkonen \'iip
«ivytäväksi.
2^ S i k a a asett
oli niijä a
'^"ostoksille"
, Olipa luv;
p^i\'äellekin.
M^^^ihuivin,.
^°=S3. Pikku
inkaan, jost
pan jouluksi.
• että olisi ki
;5|Ilä hänellä
]?aiti oli o m m i
ihioista. isj
^'^Uomat ej
l^^n lapsille,
Lapset "
^teillä lähti i«
^ t odottivat
:^^sä nousin
^kunasta,