Vapaus, April 24, 1924

              y A P A U S
C t M d a n BUomaUisen työväestön äänenkanatuja. flme»-
^ S o d b u r y s s a , Ont.. joka tiistai, torstai ja laoantau
ONNI SAAKI ^S. G . N E IL
Vastaava Toimitasapulamen
VallankumoukseDinen ryhti
«Kun nuorukaiselle — hetkenä, jota hän ei kos­kaan
unohda — selvenee, mitä pn isänmaa, sen histo­r
i a , sen kärsimykset ja sen suuruus, silloin tapahtuu
hänessä jotain pyhää. Hän synt>y uuteen eläi^ään.i
Näin kirjottaa C. Vagner, teoksessaan «Miehudllisuus».
Ja minä tahtoisin omaksua, sovittaa jokaiseen v a l -
lankumoidcs^n eteen lArautuvan, sen edestä taistelevaan
tuoj» saman lauseen näin kuuluvana: K u n ihmiselle
hetkenä, jota hän ei koskaan unohta — selvenee työ­väenluokan
suuri taistelu ihmisyyden j a vapauden j j uo
{lesta,''sen iiistoria, sen kärsiirtykset, annetut uhrit ja
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kkrl^gen suuruus, niin silloin herää hän uuteen elämään,
V A P A U S
( L i b e r t y ) ^ „ u
The only orjran of Finnish VVorkers m Canada. Pub.
UBhed in Sadbury. Ont. every Tuesday. Tharsday and
Baturday. _
AdvertiiiDg rates 40c per col. in^h. Minimum char«e
for single insertion 75c. Discouat on standing advertise-menu
Xne Vapaus is the best advertisine medmm amonj; •
the Fiiiniih ?tiOple in Canada. —
T I L A U S H I N N A T :
11.50 j a yksi kk. 75c, ,. „v •
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yisi vk. Jo.oO, puoli VK,
13.00 j a kolme kk.$1.75. --
Tilauksia, joita ci seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asianiiesien joilla on takaukset.
VatiauJen konttori j a toimitus on: Liberty Building
Lorne St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Oni. •
llmotushint£ kerrar julaistuiijta ilmotuksista 40c
oalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
»lennus. ICuoioiImotuk?et $2.00 kerta ja 50c lisaä jokai-
»elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50e kerta,
11.00 kolme kertaa. Aviocroilmotukset $2,00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H a -
mtaantieto- ja osoteilraotukset 50c kerta. $1.90 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raba seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotuk.=et pitää olla kont-toriy.
sa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 3.
• .1 —~~ '. ^ '
Jos ette milloin tahansa «aa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, jcirjottakaa uudelleen liikkeenboitajan per-
•oonallisella nimellä. . , ,
1 .T. V. KANNA.9T0. T.iikkepnboitaia,
R.etnstered at the Post Office Department, Ottawa.
^^^^^^
Vappu, touki^ihin 1 päivä. Kevään, alkavan elä­män
päivä. Mutia ennen karkkea kansainvälisen pro-leterijjafin
luoVikairhla.
Miksi luoklkajuhla? Miksei v^in kevään päivä jol-lai?
ena porvaristo sitä juhlii?
' Katso ympärillesi, kysyjä. Näetkö ryysyiset lau­mat,
työsfa kumaraiset hartiat, näetkö taakan kannosta
vääristyneet vartalot, nälästä kuihtuneet kasvot. Katso,
ja sinä näet köyhälistön.
Mutta katso, kysyjä, toisellekin puolelle! Sinä näet
srlkissäia sametissa ja kuillassa prameilevia vallasnai-
Bia, joiden ;Valkoiset kädet eivät koskaan ole töhneel
tvö»ä, sfna näet lai-skuudestaan lihonneita, itsekylläisiä
niiehjä, joiden selkä ei kosOcaaiv ole taakan alla köy-ristynyt.
Ja kuitenkin on heillä kaikki: pääoma, valt^
varfkilat ja aseelliset kaartit. He voivat viettää ke­vään
jMna. Heillä voi olla kevät.
• • , •
Köyhälistön kevät ei ole vielä tullut. Mutta joka
tuosi vapunpäivänä kokoontuu köy^iäliatö valtaisin
joukoin lucAikajuhlaansa. Juhla on pyhitetty proleta
naatin kansainväliselle/vapaustaistelulle. Siitä lähtier
kuin vapunpäivää alettiin viettää työväen kansainväli
8cnä juMapäivänä, on sen turniualäuseena ollut: kaik-
Itien maitten työläiset, yiilykäa, taisteluun riistäjiä vas­taan.
Me enraie'ole kuitenkatui kokoontuneet vapun­päivänä
juhlimaan. Se aika ei ole vielä tullut. Me
olemtne koikoontuneet järjestämään ' taistelurivejämme
ja heittämään! porvaristolle vaatimuksemme. TyÖläi
sen vappu onikin fiiis taistelun päivä.
Se aloitettiin vaalimalla yleistä yhtäläistä äänioi­keutta
ja ^ tunnin .työpäivää. Mutta porvariston ja
työväen suhteiden ;iruosi vuodelta kiristyessä on tyÖ-
'väen vapunvietto saanut yhä laajemman meiikityksen.
Työväestön kansainvälinen yJrteys on käynyt yhä
välttämättömämmäksi. Porvaristo kokoaa kaikkialla
Voimiansa MÄaisevaa taistelua varten. Sen toiminta
pn kansainvälistä. Katsokaa fascismia, joka rehoittaa
j<!kaisessa;V hallitsemassa maassa! Katko­kaa
työväenluokan taloudellista eortamista, joJca kaik­kialla,
järjestelmällisesti j r l l y y ! . Kansainvälisesti jär­jestynyttä
pofrvaristoa-vastaan voi työväki menestyksel'
lä taistella vain sillpin, kun se itse on järjestynyt kan­sainvälisesti.
^
Porvaristo lietsoo sotaa. Uuden sodan vaara väijyy
kaikkialla. Kapitalisdisten valtioiden imperialistiset
pyrkimykset uhkaavat heittää työtätekevät joukot ka-nuunain
eteen. Uuden sodan kauhut voi työväki vain
kansainvälisen yhteytensä avulla estää.
Luoackatietoincn työväki on tämän kaiken käsittä-n
> l . J a ^ e n vapunpäivän tunnuslauseisiin kuuluukin:
työväenluokan kansainvälinen yhteisrintama kapitalis­mia
ja imperialismia vastaan.
Porvaristolla on vielä valta, Mutta se horjuu. Ja
sen vuoksi täytyy sen tukea sitä sotilaallisin pakkokei­noin
ja työtätekevien vainoamisella. Multa siinä juuri
orkin sen heikko kchta.
. Aceellisten luokiaiärjeslöje-nsä ja muiden sen käy­tettävinä
olevien luokkalaitostensa avulla pyrfcii porva­risto
tukahduttamaan työväen luokkavoimien nousun.
, Tuhannet työläiset viruvat vankiloissa porvariston vai­non
uhreina. HellittäAiättömästi vaatii vappumielen-osoituksiin
kokoontunut työväki: Työväenluokka val­jaan
ja oikeuksiinsa.
Väppumielenosoituksissaan osoittaa sorrettu työvä­en
luöfcka. ettei sen vohnia mrkääa_mahti maailmassa
voi tuhota. Maahan kerran tallattunakin kohoa se-nu-delleen
entistä wiraakkaampana oikeuksiansa vaati­maan.
'
— Käsiteollisuus ei halunnut antaa tietä koneteol-slisuadelle
• sovinnolla. Smirteolfisuus sysäsi kisiteblli
r^:rdenfivriään. Kapitalistinen suurteollisuus ei halua
antaa': detä kommunismille suoritettuaan hist^riallisei^
rkehity?teh»8vänsä.' T^ on seurattava histo-
4aa esimerkkiä tien raivauksessa. •
vihkiytyy pyhän asian palvomi*een.
N i i n tahtoisin sanoa.
Ja silloin kun hänelle tämä selvenee, s i l l o i n selve­nee
hänelle myöskin oma yksilöllinen ihmisarvonsa, ja
s i l l o in on hänen tarmonsa syntyvä, hänen sisäinen nä­kemyksensä
tarkistuva.
Täten vain on synt\Tä se siveellinen tarmo, se lan­nistumaton
rohkeus, joka vain vallankumouksellisille
yksilöille ja'työ\'äenluokalle on ominaista j a johon
tarmoon "ön murtuva voimakkainkin taantumus. Täm­möisen
tarmon hankkimisessa me sorretun luokan yk­silöt
kilvoitelkaamme, sillä sitä vaatii ajankohtainen
elämä meiltä niin kovin runsaasti.
Me emme saa o l l a yksilöitä, jotka kieniurtelevat
saatujen iskujen tuotlami.9ta tuskista, vaan^ suurimpia-k
i n uhreja menetettäessä, on meillä oltava sisäinen tar­momme
uskomme tulevaan historialliseen tehtäväämme.
Voimakas se yksilö, -voimakkain se luokka, joka mene­tyksenkin
hetkinä, tappionkin masentamana voi harki­ten
katsoa tulevaisuuteen.
Työväenluokan, vallankumouksellinen filosofia oh
vielä kirjoittamaton suurimmalta osaltaan, mutta elet­tävänä
oleva elämä kirjoittaa sitä parastaikaa kyyne­leillä
ja verellä. Se on suunnattomien kärsimysten f i ­losofiaa,
se on horjumattoman usVn filosofiaa. San­gen
monet meistä' tietävät, miten muinaiset stoalaiset
voivat mennä hymyillen kuolemaan ja miten muinaiset
kristityt kuolivat, säveleet huulillansa. Se* oli sisäistä
sankarillisuutta. Se o l i kuuliaisuutta sille aatteelle,
siMe asialle, joka oli yksilön sisäisen olemuksen vallit-sia,
ja johon hän horjumattomasti uskoi. Me voimme
jokaisen maan vallankumbuksen historiassa, verellä
kirjoitetussa historiassa, nähdä lukemattomia esimerk­kejä
siitä sankarillisuudesta ja sisäisestä, hemkisestä
suuruudessa, jota vain'suuret aatteet niille uhrautuvis­sa'yksilöissä
synnyttävät.
Vain se^Uainen tarmoelämä, joka opettaa kuuliai­suuteen,
ei matelevaan, vaan vapaaseen kuuliaisuuteen,
vallankumouksen, ^ ihmiskunnan vapauttamisen hyväksi,
sellainen tarmoelämä, johon sisältyy^-usko asiansa oi­keuteen,
se o;l se sisäinen voima, joka antaa vangille
rohkeutta^ kärsimyksissään, joka saa uhmaavan hymyn
teloitettavan yallankämoull&ellisen..huuliJIe..kuoleman,
hetkellä. Se on tunne omasta sisäisestä suuruudesta.
Ihailkaamme sitä! Ihailkaamme, sitä, vaikka tiedäm­mekin,
että taantumus on iskevä meihin joka hetki
murhanhimoisfet kyntensä.
Mutta samalla nie tiedämme, ettei se voi vahingoit­taa
meidän sisäistä suuruuttamme vaan päinvastoin:^
me olemme elävä niissä teoissa joita me ihmi^unnalle
olimuie tehneet. Sellainen on todellista sankaruutta!
Silloin kun meillä on sisäinen usko asiamme oikeuteen,
kun me olenmie tietoiset päämäärästämme silloin saam­me
me taivaan l u j a n a henkisen innostuksen ja siten
meistä yksilöistä on muodostuva murtumaton vastusta­maton
kokonaisuus. Voima joka voi voittaa, jolle kuu­luu
tulevaisuus ja, joka on kykenevä kärsimään, uh-inaamaan
ja voittaniaan. v ' .
Karttakaamme pöyhkeilyä, sellainen kuuluu tuhoon
tuomitulle; porvaristolle.^ Mutta olkaamme suuret vä­hässä!
' Palvelkaamme heikompiamme! Siten kasva­tamme
itseämme ja saavutamme sisäisen eheyden ja
toverimme luottamuksen. Mutta tehkäämme se vaati-
Sodat ja
Taistelu j a väkivalta toista kan­saa
vastaan, ihmisten elämän Ja
omaisuuden hävitys, ilmenee anka-rimmassa
muodossaan sodassa. N i i ­den
aikana täytyy ihmisen muuttua
pedoksi, joka murhaa kanssaihmi­sensä,
ryöstää tai tuhoaa heidän
omaisuutensa. Tällainen raakuus
miltei on alapuolella eläinkunnan
menettelyn. Sillä kavalimmat, voi­makkaimmat
ja raaimmat pedot­kaan
eivät raatele emoansa j a ' l a ­jiansa,
vaan ovat valmiit viimeiseen
saakka niitä puolustamaan. Me i h ­miset
enmie näinollen ole edes peto­eläinten
tasalla! 3Iiten rohkenem­me
sanoa itseämme kulttuuri-ihmi­siksi?
Paitsi raakuutta, aiheutta­vat
sodat ihmiskunnalle suurimmat
kärsimykset sotauhreina j a arvojen
hävityksinä. Suurin osa kapitalis­tien
vallanalaisen maailman • asuk­kaista
on nykyään nääntymäisillään
sotien j a sotalaitosten aiheuttaman
velka- j a verotaakan alle. Näistä
syistä kansojen suuri enemmistö
tahtoisi ;— sen rohkenemme sanoa
— ainaisesti lakkauttaa sodat j a hä­vittää
sotalaitokset. Mutta ennen--,
kuin tuo ihmiskunnan korkea pää­määrä,
rauhanaate, on toteutetta­vissa,
täytyy yhteiskunnallisen ja
taloudellisen kehityksen muodostaa
sen toteutumisen edellytykset, jois­ta
yksi on se, että ihmisten enem­mistö
käsittää, mitkä ovat sotien^
syyt j a tietää miten ne voidaan
poistaa. Ellei syitä poisteta, eivät
myöskään seuraukset, sodat, lopu.
ryhtyneet kansojen itsenäisyyttä ja
maailman vapautta puolust^aan?
•— Mahdotonta! NäiHä tuhnuslau-seilla
peitettiin sodan todelliset syyt
ja tarkoitukset. Näin meneteltiin^
että saatiin kansat uhraamaan kaik­kensa,
vieläpä henkensäkin pääo­man
etujen alttarille, sodan ahnaal­le
moololdlle. Sodan todellinen syy
oli, ~ j a on edelleen — tuotanto­tavassa,
j a tarkoitus on kilpailevain
teollisuus- j a kauppavaltioiden ku­kistaminen
sekä niiden hallussa ole­vien
markkina-alueiden valloittama
nen.
Kauppaisodillä on ollut sekä kiel­teiset
että myönteisef tuloksensa.
Kielteisenä, tuloksena ovat sotauH-rit,
arvojen hävittäminen, suurten
armeijain ylläpitäminen j a valtiove­lat.
Myönteisenä tuloksena on siir­tomaissa
korkeamman tuotantota­van
toteuttaminen,\ joka muutti nä­mä
kansat luontoistaloudesta raha­talouteen.
Siirtomaiden valloituksesta nä­kevät
kansojen historian tutkijat
valloittajille yhtäläisen seurauksen
kuin tavaratuotannosta pääoman
vallalle j a tuotantotavalle. Siirto­maiden
valloittaminen on tosin Ir
sännyt riistomahdollisuuiksia, mutta
se on moiiinkortäistuttanut valtio­velan,
ja kasvattanut^ siirtomaista
voiman, joka tulee tuhoamaan kas­vattajansa,
valloittajavaltiot. .Näin­hän
on asiallisesti jo tapahtunutkin.
Europan suurvallat ovat jo Ameri-mr.
Wes6ii seik-
• kailur
yehäjän- bol&i
hevSdt ovat val­mistaneet
jotakin
hyvin, hyvin nau­rettavaa:
^äihä
uusvenäläi-
Sotien syynä nykyisellä kehitys^ kan taloudellisen herruuden alla.
asteella on pääasiassa tavaratuo­tanto,
joka on tuotantoa markkinoi­ta
eikä välttämätöntä kulutusta
varten. Nykyään ei valmisteta
tuotteita järjestelmällisesti sitä
määrää, jonka ihmisten tarpeet
edellyttäisivät vaan valmistetaan
niitä epämääräisesti, josta on seu­rauksena
.liikatuotanto, tuotteiden
patoutuma, joka aiheuttaa teolli-suuspulia
j a kauppasotia,. Täten
kätkee vallitseva tavaratuotanto i t ­seensä
alituisen taistelun syyn, jo­ka
aiheuttaa sekä teollisuuspulja
että aluevalloitussotia. Molemniat
ovat sotaa, joskin ne ilmenevät eri­laatuisina.
Edellisessä ratkaisee'
markkina-alueen, hallintaoikeuden
yhtymän kilpa'ilukyky ja yiimeksi-mainitussa
asevoima.;
maOPmasti.
Tyoläistoveritar-ja toveri! 'Pysähdy hetkeksi oman
itsesi luo! Tarkasta sisäinen minäsi! Ky^y itseltäsi,
oletko kykenevä, oletko kyllin puhdas suuren asiasmme
asiamieheksi. Ja ellet, niin joihdata mieleesi suuret
henget, vallankumouksen jalot marttyyrit. Ja sinä olet
löytävä oikeaan. Sinä olet saapa sisäisen' tannon.
Kuuntele aina proletaarisen omantuntosi ääntä!
f rlKauppa^otiej^ aikakausi-.l all^öi
1'5-vuoSisadan loppupuolella. Sen
aloittivat Portugali j a Espanj^. Sa­malle
alueiden valloitussotien tielle
lähtivät 1700-luvun alussa myös­kin
Ranska ja Englanti sekä myö­hemmin.
Venäj^ , ^ k s a ' y.m. maat.
Nyt' on kauppäs^dtia, joista viimei-,
neo oli maailmansota, jatkunut 400
vuotta, mutta kysymys maailman
hallintaoikeudesta :\)ri ^ edelleen,- rat­kaisematta.
Että . johtopäätöstäm.
me sotien tarkoituksesta j a syystä
ei sanottaisi mielivaltaisesti tehdyk­si,,
palautamme • mieliin Hjalmar
Grohnin historiallisen katsauksen
mukaan (julkaistu'tänä vuonna His­toriallisessa'
aikakauskirjassa, otsak-k
e l l a : ' Maailmansota ja Europan'
kulttuuriteho) seuraavaa: " ^
Maailmansodan aliiBsa kuului
maapallon pinta-alasta Englannin
vallan alle 1/4/Venäjän 1/6,'Ransr
kan 1/12 j a Saksan 1/40. Äfutta
Saksan sotalaivasto, oli noiissut vuo-^
sina 1899—19li kuudennelta sijal­ta
toiselle, Jä samalla oli Saksan
teollisuus noussut,N^verratiiuna *Eng-aito
l i e n huumori t u ­lee
ihhi juurii val­m
i Btn neessa j a
näjrtteelle (asete­tussa
filmissä, joka ön muovattu,
propagandatarkoitusta varten ' 6li
lähemmin saaden oikaisemaan sen
väärän käsityksen, mJkä amerikalai-silla
on Venäjän oldista j a sen h a l ­lituksesta.
F i l m i n niini on «Mr. iWestin
(lännen) seikkailut bolshesvikien
keskuudessa»., Juoni pn yksinker­tainen:
Mr. West, an^erikalainen
liikemies, saapuu'^"Moskovaan otta­maan
selvää liikemahdollisuuKsista/
Hän joutuu rosvojen käsiin, jöt^ra
vievät hänet suojiinsa j a uskotta­vat
hänelle, että bolshevikihailituk-sfen
salapoliisit ovat hänen kintereil-ään,
vaanien joka ainoan askeleen
j a kenties väijyen hänen henkeänsä-kin.
«Rosvot» näyttävät kuinka~ v a l -
ankumoukselliset ovat _ ryöstäneet
j a apUrskanneet heidän asuntonsa,
yleiset oppilaitokset y.m. Sitten te-tevät
-«rosvot> hyökkäyksen ameri-kalaista
vastaan xhallituksen polii­sien
nimessä», tuomiten hänet kuo­lemaan.
Kuitenkin onnistuu tuo­mittu
lahjomaan rosvot . tuhanneila
dollarilla, päästen pakenemaan.'
tSamassa saapuvait haUituksen to-delliset
poliisit j a pelastavat ameri-kalaisen
hengen. Myöhemmin kul­jetetaan
M r . West'iä äutolla^jrmpäri
Moskovaa j a näytellään hänelle to­dellisuus
kaikessa loistossaan; näy
tetään uljas oopperatalo, yliopisto
j a punainen armeija, tolsheVikitj
juhlamarssissa, • Trotskin muiden
nuseksi
Eräässä Jiji '
jaapanilafaessa 1 ^
äskettäin k y n u n e n e n ^ e t t S^
««°otaan takaavan ^"^^
^;iensadanre/^^^
ovat seuraavanlaiset-
Ofa kuuma kylpy joka
•Pida paksuja villaisia ^
iNuku vähintään kZä^J
ei^koskaan enempää
- ä n i a puoli. akkJSn^Xj^^
j a huoneen pimeänä
^ ^ « i o k a s e i U e . W » ä ^ '
a i S r S S : : ^
naiLmeifskiiienn. tulee mennä uu""d"e'Mllej^.;i
Tyo^entele kohttmUisestl
Älä puhu rajattomasti,
ValkoiseHe tuDut ika?a:
omaiiisa tykö^
Englannin valta heikolla penisteella
Inäiassa
On hyvä hrittiläiselleh^llituskoraennolle Intiassa,
että 40jedusta!jaa 143:sta Koko-Intian Lainlaatijakun
nassa on hafllituksen suoranaisesti täytettävissä ja että
20 edustajaa tämän lisäksi valitaan europalaisten maan­omistajien
j a kauppakamarien laholta.- ;3e on hy­vä
siksi, eitä melkein kaikki^jälelläolevat edustajat, l u -
kuunoHamalla 30 mtdiametUlaisten edustajaa, ovat
Svarajpuofueeseen kuuluvia. Tämä puolue kävi vaa­leihin
voittaakseen ja sitlen halvaannuttaakseen koko
edustajalaitöksen. Sen vaalivoitot ovat ihmeteltäviä
erikoisesti siksi, e«ä • yksi osa puolueesta kieltäytyi, ää­nestämästä.'
Hallituksen vaslustuspuolue voitti 40 edu»;
. . , , -N , /• . " v«mw.tva Dciuskehuii iiiaaumansoaan
lajapaikikaa ja on siten suunn puolue eduskunnassa^-syyn ja tarkoituksen. Sodan syyt
« f 5 n » ; f c ; «Jlls *- sihänkeskusValtain^t^plta selostet­tiin
kahden henkUönf, murhia Ser­biassa,
:'Jäym|^^^ tahtoi
vat muka ryhtyä'p^^
tön kansojen itsenäi^j^äjä maa­ilman
vapautta, End^^
tyksen johdosta on
kahden, henkilön murhan- sovitta­minenko
väänsi ÄS^^^^^n^^ ihmi­sen
murhaamista? Samoin on ky.
^ ä v ä , että pioiten^ik^^
näisyyden hävittäjät, vapauden- - ja
omaisuuden ^ S s t ^ t i S , "olisivat
sitäpaitsi sJllä on* varma: kannatus tärkeimmissä J^sy-myksissä
Riippumattomien r>hmän ja muhamettilais­ten
ryhmän tdiolta. Svvarajilaiset ovat niinikään suu­rimpana
puolueena Jokaisessa maakuntia edustaj^uo-neessa,
paitsi Madrasissa ja "flidistymeessä maakunnas­sa.
Se tarkoittaa, että Englannilla on Intiassa edes-sään
samanlaiset vaikeudet kuin Iflannissakiri. Swarä-isHen
puoTuetta voi h>-vin verrata. Iriannin tasavalta-aiseen
puolueeseen. Se ei ole työväenpuolue. Se ajaa
itsei^isyj-sasiaa; mutta siinäkhi on EnglanMlle purta-
' 1880—1910 1880-^1910
Kmhiiltä s lÖO-r,100 20^80
Takorautaa ibo—100 38—130
Terästä 100—100 40—170
Kuten tästä vertailusta käy ilmi,
oli Saksan .tuotanto lisääntynyt
n^ainittuna aikariat hiileni 20—-80,
takoraudan 38—130 j a teräkisen 40
—170, aikäjaksqiia,_ jolloin Englan­nin
tuotanto^ vastaaviUä tuotannon
aloilla, pysyi samassa tasossa. Ot-'
tamalla huomipoii,; Sakisan lisäänty­neen
meiTdtykseh kauppa-, sotilas-
On. kysymys ainoastaan ajasta, j o l -
loinka ne ottavat käsiinsä myöskin
maailman poliittisen . vallan. Eu­ropan
suurvalloille, ollessaan velal-j
lisiä Amerikalle ja alituisessa tais­telussa
keskenään, on raahdotont?
jatJs,aa maailman tekemistä oman
kapitalistivaltansa alaisiksi. Ne o-vat
väsyttäneet itsensä loppuun val­loitus-
ja keskinäisissä taisteluissa
äekä tavaratuotannon kohottamises­sa
siirtomaissaan.. Tehtävää, maa­ilman
kapitalisoimista; joka Euro- „ . . . . . .
pan suurvalloita jää kesken, tule- vallaTAumoukseUisten johtajain ko-vat
jatkamaan niiden kasvattamat - *
uudet voimat. Siirtomaat. Osat vaih,
tuvat, mutta kehitys' jatfcuu.
• Kilpailevien eri maideii kapitalis-.
tien 'sekä niiden yhtymäin markki­noilla
.kuoliaaksi löyminen . . t a i k ka
teollisuus- j a •kauppavaltion sodalla
kukistaminen bh kajpitalistisen tiio-^;
tantotavani sisäisten lainen aiheut­tamia
menettely. Sen taricoitukse-hä
on miarkkinoiden hallintaoikeu­den
ja kauppa-alueiden laaijehtami-sen
kautta pääoman lisääminen; Y k -
sikään yrittäjä, tai yrittäjäin yhty-j
mä, ei voi kieltäytyä pääoman l i -
sämistä tasoittavista toimenpiteistä
piistä : kieltäytyminen olisin niiden
etujen vastaista. Heikomman kil­pailijan
kukistaminen
Uskovaisten siiunta-nidat
markkinoilla
j a sodassa on yhtä ehdoton nykyi­sen
tuotantotason seuraus kuin on
siemeniestä-,kylvämisen jälkeen la
jinsa kasvaminen. Tämä kapitalis­tien
keskihäinen taistelu johtaa sii­hen,
että pääomat kasaantuvat ja
keskittyvät yhä harvempiin käsiin.
Täten vähenee jatkuvasti pääoma
ylimysten luku.
Mitkä ovat tämän pääoman k a ­saantumisen
seuraukset?
Ifarl /Mfirxin taloustieteellisten
tetriaih mukaan keskittyy tieollisuus
suurtuotannoksi, jossa otetaan käy-lannin
teollisuuteen seuraavasti. V *äntöpn konekeksintöjen viimeise
Englanti ; Saksa/^7^^^*"^^^Vr saatetaan maailmaq
kansat y^hä laajemmille alueille riipi-puvMcsi
maailmanmarkkinoista. Näir
muodostunutta yksinoikeutta käyt­tävät
nämä harvat yksilöt; yksityis-etujensa
mukaisesti, lisäten ^Vkur-juudeh,
sorron, orjuuden, rappeu-tumisen
ja riistämisen / ^määrää».
Mutta, samalla kun kapitalistit to
teuttävat t e o l l i s t a e n keskittämisel­lä
j a suurtuotannon toteUttamiselh{
yTiteiskunnaHisen" Juotannon; muo.
don, lisäävät omaisuuden j a .tuotan­tovälineiden
anastamisella omista­j
a meriValtiona,;; sekä rinnastettuna !™*^°^^®° lukua, he tällä menette
sen kauppa-alueita toisten suurval-j!?^**" pakottavat työväenluokan
tojen kauppa-alueisiin, ei voi tehdä J^J«8tyn»ään j a yhdistymään kan-muuta
johtopäätöstä , kuin sen, et-' sai_°välisesti. ' Näin kasvattaa käpi-tä
siirtomaiden .valloituksessa kil- i *^^-v'"^" tuotantotapa järjestynees-pailevat
vallat olivat joutuneet k y . ; * ^ J ^ . ^ kansainvälisesti yhdistyneestä
syray&sen eteen: «syödä taikka t u l - ' ' v o i m a n , joka tulee
Ia syödyksi». : • |^u^istamaanpq^oman yksinvallan
j a muuttamaan tuotantotavan yh­teiskunnalliseksi.
Silloin vasta or
sotien syy poistunut, j a silloin to­teutuu
ihmiskunnan yksi köriceim-mista
ihanteista — rauhanaate.
Tämä todistaa yhteiskunnallisek­si
valheeksi molemmilta taistelevilta
tahoilta selostetun maailmansodan
vaa.
(Eräissä Amerikan kirkkokunnissa
on parhaillaan käynnissä ankara
taistelu teoloogisista opinkappaleis­ta.
Taisteluun on sekaantunut jo
viisi kirkkokuntaa.. New Y o r k o l ­len
pääasiallisimpana taisteluntan-tereena.
Pisimmälle on taistelu ke­hittynyt
protestanttis-episkopaali
s^ssa' kirkossa, jossa useita huomat­tuja
pappeja on leimattu keretti­läisyydellä.
Taistelijat .ja)kaantuvät
kahteen-^leiriin: modernisteihin, -jot^
ka eivät iisko Raamatun ihmetöihin
eikä Jeesuksen neitseelliseen synty­miseen,
j a fundamentalisteihin," jot­ka
tahtovat säilyttää- protestanttisen
kristinopin e n t i s i ä kannallaan^ K a ­pinallisten
joukossa on melkoinen
määrä tunnettuja pappeja, j o i l l a on
voimakas kannatus; TÄpitalistienkih
keskuudessa. Toisella puolella ova
kirkkokunnan pääpylväät, vanhoilli­set
piispat.
Modernistiset ^ papit väittävät:
Jumala on älyllisyys j a persoonal­lisuus,
mutta ruumiiton, eikä ihmi­sen
muotoinen. Hän ilmaisekse i t ­sensä
kaikkialla ' luonnossa mutta
vain hengessä aineen ulkopuolella.
Taivaassa ei ole päärlyporttejay
harppuja eikä hosianhfcHJtlhlia.
Helvetissä ei ole tulta. Perkele-käsitys
on zoroasterilaisten keksimä.
Rukous ei koskaan pane: leipää
nälkäänälcevän eväskonttiin ilman
InhimilliBen olennon välitystä.
Kuolemattomuus ei ilmene lihassa.
Persoonallinen olio' tulee säilymään
mutta .ruumiin: ylösnousemusta ei
ole. .
•Usko ; neitseelliseen synnytykseen
ei ole tarpeellista.
Vanhan Testamentin^^^^
ovat taruai' Uuden Testamentin
ihmetyöt ovat tekaistuja j a kirjo-tuksiin-
jälkeenpäin > väärennetty.
Taikatemput eivät kuulu Jeesuksen
persoonallisuuteen. ^ ' « ^ ^
Fraasi «taivaaseen 'astuminen»' k i r -
. [Otettiin ihmisen uskontoon aikana,
jolloin uskottiin taivaan olevan Iit-;
eän ma^n ylikerroksen^ On naureta
avaa vedota^-siihen,'-että osa ihfiii-siä
vieläkin, uskoo; tämmöiseeh inaa-
Imanrakennukseen,;
Tilatkaa Vapaus,, To­veri,
Toveritar Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais-telun,
kannalla olevia
sanomalehtiä.
Eräs valkoisen Suomen lapsi oa'
äänenkannattajansa kautta halan.-
nut tehdä kaikkien tiettäväksi «eiu
raävaa:
«Tultuani tänne Port Arthnriin
Suomesta .6.12.23 ja heti jondnttu- ;
a n i . työmaaUe, eräälle suomaliiäten
kämpälle,-jouduin' siellä täkäläisten
punaisten ankaran vainon alaisehi,:
tuntematta maan lakia ja heidiih
mehettelytapojensa oikeadenmnlo.
suutta, olin uhkausten, aina hen­keni
menettämisen uhalla pdcotet-tu
tekepäan tuon mieltäni aina o-. -
tä saakka kalvavan anteeksipyjn-nön
«InduBtrialistissa», jonka Mr.
Kirvesmäki puolestani kirjoitti Pe^-
r u u t a n ' n y t vtämän ja haluan jbi.v
edelleen kuulua siihen jbuikoon, jo­ka
hankki Suomelle vapauden kom-munismin
j a ryssäläisyyden vaDajti
Katuen tätä tietämättömyydessä-ni
tehtyä erehdystäni, pyydän m^' i
da tästälähtien kaikkien
ajattelevien: kansalaisteni suoaon.
Port Arthur, Ont., 10.4.24 '
Vilho TissarL-Viinan
villitys valkoi­sessa
Suomessa
Tässä^ lyhyesti. modernististen
pappien selitykset. Riita kärjistyi
äskettäin, kun protestanttis-ppisko-paalisessa
kirkossa nostettiin fereet-tiläisyysyytos
pastori Lee M.'HeatP-nia
vastaan, Port WortWssa, Texa^;
Noin "^500; episkopaalista pappia u o u -
si heti puolustamaan Heatonia. •
(Riita on käynyt i n i i n julkiseksi,
että^^siitä ei "selviydytä ihnan rat­kaisevia
^toimenpiteitä. Joko tulevat
modernistit; eroamaan^ 'tai'-täytyy
piispojen huoneen muuttaa entisiä fNo.> 2 C. W.,
opinkappaleita. Se pn levinnyt mxösjNo. 3 C W^ —
«Arbetarenin» kirjeenvaihtaja ku-:;
vaa Helsingistä lähettämässään kir- \
jeessä salapirtumarkkinoita. Eäs;;
keiloo kuinka sota-ajan knisdiiea
tilalle nyt on tullut väkiviinagnl»!-
hit, jotika tekevät loistavia afäire-jä.
He kiskovat myymistään jno- .
mistä moneiikertaisen hinnan, min-.,
kä lisäksi he harjoittavat petosta :
myyden vettä viinana taikka koa-, ;
jakkina. Heillä on vakuutus- j»
avustusrahastonsa takavarikkojen ja ^
sakkojen varalta. Ja tehostetusta
kieltolain valvonnasta huolimatta
kasvaa juoppous ympäri maan sjirii- •
gulashien vaurastuessa ja kohotessa
arvonannossa. Lehden kirjeenviub-/
taja väittää myös, että työmaista
olisi pitkin Suomea paisunut kap»- ;
koita; Mutta tätä rohkenemme
epäillä. Tokko työväestö ja varan-kin
"sen järjestynyt aines sentSJf
koskaan sallisi . täUaista, olivat '
olot muuten miten huutavat taian-
Suomen Sosialidemo­kraatti
kerraiddn
^ oikealla asialla
Äsken tänne saapuneessa <nM- •.
kessa» on kahden palstan pituudel- :
ta j a huomattavaUa v^kaMz sel«-
tus- «Työtilanne Canadassa>, jo»
on l ^ o n t o s t a lehdelle lähetetty.;
Lehti sanoo omasta V^ol^
«Työttömyys aiheuttaa kmjini»,
työläisten keskuudessa, Can»«^ ,i
e l kenenkään pidä matkustaa sotf-rin
toivein.»
MarMville ttiott«Be'
N i s u :
No. 1 Northern, 5*561/2^
No. 2 n
No. 3
0,38 3/<
No. 2 C. W.
.2.0S5/4
No.^3 C . / W . , •'•
No. 1 e*tra feed,
PeDava:
No. 1 N . W . . C "