Canadan uutiset, July 31, 1924

              2 *H« « '
sissit-:..'
•f-i
ll.-»<ti'HI
C t
t "
1. ^
- 4 f
- 1 r tl
1^ « ^ w ^H
1 f
fe'?^ • —j . — t _i
iH»ri!(f^viMsa^j^^ «ftp ^"^ J^a. «^r
pienellä.. Teräs ja rautahan o-vat
ainoat metallit,, jotka ovat
Suomen kansalle olleet välttä­mättömät
3 okapäiyä i sessä: työssä.
Mutta miksi menisimme merta
edemmäksi kalaan, sanoo ' ' Van­hoillinen."
Jo ammoin ovat e^i-vanhempamme
• nahan nimestä
muodostaneet raiian nimen, jota
ei kukaan tahtone muuksi muut­taa.
Tyytykäämme vain siihen!
Olkoon kiiUastä tehdyn maksu-yälineemme
nimi Raha. Nikkeli­set,
vaskiset ja paperiset mark
ja pennit säi 1 yttäkööt entiset • ni­mensä.
Ovathan kultakannan
ollessa kullasta tehdyt maksuvä­lineet
varsinaisia rahoja, miuit
vain rahan vastikkeita. -Näin
saisimme kolmenlaisia maksuvä­lineitä
: rahoja, markkoja ja pen­nejä.
Se olisi hyvin käytännöl­listä.
v^ •
^Fe puolestamme yhdymme vii­meisen
: kirj oittajan mi el i pi tce-seen
ja ehdotamme, e'ttä suoma­laiset
sii i ly t tä i ^ i vii t ui 1< oma i 1 la k in
vakiintuneet nimitykset markka
ia penni ennalleen ja jättäisivä „ , , . . .,, .... ., ,
i ... > / , v a n tarpeeksi sitkeytla voidak-
' ei.iona "sentit", suomat ^ _ .„ ; . , , „
j a
matkalippujen alennusta. •
Suomalaisten siirtolaisten lu­kumäärän
Australiassa, arvioi
konsuli Tanner ^olevan 2,500—-1^,-
000 j a hänen tietojensa inukaan
on suomalaisia saapunut maahan
v. i921 Gfv V . 1922 ^5 j a 1923 82.
Nä mä tiedot o v a t r i s t i r i i d a« s a S.
H.O.Y :n antamien ti e to j on; mu­ka
an Aiistra l i a an my yty j en tnat-kalippnjen
lukumäärästä, mutta
mahdollistahan on, että siirtolai­sia
on siirtynyt. Australiaan
niinilläkin tavalla kuin .S.H.O.
Y : n toimistojen .välityksellä,
k en ti o s aika i se m min A m eri k ässä­kin
oli ei ta h en ki I öitä ori muu tta-nut
siel tä Au s tr alia an.
"Suornalaisteu siirtolaisten ase­maa
Australiassa ei konsuli Tan-ner
pidä edullisena. Mahdollisuu-det
yritteliäille maanviljeilijöilo
joilla on m 11 k a n aan in u 111 a m a n
tuhannen pääoma, ovat kyllä hy­vät,
mutta tavalliselle- varatto­malle
on alkuun pä ä s e mi lien. s i el­ia
hyvi n vai ke a ta.': S iiomalaise t-st
r ai i a SS a . H e e ivat näy o m aa -
punut. Noin l ö metriä Johiis6-
nin jälessä jtullä laahusti englan­tilainen
Harper. Hänei\ jalkan­sa
olivat raskaat kuin ; olisi kuni-paänkin
ollut kiinnitettynä lei­viskän
puntti. Perille päästyään,
luin vaipui puoliticdottomana
V a s t a a n o t ta j a i n s a hoiviin.
• Tuskin oli englantilainen en-niittänyt
hoiperrella ' ohitse kun
perille saapui paljon «äälittä-
V äin mä SS ä • kuun ossa kaksi rans-ikalaista,^.
toisen, voimakkaamman
koettaessa avustaa ja rohkaista
k an ssajiioksija a mn. : Toi ne n p ää-si
maaliin, mutta toinen. kaatui,
nousi ylös, vh.oiperteli; jonkun as­keleen
, ;'mutta kaatui uudelleen,
vierien kodolle kuin ainmuttuna
20 metrin päässä, maalista. :
•Miinan espanjalainen juoksija
kääntyi juoksun pökerryttäniiinä
pois radalta isiken päänsä erää-
8 o en pylvääseen ja safiden siitä
mitön Suonien kolme juoksijaa,
Njirmi, .Kitola, ja . Stenroos, on­nistuivat
valtaa.;naan cnsimäisen
sijan 'kaikissa J5e4tsemässä pitkän­matkan
juoksussa. Hilla tavalla
ovat nämä «uomal aise t u r hei li j a t
A f a l m i s t a u t u n e e t kehittyäkseen
niin ihmcel I i se n | n op i k s i Ja j\ es-.
liivi ksi juoksi jo ikisiä Mistä; joli-tuu,
että he kilpailun lopiilhi ( i -
Vat:'näköjä ii n. aivan Väsyuiut to­rnia
ja voimakkaita, .kiin 1 anson
useimmat toiset
vat maahan
maa li in piiäs e iii iit. t ä 1 :
• Llsoita vuosia :s.itt(ui Hannes
Koleli.ma i.nen.; > saa v ulti Su o m e Ile
huomiota orinouiiiiso] 1 a juoksuI
1 aan ;: J o ly m i)i ai aisissa kisoissa,
^luuan amerikalciinon; treenari
haastatteli IColehmnista ja lie-dus
teli 11 ii h e n lia rj oi 1 us 1 a p oja n n
Kolehmainen selitti- ,et tä Iiii n o Iiii
c i ole initiiän erikoisia liiirjoilus-jel
maa: va a n ett ii hän arvel
kurssimme irahaläi»^
tyksille SUOMEEN .
juoksijat kaalu-m
e n e h t y n e i n ä ja
soi la ison iskun, e t t ä tunto katosi
ja mies kannettiin pois p y ö r t y - 1 : , . a luonnonomaisen har-
: V joituksen olovan hänoii niOneS'
teräkset", ''raudat" y. m. ..ou­doilta
ja kankeilta kuulostelevat
nimitykset; lepäämään.
•1.
Suomalaisten siirtolaisten mah­dollisuudet
Australiassa.
^mmm^—"'"TT
.... Suomen Höyrylaiva Osakeyh­tiön
"Uudelhi Suomelle" anta-maii
tiedon. mukaan on siirtolai-suus
Suomesta Australiaan vii­me
aikoina kasvanut aivan yllät­tävän
suuressa mäiirässä. Kun
siirtolaisuus tätä onnen suuntau­tui
yksinomaan Yhdysvaltoihin
ja Cahadaan, alkaa se nyt mut-tua
yhil enenimiin siirtolaisuu-dcksi
Austrafiaan. ' Syynä tähän
on luonnollisesti se, että Yhdys-seon
sa.nialla •:,. paikkakunnalla
eivät, muu ta mi a. po i k keii ksi a lu­kuunottamatta
ole menestyneet
ty()skonnellen hankkia itselleen
hyvän toimeentulon. Australias­sa
ei nykyisin tehdä rikkaiikisia
käden käänteessii,mutta sitkeäl­lä
ja k o vall a ty ö 11 ii n se iden vuo­sien
kuluessa voi., saavuttaa hy­viin
toimeentulon. ;
Seikka, jok a myös k in tuottaa
vaikeuksia, on:' kieli, sillä vaikka
siinä tulisikin toimeen, huomaa­vat
entiset asukkaat,et 1 ä 1 uiija
on ulkomaalainen ja varsinkin
työväestö silloin vieroo häntä,
pelossa ,että hän tulee maahan a-lentamaan
tyiipalkkoja.
Näin ollen on Suomen konsuli
sitä mieltä, et tä malidollisuiulot
su om ai aisillo siirto la i s ille Aus-
AI.*
|ä|IIH»g>Wl*iiri r-|i ,
i1w imm ni'MiiB'flM'H
vallat ovat violii ontisestiiänkin
rajoittaneet siirtolaisten • maalian i t''!'liassa eivät ole helpct. Sinne
' hllitcvien. siirtolaisten on valiuis-tutta
va tekem iiii n kovaa työt ä u
sei t a vu osia. E1 in ta pa (ui pidet-t
ii vii liyvin vaatimattomana ja
siiasi ii vä isyyttä tärkeimpänä liy-,
V e en ii. ^itä. paitsi on. totuttava
viilityiiiään yksinäisyydessä, sil-useissa
tapauksissa on pitkiä ^
oleskeltava melkein asu­mattomissa
seuduissa. Tavallisen
mu uttoa se kii. ettii, t oi m o e n t u lo
Ani e rikan m ai ssa yi e onsäk in on
•käynyt vaikeammaksi kuin taka-vuosina.
Australiasta saapunei­den
ti etojen muka an on siirtolai­silla
siellä pa rem mat elämisen
mahdollisuudet ja tämä on alka­nut
vetää suomal a isiaki n koetta -; '
maan onneaan siinä maassa. '• ^
sakeyhtiöltä
Seuraavat. Suomen Höyrylaiva-saadut^^
numerot o-' ^M^^^olaisen on valmistauduttava
A"
r 1
rkanssa, jotka 9vat sinua- ete-yämpiä.
SÄÄ
' — Useimmat t|iiteet vaativat
pitkäaikaista opiskelua ja har­joitusta,
mutta kaikkein hyödyl­lisin
kyky, miellyttämisen taito,
ainoastaan halua. .
Ihminen on ikäänkuin nau-la
• hyödyllinen, jos hänellä on
hyvä pää ja jos hän ohjataan oi­keaan
suuntaan. .Mutta naulaa­mallakin
hän menee vain niin
pitkälle kuin pää myöten antaa.
Mikä Suomen uuden raha­yksikön
nimeksi?
— Jos tahdot tietää oletko mää-rätty
elämässä, menestymään tai
epäonnistnmalan, voit sen helposti
saada selville. Koe on yksinker­tainen
ja pettämätön: Kykenet­kö
säästämään r^haa? Ellet, sil­loin
joudnt pelissä häviölle, on-riistumisen
siemen ei silloin ole
sjnusea.
'—' Ympäristösi vaikuttaa suu­resti
sinun elämänktsitykseesi,
itsekunnioitukseesi ja pman ar­vosi
tuntoon. Ympäristösi, ne
ihmiset, joiden kanssa joka päi­vä
joudut tekemisiin, ja varsin­kin
liikkeessäsi vallitseva henki
n^uodostaa sinun elämänurasi.
Kpko tule vaisuutesi,'luonteesi^ e-lämän
tarkoituksesi, ihanteesi, si-veellineB
kantaasi riippuu suures­sa
määrin kaikesta siitä, minkä'
kanssa^ p^livan. vkuluegsa- johdut
tekemisiin; sinun kokemuksesi
JäUä^iySlkessg^k9,k^^^^
J. J. Sederholm on U. S:ssa
alottanut yleisen keskustelun ky­symyksestä,
mikä nimitys Suo­men
uudelle rahayksikölle olisi
sopivin. Hän lausuu, ettei se ai­ka
enää ole kaukana, jolloin Suo­men
tulee korvata halventunut
rahansa uudella kultakantaan
perustuvalla ja silloin on paras
myös kokonaan uudistaa raha­yksikön
Mmitys, hyljätä sanat
markka ja penni. Niiden tilalle
kirjoittaja ehdottaa sanoja * * lei­jona"
(Suomen tasavaltaisessa
vaakunassa olevan leijonan nu-kaan)
ja "sentti.".
Nimimerkkiä "Kummisetä"
käyttävä kirjoittaja pitää "leijo­na
"-sanaa liian pitkänä ja lisäk­si
vierasperiiisenä ja ehdottaa sa­naa
"suoma", joka asultaan viit­taa
: Suomen maan nimeen, on
merkitykseltään tarkoitukseen
sopiva, on lyhyt ja yhteinen; ja
sointuu yhtä hyvin Suomen, ja
Ruotsin kuin vieraiss,akin l^ielis-sä.
Valtion päämiehestä tehtiin
presidentti, vaikka olisi pitänyt
tehdä päämies, sanoo hän. Ol­kaamme
tällä kertaa enemmän
omintakeisia.
Ehdottaisin Suomen uuden ra­han
nimeksi 1 Teräs, yhtä kuin
100 rautaa, kirjoittaa nimim.
* * Aitosuomalainen. *' 1 SiHt)in ul­komaalaisetkin
tottuisivat, näihin
l^imityksjin pian, o^ng|^,^i|i"paa
ylcsikköä' merkittäisiin yhdellä
aaQ]J.a:wiui;44imellä.>^p a^^lei&^iiäpää
soitta vat; siirtolaist en luy un no­peaa
kasvasinista: sodan, j iii k öise­nä
aika na, ori t oi e n tä mä n vuo­den
k nl 11 ossa, jolloi n. si irt oi a isu us
Australiaan on varsinaisesti jmäs
syt alkuun. Vuosina 1918, 1919 ja
1920 oi sanottu yhtii) myynyt yh­tään
ainoata siirtola islippua
Australiaah. Vuonna 1921 myy­tiin
4 matka pilettiä, 1922 myy­tiin
1.1 ja viime vuoden aikana jo
49 matkalippua. Tämän vuodon
eri kuukausina on myytyjen mat­kalippujen
iiiäärä ollut seuraa­va
: Tamikuussa 12, helmikuus­sa,
maaliskuulla 32, huhtikuulla
ei yhtään, toukokuulla 02, kesä­kuulla
öli. Heinäkuun 10 päivä­nä
lähti Hangosta jälleen noin 50
he n k eä käsi tt ä vä siirtola is j o ukko
matkalle, astue^n t. k, 19 päivänä
Englannissa laivaan Australiaan
matkustaakseen. • Elokuun ajak­si
on yhtiöltäj tilattu n. 70 siir­tola
i sm a tk ai ip pua • 'Austr ai i a an
matkustusta varten, mutta sijaa
laivoissa on voitu varata vain
40 :lle. Syyskuuksi o n i j o nyt t i ­lattu
lippuja ja varattu paikko­ja
156 :lle suomalaiselle siirtola!- \
selle.
:yksinkertaiseen maatyö.hön. Am­mattilainen
saa työtä kaupungis­sakin,
m u t t a muut saavat tur­haan
etsiä siellä tyiitä vu.oden-kin.
sillä kaupungeissa . vallKsee
työ tt ö niyyttii ja työ n il i n aant u os­sa
on hr i tt i liiisillii ta valli sest i
tusija. :
. N ä in arvos teli Suo m on k onsiili
viini o V uoden 1 o pulla ti lännet t a.
ne e n a..
• ; Samantapaisia .näytöksiä näh­tiin
marathon-juoksussakin, joka
alusta loppuun oii jännittävii kiU
päilil. Siihen otti osaa. 58 j -
sijaa, edustaen 19 eri maata.
^Mutta kilpailu muodostui liian
r as itt a va ks i j p uo,l eik aa n matkal­le
lilhteneistii eivät päiissoci j">e-
^riile saakka. Suomalainen .-Vihin
Stenroos otti kohta johdon })itäen
sen •sitten, loppuun, asti. Stadio­nin
portille tullessaan juoksi lian
r ei ppa a sti. säännöllisesti ja. voi -
;mak käast i, a iva n sen näkö isona
kuin. jos hänellä .olisi vielä ollut
10 mailia taivallettavana. Isnu-panpiiällisoksi
• .i hän vielä juoksi
stadionin ympäri he iin t ta on. k iit:
tään hurrajivallo yleisölle :ja lij")-
puja liehuttaville suomalaisille..
• Se u r a av a perille t ull \ 11. mies ol i
italialainen, mutta hän oli jo hy­vin
uupunut. Stenroosin •voitto
on ihineteltiivä sohyuoksi, että
liiin oi ole .ottanut kilpa il ui luu
osaa 15 viioloon. TiOukattiiaau
jalkansa Tukholnuin olympialais-
1 on j iii koon on liän pysynyt pois-,
sa. radalla.
• * * .*
Ei siis olo ihme. että Aniorikas-.
sa ' nykyä än on iiiiivän poltta v an a
kysymyksenä. urheilupiit-eissä
mistä suomalaisten juoksi ja mes­iä
rien : • ilimeellinon.: kostiivyys
johtuu. Amerikajaiset ovat lois­tavan
.mielikuvituksensa avulla
keksineet siihen mitä kummalli­simpia
selityksiä. ' Eriis amerika-lainen,
äskettäin Suomessa kiiy-nyt
urheilijamies kertoo tällii ta­valla:
myörame- pankki-cioituk
sia (shekkejä) markoissa ylli
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia,' kolmen prosentin korkoa v-^
täviä maitkusiajien shekkejä dyU
lareissa, jotka Suomessa luna$ >
taan siellä voimassa-olevan dol)»».
rin kurssin jälkeen.
tyksoonsä suurimpana' tokijiinii.
•: Ra yi nt.oko ? Ko le! \ n vai n e n n au t
ti etupa iissä kalaa, tuorel la j ;
ku ivattua, in us taa .1 o ipii ä j a hiai-toa.
:' liuonnon o ma iset ha rj o i t u k -
set k o? Suo 111 ess/i jok o kä vellii iin
tai juost aa n \., V iiest ö .on 1 ii.an köy­hää
omistaakseen antoja ; rauta-,
toit ii ja iiiui tä liikennevii lino itii
011 vä Iiii n. Pai kasta to isoon k i il­jetään
joko . kiiV ^lemiillji tai juok­semalla,
.loson aikaa iiiin . kä-velläiiii.
Jos taaspu on kiire, sil­loin'
pi st o 1 iiiin juoksuksi."
.Lähetyskulut rahalähetyksilU
postin kautta on 15c. summill*"
alle $20.00; sitä su urem milta sur­milta
• mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähkoteitse oB
kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset , osoitetaan
postip kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikois^ti pyydetä.
Osoittakaa lähelyksenno ya». /
taanottajan ja lähettäjän osoi*
teellä varustettuna osoitteella
i'oreign Depai'tment
• Syyt . s u o m ai a i s t on- j u o k s i j a i n
ja y!('('nsä koko suoinnlaiscn ro­dun
k es t ii \-y yte m j u oh \ a va t sen -
tiiman juurensa syvemmiiltii. Ivoko
kansa 1 lisen olemassa olonsa a ja n;
• o'i i s il 0111 a Tä i st oi i . t ii y t y n yt kesi iiii
ki Ipailuissa, • pai j on . a n kara mm is-s
a kuin . nykvajaii . (ilymp.ialais.-t.
Suomen; historia on ; ai usta lop­puun
täynnä sofia.:sortoa ja ko-vieii
:k0011olemusten aikoja. jot-ka
vjihitellon ' ovat koh.il täneel
suomalaiset .fyysinis(>sti ' yoini.-ik-kaiksi
ja •.luonteeltaan lannistn-m
aitoni i ksi. \ S itke ii 1 aist el u on
a i n a f ill u t suo ma 1 a isil 1 o ominaisia
•j a' s am a si tk oy s • se ka i v : sa a t toi
maanmiehemme Parisissakin v-rittiimiiiiii;.'
-parhaansa .^^ isiin-maan
kunnia ja urheilun iilainv>
oli kysyinyksessä. ^y • ^
HANGQCK
^Perustettu V. 1874.-. . ,.:
Varat y l i . . . . . . . $3.000,000.00.
Kirjiit ta kaa suomeksi; meillä
on kutisi suom ai äista lii kk eessä to-me.
: . - ^ : v / > : . - - : - 'y^- / V ^ - ' - ^ ^
r.skoa (},ma ajatuksenne, us­koa
(Mlä^so, mikä on totta'teille : '-
'Oulassa •yksityisessä sydämessän­ne,
on totta.' ka i ki Ile ihm isille —- .
se osoittaa ntM-ouita. .ilmaiskaa : •
salassa ollut va ka u m u k.senne, " ; '
niin . se. tulee yleiseksi käsityk-seksi:
sillii^ sisimmiiinon tulee ai­kanaan
uh)mmaiseksi.. — Emer- v.';
son. •:<••• • • ; ; • ; . ; ; . : ; : . : • • ^ ^ . ^ ' ' : , • ^ . • • • v ^ ^ • •,:•.'•'•
- Ottakaa värmast i solville,.'
Että Australiaan matku.stavi-en
kuitenkin on syytä ennen läh­töään
hankkia vielä tarkempia
tietoja sikäläisistä olosuhteista,
käy selville seuraavista tiedoista,
jotka Sydneyssä oleva Suomen
konsuli, hra Harald Tanner; vuo­sikertomuksessaan
1923 pn anta­nut
: suomalaisten siirtolaisten
mahdollisuuksista siinä maassa.
Konsuli Tannerin mukaan aus­tralialaiset
koettavat kaikella ta­valla
saada liusia siirtöiäisia maa­hansa,
sillä mak on niin harvaan
asuttua; että sen asema tiheään
asuttujen maitten ympäröimänä
on vaaranalainen. Asukasluvun
lisääntyminen viime vuosina siir­tolaisuuden
kautta on ollut aino­astaan
muutamia kymmeniä tu-ritkänmatkan
juoksut • olym­pialaisissa
kisoissa: olivat ne kil­pailulajit
joissa Suomi^ niitti suu-
«"imman kunnian ja , joissa myös
kilpailijain kunto ja kestävyys
joutui suurimman e koetuksell e.
Paavo Nurmen, Ville Ritolan ja
Alhin Stenroosin ^ylivoimaisia
saavutuksia 1,500, 3,000, 5,000 ja
10,000. metrin .matkoilla sekä ma-ratoonissa
katsotaan kerrassaan
• lilmiÖmäi.siksi. ja niin pienen kan­san
kuin Suomen osalle tulleina
perin Irämmiistyttäviksi. '.Ameri-kalaisetkin
myöntävät, etta Suo­mi
sai Parisin kilpailuissa mo­raalisen
voiton, vaikkakaan se ei
pistemäärään nähden voinut pi­tää
puoliaan Yhdysvaltain urhei­lija-
armeijaa vastaan.
Kymmenentuhannen metrin
murtomaajuoksu muodostui ra-sittavimmaksi
kilpailuksi mitä
i olympialaisissa lienee milloin-li
• ollut. Tavaton kuumuus
ipökerrytti ja uuvutti juoksijat
n, että matkalle lähteneistä 39
'jiioksijasta saapui ' perille vain
15* useimmat heistä saneen sää­littävässä
kunnossa. • , ;
Paavo Nurmi saapui ensimäiso-nä
maaliin, voimakkaana ja näh-
; ' ' T u l i n huomaamaan, ett.ä
koin kaikki parhaat HUomalaisot
urheilijat ovat kotoisin maaseu­dulta.
Maalaiset ovat; lujinta
väkeä mi t a. olen mi Ilo i nkaan.näh­nyt.
Heidän tapoihinsa kuuluu
joka-aamuinen kylpeminen san­gen
a nkarissa olosuhteissa. H öil­lä
on kylpyrakonnus. eräänlainen
koju, maatalon y läheisyydessä.
Varhain : aamulla koko viiki läh­tee
keveästi puettuna kylp.yra-kennukseeh
ja peseytyy jäiikyl-mässil
vedessä. Lämmintä vettä:
ei käytetii. Talvisaikaan, jolloin
oh lunta — taivot ovat Suomessa
hansia, ja aikomuksena-on taval­la
tai toisella saada tämä luku
kohoamaan noin 100,000 @ 200,-
000 henkeen 'vuosittain^ Tässä
tarkoituksessa >n levitetty kaik­kialle'
^^e^(i3&:'|Miti:Casb|Ä
desta ji^ 'sUui^isilk ^ins^dc^lii^ii^^ 8iä\i^i& Lontoosta oxi^itt^öiul#%
lavasti vain vähän rasittuneena,
voittaen kolmannen kultamitalin
Suomelle. Ville Ritola saapui toi-
, lähes puoli kilometriä Nur­men
jälessä, öllen^Hälikiii hyvissä
voimissa; 'y.^'- •
I ^>Minuuttia^ myöhemmin tuU pe-
Jiie • ämepikaläii^^^
sangen kylmiä* — seuraa kylpyä
juoksu lumessa. Miehet, naiset
ja lapset kieriskelevät lumossa
ja.hiei^vat sillä ruumistaan noin
20 minuutin ajan. Sen jälkeen
nautitaan aamiainen, jonka pää­asialliset
ruokala:jit ovat musta
leipii ja kuivattu kala... Tvylmi-en
kylpyjen ja pakkasilman kar­kaisevan
vaikutuksen -seuraukse­na
on suomalaisilla tavattoman
luja terveys ja kestävyys. Sel­lainen
karkaiseminen tappaisi jo­kaisen,
joka ei ole siihen tottu­nut.
Mutta suomalaisiin se vai­kuttaa
• voimistuttävasti." Heille
kasvaa suuret keuhkot ja vahva
sydän, jä heidän ruokajärjestel-mänsä
estää heidät lihomasta."
Tämä ämerikalainen on siis
korvannut suomalaisen höyry- ja
vihtasaunan, jonka muuten alku­peräisenä
suomalaisena laitokse­na
pitäisi olla Amerika.ssakin pa­remmin
tunnettu, jääkylmällä ve-sikylvylläl
Suomalaisten, ruoka­listalle
hän •[ taasen asettaa vain
''mustan" leiyän ja kuivatun ka­lan,
yhdistelmän, joka varmasti,
kin sangen pian alentaisi suoma­laisten
urheilukuntoisuuden ai-
Tan olemattomiin. :
•Toinen afiierikälaihen urheilu-
.mies, H. G. Salsinger, kirjoittaa
-^'D^troii Nem^Mehdeösä :
— .'Merkkinii: smiro.sia ymniär-tiiviiisyydj?
stil pidiin ; iiii^^^^ ky­kyä
pidä tt liy t vii ulikauksista tiii
loukkaavista mielen ilma uksista,
siilä kumpikaan näistii ei vihol­lista
heikennä., inikauksei teko-viit
hänet vain varovaisonnnaksi
ja solvaukset lieriittävät liiinessä
kostonhalua; — .Machiavolli.
ettii tarkoituksenne ovat oikeat, : •;.
ja. taistelkaa sitten niiden perii- :
le. Alkiiii viilit iii kö- mitä '.'toiset '
sanovat", vaan liuolclilikaa aino-lista
au siitä mitii teette. Käyt-iäyiymiscnnc
. oliimiissä. niiyttää .
toteen sydJinn-niie vilpittömyy-den.
: :•:. - . ; ; V ' ' • •. -w -•^- ' •
Toivo on • lii lietetty onnet to- ; • •
liialle: pelko liiiilyy mene,styvän-kin
p;i;inpii;ilh-i — sillä kohtalon
vaaka ei koskaan ole tasa pa inos- y
sa. .;L'->-':'";^': V •v:-':-;.^.;--^-'-
rs roiyoismaiaea inajjspanKin
Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän koi
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUQBPN M i ^
Kaikki lähetykset^osoitetaan pestin' kautta, jos spi-kösanoniamhetystä
ei erikoiseati vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavansa lueteltujen iähetysiu-lujen
lisäksi. 'Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40,00 asti, 50c summiUe $50,00 asti,.
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. " •v-^-^:\:-.^--'V:.'-.:^^^
^ erikoiskurBsia isoiUe^^^l^^
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lÖJbettäjän 1^
IM