1924-07-31-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 *H« « ' sissit-:..' •f-i ll.-»<ti'HI C t t " 1. ^ - 4 f - 1 r tl 1^ « ^ w ^H 1 f fe'?^ • —j . — t _i iH»ri!(f^viMsa^j^^ «ftp ^"^ J^a. «^r pienellä.. Teräs ja rautahan o-vat ainoat metallit,, jotka ovat Suomen kansalle olleet välttämättömät 3 okapäiyä i sessä: työssä. Mutta miksi menisimme merta edemmäksi kalaan, sanoo ' ' Vanhoillinen." Jo ammoin ovat e^i-vanhempamme • nahan nimestä muodostaneet raiian nimen, jota ei kukaan tahtone muuksi muuttaa. Tyytykäämme vain siihen! Olkoon kiiUastä tehdyn maksu-yälineemme nimi Raha. Nikkeliset, vaskiset ja paperiset mark ja pennit säi 1 yttäkööt entiset • nimensä. Ovathan kultakannan ollessa kullasta tehdyt maksuvälineet varsinaisia rahoja, miuit vain rahan vastikkeita. -Näin saisimme kolmenlaisia maksuvälineitä : rahoja, markkoja ja pennejä. Se olisi hyvin käytännöllistä. v^ • ^Fe puolestamme yhdymme viimeisen : kirj oittajan mi el i pi tce-seen ja ehdotamme, e'ttä suomalaiset sii i ly t tä i ^ i vii t ui 1< oma i 1 la k in vakiintuneet nimitykset markka ia penni ennalleen ja jättäisivä „ , , . . .,, .... ., , i ... > / , v a n tarpeeksi sitkeytla voidak- ' ei.iona "sentit", suomat ^ _ .„ ; . , , „ j a matkalippujen alennusta. • Suomalaisten siirtolaisten lukumäärän Australiassa, arvioi konsuli Tanner ^olevan 2,500—-1^,- 000 j a hänen tietojensa inukaan on suomalaisia saapunut maahan v. i921 Gfv V . 1922 ^5 j a 1923 82. Nä mä tiedot o v a t r i s t i r i i d a« s a S. H.O.Y :n antamien ti e to j on; muka an Aiistra l i a an my yty j en tnat-kalippnjen lukumäärästä, mutta mahdollistahan on, että siirtolaisia on siirtynyt. Australiaan niinilläkin tavalla kuin .S.H.O. Y : n toimistojen .välityksellä, k en ti o s aika i se m min A m eri k ässäkin oli ei ta h en ki I öitä ori muu tta-nut siel tä Au s tr alia an. "Suornalaisteu siirtolaisten asemaa Australiassa ei konsuli Tan-ner pidä edullisena. Mahdollisuu-det yritteliäille maanviljeilijöilo joilla on m 11 k a n aan in u 111 a m a n tuhannen pääoma, ovat kyllä hyvät, mutta tavalliselle- varattomalle on alkuun pä ä s e mi lien. s i elia hyvi n vai ke a ta.': S iiomalaise t-st r ai i a SS a . H e e ivat näy o m aa - punut. Noin l ö metriä Johiis6- nin jälessä jtullä laahusti englantilainen Harper. Hänei\ jalkansa olivat raskaat kuin ; olisi kuni-paänkin ollut kiinnitettynä leiviskän puntti. Perille päästyään, luin vaipui puoliticdottomana V a s t a a n o t ta j a i n s a hoiviin. • Tuskin oli englantilainen en-niittänyt hoiperrella ' ohitse kun perille saapui paljon «äälittä- V äin mä SS ä • kuun ossa kaksi rans-ikalaista,^. toisen, voimakkaamman koettaessa avustaa ja rohkaista k an ssajiioksija a mn. : Toi ne n p ää-si maaliin, mutta toinen. kaatui, nousi ylös, vh.oiperteli; jonkun askeleen , ;'mutta kaatui uudelleen, vierien kodolle kuin ainmuttuna 20 metrin päässä, maalista. : •Miinan espanjalainen juoksija kääntyi juoksun pökerryttäniiinä pois radalta isiken päänsä erää- 8 o en pylvääseen ja safiden siitä mitön Suonien kolme juoksijaa, Njirmi, .Kitola, ja . Stenroos, onnistuivat valtaa.;naan cnsimäisen sijan 'kaikissa J5e4tsemässä pitkänmatkan juoksussa. Hilla tavalla ovat nämä «uomal aise t u r hei li j a t A f a l m i s t a u t u n e e t kehittyäkseen niin ihmcel I i se n | n op i k s i Ja j\ es-. liivi ksi juoksi jo ikisiä Mistä; joli-tuu, että he kilpailun lopiilhi ( i - Vat:'näköjä ii n. aivan Väsyuiut tornia ja voimakkaita, .kiin 1 anson useimmat toiset vat maahan maa li in piiäs e iii iit. t ä 1 : • Llsoita vuosia :s.itt(ui Hannes Koleli.ma i.nen.; > saa v ulti Su o m e Ile huomiota orinouiiiiso] 1 a juoksuI 1 aan ;: J o ly m i)i ai aisissa kisoissa, ^luuan amerikalciinon; treenari haastatteli IColehmnista ja lie-dus teli 11 ii h e n lia rj oi 1 us 1 a p oja n n Kolehmainen selitti- ,et tä Iiii n o Iiii c i ole initiiän erikoisia liiirjoilus-jel maa: va a n ett ii hän arvel kurssimme irahaläi»^ tyksille SUOMEEN . juoksijat kaalu-m e n e h t y n e i n ä ja soi la ison iskun, e t t ä tunto katosi ja mies kannettiin pois p y ö r t y - 1 : , . a luonnonomaisen har- : V joituksen olovan hänoii niOneS' teräkset", ''raudat" y. m. ..oudoilta ja kankeilta kuulostelevat nimitykset; lepäämään. •1. Suomalaisten siirtolaisten mahdollisuudet Australiassa. ^mmm^—"'"TT .... Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön "Uudelhi Suomelle" anta-maii tiedon. mukaan on siirtolai-suus Suomesta Australiaan viime aikoina kasvanut aivan yllättävän suuressa mäiirässä. Kun siirtolaisuus tätä onnen suuntautui yksinomaan Yhdysvaltoihin ja Cahadaan, alkaa se nyt mut-tua yhil enenimiin siirtolaisuu-dcksi Austrafiaan. ' Syynä tähän on luonnollisesti se, että Yhdys-seon sa.nialla •:,. paikkakunnalla eivät, muu ta mi a. po i k keii ksi a lukuunottamatta ole menestyneet ty()skonnellen hankkia itselleen hyvän toimeentulon. Australiassa ei nykyisin tehdä rikkaiikisia käden käänteessii,mutta sitkeällä ja k o vall a ty ö 11 ii n se iden vuosien kuluessa voi., saavuttaa hyviin toimeentulon. ; Seikka, jok a myös k in tuottaa vaikeuksia, on:' kieli, sillä vaikka siinä tulisikin toimeen, huomaavat entiset asukkaat,et 1 ä 1 uiija on ulkomaalainen ja varsinkin työväestö silloin vieroo häntä, pelossa ,että hän tulee maahan a-lentamaan tyiipalkkoja. Näin ollen on Suomen konsuli sitä mieltä, et tä malidollisuiulot su om ai aisillo siirto la i s ille Aus- AI.* |ä|IIH»g>Wl*iiri r-|i , i1w imm ni'MiiB'flM'H vallat ovat violii ontisestiiänkin rajoittaneet siirtolaisten • maalian i t''!'liassa eivät ole helpct. Sinne ' hllitcvien. siirtolaisten on valiuis-tutta va tekem iiii n kovaa työt ä u sei t a vu osia. E1 in ta pa (ui pidet-t ii vii liyvin vaatimattomana ja siiasi ii vä isyyttä tärkeimpänä liy-, V e en ii. ^itä. paitsi on. totuttava viilityiiiään yksinäisyydessä, sil-useissa tapauksissa on pitkiä ^ oleskeltava melkein asumattomissa seuduissa. Tavallisen mu uttoa se kii. ettii, t oi m o e n t u lo Ani e rikan m ai ssa yi e onsäk in on •käynyt vaikeammaksi kuin taka-vuosina. Australiasta saapuneiden ti etojen muka an on siirtolaisilla siellä pa rem mat elämisen mahdollisuudet ja tämä on alkanut vetää suomal a isiaki n koetta -; ' maan onneaan siinä maassa. '• ^ sakeyhtiöltä Seuraavat. Suomen Höyrylaiva-saadut^^ numerot o-' ^M^^^olaisen on valmistauduttava A" r 1 rkanssa, jotka 9vat sinua- ete-yämpiä. SÄÄ ' — Useimmat t|iiteet vaativat pitkäaikaista opiskelua ja harjoitusta, mutta kaikkein hyödyllisin kyky, miellyttämisen taito, ainoastaan halua. . Ihminen on ikäänkuin nau-la • hyödyllinen, jos hänellä on hyvä pää ja jos hän ohjataan oikeaan suuntaan. .Mutta naulaamallakin hän menee vain niin pitkälle kuin pää myöten antaa. Mikä Suomen uuden rahayksikön nimeksi? — Jos tahdot tietää oletko mää-rätty elämässä, menestymään tai epäonnistnmalan, voit sen helposti saada selville. Koe on yksinkertainen ja pettämätön: Kykenetkö säästämään r^haa? Ellet, silloin joudnt pelissä häviölle, on-riistumisen siemen ei silloin ole sjnusea. '—' Ympäristösi vaikuttaa suuresti sinun elämänktsitykseesi, itsekunnioitukseesi ja pman arvosi tuntoon. Ympäristösi, ne ihmiset, joiden kanssa joka päivä joudut tekemisiin, ja varsinkin liikkeessäsi vallitseva henki n^uodostaa sinun elämänurasi. Kpko tule vaisuutesi,'luonteesi^ e-lämän tarkoituksesi, ihanteesi, si-veellineB kantaasi riippuu suuressa määrin kaikesta siitä, minkä' kanssa^ p^livan. vkuluegsa- johdut tekemisiin; sinun kokemuksesi JäUä^iySlkessg^k9,k^^^^ J. J. Sederholm on U. S:ssa alottanut yleisen keskustelun kysymyksestä, mikä nimitys Suomen uudelle rahayksikölle olisi sopivin. Hän lausuu, ettei se aika enää ole kaukana, jolloin Suomen tulee korvata halventunut rahansa uudella kultakantaan perustuvalla ja silloin on paras myös kokonaan uudistaa rahayksikön Mmitys, hyljätä sanat markka ja penni. Niiden tilalle kirjoittaja ehdottaa sanoja * * leijona" (Suomen tasavaltaisessa vaakunassa olevan leijonan nu-kaan) ja "sentti.". Nimimerkkiä "Kummisetä" käyttävä kirjoittaja pitää "leijona "-sanaa liian pitkänä ja lisäksi vierasperiiisenä ja ehdottaa sanaa "suoma", joka asultaan viittaa : Suomen maan nimeen, on merkitykseltään tarkoitukseen sopiva, on lyhyt ja yhteinen; ja sointuu yhtä hyvin Suomen, ja Ruotsin kuin vieraiss,akin l^ielis-sä. Valtion päämiehestä tehtiin presidentti, vaikka olisi pitänyt tehdä päämies, sanoo hän. Olkaamme tällä kertaa enemmän omintakeisia. Ehdottaisin Suomen uuden rahan nimeksi 1 Teräs, yhtä kuin 100 rautaa, kirjoittaa nimim. * * Aitosuomalainen. *' 1 SiHt)in ulkomaalaisetkin tottuisivat, näihin l^imityksjin pian, o^ng|^,^i|i"paa ylcsikköä' merkittäisiin yhdellä aaQ]J.a:wiui;44imellä.>^p a^^lei&^iiäpää soitta vat; siirtolaist en luy un nopeaa kasvasinista: sodan, j iii k öisenä aika na, ori t oi e n tä mä n vuoden k nl 11 ossa, jolloi n. si irt oi a isu us Australiaan on varsinaisesti jmäs syt alkuun. Vuosina 1918, 1919 ja 1920 oi sanottu yhtii) myynyt yhtään ainoata siirtola islippua Australiaah. Vuonna 1921 myytiin 4 matka pilettiä, 1922 myytiin 1.1 ja viime vuoden aikana jo 49 matkalippua. Tämän vuodon eri kuukausina on myytyjen matkalippujen iiiäärä ollut seuraava : Tamikuussa 12, helmikuussa, maaliskuulla 32, huhtikuulla ei yhtään, toukokuulla 02, kesäkuulla öli. Heinäkuun 10 päivänä lähti Hangosta jälleen noin 50 he n k eä käsi tt ä vä siirtola is j o ukko matkalle, astue^n t. k, 19 päivänä Englannissa laivaan Australiaan matkustaakseen. • Elokuun ajaksi on yhtiöltäj tilattu n. 70 siirtola i sm a tk ai ip pua • 'Austr ai i a an matkustusta varten, mutta sijaa laivoissa on voitu varata vain 40 :lle. Syyskuuksi o n i j o nyt t i lattu lippuja ja varattu paikkoja 156 :lle suomalaiselle siirtola!- \ selle. :yksinkertaiseen maatyö.hön. Ammattilainen saa työtä kaupungissakin, m u t t a muut saavat turhaan etsiä siellä tyiitä vu.oden-kin. sillä kaupungeissa . vallKsee työ tt ö niyyttii ja työ n il i n aant u ossa on hr i tt i liiisillii ta valli sest i tusija. : . N ä in arvos teli Suo m on k onsiili viini o V uoden 1 o pulla ti lännet t a. ne e n a.. • ; Samantapaisia .näytöksiä nähtiin marathon-juoksussakin, joka alusta loppuun oii jännittävii kiU päilil. Siihen otti osaa. 58 j - sijaa, edustaen 19 eri maata. ^Mutta kilpailu muodostui liian r as itt a va ks i j p uo,l eik aa n matkalle lilhteneistii eivät päiissoci j">e- ^riile saakka. Suomalainen .-Vihin Stenroos otti kohta johdon })itäen sen •sitten, loppuun, asti. Stadionin portille tullessaan juoksi lian r ei ppa a sti. säännöllisesti ja. voi - ;mak käast i, a iva n sen näkö isona kuin. jos hänellä .olisi vielä ollut 10 mailia taivallettavana. Isnu-panpiiällisoksi • .i hän vielä juoksi stadionin ympäri he iin t ta on. k iit: tään hurrajivallo yleisölle :ja lij")- puja liehuttaville suomalaisille.. • Se u r a av a perille t ull \ 11. mies ol i italialainen, mutta hän oli jo hyvin uupunut. Stenroosin •voitto on ihineteltiivä sohyuoksi, että liiin oi ole .ottanut kilpa il ui luu osaa 15 viioloon. TiOukattiiaau jalkansa Tukholnuin olympialais- 1 on j iii koon on liän pysynyt pois-, sa. radalla. • * * .* Ei siis olo ihme. että Aniorikas-. sa ' nykyä än on iiiiivän poltta v an a kysymyksenä. urheilupiit-eissä mistä suomalaisten juoksi ja mesiä rien : • ilimeellinon.: kostiivyys johtuu. Amerikajaiset ovat loistavan .mielikuvituksensa avulla keksineet siihen mitä kummallisimpia selityksiä. ' Eriis amerika-lainen, äskettäin Suomessa kiiy-nyt urheilijamies kertoo tällii tavalla: myörame- pankki-cioituk sia (shekkejä) markoissa ylli mainit, kurssin jälkeen ja erikoi sia,' kolmen prosentin korkoa v-^ täviä maitkusiajien shekkejä dyU lareissa, jotka Suomessa luna$ > taan siellä voimassa-olevan dol)»». rin kurssin jälkeen. tyksoonsä suurimpana' tokijiinii. •: Ra yi nt.oko ? Ko le! \ n vai n e n n au t ti etupa iissä kalaa, tuorel la j ; ku ivattua, in us taa .1 o ipii ä j a hiai-toa. :' liuonnon o ma iset ha rj o i t u k - set k o? Suo 111 ess/i jok o kä vellii iin tai juost aa n \., V iiest ö .on 1 ii.an köyhää omistaakseen antoja ; rauta-, toit ii ja iiiui tä liikennevii lino itii 011 vä Iiii n. Pai kasta to isoon k i iljetään joko . kiiV ^lemiillji tai juoksemalla, .loson aikaa iiiin . kä-velläiiii. Jos taaspu on kiire, silloin' pi st o 1 iiiin juoksuksi." .Lähetyskulut rahalähetyksilU postin kautta on 15c. summill*" alle $20.00; sitä su urem milta surmilta • mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähkoteitse oB kaikilta summilta. Kaikki lähetykset , osoitetaan postip kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikois^ti pyydetä. Osoittakaa lähelyksenno ya». / taanottajan ja lähettäjän osoi* teellä varustettuna osoitteella i'oreign Depai'tment • Syyt . s u o m ai a i s t on- j u o k s i j a i n ja y!('('nsä koko suoinnlaiscn rodun k es t ii \-y yte m j u oh \ a va t sen - tiiman juurensa syvemmiiltii. Ivoko kansa 1 lisen olemassa olonsa a ja n; • o'i i s il 0111 a Tä i st oi i . t ii y t y n yt kesi iiii ki Ipailuissa, • pai j on . a n kara mm is-s a kuin . nykvajaii . (ilymp.ialais.-t. Suomen; historia on ; ai usta loppuun täynnä sofia.:sortoa ja ko-vieii :k0011olemusten aikoja. jot-ka vjihitellon ' ovat koh.il täneel suomalaiset .fyysinis(>sti ' yoini.-ik-kaiksi ja •.luonteeltaan lannistn-m aitoni i ksi. \ S itke ii 1 aist el u on a i n a f ill u t suo ma 1 a isil 1 o ominaisia •j a' s am a si tk oy s • se ka i v : sa a t toi maanmiehemme Parisissakin v-rittiimiiiiii;.' -parhaansa .^^ isiin-maan kunnia ja urheilun iilainv> oli kysyinyksessä. ^y • ^ HANGQCK ^Perustettu V. 1874.-. . ,.: Varat y l i . . . . . . . $3.000,000.00. Kirjiit ta kaa suomeksi; meillä on kutisi suom ai äista lii kk eessä to-me. : . - ^ : v / > : . - - : - 'y^- / V ^ - ' - ^ ^ r.skoa (},ma ajatuksenne, uskoa (Mlä^so, mikä on totta'teille : '- 'Oulassa •yksityisessä sydämessänne, on totta.' ka i ki Ile ihm isille —- . se osoittaa ntM-ouita. .ilmaiskaa : • salassa ollut va ka u m u k.senne, " ; ' niin . se. tulee yleiseksi käsityk-seksi: sillii^ sisimmiiinon tulee aikanaan uh)mmaiseksi.. — Emer- v.'; son. •:<••• • • ; ; • ; . ; ; . : ; : . : • • ^ ^ . ^ ' ' : , • ^ . • • • v ^ ^ • •,:•.'•'• - Ottakaa värmast i solville,.' Että Australiaan matku.stavi-en kuitenkin on syytä ennen lähtöään hankkia vielä tarkempia tietoja sikäläisistä olosuhteista, käy selville seuraavista tiedoista, jotka Sydneyssä oleva Suomen konsuli, hra Harald Tanner; vuosikertomuksessaan 1923 pn antanut : suomalaisten siirtolaisten mahdollisuuksista siinä maassa. Konsuli Tannerin mukaan australialaiset koettavat kaikella tavalla saada liusia siirtöiäisia maahansa, sillä mak on niin harvaan asuttua; että sen asema tiheään asuttujen maitten ympäröimänä on vaaranalainen. Asukasluvun lisääntyminen viime vuosina siirtolaisuuden kautta on ollut ainoastaan muutamia kymmeniä tu-ritkänmatkan juoksut • olympialaisissa kisoissa: olivat ne kilpailulajit joissa Suomi^ niitti suu- «"imman kunnian ja , joissa myös kilpailijain kunto ja kestävyys joutui suurimman e koetuksell e. Paavo Nurmen, Ville Ritolan ja Alhin Stenroosin ^ylivoimaisia saavutuksia 1,500, 3,000, 5,000 ja 10,000. metrin .matkoilla sekä ma-ratoonissa katsotaan kerrassaan • lilmiÖmäi.siksi. ja niin pienen kansan kuin Suomen osalle tulleina perin Irämmiistyttäviksi. '.Ameri-kalaisetkin myöntävät, etta Suomi sai Parisin kilpailuissa moraalisen voiton, vaikkakaan se ei pistemäärään nähden voinut pitää puoliaan Yhdysvaltain urheilija- armeijaa vastaan. Kymmenentuhannen metrin murtomaajuoksu muodostui ra-sittavimmaksi kilpailuksi mitä i olympialaisissa lienee milloin-li • ollut. Tavaton kuumuus ipökerrytti ja uuvutti juoksijat n, että matkalle lähteneistä 39 'jiioksijasta saapui ' perille vain 15* useimmat heistä saneen säälittävässä kunnossa. • , ; Paavo Nurmi saapui ensimäiso-nä maaliin, voimakkaana ja näh- ; ' ' T u l i n huomaamaan, ett.ä koin kaikki parhaat HUomalaisot urheilijat ovat kotoisin maaseudulta. Maalaiset ovat; lujinta väkeä mi t a. olen mi Ilo i nkaan.nähnyt. Heidän tapoihinsa kuuluu joka-aamuinen kylpeminen sangen a nkarissa olosuhteissa. H öillä on kylpyrakonnus. eräänlainen koju, maatalon y läheisyydessä. Varhain : aamulla koko viiki lähtee keveästi puettuna kylp.yra-kennukseeh ja peseytyy jäiikyl-mässil vedessä. Lämmintä vettä: ei käytetii. Talvisaikaan, jolloin oh lunta — taivot ovat Suomessa hansia, ja aikomuksena-on tavalla tai toisella saada tämä luku kohoamaan noin 100,000 @ 200,- 000 henkeen 'vuosittain^ Tässä tarkoituksessa >n levitetty kaikkialle' ^^e^(i3&:'|Miti:Casb|Ä desta ji^ 'sUui^isilk ^ins^dc^lii^ii^^ 8iä\i^i& Lontoosta oxi^itt^öiul#% lavasti vain vähän rasittuneena, voittaen kolmannen kultamitalin Suomelle. Ville Ritola saapui toi- , lähes puoli kilometriä Nurmen jälessä, öllen^Hälikiii hyvissä voimissa; 'y.^'- • I ^>Minuuttia^ myöhemmin tuU pe- Jiie • ämepikaläii^^^ sangen kylmiä* — seuraa kylpyä juoksu lumessa. Miehet, naiset ja lapset kieriskelevät lumossa ja.hiei^vat sillä ruumistaan noin 20 minuutin ajan. Sen jälkeen nautitaan aamiainen, jonka pääasialliset ruokala:jit ovat musta leipii ja kuivattu kala... Tvylmi-en kylpyjen ja pakkasilman karkaisevan vaikutuksen -seurauksena on suomalaisilla tavattoman luja terveys ja kestävyys. Sellainen karkaiseminen tappaisi jokaisen, joka ei ole siihen tottunut. Mutta suomalaisiin se vaikuttaa • voimistuttävasti." Heille kasvaa suuret keuhkot ja vahva sydän, jä heidän ruokajärjestel-mänsä estää heidät lihomasta." Tämä ämerikalainen on siis korvannut suomalaisen höyry- ja vihtasaunan, jonka muuten alkuperäisenä suomalaisena laitoksena pitäisi olla Amerika.ssakin paremmin tunnettu, jääkylmällä ve-sikylvylläl Suomalaisten, ruokalistalle hän •[ taasen asettaa vain ''mustan" leiyän ja kuivatun kalan, yhdistelmän, joka varmasti, kin sangen pian alentaisi suomalaisten urheilukuntoisuuden ai- Tan olemattomiin. : •Toinen afiierikälaihen urheilu- .mies, H. G. Salsinger, kirjoittaa -^'D^troii Nem^Mehdeösä : — .'Merkkinii: smiro.sia ymniär-tiiviiisyydj? stil pidiin ; iiii^^^^ kykyä pidä tt liy t vii ulikauksista tiii loukkaavista mielen ilma uksista, siilä kumpikaan näistii ei vihollista heikennä., inikauksei teko-viit hänet vain varovaisonnnaksi ja solvaukset lieriittävät liiinessä kostonhalua; — .Machiavolli. ettii tarkoituksenne ovat oikeat, : •;. ja. taistelkaa sitten niiden perii- : le. Alkiiii viilit iii kö- mitä '.'toiset ' sanovat", vaan liuolclilikaa aino-lista au siitä mitii teette. Käyt-iäyiymiscnnc . oliimiissä. niiyttää . toteen sydJinn-niie vilpittömyy-den. : :•:. - . ; ; V ' ' • •. -w -•^- ' • Toivo on • lii lietetty onnet to- ; • • liialle: pelko liiiilyy mene,styvän-kin p;i;inpii;ilh-i — sillä kohtalon vaaka ei koskaan ole tasa pa inos- y sa. .;L'->-':'";^': V •v:-':-;.^.;--^-'- rs roiyoismaiaea inajjspanKin Mahdollisimman pikainen toiminta. lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän koi keimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUQBPN M i ^ Kaikki lähetykset^osoitetaan pestin' kautta, jos spi-kösanoniamhetystä ei erikoiseati vaadita. Sähkötys-maksu on $3.00 seuraavansa lueteltujen iähetysiu-lujen lisäksi. 'Lähetyskulut rahalähetyksille on 40c summille $40,00 asti, 50c summiUe $50,00 asti,. 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sadalta 25c. " •v-^-^:\:-.^--'V:.'-.:^^^ ^ erikoiskurBsia isoiUe^^^l^^ Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lÖJbettäjän 1^ IM
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, July 31, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1924-07-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada240731 |
Description
Title | 1924-07-31-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 *H« « '
sissit-:..'
•f-i
ll.-» |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-07-31-04