Vapaus, June 21, 1921

              VAPAUS
i t i on a ! u a : ! ; u : jjaivosivörjidä, '.-.an
diplö:n£att:r.cn kieräily ei.vedeiiy;,
Canadan suomaJaisen -työväestö-i y h : U i t s m m i n ja uieammin ovat he
lauantai. .roonien tarjousta,
H. PURO, J. V7. SLUP, I Ei ole auttanut sekään, että kapi-
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri talistinen sanomalehdistö on tehnyt
. kaiken voitavansa saattaakseen la-
> VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-
«iB in Canada. Published in Sud-
Inry, Ont., every Tuesday, Tbursday
and Saturday.
Advertising rates 60c per ccl.
incb. Minimum charge for single
insertion 75c. 'Discount on standing
fldvertisement The Vapaus is the
best advertising mediom among the
Finnish Pcople in Canada.
Ilmotiishinta 50c palstatuumalta.
- - A l i n hinta bertailmotuksesta 75c.
^Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). •»
Eiblans» j a aviol. ilmot alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
?2.00 kerta. ~ AvioeroUra. $2.00
kerta (2 kertaa $8.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­j
a ofioteilmotnkset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-fiista,
joista ei ole sopimustai tulep
Tahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.26, kolme kk. $1.50 Ja yksi
M . 76e.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi
v L $6^50, puoli Tk. $3.00 Ja kolme
kk. $1.75. I
Tilaaksia, Jolta ei s e nm raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori j a toimitus on
Liberty Building, Lome S t , Puhe*
Iin 1088. '
Fostiosote:.Box 69, Sudbnry, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir*
jottakoa niidelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
3, V . KANNASTO, liikkeenhoitajo.
Begistered at the Post Office De­partment,
Qttawa, as second class
natter.
Estgkiiiiiii hiilenkdva-jat
taipumattomia
Englannin: hiilenkaivat ovat taas
näyttäneet mailman taloudellisesti
järjestyneille työläisille hyvää' esi­merkkiä^
Jo pian kolme kuukautta
kestäneen yksin|ie]isen lakkotaiste-
Innsa ovat he kestäneet nurkumatta.
Hiilenkaivajat ovat käsittäneet mihin
kossa olevia hiilenkaivajia valheelli­silla
jutuillaan harhaan ja kääntä­mään
heidät lakon vastustamisen kan
nattajain puolelle. Ei ole auttanut
sekään, että kaivostyöläisten vaimoi
hin vedottiin, että niitten pitäisi käyt
tää vaikutusvaltaansa lakossa oleviin
kaivostyöläisiin ja saattaa siten lak­ko
loppumaan. Lakkolaisten vaimot
ovat käsittäneet, että palkka Jonka
hiilenkaivaja saisi suostumalla pa-roonien
ehtoihin olisi sellainen, ettei
perheenemäntä sillä voisi saada elär
miseen tarvittavia välttämättomyyk-jsiä.
On kärsittävä lakon Johdosta ko
vaksi;käynyttä puntdta valiaikaises
ti ennenkuin alistuu Jatkuvaan mitä
ankarimpaan puutteesen Ja kurjuu­teen.
Johon paroonien tarjoamilla
palkoilla Jouduttaiisiin;
Viimeinen paroonien tarjous oli en
tistään parempi. Kaivosmiesten e-dustajat
asettivat sen äänestykselE
ratkaistavaksi. Kapitalistinen sano­malehdistö
t ^ s ieki voitavansa saa­dakseen
kaivostyöläiset äänestämään
paroonien tarjouksen puolesta mut­ta
turhaani Kapitalistinen sano-roalehtimaiima
iloitsi, sen suurten
päivälehtien otsikoilla oli sangen
suurilla kirjäimUla, että radikaaliset
voimat Englannissa tulevat häviä­mään^
hiilenkaivajat äänestävät hy­väksymällä
tarjotut ehdot, pitää olla
kaksi kolmatta osaa äänestämään tar
jousta vastaan, muussa tapauksessa
lakko b>v lopetettava. Kaikki nämät
olivat kuitenkin tvrhia. Englannin
hiilenkaivajat osoittivat heidät pet-täneelle
kolmiliitolle, että tullaan sitä
ilman heidän suoranaista apuoankin
toimeen, ja taaskin äänestivät tar­jousta
vastaan. Englannin kapitalis
tit tietysti miettivät uusia menettely
tapoja lannistaakseen tuon sitkeän
hiilenkaivajain Joukon. Saa nähdä
kykeneekö se siihen. Toivottavasti
vieläkin terran .kestää hiilenkaiva­jain
rintama.
• ' • o
Canadan maanviljelys-köyhälistön
asema
j a FUUhnaitomciti u^irattu kapitaMst;'ja rautatielinjcja oli ty5.ia'.:a, jotc-n'fuannattomst v-iirZt vih:2i :& n u : ;
e.i tuicv-a etuituuk-ia r;irr.äi!2;j:'.::;c:i, .o]t::.i tlla-iuudeisa simm-aan :yÖvci-ta n3aar;viljelv5tu'jtteit£ nntsr-illc.
Laivakapitalistit joutuivat ensi kä-jmaa Jiaupakd. 3iult2 tavalJi-esti työ, kuljetetiujco miljoonaisten joukiiO'
(lessä niitläniään tuosta siirtolaisten tä teetettiin kssänajalla, jolloin olisi; jen ravinnoksi. Maanviljelyskalus-puusiaamisesta
tuhansia ja satoja tu pitänyt maata muokata viljelykselle, itoa lähetettiin suunnattomissa mäa-hansia
dollareitai sillä joutuivat- sillä taJyenajalla ei käynyt rautäire-'ri5#ä varsinkin Jannelle, jossa Cana-tumppain
rakentaminen. Näinollen
Kun Canadaa alettiin varsinaises-
T- T — . t i asuttaa siirtolaisilla käytetiin Do-hiiliparoonien
t^aisteluhaaste on^ täfa- minion hallituksen Ja eri maakuntain
<!ätty. Hiilenkaivajain ' rintaman toimeato asuttamiseen suunnattomia
'inprtumlnen meinaisi samaHa k summia rahaa. Hallituksen polkkaa-en
toistenkin teollisuus^lain työläis- -r.,.:r~~'--rrTr"-:,..--~r--r~-~r™"-\ Iina ouil>via>oa{s^»'"'^i>'« —
^ten palkkojen laskemista. Mutta sit- kftikkialle Europaan, Joiden tehtäväk
tenkin hiilenkaivajat ovat saaneet g) Jäi niitten mahdollisuuksien selos-taisteluaan
käydä yksin, korkeintaan
ovat kuljetus ja tokkatyöläiset klel
täytyneet kuljettamasta ja käsittele
' inästä muualta tuotua hiiltä. Mutta
sekin on ollu parempi kuin ei mi
tään. Työläisten myötätunto on o i
Int hiilenkaivajain puolella jb se si-nään
merkitsee Jo paljon.
Voimme hyvällä syyllä sanoa, että
kaiyostyölälset ovat; käyneet uljasta
taistelua Englannin trustiutuneita
VMlenkaivaJia vastaan, Joita lisäksi
vielä on avustanut hallitus. E i ole
auttanut sekään, että Eglannin pää­ministeri
tuo erinomaisesta taitavuu
:^e8taan kuuluisaksi tullut diplomäat
yalkoisen Suomen sota-f
polittisesta seikkai-
I lusta Karjalan-f
Kannaksella
Volkoinen Suomi on harjoittanut
edesvastuutonta sotapolittista seik-kailuaan
Ja hämällyään Neuvosto-
Venäjälle käsin, siitä saakka kun
saksalaisilla voimilla luotu valkoinen
Suomi syntyi. Mutta erittäin perin-pobjainen
on tuo «suurvalta» ollut
senjälkeen, kun se Joutui ententen
rautaiseen syleilyyn, ja kun ententel
le selvisi, ettei Venäjän vallankumo
ns ollutkaan mikään kolmen kuukau
!<den vallankumousilveily, Joksi sitä
ensin kilvan riennettiin esittelemään,
vaan että Neuvosto-Venäjä syntyi,
Venäjällä suoritetun proletarisen
:vanankumouksen tuloksena. Ja kon
beille selvisi, että tällä tapauksella
näyttää olevan sisäisesti pysyvä Ja
ulkonaisesti kaatava merkitys. S.t.
8. kaatava merkitys porvarilliseen
nailmaan nähden kansainvälisessä
mitakaavassa. Kun tämä oli selvin
nyt, joutui Suomi — ententen mää­räyksestä
näyttelemään sitä säälittä­vän
snrullista valloittajan osaa, jota
se tn nyt pian kolme vuotta näytel­l
y t
Suomalaisten — luonteeltaan pik­kuporvarillisten
Ja arvioimiskyyyil-tään
heikkojen — polittkoitsiain s i l -
mim tosin on aina kangastannt myös
kin souissnomalainen näköhäiriö. J a
se on antanut ikäänkuin lisää voimaa
heiUe raskaassa puuhassaan. Se on
kaksinkerroin työntänyt höltä seikkai
levaan sotapolitiikkaansa.
Niinpä suurvalta-Suomi Julisti ele­itänsä
sodassa'Venäjän kanssa. Se
:jo .nnelmoidessaan valloituksia, joita
mia siirtolalsagentteja lähetettiin
taminen mitä Canada voi asukkail­leen
tarjota. Tonnlttain painettiin
kirjallisuutta lentolehtisiä Ja selos­tuksia
kymmenillä eri kielillä, jotka
tällätavoin Eurojaan asetettujen a-genttien
toimintaa helpottivat. J u o
kirjallisuus; kaikenlaisine karttoi-neen
sisälsi niin paljon hyviä j a kau­niilta
näyttäviä, vieläpä erikoisen l u ­paaviakin
mahdollisuuksia, että suu­ret
joukot siirtolaisia aikasi virrata
maahan.
Teolllsuuskapitallsfeja, sikäli kun
niitä Jo oli olemassa Ja varsinkin rau­tatie
ja laivakapitalisteja tuo toimen
pide tyydytti. Olihan kansanvaroi^
tulevaisuudessa tulee tekemään vaK
mistutti itselleen maantieteelliset kar
tatkin, joihin oli Suomeen kuuluviksi
merkittyinä sekä Vienan-Karjala 'et­tä
Aunus aina Syvärin Jokea myö-deh.
Eteläinen raja oli työnnetty
Nevaan, Joka saavutus karttaankin
oli merkitty pisteillä.
Kun näin plivat rajatkin selvillä
kartoissa, niin ei puuttunut enään
muuta kuin <sota».^e tietysti alettiin
Neuvosto-Venäjp vastaan, kuten kou
lupoika alkaa lumisotansa aikamlestä
vastaan. Tälle sodalle Newosto-Ve-näjällä
hymyiltiin, mutta joskus kxin
alkoivat "^ulla vallan hävyttöoäksi,
täytyi vaivautua työntämään heitä
poikaviikareita, vähän syrjempääu.
' Ensimälsiä sotatemppuja Suomen
puolelta havaittiin tuossa pääsiäis­juhlien
aikoina keväällä 1919, sil­loin
alkoivat rajan yliampumlsensa
Karjalan-Kannaksen suunnalta. En-
^ oli ammuskelemisensa Jcnittft^aft,
koulupoikain paahtamisen tapaista
leikittelyä, mutta vihdoin, kesäkuun
viidennen päivän tienoilla alkoivat
puuhansa oikein äkäisessä äänilajis­sa.
Näihin aikoihin akoivat tulla
päiväjärjestykseen myöskin ryöstö-retket,
joita panivat toimeen Neuvos
to^Venäjän alueelle, milteipä Joka
päivä.
Aunuksen Ja Lempäälän retkistä
ei voi puhua, koska ne tapahtuivat
«salaa» Suomen hallitukselta. Pu-humme
siis siitä, että suojeluskun-ta>
osastot panivat toimeen pitkin In
keriä, laajoja ryöstörctkiään. Mil­loin
veivät mukanaan muutamia leh­miä,
milloin hevosia tai tappoivat ky
lien rauhallisia asukkaita. Puna-armeijan
sotilaita tuhosivat vahtipai-koilleen
j a kerran murhasivat erään
vanhan virolaisen perheen, joiden
ruumiit piiloittivat metsään. Joka
öisen kivääri- ja kuularuiskutuiensa
lisäksi, jota tuiskuttelivat Rajajoen
han he omistamillaan laivoilla korkea
hintaisten matkapilettien myynnillä
kuljettamaan siirtolaisia tähän luvat­tuun
kult^laan. Satoja, tuhansia,
vieläpä miljooniakin Europan ja muit
ten maanosien työläisiä joutui niin­ollen
asettumaan Canadaan. Yksi o-sa
asettui maalle, toinen Canadan
laajoille metsäisille seuduille rauta­teiden
rakennustöihin ja kolmas te­ollisuuden
palvelukseen kaupunkei
hin, sikäli kun sellaisia oli.
Alku näytti lupaavalta ja niin tän
ne asettuneet houkuttelivat sukulai­siaan
Ja tuttaviaan heittämään koto
askarecinsa Europassä Ja tulemaan
niittämään saatavissa olevaa onnea.
Ja olihan> se todellakin onnea, sillä
monikin oli lähtenyt kotimaastaan.
Jossa työläisellä ei ollut enään mitään
mahdollisuutta edes siedettävään-kään^
elämiseen. Canadassa he sitä­vastoin
saisivat olla omia isäntiään.
E i tarvitsisi maksaa korkeita veroja
Ja tehdä ylettömiin kohonneita vero-päiviä
(kuten Suomessa torpparit,
mäkitupalaiset j a pikku viljelijät o i -
keamniin sanoen roaalalsköyh^lBtö)
aina vaan ahnaammaksi käyneelle i -
sannalleen, maanomistajalle. Täällä
iiäyttää aurinko pdist. köyhemmälle
kin j a täälä sai pappienkin' suihilh
määrätyn voikilon tai lampaan pistää
omaan poskeensa. Ei siis tarvinnut
lihottaa enempi pappia kun muuta­kaan
nylkyriä. Mutta tämähän oli­kin
vasta alkua. Eivät tienneet täl­lätavoin
tänne asettuneet uutisvilje-lijät
minkälaiset kohtalot vielä eteen
sattuvat. Eivät tienneet,, että voi­makkaasti
kehittyvä suurkapitalismi
tulee olemaan heidänkin painajalse-hian
ja olosuhteet tföllä eivät tule
olemaan paljonkaan jos "ollenkaan
sledettävämmät kuin mitä ne olivat
siellä mistä he tänne luvattuun tule­vaisuuden
maahan lähtivät.
Kaikkein korkeimmillaan oli siir­tolaisuuden
puustaamineh vuosien
1902 ja 1912 välisellä ajalla. Silloin
lleiieyätkin useimmot tänne asettu­neet.
Suomalainakin asettui näinä
vuosina Canadan laajoja rikkaita a-lueita
perkaamaan Ja maanviljelyk­selle
muokkaämiaan. Synnyinmaassa
olleet pienet omaisuudet myytiin, jos
nimittäin sellaisia sattui olemaan ja
ostettiih piletti Canadaan, Suurin o-sa
siirtolaisista tujl tänne rahatto­mana
tai ainakin hyvin pienillä pää­omilla
varustettuna. Maanviljeli­jöiksi
aikovat kuten suomalaiset esi­merkiksi
ottivat laajalti saatavina o-levla
hallituksen vapaiti^niaita n. s.
«Homesteadeja», joita sai maksamal­la
kyminnenen dollaria sjsäänklrjol-tusmaksun.
Maata el tällä vielä saa
nut omakseen, vaan oli vuosittain teh
tävä vissi aikamäärä tällätavoin ote
tulla maalla työtä, tavallisesti kuusi
kuukautta vuotena kolmen vuoden
kuluessa. Jos sitten joillekin kävi
mahdolliseksi saada; maanviljelyksel­le
valmiiksi muokatuksi vissi alue, jo­ka
tavalisesti oli 30 .eekkeriä, voi maa
han saada kolmen vuoden kuluttua si
säänkirjoituspälvästä laskien omistus
oikeuden. Mutta elääkin tarvittiin,
Ja sitävarten oi? pyrittävä hankki­maan
työtä ulkopuolella «Home-steadln
». Rautateiden rakennuksia
yli, ammuskelivat tykistölläähkih ah­kerasti.
Rautatien aseman polttivat
Valkeasaarella. Reiakylän hävitti-vä,
ampumalla tykistöllään omalta
puoleltaan j a siinä tuhosivat monta
rauhallista talonpoikaa. Manilan
kylään ammuskelivat samoin tykis-tollään.
Ja tekivät sinne retklaän Jo­ka
päivä. Rauhallisia helnän'korjaa-jia,
Jorta Joen rantaan oli tullut vält­tämättömään
työhönsä, tappoivat pai
jon. Näinä sanottuna • ainoastaan
Valkeasaaren suunnalta. Lähempä­nä
laatokk&a oli toiminta usein pal­jon
perinpobja^sempaa. .
Tämänkaltaisesta «sodasta» vahin­ko
Ja kärsimykset, koituivat "öetysta
yksinomaan Tanballisille kyläläi^e.
Ja niinpä — eikä aiottukaan suo­malaisia
suojeluskunta jo'Qk'kojä l i d -
däni Icesktrudessaan suuresti alettiin
vihaamaan bnoTimatta « M , etiä '»St-lonpojat
jtmri näiltä seuduilta aikai­semmin
olivat imitiCtaneet valkoiseen
Söoinefen, muka oniietea •törtt'^.
Tulkoon sivumennen mainittiksi se
kln, että kerran^ ^ttumalta ta^attti-amme
Keski-Suomen Rykmentin ko­mentajan
översti Bonsdorffin, 'Raja­joella,
huomautlnume, ettei meidän
järkemme käsitä 'jäädän sodankäynti
tapaansa minkään ^t¥oiseksi sotilaal
Ilsen arvonsa puolesta j a pyysimme
hänä lopettamaan mokoman ilvei­lynsä,
ellei parempaan kykene. Hän
sanoi: «Täytyyhän meidänkin har­joittaa
tykistöämme, j a kun te siinä
olette hyvänä maaliha, riiih Ttaiteism-me
ampuisi kun kerran uskallam­me
». — Meille silloin muistuivat mie
leen ne ajat kun olimme koulupoikia
ja tehtyämme Jonknin pahantyön, ke-haslnime
«Ähäh». Uskallettiinpa
taas tuokin tehdä». Mutta Jös opet­taja
sattui saamaan niskoista kiinni
ja vähän ravisteli, niin useimman tuli
meille itku silmiin.
Keväällä 1919 saapti! ruotsalainen
juuri siilon kun olisi omalla konnul­laan
pitänyt puskea, piti henkipiti-inikseen
lähteä työhön muualle. H y ­vin
monet. Jotka tiiota vapaata maata
olivat ottaneet joutuivat sen jättä­mään,
sillä se ei näytänyt elättävän
rahatonta maalle asettujaa. Aino­astaan
harvat olivat tilaisuudessa säi
lyttämään maansa ja saamaan siihen
omistupikeuden.
Mutta 'ei 'siinä kyliksi, että pääs­tiin
maahan käsiksi. Täytyi taistella
monia äärimmäisiä kärsimyksiä ja ki
ristää suolivyötään saadakseen tie-nistillään
maanviljelykseen välttä­mättömiä
työkaluja ja eläimiä. Kah-
'della paljaalla kädellä maa ei tuota
tuloksia. Mutta suurkapitalistit oli­vat
Järjestäneet riistäntänsä, joka a-lunpltäen
ulottui maanviljelysköyhä-listöönkln.
Suurkapitalistit omisti­vat
maanvilj^lyskalustoa valmistavat
tuotantolaitokset. Heidän toimes­taan
järjestettiin kaikkialle missä
vaan vähänkin oli olemassa maanvil­jelijöitä
maanviljelyksessä tarvitta-vain
maanviljelyskalustojen agent-tnureja,
Jotka tuota kalustoa myivät
uutlsviljeljlöijle. Hinnat olivat ase
tettu satumaisen korkealle. Tosin
niitä sai: ostaa miaksamalla jonkun
vissin summan käteen lopun jäädessä
velaksi, mutta tuolle maksamattomal
le summalle asetettiin niin hävittä­män
korkea korko, että j o yksistään
s^n maksaminen ikävi mitä suurim­maksi
rasittrkseksl varattomalle maan
viljelysköyhälistölle. Useimmissa ta
paukisssa kävi niin, että määräaikoi­na
langenneita osuuksia ei voitu suo
rittaa yhtä vähän tällätavoin • teh­tyjen
velkojen korkojakaan. Suur­kapitalistien
agenttuurit luoiinolllses
ti kävivät ottamassa uutisasnkkaalle
myymänsä nmnvlljelyskaluston
pois, pitäen tietystikin niistä jo mak­setun
summan hyvänään. Tällä ta­voin
Jouduttiin suurkapitalistien n y l -
kemlstarkoituksiln luovuttamaan
suunnattomat summat maanviljelijä-köyhällGltön
vahoja. - Maanviljelys-köyhälistö
oli saanut trustlutuneen
suurkapitaiismin niskaansa ja asema
näytti kulrjalta, toivottomalta, useim­missa
tapauksissa pahemmalta kuin
se mihin kotimaassaan olivat joutu­neet.
Emme luonnollisesti tahdo
väittää, etteikö poikkeuksiakin ollut,
niitä oli, mutta vaan aniharvoissa ta­pauksissa.
Jotkut onlstulvat, jois­takin
tuli hyvinvoipia maanviljelijöi­tä,
sellaisia jotka taa;:ivuqrpstaan al­koivat
riistää huonommassa asemassa
olevaa uutisasUkasta. ' Sen lisäksi,
että maanviljelijäköyliälistöä riisti
suurtrusti, olivat he .saaneet riistä-jäkseen
parempaan ^semaan pääMeet
maanviljelijät.
Edelläsanotunialnen sitten oli
maanyiljelysköyhälistqn, Canadan
korpia raivaamaan pi|ustatun uutls-viljelijän
asema aina Vuoteen 1914,
jolloin pulpahti esiin Imperialististen
suurrosvojen manaama mailmian so­ta.
Kapitalistiset ja isänmaalliset sa­nomalehdet
ulvoivat yhdestä suusta,
että tuotantoa pn lisättävä Ja maan-viljelystuotantoa
erittäinkin, sillä
siitähän riippui suuressa määrin so­dan
voitto tai tappiot Oli saatava
taistelukoulu Rljajoelle manöverei
hin. Nämä häikäilemättömät lahta-rinuorukalset,
koko kolme kuukauti­sen
manöverineä aikana malttoivat
tuskin vuorokauttakaan olla pois Nett
vosto-Venäjäh alueilta. He tekivät
ryöstoretkiään pitkin Inkeriii kyliä,
usein kauvaksikin Rajajoelta.
Rajaseudun asnkkidlle muodostui
tilanne kaikkein raskaimmaksi ' sil'
loin, kun Suoinen valkoiset keksivät
sellaisen «taistel|u»rkeinon että aset­tuivat
maantien varsille kyttäilemäan
ranhallisia obiknlkijo|ta. Heitä oli
mahdoton saada laajoista met^tä
pois ajetuksi. Moni kyläläinen tai
t i e t ^ raubaUisseti icalkeva puna-armeijan
sotilas Joutui beidän ubrik-mti,
NSmSl Ml meillä näiltä ajoilta
m'aistiss& «msaastl.
1'erijoen komendantti Ja Terijoella
majaileva entinen Valkeasaaren pap­pi,
varustelivat aseilla Ja maticalle
JäMtäVat mseita lamäri lÄpaisia ryö-väriretkikuntia.
M.m, Alakylään te­kivät
nämä useita , hyökkäyksiään,
veivät ttTikana^Ti Viljoa, ©tSmää |a
Ne'trvosto-Venä]än kannattajiksi tie-tämiäan
lienkilBitä. Millä rettiflä
dli usein Stiomeenrimrattanei^
riläisialän joista Jokunen joutui mei
kalaisille'Vangiksi; XaSfeki >vahgikw
jöutUHrtit ylht^itävästi valittivat si­tä,
että heidän' on toimeoitulonsa
syistä "retkeiltava, sillä Söömen ^ -
ranomaiset harjoittavat painostusta
heihin. — Tuoneessa "muistissa'ovat
rajaseutulaisille M n - l S e l g ^ ^ ja
Paavolan-paavot Molemmat täydel
lislälMaaritiörogVoJa. 'Yhtäkkiä saat
toivat nuo johtajat ilmestyä milloin
mihinkin kylään jä panna liemelcsi
ikaikki mitä kohdalle ^'ttui. Nämä
molemmat retkikunnat olivat Teri­joen
komendantin ases'tamia, järjes­tämiä
ja matkoille lähettämiä^
Siitä jökabisesfe Trajan y l i ampu­misesta
— jota suomen eäus"ktmta
dan varsinaiset viljakentät sijaitse­vat.
JIaanviljelijöillp, jotka' eivät
toimineet maanviljelystuotteiden l i ­säämiseksi
annettiin tietää, että ne
ovat pettureita. Jokainen pala mis­sä
vain suinkin oli mahdollisuutta o-li
avattava maanviljelykselle. J a kun
tuhansia eekkereitä maata oli raivat
tu tuon kehotuksen perusteella aset­ti
hallitus viljalfe määrähinnan. Mut­ta
juuri kun maa olisi alkanut tuot­taa
jonkinlaisia palkkioita sen raivaa
Jille raaalaisköyhälistölle, loppui ma-ilmansota
ja hallitus lopetti määritte
lyn hintaan nähden, joka olisi t u r
vannut maanviljelijälle edes Jossain
määrin siedettävän binnan tuoteis-taan.
Maanviljelijäköyhälistö, joka
oli pakotettu hankkimaan suuret
määrät koneistoa, Jota ilman maata
ei voinut saada viljelydtelpoisekfi
sai maksaa suunnattomat summat
suurkapitalisteille ja kävi >iin, että
se kokonaan Joutui suurriistäjäin ar
moille.
Kun sota oli loppunut ja sotilaat
palasivat takasin Canadaan — iie n i
mittain, jotka eivät olleet menettä;
neet' ainoataan — alkoi uusi maalle
kuljetus. Hallituksen toimesta alet-tiln
malta asuttaa entisillä sotilailla,
jolle oli turvattava iedesjonkunkaan-lainen
toimeentulo niiden monien ja
kauniiden lupausten 'täyttämiseksi.
Joiden perusteella heitä oli armei­jaan
«isänmaan puolustuksen» nimes
sä houkuteltu. «Jokaiselle ken halu­si
maalle, sitä perkaamaan ja maan-viljeljjkselle
^kelvolliseksi tekemään
annettiin siihen tUaisuus, mutta täl­lä
kertaa ei erikoisemmin kehoitettu
maanviljelystuotantoa lisäämään sil­lä
käsitettiin hyvin, että maanvilje-lystupttjpita
enempää kuin muitakaan
tedllisuustuotteita ei voitu myydä
vararikkoiselle Europalle Ja Canadan
«miksi tarpeiksi saatiin pienemmillä­kin
keholtuksllla. Tebtimpä jo ra-
'Joltukslakln Ja nimitettiin kansalli-suiiksia,
Joille vaan voidaan antaa
oikeus maan uutisviljelykselle raivaa
miseen. Vissejä piirejä nimitettiin,
joihin kaikille ei suotu tilaisuutta
mennä, sillä olihan huolehdittava tai
ainakin «yritettävä» huolehtia enti­sistä
sotilaista.
Seurauksena tuosta suuresta pbn-nistuksesta,
jota sodan ajalla joudut
tiin tuotannon lisäämiseksi tekemään
oh nyt nähtävänä se, että maanvilje­lijälle
tarjotaan kaurapusselista 20
senttiä, pellavasta 1 dollari 40 senttiä
Ja vehnästä ison joukon alle tuotan­tokustannusten.
Maanviljelijäin eli
maanviljelijäköyhällstön ei ole unoh­dettava
sitä seikkaa että se tuottaa
maanviljelystuotteita mailman mark­kinoita
varten, j a että sen ei saa u -
nohtaa, että kilpailijana yksinomaan
ei ole Amerikka vaan sen lisäksi sel-aiset
maat kuin Kiina, India;ja Aust
ralia vieläpä vähän päästä Venäjä­kin
Ja missä maassa halvemmalla vil­jaa
voidaan myydä, siellä tullaan te­kemään
kauppaa. Ei ollenkaan voi­da
vedota siihen, että Kiina, joka
tietysti on ollut äärettömän nälänhä-idän
^kouristamana ei kykenisi myy­mään
viljaa ulkomaille. Suumylky-rit
eivät koskaan katso Josko omassa
Dollarista IJ
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä S30—Sin # st
= lähetyksistä $40.00—$60.00;'75c lähetyksistä $60.00-Slflftnft ^ S|
s $100.00 25c..jokaiselta alkavalta sadalta lisää. '^"»-«[».IBsl
E Torontossa ottaa rahalähe^ksiä vastaan tov. A . T.' Hill;-177 T M I 5 »
5 . f air Avenue. '^"SÄ
^iiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiin i 4
mm . «I
. - - •- •• • _ . • •
SUOMI, HELSINKI
'*
».
- m
m*
\ h l i i . . ' - ;
: •
• M
«
•1
m
'. m
m
i1
xl
KORKO
S QöädfÄfilillö
1 Juoksevalla tilillä
Talletuksia Canadassa välittää Vapauden konttori." Työläiset,-lij
hettäkää säästönne omaan, vakavaraiseen rahalaitokseenne, .'joh'i
myös suorittaa multa sille antamianne tehtäviä.
maassa on tarpeeksi, vaan he katso-
Viat sitä mistä suurimman binnan saa.
Oman maan väestö Joutaa vaikka
kuolemaan leivän puutteeseen, kun­han
suurkapitalistit, viljan ylösosta-jat
ja markkinoille kuljettajat saavat
vaan omain entisestään suurten voit
tpjensa lisäksi lisää mlljooneja. On
niinollen aivan turhaa uskoa, että e-sim.
Canada, jossa köyhälistön elin­taso
on koko joukon korkeammalla
kuin Kiinassa voisi kllpalUa tuottei­den
halpuudessa sen kanssa. Sitä­paitsi
kapitalistit pyrkivät saalista­maan
siellä missä tuotantokustannuk
set ovat halvemmat pystyttämällä te
ollisuuslaitoksia sinrte Jos viaan raa-kaaineet
antavat siihen edellytyksiä.
Maalaisköyhälistöä siis ympäröi
vaikea tilanne. Se el ole päässyt
suurpääoman riistosta vapaaksi, vaik
ka maalle mennessään kvrvrtteli pää
seyänsä omaksi heirakseen. Tällä­tavoin
tulee olemaan Jatkumattomas
ti jos maanviljelysköyhälisfö ei ota a-slaaa
syvemmältä harkittavakseen.
Sen on otettava kohtalonsa omiin kä­siinsä,
eikä pitemmälle annettava ve
tää itseään nenästä.
Vuonna 1916 olevat tiTastolliset
numerot osoittavat, että 35 prosent­tia
Saskatchewan maakunnan maan­viljelijäin
omaisuuksista pRvat mor-kettikomppaniain
hallussa ja maan­viljelijät
joutuivat mabamaan kob
naista 40 miljoonaa dollaria yk»
Itään noitten morkettilämojen
koina. Tämän lisäksi saman ma^
nan , maalaisköyhälistö; oli' maata.,
•nan ja muille kauppiaille 30 mDji».
nan dollarin velassa. Miten nyt TO
daan kuvitella^ että nuo riist«tjt
maanviljelijät olisivat omia hero-jaan.
Jos keran kuten numerot p.
huvat, yhden maakunnan maanvi^
lijät, ovat 85 prosenttia velassa mt:j&
kettikpmpanioille, niin eihän heidli
omaisuudekseen sen jälkeen voi jä- *'
dä mitään. . Sitäpaitsi on Saskatcb
wan maakunta väkilukuunsa verrat'
tuna yksi pienempiä. Kuinka sio
ressa velassa olisivatkaan kokomaa i
maanviljelysköyhälistö l i m yhdeiito
maakunnan osalle jo tulee niin to
vittävä summa. Huoletta voldia
sanoa, että Canadan maanviljelijll
lukuunottamatta joitain poikkeustt
pauksia ei omista mitää. Se näin oi
Ien on aines, jota hyvällä syylläni
daan nimittää «MAANVIEJEnS
KÖYHÄLISTÖKSI», sillä mitäa
muuta se ei ole.
Maanviljelijän nykyinen asema 01
kurja. Se ei saa tuotteistaan ]m\
mitään, mutta siitä huoliihatta sej.i
tuu maksamaan sellaisista .teDlIi5in!!>
y.m. tuoteista, jota se välttämäti;'
mästi tarvitsee korkean hinnan, eS
kävi tutkimassa — on osoitettavissa
ja todistettavissa vallan merkillisiä
tapauksia. Varsinaisina. rajan y l i
ampujina olivat rajaseudun suojelus­kunnat.
Vallankin Kaivolan Ja Kuok
kalian suojeluskunnat saivat mainet­ta.
Mutta heidän lisäksensä animus
kelivat myöskin nuoret upseerit, joil
le harjoitus oli sangen tervetullutta,
vallankin liikkuvaan maaliin ammun
nassa kaipasivat haijoitusta. Sen lys
tin sai tosin moni puna-armeijan so­tilas
ja kyläläinen maksaa hengellään
mutta mitäpä se kuului ampujille,
Jotka olivat olevinaan sodassa.
Suomessa tapahtui näihin aikoihin
sellaistakin, että varsinainen, raja-varttoistoon
kuuluva sotaväki mää
rattain ampumaan Venäjälle. Taval
lisesti ilmoittivat . Uudenmana ryk­mentin
sotilaat meille jo vähän en­nen
ampumisen alkamista, milloin
vääpelit, milloin vänrikit käskivät
ampumaan «O—80 panosta. Pojat
kuitenkin aina vakuuttivat että he ei
vät ammu meitä kohden, vaan ampu­vat
fcauta, knten sattuvasti sanoivat
Ja totta onkin, että sotilaiden ampu­mista
kulista meille sangen harvoin
sattui vaMngoita.
Silloin kun eduskunta miesten tut-
Idm^silvdly suoritettiin — jolloin 0-
mat antoivat kuulia tutldjain kintun
le ^ tapahtui että BotOas eräästä
kenttSvabdista nmoiti meille taasldn
annetun määräyksen: «On ammut­tava
40 panosta Neuvosto-Venäjän
puoleÖe». Me häi»elle selitimme, että
eduskunta tulee tänään tutkimaan,
ammutaanllo rajalla Ja kuka amp'uu?
Me Väiömine ettei nuo herrat uätal-la
niiln lähelle Joen rantaa tulla^ että
muuta asiasta saavat selville kuh-sen,
että ääntä kuulnu Tunsaasti ja niin
se kävikin.
Sotilas sanoi baluavansa kirjoittaa
sanomaleliti «Suomen Sosialidemo-kratiin
» siitä miten ne asita-täällä
oikeastaan ovat. Kehoitimme häntä
tekemään harrastuksensa mukaan,
mutta epäilimme että ei petturien
lehti hänen tarinoitaan paina. Ne
kun ovat vain yksinkertaisen soti­laan
tarinoita ja vasten upseerien se­lityksiä.
;
Muutaman viikon kuluttua tapa­simme
saman sotilaan Uudestaan
j a ilmoitti hän silloin meille, että
olimme olleet'aivan oikeassa. Kah­desti
oli hän todistejttuna tarjonnut
paperiaan lehdelle, ensikerran pos­titse
ja toisen kerran lomalla käydes­sään
persoonallisesti, mutta ei se her
roiUe /sosiajlidekraateille ^kelvannu*.
Yhtä luuta se on piriän sarvi, tUumi
poika ja samaa sanoimme mekin.
Tämä kaikki tapahtui aikana, jöl
loin Suomen niin porvariDihen kuin
sosialidemo^ttinenkm eanomldeh»'
distö sisälsi seisovan, jokapäiväisen
sunrilla kiijaimilla pauietun uutisien
^Rnisi^^inirit n.T,TnnHMFvat ra^an. hamtntoen m^'>^ «ouva^
^ b j M u o m i väitti olevansa sodas- F»' toisen valtakunnan rajoje
sRaS VVpennnäijäSnn Vkaahnososaa . . tJpla» Al>n bällllälE.
Neuvosto-Venäjällä ef tosin hei­dän
ammuskelemlseen pantu suurta
merkitystä, ainahan; sitä «sodlassa»
ammutaan, se ymmärrettiih. Jä Inm
heitä halutti oSa sodassa, vaikkakin,
noin suur-Snomelle aliaarvoisessa
^ i l a j i s s a , miin annettiin heidän
\oIIa. Njpul^osto^Vieinäjä; dcos^aata
ole väittänyt olevansa sodiassa Suo^
men kanssa. Päinvastoin, sitä sotaa
ei täällä muisteta koskaan* täpairtt»
heksikaan. Niinpä kaikiUe divisiöheO
le, joita valkoisen Suomen rajalla kos
kaan on seisonut, on aräa annettu
kova ja ehdoton määräys; eftei'yli ra
Jan saa ampua. Sitä on poOckeukset^
ta aina noudatettukyi, vaikkaläh- se
erinäisille sotaväen osastoille on ol­lut
raskasta. Usein on sattunuf-että
be kuukausimääriä tebtyääii vahti-p'alvelustaan
suomalaisteit Jmulien a l ­la
j a menetettyään numt^ ndestä-lorat:
Btertaasti. pyytäneet lupaa .sai Ji
marssia Rajajoen yli ja työntää to-j
i a mokomaa lahtari-rojua vähän ttiij
nemmaksi. Sitä lupaa ei koskaan M
annettu. ' '
Mielenkiintoista on mainitaletSJ
näinä aikoma tehtiin Suomen edfrl
kunnassa., välikysymys siitä, tietääiij
hallitus,, että Suomen sotajoukot«-j
vat menneet. Neuvosto-Venäjän n-1
jan yhV,ja hiessä päin tappelevat pfr|
ninkulmien päässä valtakunnan n-j
joilta, vieraan vallan alueilla, su­inen
hkiirtus selitteli, ettei sen s-dossa
ole mitään sellaisesta tapaii-j
sestat Se pääsi--koko jutusta scl^
le v^sta.sillbimkiin anneqäa taii^l
verissäpäin ja., silmäpuolina saapj>|
vat-Helsiiikiiii. ja alkoivat kinitö-mään.
hallitukselta maksamatta m
neitä pfilkkbjäan. j
' Neuvosto-Veiiäjällä ei ^
tapahdä'. miiroirikaan.. ^
hallituksen joukot sotivat JS^^T
tietää senhälRläiB. , ,
Tällaiata siis tapahfxit ariaoir.
loin Siiomc-väiiii -olevansa-. soos^l
Neuimsto-Venäjäii kanssa.. . .
Sanottakoon r^^""^^
aikakaudesta, jolloin jd ' » ^ ^ ^
ha j a ne hyvät naapunstthtt;" .1
varmneet Suomen ja-iieuvost»-»^
jän:v8liUa4 v«idell»J^
..Koko tällä r a n h a n a ^ ^ ^ s^
i idn lienee ollut päivääfean,^^
men sanomalehdistö '^^^^^r^
'tietoa siie;-ettär N e t a ^ ; ^
rikk'oo Tarton rauhansopi^^jj^
loiä näkevät ^uomatoetJP^ ^
vosto-halllluteen-omai^^^j^i
lavan lentokoneen b A o g J ^
vaan koriceuksi^. ^ « ^ " ^ ^
koisen Suomen s o t a m a ^ ^ ^.
loin siriganttelevat i^^^l*^
jäläiset Syst^itekm ^ ^ ^ H
hakutilan yir'EaJ8]oen.
taas tietävät-jenkan Suame^