Vapaus, October 4, 1924

              f Auaittaina. lokak. 4 p. Sat. Ocfc 4fli, 1924
VAPAUS
Canadan «lomalaiisen työväestön äänenkannattaja, Jmes-
^ S a d b n r y s s a , Ont, joka tustai, torstai Ja Jfua^tai.
• " n v v T «4 A RT ABVO VAAKA,
OXNI SAABI, . toimitusapulainea.
vastaava.
VAPAUS (Liberty)
The only organ öf Finnish Workers in Canada, Fub-lished
in Sudbury, Ont, every Taesday, Tbursday and
Satprday. —
Advertising rates 40c per coL inch. Minimom charge
for single insertion 75c. Discoant on standing advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium
among the Finnish People in Canada.^^
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c. . ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $o.50, puoli vk.
$3,00 j a kolme kk, $1.75. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
^4'
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4ec
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-
BJsta, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta ja 50c
lifrää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-set
50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
S2,00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
f 1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta. S 1.00 kolme kertaa, Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana. -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
m
lp
ms
d i v *
i
Canada vaiko Kaanaan maa
Canadan niinkuin muidenkin pprvarismaiden kir­koissa
ja uskonnollisissa laitoksissa selitetään vielä
SHurcila hartaudella kuinka raamatunhistoriallinen
Kaanaaii xnaa oli jaettu. Vuodesta vuoteen jatkuvat
samat jutelmat. Samoja tarinoita, joita juurrutetaan
lasten mieliin niinpian kun heidän''aivostonsa alkaa
, vaan suinkin vastaan ottamaan, kerrataan vielä silloin­kin
kun heidän harmaa päänsä tai raihnaiset ruumiinsa
kallistuvat hautaa kohti,
Kaanaanmaan jaosta kyllä puhutaan, mutta ei pu-huta'mitään
kuinka tämä Canada on jaeltu. Kartetaan
aivan tarkotuksellisesti selittämästä kenelle tämä Ca­nada,
sen maanviljelysmaat, metsistöt, luonnonrikkau­det
ja kaikki mitä täällä on, kuuluvat. Ihmisen on
h\Tä tietää kaikista mahdollisista asioista, mutta vält-lämäuömintäohtietää
kaikkien ensiksi niistä, jotka ovat
meidän jokapäiväisessä elämässämme tähdellisimpiä.
On tarpeellisinta «ietää niistä asioista, joiden selvittä­misellä
ja ratkaisemisella voidaan kohottaa ja onnel-
! listuttaa ihmiselämää niin henkisesti kuin aineellisesti-
• • kin.
Canadan maan ja rikkauksien jakoa koskevat asiat
tarjoavat loppumattoman ainehiston lähteen. Ne avaa­vat
dramaattisia näköaloja. Niissä näkyvät omistuksen
ja oroistamattomuuden, rikkauden jä köyhyyden' jyrkät
;:vasta!köhdal. Muutamat.keinottelu}^^^ omistavat sa­toja
Aiiljponiä eekkereitä Canadan pathjaimmista viljelys­maista.
Joillakin pankkifirmoilla on kiinnitys suu.
rimpaan osaan täniiän inaan mahtavista viljelysseuduis­ta.
Joku ulkomaalainen pääoi^akopla omistaa siiurim-inan
osan rautateistä, jotka ovat maailman uljaimpia
mestaritöitä. ''Canadan .työläisjoukot ovat pakotetut
; raatamaan^l^irrjallä palkalla tehtaissa, joiden omista­jat
eivät useassakaan tapauksessa ole niitä edes näh­neetkään
ja joita pidetään käynnissä yksinomaan ra-
'han^^iinossa. Tämän maan lubnnonrikkauksien, kul-
S Iän, hopean, nikkelin j a muidieti metallien jako tapah­tuu
myöskin tavalla, Jolle roskabuiidessa j a vaäryydes-
6ä turhaan hakee vertaa.
; Oii; jo ,tullut, aika, jolloin on jätettävä Kaanaan
V maan - jutut syi^enmälle'; jä ryhdyltävä- tutustumaan
een riiaan eläriiään, jonka suhteisiin omakin elämä on
kytketty. Katse on kohdistettava kuolleista asioista
Vjbkäjpäiväiseen elämään.^^^^^^^V^ me voimme
löytää katian kaivatun luvatun maan.
merikaiaiituttamiien» vanavedessä on seurannut työ-jväenluokan
«l^^Lhe^iseerautuminen*, kuten por^-aris-to
sanoo. Toisin sanoen, työväenluokan ön ollut pakko
entistä tiukemmin r)-htyä taistelemaan oikeuksiensa
puolesta. ...
-.Kun koulu on orjuuden väli­kappaleena
•% .
Keskiajan henkinen pimeys oli osaltaan I^kko-ruhtinaiuen
vallan edell)lyksenä. Nykyajan voimak­kaimpia
pimitysvälikappaleita on koululaitos. Niin
kummalta kuin tämä kuulostaakin, tänyy meidän kui­tenkin
tunnustaa, että tuo valomajakka suuntaa säteen­sä,
ainoastaan taaksepäin, vanhan yhteiskunnan poluil­le,
jättäen tulevaisuuden maisemat täydellisen hämä-rvvden
helmoihin.
Enemmässä tai vähemmässä määrässä merkitsee­kin
nykyaikainen koulukasvatus juuri samaa köin yk­silöllinen
maailman- ja historiankäsitys, innostus nat-sionalismiin
ja sotilaallisiin ryöstöretkiin seka työväen
luokkataistelun vastustaminen. Parhaimpana esimerk­kinä
siitä voimme me mainita sen, että lapsi, joka up­poaa
porvarillisen koulun helmoihin, ei enää ikinä,
poikkeuksia lukuunottamatta, lämpene proletaariselle
luokkataistelulle ja sosialismille. Viimeaikaisiin luok­kasotiin
ovatkin juuri ylioppilaat ja. koululaiset otta­neet
runsaslukuisina osaa.
Koulujen ohella löytyy vielä monenlaisia lasten
ja nuorison kasvatusjärjestöjä, partioliike, sunnuntai­koulut,
lasten uskonnolliset yhdistykset ja monenlaiset
lasten siirtolat ja kodit, jotka kyllä pitävät huolen
siitä, että lasten sielu pysyy lämpimänä vanhalle yh­teiskuntajärjestelmälle
ja vanhan maailman aatteille.
Surullinen on köyhän lapsen asema. Jos hän me­nee
porvarilliseen koulupn, tÄlee hänestä oman luok­kansa
vihollinen, ja jos hän jää kotiin tulee hänestä
kadun kasvatti. Ja mies, joka uppoaa kadun lokaan,
on hänkin menetetty työväenliikkeeltä, Ryysyköyhä-istö
— sanoo Marx — palvelee poliittisessa suhtees­sa
mieluummin porvaristoa kuin köyhälistöä.
Täydentääksemme tämän kuvan, on meidän vielä
mainittava köyhälistön lapsen asemasta taloudellisessa
elämässä. Monen proletaarilapsen elämä on,.paljasta
muirhenäytelmää hamaasta kohdusta lähtien. Syntyy-hän
joka vuosi maailmaan miljoonittain raajarikkdi-sia,
vähäverisiä ja mielenvikaisia ihmisolennoita. Ha­masta
äidin sylistä lähtien saa myöskin moni lapsi
aloittaa pitkän, hautaan saakka kestävän päivätyönsä.
Me voimmekin vain yksinkertaisesti todeta,; että ka­pitalistinen
järjestelmä pitää köyhälistön lapsen sekä
henkisessä että ruumiillisessa suhteessa täydellisesti
orjanaan.
Ehj^annin yhteiskuiinallinen pula
Eräässä 'ulkolaisessa lehdessä selostetaan lukuisilla
'numeroina valaistussa artikkelissa vEnglannin 'finans-siasemaa
ja huomautetaan m. m. kuinka ulkomaisen
kilpailun aiheuttama kotimaisen työvoimah hiestytys
heikentää joukkojen ostovoimaa, mistä ori seurauksena
yhteiskunnallisen kriisin kärjistyminen. Sir Aslewhitin
laskelman mukaan tuotti 7 miljoonaa ^englantilaista
työläistä v. 1?09 työnsä tuloksena arvoja 1,757 mil­joonaan
puritäan, mistä määrästä työläisille lankesi
525 miljoonaa ja liikkeenharjoittajille 1,232 milj. pun­taa
eli 2% kertaa enemmän kuin työläisille. V. 1919
arvioi tHStamP/Englannin.tuotannon 3,140 miljoonak-.
si, mistä työKiset saivat osakseen 840 miljoonaa, mi
kä merkitsi, että työnostajat saivat nyt — kymmenen
A|Tiöd|^; per& —- 3,77 kertaa, niin paljori kuin työ
Iäiset. Voidaankö ^ paremmm . vahvistaa Marxin op
/pia? Vuodesta 1919 ovat palkat jatkuvasti laskeneet,
.keskimääräisen palkan ollessa nyt 10 pros. alemman
kilin ,v, 1913 samaan aikaan kim kapitalistien riisto-voitto
on huimaavasti kohonnut Kapitalistikopla ryös­tää
n)l neljä kertaa niin paljon kuin mitä se suo työtä-tekeville
joukoille. Onko , tällöin kummasteltava • yh­teiskunnallisen
kriisin kärjistymistä.
Syy ja seuraus
Kapitalismi ei tunne maantieteellisiä rajoja. Se tun
keutuu rajojen yli kaikkialle, missä sillä on mahdolli
osuuksia riistoon. Sikäli kun keinotekoiset rajat ^ k a i
v s e v ä t pääomien kulkua, sikäli turvaannutaan voimakei
^noihin moisten esteiden hävittämiseksi. Niinpä Yhdys-
I : yallain kapitatlismi onkin joko «rauhallisesti» ja väld
pakolla vallottanut itselleeri alueita sekä Yhdysvaltain
w 3pbbjois-että eteläpuolella. Tätä Amerikan mantereen
camerikalaistuttämista» on luonnollisesti pääoman mu-
~liima^^.'<^ valloitettujen alueiden saattaminen tiu-
^rlcanlkapitalistisen riuston alaiseksi. «AmerikalaistuKa-yhä
kiihty-vä riisto, työväenluokan
'orjuuttaminen. Tämän seurauksena taas on se, että «a-
••••
(M
Vääryyden vastavaikutus
Sama vanha juttu. Kaukaisilla Filippiinien saa­rilla
on ruvettu murskaamaan sokeriviljelyksillä lak­koon
menneiden; työläisten lakkotaisteluat^-sotaväen
avulla. Sotaväkeen turvautuminen on tapahtunut tiion
vanhan kuluneeri selitykien turvissa, että niitä tarvj:
taan omaisuuksien suojelemiseksi. Mutta niiden jokai­nen
toimenpide on tähdätty juuri lakkolaisia vastaan.
Oj^ollut joskus .aika, jolloin lakkoa on pidetty työ­läisten
ja isärinistön välisenä asiana. «Kahden kaup­pa
ja kolmannen korvapuusti.» Mutta nykyään ta­pahtuu
enään tuskin yhtäkään huomattavampaa lakko-taistelua,
jossa ei työnantajain liittolainenv valtipko-neistö
puuttuisi asiaari työnantajain /puolesta. Ja näiri
Filippiineilläkin liikehtivät esivallan asestetut voimat
omaisuuden ja riiston puolesta raatajia j a ihmisoike­uksia
vastaan. tapaukset, vaikuttaisivat kaik­kien
yähäväkisten keskuudessa mitä masentavammin
ellei toiselta puolen lakkaamatta lisääntyisi niiden lu­ku,
jotka heräämät luokkatietoisuuteen ja käyvät tais­teluun
vääryyttä Jcärsivän köyhälistön puolesta.
musta kuva
Kaikkien maiden kapitalistien niin suuresti ihannoi­ma
fascismi on Italian työväenluokan osalta merkin­nyt
sen elintason suunnatonta laskua, mainitsematta­kaan
muita kärsimyksiä, joita aseistettu kapitalisriii
on työväenluokalle tuottanut. Niinpä ovat palkat Ita­lian,
rakennusteollisuudessa laskeneet 30—60 prosent­tiin.
Kutomateollisuudessa oli tuntipalkka v. 1920,
miesten 3 liiraa ja naisten 2.50, mutta nyt 1.5Q ja
0.90 liiraa. Maatyöläisten palkat jä elinsuhteet ovat
niinikään huonontuneet 15—25 prosentilla siitä huoli­matta,
että ne jo entuudeltaan olivat tavattoman kur
Tassa on esitetty vain muutariiia esimerkkejä. Suh­de
on kuitenkin kaikilla Italian tepUisuusaloilla sa­manlainen,
mikä todistaa, että Italian, samoin kuin
muidenkin maiden kapitalistit kärjistävät väkivalta-diktatuuriaan
y-hä tehokkaammin nyljkeäkseen työläi­siä
pidentämällä työaikaa ja huonontamalla näiden
elintasoa-
Kansainliitto ei tyydytä
Budapestista ilmoitetaan, että Unkarin sanoma­lehdistö
arvostelee sangen ankarasti kansainliiton suh­tautumista
väjbemmistökysymykseen, mistä saattaa olla
seurauksena, että unkarilaisten luottamus kansainliit­toa
kohtaan kokonaan häviää. Varsinkin esittävät Un^
karin lehdet syytöksiä Eric Colbania vastaan, joka kan^
sainliiton toimesta teki tutkimusmatkan Siebenbyrge-niin,
mutta asettui yhteyteen ainoaltaan rumanialäis-ten
piirien kanssa ja suhtautui to*|tFrasti unkarilaisten
lähentymisyrityksiin. ' Hänen membrandunrinsa, j<dca
on enenunän kirjallinen tuote kuin^^ostelevä tutkiel­ma,
on syynä siihen, ettei kansainliiton ^ihteen^tif ^aio
tehdä mitään vähemmistöjen suojelemiseksi^' Hän miiirt-taa
vähemmistöjen valitukset asianomaisten hallitusten
ylistämiseksi. Apponyin rehellisten kuvausten jälkeen
koetti Colban saada kansainliiton herkkäuskoiset jäse­net,
jotka eivät tunne oloja, kiittämään itseään.
Suomen 'sanomalehdissä kerrotaan
kuinka saksalainen pääoma on al­kanut
tunkeutua Suomeen. Niin­pä
on puuteollisuus ja suuri osa
metalliteollisuuttakin jo saksalaisten
riistäjäin käsissä ja suomalainen
riistäjä on vastaavassa määrässä
tullut syrjään sysätyksi. Sen joh­dosta
voidaan ensin sanoa, että
näjrttää se vaivaisellakin olevan
poljettavansa. Liittolaismaitten
pääoman valta -— amerikalaisen
pääoman herruuden johdolla — ku­ristaa
saksalaista pääomaa sen
omassa maassa. Mitäpäs isilloin
muuta kuin lähteä etsiskelemään
kolkkaa, jossa voisi asettua isän­näksi,
vaikkapa se vain olisi pik-kaitenkin
kolkka. Ja Suomi tällöin
muistuu mieliin. Eivätkä saksalai­set
tehneet Suomen porvaristolle
palveluksia 1918 kansalaissodan ai­kana?
Lähettiväthän ne sotajouk-kojaan
Suomen porvareitten a\'Tiksi
iskemään Suomen työväestön suon­ta.
Ja vielä: eivätkö Suomen por­varit
ja manttaalipösöt silloin olleet
erittäin saksalaisystävällisiä — ko-
'ettivat, saada kuningastakin Saksas­ta,
siellä kun, näet kuninkaalliset
alkoivat silloin joutua rikkatunkiol­le.
Siis: jos kuninkaan hommasta
silloin ei mitään tullut, voi saksa­lainen
pääoma nyt sen sijaan tulla
isännöimään Suomeen. Niin ne
järkejlevät ja tulevat.
Mutta Saksasta ei työnny vain
pääomaa Suomeen, sieltä" tulee muu­takin.
Saksalainen pääoma tuo tul-leassaan
myöskin suuren, osan tar­vitsemaansa
työvoimaa.- Ja , tällä
seikalla on sangen tät^keä merkitys.
Se on' vaikuttava tekijä •Suoman si­säisessä'
elämässä. Saksalainen}^ pää.
oma: on viime aikoii^a tuonut iifauas-saan
esim. kaiken kprkeimmaEÖ tek­nillisen'
työvoiman, milä' se tarvit­see
Suomessa. Siitä 'on ollut- seu­rauksena,'
että suomalainen intelli-genssi
on joutunut leivättömäksi.
•Valkoinen isänmaa, joka kansalais­sodan
aikana 1918 kuvasteli silmis-sä
lihävatul öisenä, muistuttaakin
nyt. niitä 'Egyptin laihoja lehmiä.
Ja vatsan vaatimukset ovat sellai­set,
että rie saattavat panna, intel-ligensinkin,
ajattelemaan ja- näke­mään
yhteiskunnallisia asioita tosi-oloisessa
valossa.
Äskettäin julkaisiriime erään kir-jeen
valkoisesta Sudesta, joka tä­tä
asiää' (erinomaisesti valaisi. Kir­jeen
öli kii*jottanut tässä maassa
olevalle isälleen tytär, jonka . pojat
ovat myöskin aikoinaan ajatelleet
kiipeävänsä niitä kukkean hyvin­voinnin
portaita virkapaikoille n. s.
valkoisen "sivistyksen" i suojassa.
Tässä toivossa,- korkeampaa sivis­tystä
saaneena, ottivat pojat osaa
valkoisen "sivistyksen", edistämiseen
jo varhain. Maailmansodan aika­na;
menivät Saksaan upseerinkou-luun
ja sieltä tultuaan sitte ottivat
osaa _siihen : "apuharvennukseen"
työläisiä < vastaan. , ^ i k e n : aika'a
kangasteli siimisBä>}aflihavataloinen
virkapaikka. - ••• ' o : - - .^
Mutta, nyt .on kääiitynyt mitalin
toinen .puoli. Asiaa ei..yol ..parem­min
kukaan muu kuvata kuin- se
kuvataan asianomaisten'' itsensä, ta­holta.
Kirje on iaiin paljo puhuva,
että se sietää tulla tässä uudelleen
julaistuksi. - Tällä tavalla kirjottaa
nyt poikain äiti isälleen Ameri-kaan:
. "Kiitos niistä monista kirjeistä,
joita olemme saaneet viime aikoina,
vaikka eivät pojatkaan niihin kaik­kiin
ole vastanneet.. Kun totta^^pu-humme,.
em"me ole kehdanneet ^vas.
tata. Tähän varmaan huomaatte
syyt, kun kerromme.
"Nyt ovat pojat joutilaita, niin
meidän kuin monet muutkin Suo­men
yliopistoa -käyneet. • .Herrat
suurporhot, jotka lupasivat fajnöä
virkoja, antoiVatkin niitä vuotena"
kahtena, mutta, nyt ovat tuoneet
Saksasta, eivät-.ainoastaan raa'an
työntekijöitä, väah joukottain yli­oppilaita,
insinÖQfejä, kauppakoulun
käyneitä kirjanpitäjiä, rakennus-päälliköitä
ja kaikesta lajista, var­sinkin
oppinutia viäkeä. Herrat
sahojen omistajat-alkavat olla sak­salaisia
ja rahaporhojen, niinkutsut-tujen
suurkapitalistien paraspalk-kaiset
työt ovat nyt saksalaisten
haltuun menossa. Emme muuten
kehtaisi tätä teille ilmoittaa, vaan
kun te juuri tästä asiasta silloin
varotitte, kun Matti tuli ylioppi­laaksi
ja kun me kysyimme teidän
mielipidettänne ja ajatustanne
tuonne kirotulle upseerikoululle
Saksaan menosta. Sen reissun he­delmiä
on, että Jani ja Augusti
menettivät henkensä Karjalan reis^
josta ja monesta mdusta tör­keästä
palveluksesta Matille annet.
Ruukilla hyväpalkkainen työ
konttorissa- ja Mikolle insinöörin
toimi Mutta nyt heidät on pot­kittu
pois ja otettu saksalaisia si­jaan.
^
_ Olemme, erittäinkin mina, tyt­tärenne,/
ja monen muun. p«jaiJäi^
tulleet - varmaan' huomaamaan, -et­tei
se jriiopiston järkeOy paha niin
totta jcoin vatsa, kuten teidän on
oUot tapsna eonasteHa hezraqKii-kaiu
toimista.'^
""Nyt euosiödmiBe Mattikia kat­soo
kylmää totuutta silmiin, eikä
ole vaarin eikä äidin massi apua
tarjoamassa — ja vatsa ei tunne
leikkiä. -4sian näin ollen luulee
Matti, että Suomen lukenut nuori­so
on ymmärtävämpäin talonpoikain
ja työläisten kanssa yhdessä ryh­tyvä
tosi järkeilyyn, korjatakseen
asiat.
"Matti sai niin kovan inhon Kar-jalan
reissulla sotatoimiin, että ei
millään aio ottaa murha-asetta kä­teensä.
Sanoo ryhtyvänsä — vaik­ka
hengen herrat ottaisivat — pu­humaan
ja kirjottamaa^n kansainvä­lisestä
työväenaatteesta. — —• —
Aivan niin. "Vatsa ei tunne leik­kiä."
Tämä on se suuri totuus, jonka
Suomen työväenluokka qn tunte­nut
aina. Mutta Suomen^ oppinut
nuoriso ei sitä — eikä tätä työ­väenluokan
tuntemusta — ole näihin
asti tuntenut. Se saattoi hihkua
vielä 1918- Saksasta importeeratta-van
kuninkaan puolesta. Njrt an­taa
sille läksyn Saksasta tullut
pääoma. Kuinka ' pian '^se tämän
läksynä oppii, läksynsä jonka sen
kuitenkin on jenemmin tai .njyö-hemmin
opittava? ^— Tov.
Dawes kiristys alkaa
vaikuttaa Ruot­sissakin
THerkit alkavat näyttää, että
Euotsinkin työväenluokka pian saa
ruveta kärsimään Lontoossa hyväk­sytystä
Davires-suunnitelmasta. ' —
Niinpä kirjoittaa "Stockholms Dag­bladet:"
- ,
"Ruotsia odottaa ankara:: saksa­lainen
teoUisuuskilpailu, t jahka Da-xves-
suunnitelmaa aletaan toteuttaa.
Vaarallisin kilpailu kohtaa -Huotsia
villateollisuuden alalla. SsJcsalais.
ten työläisten palkat tässä/' teoili-suushaarassa
ovat noin 33 pros.
alemmat kuin .ruotsalaisten, minkä
vuoksi saksalaisten etuna ovat pal­jon
halvemmat tuotantokustannuk­set
kuin Ruotsissa. ' Maallikkokin
ymmärtää mitä tämä, merkitsee.
iRuotsin kutomoteollisuuden johtaja
onkin eräässä haastattelussa selit­tänyt,
ettei ruotsalaisilla ole mitään
syytä valoisasti tarkata: edessäolevia
tosiasioita, ja että näyttää siltä,
ettei ole valittavana kuin kaksi tie­tä.
Toisen mUödostayat supjelustul-lit
ja toisen ,r—.seurauksiltaan kat­keramman
•— elämänvaatimusten
vähentäminen. Sillä on seiyää, että
•jos ruotsalaiset' tahtovat, jollakin
menestyksellä ryhtyä kilpailemaan
kansan kanssa, jolla - qn niin piehet
elämänvaatimukset kuin' saksalaisil­la,
niin ollaan pakotettuja kulke­maan
teitä, jotka johtanevat p i^
nempiin .tuotantokustannuksiin; täs­tä
ei kenenkään tarvitse olla epä­tietoinen."
Näin ennustaa ruotsalainen por-varilehti
maansa osalta. Mutta
Dawesin suunniteman haarniskassa
tulee ' koko maailman kapitalismi
hyökkäämään työläisten elinehtojen
kimppuun. Kuinka oikeassa ovat­kaan
eri maiden luokkatietoiset työ­läiset
olleet taistellessaan tätä nyl-kyrisuunnilelmaa
vastaan, yritystä
vastaan, millä säilytettäisiin kan­sainvälisen
työväenluokan hartioil­le
maailmansodan kaptialistisen uu­delleenrakentamisen
kustannukset.—
Neuvosto-Venäjän naf-tatuotteiden
vienti
Tukholma. — Tänne on saapu­nut
Venäjän naftasyndikaatin ' edus-r
taja B. M. S\7erdlow, j a on "Pö-
-litikenin" aputoimittaja- haastatel­lut
häntä seuraavaan tapaan:
—- Vierailunne tarkoituksena on:
.saada aikaan sopimus öljyhankin-nasta?
••
— Aivan niin, sekä koneöljy- efc^
tä petroolisopimukset.
— ' Onko olemassa mahdollisuuk­sia?
' ' '
—Uskoisin ; olevan. Olemme k i l -
pailukelpoisia, voimme hankkia suu­ria
määriä ja öljymme / ovat laa­dultaan
erinomaisia, koneöljymme
suorastaan parasta. Siksi juuri
olemme kilpailukelpoisia j a kun :me
olemme tätä olemme me' .saaneet
joukon tarjouksia. Suunnitelmana
on, että Tukholmasta tulee venä­läisen
öljyn skandinavialainen kes­kus.
— Entä Skandinavian ulkopuo­lella?
— Matkustan täältä Kristianiaan,
Kristianiasta Köpenhaminaan, Berhi-niin
ja Lontooseen. Berlinissä on
jo' muuten tehty useita sopimuksia,
m. m. Standard Oilin kanssa.
Puhe -.siirtyi nyt viime vuosina
tehtjrihin. : teknillisiin .parannuksiin
Venäjän -öljytuotaimossa. ,
— Venäjällä on nionta rautaa tn-;
lessa eri aloilla, huomautti Sverd-lovi
Naftanviennin yhteydessä ole­vista
ovat tärkeimmät: j . , .
1) -Grossnyin suurilOi naftidähr
teiltä rakennamme g « Hostalle'xne>
relle putkijohtoa, voidakaenme kajk
kiQa n ^ a i k a i s i l l a apnkeinoiHa
j d t a a öljyn ihnan s j r a tiriilsnsta
JaetattavaksL
2) On rakenteilla vmnri it>9kko
naftan kuljetuslaivoja ja uusia t i ­lataan;
osa näistä rakennetaan Ve­näjällä,
osa ulkomailla, mahdolli­sesti
Ruotsissa, jos ehdoista sovi­taan.
— Se tahtoo sanoa, elleivät hin­nat
kohoa yli määrätyn summan?
•—Mikäli täällä tehdään halvem-
Ipia tarjouksia kuin Englannissa,
harkitsemme me laivojen tilaamis­ta
täältä- Matta muuten ovat eng­lantilaiset
tehneet tässä suhtees­sa
varsin edullisen tarjouksen, huö-.
mautti Sverdlov lofiettaen Idireiden-sä
vuoksi haastattelun.
"ta- Kokoukset
Lokaknujj 4 ^
i . " , kahdessa i ; ^*
pelnseuran naisteen
«Kun piiat ovat lakosi*
Se on hmlixäyteiaää^
hauska. Kestää
varmasti kannattaa teS"
pääkin katsomaan AT*
esitetään. Umoitetaaj^
na.
Ketki- ja. Uinsi-Ontanon osastoille.
ToT. A. T. Hill puhuu seuraavil.
la paikkakunnilla Keski- ja Länsi-
Ontariossa
Lokakanlla; :
Creighton Mine 11 p.'.
Sudbury 12 .p
Beaver Lake 13 p. ,
Saut Ste Marie 14 p.
Nipigon 16 p.
Fort ;William 18 p. .
Port' Arthur 19 p. '
Fort Frances 20 p.
Kuten, tunnettua on toy. Hill
juuri palannut Neuvosto-Venäjältä,
jossa hän oli läsnä Kolmannen Kan­sainvälisen,
Punaisen Taloudellisen
•Kansainvälisen . sekä Kqmmunisti-sen-
Nuoriso-Internatidnalen kon­gresseissa.
-Näiden kommunistis.
ten .maailmankongnressien tärkeim­pien,
päätöksien selostaminen^ ja
Neuvqsto-Venäjällä ;• tekemistään^ 'ha­vainnoista
^li^JriöAi^h tulevatvv oler.
maan: tbv."'Hill'in 'puheiden aiffeina.
Toimeenpaneva komitea ei ybinut"
järjestää tov. Hiirille puhetilaisuut­ta
jokaiseen Keski, ja Länsi-Onta-^
rion osastoon, joten on toivottavaa,
että niiden osastojen jäsenet, joilla
ei ole tilaisuutta kuulla puhujaa
omalla paikkakunnallaan, saapuvat
niahdqllisimman' runsaslukuisina
kuulemaan puheita jollakin yllämai-nituistai
paikoista.
syyskuun 2 päivän iltaa.
tuo lie tehnyt s n » ; ^ ' ^!
koa, ainoastaan jonkun Zjf"
deDut ja pirstonut pnT^j^^
voimakas tuuli kävi ja^Sj^
tenä tulimerenä.
Miehen, joka sanoi Q I
Dan Gray, 47 vuotias, 1 5 , ^
sit^pnolikuoliaana nlläsä j * |
gantin auton korjauspajji 3 1
viime lauantai-aamnna. P j ^ ^
kovat miehen tuUeen fcSJI
Iästä, kun ei sanonut saaaee-*|
kaa moneen päivään. K S Ä ^
vin huonossa kunnossa ja
tuskia päänsä
Mies edelleen selitti
vansa jossain C. P. E. tsij
rella kämpässä, ja tnTee»^
Quebecista metsätöitä etaffijjgl
tenkaan onnistumatti
mineensa kokkina kämjH!E|-:j
järjentilaa tutkitaan.
Ilmalaivaasemaa pit^j
man rakennuttamaan
sanotulle kuivalle tokalle.-'
-täisi alettaman tällä
kakunnan lehti kertoo etgffi
otetaan 80 miestä, mutta (
vua hyvin muutamaan.
KirjecimSiä^
P
'M
Meillä täällä onkin yrii^ji
Mainituilla paikkakunnilla touni-j kok<^_ rilkkaasti
vien osastojen tulee ilmottaa- tilai­suuksista'
hyvin, jotta puheita kur^
lemäan saadaan ; mahdollisimman
paljon paikkakunnalla ja Jähiyhipä-ristöllä
olevia järjestön jäseniä ja
työläiisiä. .Toimikaa siis '. ripeästi
näiden' puhetilaisuuksien onnistu­miseksi!
Toverillisesti,
. \Canadan K. S. -Järjestön Toi­meenpaneva
komitea, , \
k:tta \ S. G. Neil, «ihteeri.
Saidt Ste. Marien uutisia
Kokousraiportteja. Syyskuun
-päivän kokouksfessa. valittiin organi-seeraajaksi
H. Hämäläinen. '
•Sanomalehtiasiamiesten raportit
hyväksyttiin. H. Kulmala tehnyt
liikettä elokuun ajalla $37.25 ja
Hanna Heinonen kolmen kuun ajal­la'yhteensä
73.05.
S3^skuun 21 päivän kokouksessa
hyväksyttiin osaston jäseneksi Toi­ni/
Koivumäki.
Englanninkielisen nuorten työläis­ten
lehden "Young Worker'in'' a-vustuksen
ja levittämisen: tehosta­miseksi
päätettiin ryhtyä tarkoituk­sella
saada lehti enempi, leviämääti
paikkakunnan' nuorison keskuuaes-sa.
Lehdelle valittiin erikoinei^ a-siamies.
; Olisi suotavaa .että meidän nuori­somme,,
joka ei paljonkaan lue suo­menkielistä
kirjallisuutta saataisiin
tämän lehden lukijoiksi, että he sen
kautta tulisivat ymmärtämään : mikä
velvollisuus on työväenluokan nuo-.
risoUa omaa luokkaansa kohtaan.
Lasten vanhemmat teidän velvolli­suutenne
on tilata lapsillenne: tämä
lehti. Se maksaa .ainoastaan dol­larin
vuosikerta ja ilmestyy kaksi
kertaa kuukaudessa. -
TySolot paikkaknnnalla e^ näytä
tehneen muutosta; Algoma teräs­tehtaasta
pantiin joku osa kä3m
tiin, mutta ei suinkaan sinne ole
monikaan saanut työvoimaansa kau­paksi
ainakaan vieläi ja muita töi­tä
ei ole paljonkaan. Katu ja rar
kennustyot, joita vähäii kesän ai­kana
on ollut, alkavat loppua, niin
että työläiset saavat .pitää hyvää a i -
' kaa herrain puolesta; - Mutta tyo-
Imisillä : ei ole monellakaan ^ varoja
olla joutilaana, että on pakko tjry-tyä
kurjimpaankin työpaikkaan ja
pienempään palkkaan.
Työläiset yhtykää vallankumouk^
selHsiin järjestöihin j a toimikaa sii­hen
suuntaan että me^n joskus voi-?
aimme _ viettää'liuoletonta talvea.
, Oteston toiminta on - olosuhtei­siin^,
nähden : koko: vilkasta. ' Luko
Ja keskusteluseurakin on perusteta
LONG LAKE. ONTJ |j
Syksyinen terTeUjni %^|B
dänkin kylältä. Onpa se i
Laken uutisten kirjotUj»'i
nutkin pitkän aikaa, 'Tnj;i
öinen lumentulo, vai jiiJä «1
hereille sai? Np olkoönpjji^li
men tulo eli kylmät sy![gte]|i|
mikä tahansa vaan nyt i
pitää täyttää velvoUisnaiaial
Joka viikko on aina jotEi'
häalillamme, joskin oleim
puutteessa olleet pakoteä
ka paljon äntämäatl'*^
tanssille, vaan siihen «nt
pakottavat syynsä. : <
Ensi sunnuntai-iltuu OI
suuren suuret märl
Siellä sitä sitten on myjiiiBj
jonkin näköisiä esiliihoji,^
ja liinoja y.m. Ja sitta ?:
meat kahvikukat, ne nernä:
jotakin. Tulkaa ja t a y t t^
limme silloin, tiet; ovat si
ensiluokkaisessa kunnossi.;;!
Kaupunkien osastoina b l |
mistautuvat talvi toiininm
ta. Me täällä fi
saamme supistaa toinnntÄj
mukaan, millaiseksi yUiluÄi
suvaitsee talven varnstai |
pysyvät tavallisessa
voimme mekin' jotain
tyyn, vaan jokatapankseaJ
Jcien matkojen takia väläö'
jäädä. J
Haalimme maaUltiin ^
tämän syksyn aikana, ett^
kijätkin olisi^mt tietoia!i,:|
riset sen semiien aäpMs
mivat. Se maalaus tuH:^^
sa maksamaan ?45.00. v i
nottuna niille, jotka P**
suurta melua siitä,
tiin muutamille osaston,
päiväpalkoilla tebtäväksio^
ka se mukamas tulee-"^
ton ihan vararikkoon,,^
taan niin suurta P^^^,:^
me dollaria päivältä! . ^ . ^
' Osastomme jäsen" M
hyväksi toimeenpannun^
tulokset ovat^ julaistnns:fls^
pana. Purola niyösbn.
sua vilpittömät kiitoks^j
jotka jollakin tavara g|
neet tätä avustusta.
tenkään olisi,
tussummaDa päässyt
alkuun, kun velkaa-tei
han lisäksi. Vaan toT
ri uhraus on BäneDe^
apu. Jos jotain er^l
sä tileissä, .^'^^J"^-;,™..^
mättä Mrs. T i l d a ^ l
teellä iEheault, Tia.,S«<imi
Long Lalcen O s a ^ ^
^ n L i s t a iltamista ov^l
ravintolasta
per Clif( V - - ' : 4?
Mrs. Ida T a o ^ ^ : ;^
Mrs. Aino Hilhna»r:f|
ttoonn •
Mrs.
3frs. -^nna -
Lake . r-:,,-