Canadan uutiset, September 3, 1925

              smj, 3 •••M. NUMERO* 36
3SS
CANADAN UUTISET 1
iuomalainen sanomalehti CanadasBt
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
I Kustantaja
The Capada Nevt/js Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta.
?1.50 puolelta vuodelta> 75c S kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoiiiin Ja[lSuomeen: $3.50
koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksii-le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
Ja nimenufiuuttoilmoitukset 75 sent
tiä kerta, $2 00 kolme kertaa; Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3,00 kolme
kertaa. Avioliitto- Ja klhiaus-llmol
tukset 60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä 3.00
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroll
moitukset $2.00.
Pöytäkirjat, thiselvltykset; keräys-
/uettelot,*luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. ^
•Uutisten Joukkoon aijotuista llmol
tuksista peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkiii ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia ilmoituksia el
liyväksytä' velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $100 tun
•• . malta;'
Kaikki liikkeelle aijptut kirjeet, ti
laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella. i
^ CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. \
"CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published eyery Thursday by
The Canadian News Publishing Co.
Lauri Maunu, [Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET ^ ^.
is welcomed and readjin every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct adverti§ing medium for those
manufacturers' and i, merchants who
wisli to create andtbuild a profltable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandise by the large
and ever growJng Finnish population
residing in Canada. Place your trial
advertisement and get results.
Advertising ratesf 50p per inch.
Political advs, $li,00*per inch.
Advertisements must reach. our Of­fice
Wednesday noon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price in Canaöa $2.50
per year, "United States and other
countries $3:50 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915,: at the Post Office a*
Port Arthur, Ontario,! Canada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve the. Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaws and inspire others
to respect and obey them: To strive
unceasingly to quicker the public's
sense of cIvic duty: In ali waystoald
in making this country greater and
better than we found it.
— Todellinen rohll^eiis on p i t -
lc ä a i k a i s e st i k e s t ä V ä ii k ä r s i V ä 11 i -
syyttä.—Payotl
^ E i löydy mitään t o t i s t a va-p
a n t t a eikä mitään oikeata iloa
i l m a n Jumalan pelkoa ja puh­dasta
omaatuntoa.
. — S u u r i n tappio ihmiselämäs-
" sä on se, että ihminen hylkää
yakaumuksensa, j o n k a k u i t e n k in
itse tietää, o i k e a k s i . — P a r r a r .
— Taiteen tehtävä on esittää
j o t a k i n i n h i n j i l l i s e s t i merkitsevää
j a tärkeätä mahdollisimman
k a i k k i puolisesli j a tyhjentäväs­t
i . — V o l k o l t .
/ ^ S a n o m a l i ^ h d e t liittävät koko
ra a a i 1 ni a J i : i h mi s e t i k ää n k u i n y h -
den t a l o n vä"eksi, jossa ^jokainen
tietää mitä m i l l o i n k i n tapahtuu.
—^Hastings.
— Jos i h m i n e n ei totu jo nuo­ruudestaan
s a a k k a kiinnittämään
k a t s e t t a a n ylöipäiiji, v a i p u u hä­nen
katseensa l o p u l t a aina maa*
h a n , j o n k a loka v i h d o i n on tun­k
e v a hänen sieluunsa j a m y r k y t ­tävä
sen. — D ' I s r a e l i.
— J o k a tuntee itsensä, se on
v i i s a s , mutta k u n on s a a r t a n u t
t a r p e e k s i l a a j a n tietoisuuden it­sestään,
.hiiiomaakin, että t o d e l l i ­nen
viiisaus on j o t a k i n 'vielä sy­vempää
k u i n tietoisuus. Tietoi­suuden
l a a j e n t u m i n e n on toivot­t
a v a v a i n s i k s i , että se p a l j a s t aa
yhä korT^eamman ja k o r k e a m m an
tietämättömyyden. J a jtämän uu­den
tietämättömyyden h u i p u l la
v a s t a on p u l i t a i r i i m a n v i i s a u d en
lähäe,—Maeterlinck. >
— Eräs a m e r i k a l a i n e n l e h t i sa-i
o o : " Sanomalehti on k u i n ra-
. ' i n t o l an ruokalista. K a i k k i en
i l a a j i e n ei t o i v o t a voivan sulat­taa
j o k a i s t a a r t i k k e l i a paremmin
k u i n toivotaan jokaisen ravinto­lassa
kävijän v o i v a n syödä k a i k ­kea
r u o k a l i s t a l l a . Mutta sano­malehti,
samoin k u i n tuo ruoka­l
i s t a k i n , on s u u n n i t e l t u jokaisen
maun mukaan. Ottakaa siitä se
mistä pidätte—jättäkää loppu
k o s k e m a t t a : tämä on molempien,
h i i n r u o k a l i s t a n k u i n sanomaleh­d
e n k i n t a r k o i t u s ."
Kaksi elämäÄ.
i v u n ihminen on k o l m e n - j a n e l ­jänkymmenen
välillä, alkaa hä­nessä
tavallisesti ' ilmetä kum­manko
elämän hän on v a l i n n u t.
K u m m a n k o näistä molemmis­ta
: a k t i i v i s e n v a i k o passiivisen.
Onko l\än niitä j o t k a istuvat
elämässä kuin keinutuolissa ei­vätkä
siis näennäisestä l i i k u n ­nasta
huolimatta pääse ask'elta-caan
eteenpäin.
T a i onko hän niitä, j o t k a tai­v
a l t a v a t , j o t k a edistyvät.
K e i n u t u o l i s s a istuja voi usein
näyttää paremmalta ihmiseltä
k u i n tuo maantienastuja. Hän­hän
ei kompastu, ci k a a d u ojaan,
oi käy tomuiseksi ja l i k a i s e k s i.
Hän heilahtelee r a u h a l l i s e s t i e-d
e t s a k a i s i n , ja j o k a i n e n v o i l u o t ­taa
siihen, että hän on tänään sa­massa
paikassa ja samassa k u n -
a o SS a k u i n ei 1 en k i n. T u r v a l l i n e n,
v a k a v a henkilö.
]Mutta se j o k a t a i v a l t a a saa p i ­an
opiiluotettavan leiman.
E i l e n hän ehkä seisoi vuorella
ja katseli seutua yliiäältäpäin.
Män• näki maailman maisemat,
hän n i i k i n i i d e n keskinäiset suh­teet.
K a i k k i oli hänen edessään
•selvänä, ja jos kysyit häneltä
opastusta, v i i t t o i hän s i n u l l e t i e n.
Tänäiin hän on laaksosa. Hän
- i enää jaksa oikein i n u i s t a a ei­listä
näkyä ja h a i r a h t u u helposti
hiestä — hän. j o k a eilen kykeni
neuvomaan toisia. Hän on väsy­nyt
ja tomuinen, liän tiuskaisee
kun puhuttelet hiintä.
V e r t a i l e t häntä säälien arvok­kaaseen
k e i n u t u o l i s s a i s t u j a a n.
J a k u i t e n k i n . V a e l t a j a on e i ­lisestä
edistynyt ehkä h y v i n k in
pitkän matkaa, mutta keinuva
ystäväsi o n , i ) a i k a l l a a n .
K y s y itseltäsi, l u k i j a n i , onko
s i n u s t a ^ulkija vaiko keinuja
parempi ihanne.
Olen varma siitä että vastaat
k u l k i j a .
Sillä k e i n u j a n elämä ei o1e i h ­misen
arvoista. Ihminen on luo^
tn toivioretkeläiseksi. Hän on
l u o t u kiirehtijäksi, hän ei saa
enää tänään olla siinä missä hän
oli eilen.
Ihmisen k u n n i a on se että hän
on aina siirtyvä, aina epäluotet-tava,
että liäntä ei m i l l o i n k a an
löydä siitä mjnne hänet jätti.-
K a t s e l e itseäsi, l u k i j a n i ! K u l ­j
e t k o v a i keinutko?
Useimmat meistä tekevät mil­l
o i n t o i s t a . m i l l o i n toista. Muttii
m e l k e i n ; j o k a i n e n on joko pää­a
s i a l l i s e s t i k u l k i j a tai pääasialli­sesti
k e i n u j a.
K a u n i s t a olisi, jos me vuosi
v u o d e l t a yhä selvemmin l i i t t y i ­simme
k u l k i j o i h i n , rientäjiin, t o i -
vioretkeläisiin. — Asser.
Amerikan työväen vuosikirja
. 1925.
A m e r i k a n työväen v u o s i k i r j a s ­sa
vuodelle 1925 on p a l j o n mie­l
e n k i i n t o i s i a , asioita.
V u o n n a 1920 oli Y h d y s v a l l o i s ­sa
41,609,192 palkkatyöllä elävää
henkilöä. Järjestyneitä" palkka.-
tj^öläisiä o l i v i i m e vuoden a j a l la
1.1 prosentti s e l l a i s i a , j o t k a k u u ­l
u i v a t t o i m i a m m a t t e i h i n , 41 pro­s
e n t t i a m i n e r a l i e n k a i v a j i a , 37.3
p r o s e n t t i a knletustyöläisiin kuu­l
u v i a j a 25 p r i s e n t t i a teollisuus-tvöläisiä.
.American F e d e r a t i on
of L a b o r l i i t t o o n kuului viime
vuoden a j a l l a 2,865,979 työläistä.
F a r m a r e i s t a omisti 60.9; p r o ­s
e n t t i a omat f a r m i n s a , mutta o l i ­vat
v u o k r a f a r r a a r e i t a . K a i k k i a an
45,6 : p r o s e n t t i a maan k a i k i s ta
perheistä omisti omat asuntota­lonsa.
Perheiden keskimääräi­n
e n suuruus on p i e n e n t y n y t sit-t
e vuoden 1'880, j o l l o i n j o k a i s en
perheen keskimääräinen suuruus
oli 5 henkeä perhettä l^ohden;
v u o n n a 1920 o l i perheissä k e s k i ­määrin
v a i n 4.3 henkeä. K a i k i s -
ta kymmenen vuotta täyttäneis­tä
maan asultkaista o l i vuonna
1920 6 p r o s e n t t i a l u k u t a i d o t t o ­mia.
Samana vuonna sai päästö-t
u t k i n n o n k o r k e a k o u l u i s t a aino­a
s t a a n 13 p r o s e n t t i a niistä, j o t ka
o l i v a t läpikäyneet 'kansakoulu-k
u r s i n , j a ainoastaan 58 prosent­t
i a kansakoulujen oppilaista pää­see
kahdeksannelle l u o k a l l e saak­k
a .
V u o n n a 1924 oli tehdastyöläi-s
en k es k 1 mää räin e n v i i k k o p a i k-:
ka New Y o r k i n valtiossa $28.05.
K o k o maassa oli v. 1922 ainoas­t
a a n 6 henkilöä, joiden, v u o s i t u -
1 o t o 1 i a t m i 1 j o o n a d ai 1 a r i a, t a i k -
k a s 11 u r e m m at. E l i n k u s t a n n u kse t
o l i v a t 1924 noin 170 prosenttia
korkeammat k u i n 1913. :
Maanvaivat.
Suomalaiset sanomalehdet pää-
A m e r i k a n puolella ovat viime
a i k o i n a tuon • t u o s t a k i n palanneet
erääseen asiaan, j o l l a on yleistä
m i e l e n k i i n t o a . Puhuessaan s i ir
t ok a n.sa m j a v a n h a n m a a n k eske n
ylläpidettävästä henkisestä ja
sivistyksellisestä yhteydestä ovat
muutamat lehdet uusiutuvasti
kohdistaneet huomiota siihen, et­tä
Suomesta on tälle mantereelle
t u l l u t vierailemaan v a r s i n k i n t a i ­t
e i l i j a i n nimellä sellaisia l i e n k i -
löitä, j o t k a eivät ole olleet lähes­kään
tyydyttävällä taiteellisella
tasolla ja j o t k a eivät siis ole
kyenneet antamaan täkiiläisille
s u o m a l a i s i l l e • sitä nvitä on odotet­t
u . Nämä tällaiset henkilöt ku­v
a t a a n p e l k i k s i r a h a n k a l a s t a j i k -
si, tuon A m e r i k a n kai k k i v alt ia a n
t a v o i t t e l i j o i k s i , j o l l a E u r o p a n k i n,
maissa on n i i n erinonuiinen voi­ma.
V i i m e k s i puhuu asiasta. " L ä n ­nen
^Suomettaren": . a h r k e r r an
pa lv i n oi t s i j a . Kosket u a a n ei is in
asiaa y l e i s p i i r t e i s e s t i ja poimit-tuaan
näistä Suomen v i e r a i l i j o i s ­ta
pois e r i k o i s e s t i pari k i r k o l l i s ­ta
puhujaa, k o h d i s t u u hän lausu-m
a a n : a j a t u k se n s a - t ä 11 ä m a n t e-reellä
käyneistä t a i t e i l i o i s t a . Hä­nen
sanansa sattuvat seuraa­vasti
:
" A F u t t a on paljon sellaisia
Suomesta, keskuuteemme-tehtyjä
m a t k o j a , j o i d e n tarkotuksena yk­sinomaan
on ollut ^ v a i n raha,
pelkkä do.llari, eikä. s u i n k a a n ha.-
l u nosiaa: Amerikan, suomalaisen
henkistä ja sivistyksellistä t i l a a,
v a i k k a sille usein kyllä se komea
n i m i t y s ainietaan. Ja k i u s a l l i -
simmaksi tekee asian, tässä vielä
se seikka, että nämä meidän va­l
i s t a j a t u s e i n k a a n eivät, ole kyen^
n e e t k o v in k a an. p a 1 j o a a n t a m a a n.
Tämä on e r i t y i s e s t i m a i n i t t a va
k a i k e n k a r v a i s t e n - : t a i t e l i j a i n n i ­mellä
k u l k e v i i n nähden. Suomes­ta
tulee usein keskuuteemme sel­l
a i s i a ' ' t a i t e i l i j o i t a " , j o t k a en­sinnäkään
eivät ole kyenneet
omassakaan maassaan puhumat­t
a k a a n sen . r a j a n ulkopuolella
kohoa maan sille. t a i t e e l l i s e l l e ta-sollo,
misä voidaan k u u l i j o i l l e t a i
k a t s o j i l l e mitään antaa. J a täl­l
a i s e t ' ' t a i t e i l i j a t " ovat tahto­neet
joskus käydä melkein maan­v
a i v a k s i täällä, v a i k k a kyllähän
meillä näissä omissakin asiois­samme
olisi tarpeeksi työtä ja
p u u h a a . "
" K u n Suomesta k u n n o l l i s i a t a i ­t
e i l i j o i t a k i n . t u l e e , - niitäkin on
täällä m u u t a m i a käynyt, ottavat
A m e r i k a n suomalaiset ne k i i t o l l i ­s
i n m i e l i n vastaan, j a tekevät h e i ­dän
hyväkseen, minkä kohtuu­d
e l l a voivat tehdä. Mutta tusi-n
a t a i t e i l i j a i n ja k a i k e n l a i s t en
h a r j o i t t e l i j a i n olisi kyllä paras
pysyä p o i s s a ."
; Meillä Ganadassa elävillä suo­m
a l a i s i l l a ei ole t o i s t a i s e k s i o l l ut
syytä valitukseen tässä asiassa.
Eivät huonot enemmän k u i n hy­vätkään
t a i t e i l i j a t ole täällä käy­neet
m a a n v a i v a k s i . Meillä ei n i in
o l l e n ole omakohtaista kokemus­ta
asiassa. Tämän seikan luulisii
riistävän meiltä oikeuden sekau-t
u a koko j u p a k k a a n . M u t t a t a h ­too
aina o l l a n i i n , ettei sanoma-lehtimieheltä
mikään riistä oike­u
t t a puuttua m i h i n a s i a a n tahan"
sa. N i i n käy tälläkin k e r r a l l a.
J a me käytämme tätä omin val­l
o i n otettua oikeuttamme vähän
t a r k i s t a a k s e m m e virkaveljiemme
a j a t u k s i a , - ^ j ^ . j - * * - »^
J o s h a l u a i s i v o i s i a i v a n helposti
näissä ryöpyissä, j o t k a on- koh­d
i s t e t t u ala-arvoisten t a i t e i l i j a in
n i s k a a n , löytää h u v i t t a v a n puo­l
e n , j o k a ei o l i s i a i v a n mieluinen'
ryöpyn a n t a j i l l e . . M u t t a olkoon
sen esittäminen tällä k e r t a a s i l ­l
a a n . Y k s i p u o l i s t a tämä ryöppy
on k a i k i s s a t a p a u k s i s s a ollut. .
J o s ala-arvoiset t a i t e i l i j a t ja
muut esiintyjät ovat A m e r i k an
suomalaisten keskuudessa käy­neet
o i k e i n m a a n v a i v a k s i , k u t en
väitetään,. niin syy ei ole suin­k
a a n yksin näissä t a i t e i l i j o i s s a.
On aivan varmaa, että, jos ensi-mäiselle
ja toiselle tai. k o l m a n -
n e l l e k i n sellaiselle t a i t e i l i j a l l e ei
o l i s i suomalaisten keskuudessa
a n n e t t u liuomattava a kannatus­ta,
neljäs viides ja sitä seuraa­v
a t o l i s i v a t p y s y n e e t poissa. K u *
k a a n , ci edes a l a - a r v o i n e n taitei*
li j a — j a k a i k k e i n vähimmin
kenties j u u r i liän — ' a n t a u du
!häviönhankkeeseen. Toiselta:puo-len
ei suurelle yleisölle saata
asettaa k o h t u u d e l l a erittäin k i ­reitä
v a a t i i n u k s i a itsensä ja taa"
lojensfi varjelemisl'ssa ala-arvoi­s
i l t a t a i t e i l i j o i l t a enemmän k u in
m u i l t a k a a n ke i no tt el i j o i 1 ta. Pai"
j o n : suuremmat velvollisuudet
tässä asiassa ovat j u u r i . sano-malchdillä.
Nehän ihan jokapäi­väisenä
ammattinaan seuraavat
sivistyselämän ilmiöitä jä siinä:
v a i k u t t a v i a tekijiiitä. Erehdyk­siä
saattaa sattua kenelle tahan­sa,
ja niitä sattuu sanomalehdil-
1 e 111 h k-a t ilieäii n. M u 11 a missäiin
erikoisasiassa ei niitä saa • sattua
n i i n paljon, .että seurauksena o ii
m a a n v a i v a . -1 o s seilaisi a sat-fuu,
on vika sanomalehdissä
A i v a n varmaan ovat suomalaiset
sanomalehdet silloin olleet tun^
t u v j i l l a tavalla: mynlävaikiitta-massa,-
jos kerran t u s i n a t a i t e i l i;
j o i l l a (UV o l l u t : S ( ! l l a i n e n m e n e s -
tvs, että se on houkutellut toisen
toisensa jälkeen yrittämään sa­maa.
M a a i l m a n täytynee saada oHa
ylitä avoimena huonommalTe
k u i n hy välieldn tait.(vili j a l l e . V i c -
läpä. A m e r i k a n k i n , jotiv erikoi­sen
n-iieleHiiän vielä- huudefhan
' ' v a p a a k s i . m a a k s i . ' ' : - J a taalan­k
i n tavoitfelun • täytynee saadr
o l l a heille yhtä s a l l i t t u a 'kWil[' se
on kaikille muille, yksini»ä tä
m ii n ma n t e r ee n : va n h oi 11 e -: s u o m a •
l a i s i l l e ' ' t a i k i n a n j u u r i l l e " , j o t ka
sentään ensimäisinä ovat. v'ä'ine
t u l l e e t ' taaloja havittelemaan,
Y k s i nke i-taisink i n käsityskyky
sanoo, että t a a l a n o m i s t a j a n .eikä
" t a i t e i l i j a n ' ' velvollisuus on pi­tää
murhetta siitä, ettei hänen
t a a l a n s a solju taitamattomien
housun takalistoon. Ja. jos sa­nomalehtimies
. tahtoo- '. .asettua
v.-Hvomäan t a a l a n o m i s t a j a n etua,
n i i n pitäköön, virastansa v a a r i n.
E i y l i m a l k a i s e s t i i)uhuen varo­t
u k s i a , sillä niistä ei ole tulosta.
.Mutta valvoen joka tapausta
erikseen. Se on k u i t e n k i n hänen
tehtävänsä. Jollei hän siihen
p y s t y , , o n l i a n k i n a l a l l a a n — v a in
t u s i n a t a i t e i l i j a .
Canadan valtioDiset
vaalit.
Canfidan perustuslaissa on par
l a m e n t i n valtakausi määrätty
v i i d e k s i vuodeksi. K u i t e n k in
saattaa hallinnossa oleva ininis-teristö
tai kenraalikuvernööri,
j o s katsovat olevan oleellisia s yi
t ä siihen, h a j o i t t a a parlamentin
ennen v a l t a k a u d e n päättymistä.
N y k y i n e n Canadan parlamentti,
j o k a v a l i t t i i n 1925, on pitänyt
v a s t a neljä i s t u n t o k a u t t a . . H a l ­l
i t u k s e s s a oleva ministeristö voi
siis, edellyttäen että sillä edel­l
e e n k i n on parlamentin alahuo­neen
kannatus, pitää haUituksGn
käsissään : t a m m i k u u l l e 1927, toi­meenpanematta
uusia vaaleja ja
n i i d e n . k a u t t a vetoamatta kan-san
mielipiteeseen...
V i i m e aikoina on k u i t e n k in
C a n a d a n valtiollisessa elämässä
l a k k a a m a t t a puhuttu n y k y i s en
p a r l a m e n t i n hajoittamisesta ja
niisistä' vaaleista tämän syksyn
a i k a n a . V a r s i n k i n Niova Scotias"
sa j a •New B r u n s w i c k i s s a t o i m i ­t
e t t u j e n maakuntavaalien jäl­keen,
joissa vastustuspuolueet
s a a v u t t i v a t huomattavia voitto-ja^
on o p p o s i t s i o n i n t a h o U a t u l tu
s i i h e n vakaumukseen^ että kan­san
v a l t i o l l i s e s s a käsitystavassa
on tapahtunut siksi suuri muu­tos,
että parlamentin hajoitta­minen
j a uus i e n v a a l i e n t o i m i t t a ­minen
jo tänä syksynä on tilan­teen
vaatima. Eikä vakaumus
uusien vaalien tarpeellisuudesta
näytä olevan v a l l a l l a ainoastaan
va s t u st Us jni oi u e i d en t a h o l l a . V äl­lässä-
ole v a l t a hali it u k s e l t a on a-siassa
viivyttänyt siinä määrin
varmaa ja määrätietoista kan­nanottoa,
että jo pelkästään se
s e i k k a ön osaltaan . v a i k u t t a n ut
h a l l i t u k s e n k a n n a t t a j i s s a k i n e"
I)ävarmuutta ja levittänyt va­k
u u t u s t a uusien vaalien välttä­mättömästä
lähenemisestä. N i i n ­pä
eivät olekaan ainoastaan vas-tustuspuolueen
miehet, konser:
v a t i i v i t , ryhtyneet - v a a l i k i i h o i^
tustyön järjestämiseen syksyllä
o d o t e t t a v a a v a a i i k a m p p a i l u a
v a r t e n , mutta myöskin h a l l i t u k ­sen
k a n n a t t a j a t , l i b e r a a l i t . .Elo­k
u u n k o l m a n n e l l a v i i k o l l a näyt­ti
yleisen odotuksen m u k a a n : a i ­van
varmalta, että hallitus iv
tuunossaan tulisi ratkaisemaan
k y s y m y k s e n parlamentin liajoit-täluisesta
: v a s t u s t i i s p u o l u e e n toi­voma
1 la ta v a l l a . :. Sitä v a r m u u t ta
v a h v i s t i myöskin, se tieto, että;
maan kenraalikuverniiöri^ .jokai
oli kaukaisella matkalla Cana-d
a 11 luot ei st e r r i t o r i o o n,.: ku ts u t-t
i i n . odottamatta.: takasin Ottaf
vaan. M u t t a ;mainitussä istuii-,
no.ssaan ministerineuvosto- ei i l ­moitusten
m u k a a n - Ifiinkaan : ot-t-
n n u t vi e l ä k ä s i te Itä v ii ksee n p a r
la m en ti n h a j a 1 le 1 ask emistä. N ii Ir
tiivästi oli h a l l i t u s t a l i t o i i u t jää-,
d i i odottamaan kenraalikuver:
ivöri Byn|]:in saapumista, joka tn-p
a l i t u u vasta syyskuun ensimäi­sinä
päivinä.
K a i k i s s a ta [tauksissa on r a f k a i -
sini . lykkääminen synnyttänyt
j o n k i i n v e r r a n epävarniuulta s i i'
t i i . • t u 1 e V at k o. vmx Iit l a i n k a a n t u'
;>ahlumaan tänii s y k s y n i i . Tiitä
e p i i v a r m u u t t a on ollut . omansa
1 isäämiiä n se lausunto, jonka
n y k y i n e n pääministeri . K i n ^ oh
asian yhteydessä viime v i i k o l la
antanut. Hiin ei o l e suoranaisesti
r- ^iinä koskenut Icysymystä, mUlc
k a n n a l l e hallitus ; :tulee asiassa
asettumaan, .mutta kaikissa tapa­uksissa
hän on sanonut, ettet
h a l l i t u s salli vastiistuspuolueen
rynnäköidä itseään parlamentin
Iiajoitukscen. ; V a i k k a pääminis­t
e r i , o n samassa lausunnossaan
luvannut aikanaan tekdil v a l i t s i ­j
o i l l e en North: Y o r k i s s a ja muille
k a n s a l a i s i l l e selkoa .käsityksis-tiiän
valtiollisesta : t i l a n t e e s t a,
k u t e n hiin on j o k a vuosi tehnyt,
on hän jo tässä lausunnossa kiiy-n
y t . sillä . t a v a l l a vastustuspuolu-
G e n j o 111 a j a n j a k on s e r \^at i i v\ e n
aikaisempien- hallitusten kimp­puun,
ettei ole aivan aiheetonta
asettua epäilemään tokko halli­tus
sittenkään taipuu parlamen­t
i n hajoitukseen, -
' Tjopullisesti ei k u i t e n k a a n : ole
iiääministeri K i n g i n lausunto t i -;
l a n n e t t a selvittänyt j a odotuk­sen,
jännitys tulee . l a u k e a m a an
a r v a t t a v a s t i syyskuun ensimäi'
sen v i i k o n kuluessa. A i n a k i n on
•pääministeri K i n g k u t s u t t u vaa-.
1 i p i i r ii n sä N o rt h Y o r k i i n pu h ir
maan : s y y s k . 5 päivänä ja jos
Iiän hyväksyy kutsun on hänen
s i l l o i n oltava selvillä ohjelmas­t
a a n j a .siis myöskin parlamentin
h a j o i t u k s e s t a ja u u s i s t a vaaleis­ta.
sen .yhteydessä ovat monet sy-västioppineista
- v i e r a i l i j o i s t a an­taneet
erittäin myötätuntoisia
l a u s u n t o j a Suomesta. •
T o i n e n m e r k i l l e pantava kan­sainvälistä
l u o n t o a oleva kokous
on pidetty H e l s i n g i s s ä elok. 11
j a 12 p:nä. S i l l o i n on nimittäin
siellä kolvoontunut Pohjoismaisen
parlämenttiliiton kongressi, jo­hon
on ottanut osaa suuri jouk­ko
l i u o m a t t a v i a p a r l a m e n t t a a r i -
k o i t a Tanskasta, Norjasta ja
P u o t s i s t a .
Näiden suurttui kokouksien
ohella on Suomi tie.i-iittänyt tiinä
kesänä tnvatlomassa, määriu mat­k
a i l i jäin k i n huomiota. S i e l i i i : d ri
v i e r a i l l u t e r i . maisita. sanrnnalehli-miehiä,
i>ro lessoi-eita, ta iteili j o i f a
ja -muita, r e t k e i l l e n : e r i iruolilla-m
aa t a: t u t u s t u a kse ei i sr> n o l o i h i n.
Nyfeyifien kurssimme rahaläks-
^ksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
säliköteitse on
KANSAINVÄLISET KOKOUK­SET
SUOMESSA.
Suomi ja e r i t y i s e s t i : sen pää­k
a u p u n k i on tänä kesänä saanut
osakseen suuret määrät ulkomai­sia
vieraita. Siellä on nimittäin
tämän kesän a i k a n a , p i d e t t y usei­ta
suuria kongresseja, joista mo­net
ovat olleet kansainvälisiä.
T u n n e t t u a on l u k i j o i l l e m m e m . m .
s u u r i sairaanhoita j a t a r k o n g r e s -
si, jossa onsaottajina o l i l u k u i sa
j o u k k o s a i r a a n h o i t a j a t t a r i a myös
•'kin Ganadasta j a Y h d y s v a l l o i s t a.
M u i s t a huomattavista kokouk­s
i s t a Suomen pääkaupungissa an­saitsee
tulla m a i n i t u k s i kahdes­t
o i s t a pohjoismaiden koulukoko-us,
j o k a a l k o i elok. 5 p. H e l s i n ­gissä
j a johon o l i kokoontunut
erittäin l u k u i s a .määrä k a i k k e in
Iniomattavimjpia kouilumiehiä k a i -
ki.sta pohjoismaista, Tanskasta,
N o r j a s t a j a R u o t s i s t a . Kokouk-
Kuclleen meren käyttö teolli-suustarkoituksiin.
E n g l a n n i n s i i r t o m a a l i a l l i n n oh
t i e d o t u k s e n m u k a a n on i\\h(iytty;
k a i k k i i n v a h i i i s l u k s i l i i • n i i d e n :
k e m i a t l i s t ( M i l u o n n o n , r i k k - a u k s i e i i;
] \ o k o a m i s e k s i , m i t i i K u o l l u t meri
sisält i i i i , :ja. n i i d e n t o i m i t ta m i s e k -
si - m a a i l m a n m a r k k i n o i l i c.
. j K u o l l u t m e r i , j o k a o n s u u r i ' m p .i
k u i n puolet Päijännettä, on n i i n
syvässä l a a k s o s s a ettii sen p i n ta
o n n o i n 400 m e t r i ä m e r e i i i v i n t a a
a l e m p a n a , ja on se iiraapalif)n
s u u r i u v l u o n n o l i n e n s y v e n n y s . . . la
i t s e m e r i \ ' i i ' l i i o n t o i s i n p a i k o in
a i n a 40(1 nief r i i i sy v ä . :
. K u o l h j e n i i i e r e u \-et.eenon liu^
( M i n u t , . k e m i a l l i s i a , suolojji siinä
miiäriissil: e t t i i sen s u o l a p i t o i s u us
o i v o i n 2') pi-i)s. j a veden o n i i n a i s -
pain.o p o h j o i s e m p a n a on 2, n i i n
n i i n e t t i i ilimis(>n o n s i i h e n mah­d
o t o n upota. l ' i i n i n e i i . . v e d en
p i n n a l l a k i n jo /.»n v a i k e a t a , v a i k ­ka
p i i a;
K u n e n g l a n t i l a i s e t saavat alot--
m a n s a työt: v a l m i i k s i , c i Kiiollut
m e r i eikä sen a u t i o ymi>;iristij
eniiä sen j ä l k e e n o l e k u o l l e i t a:
A r\-o 11 o 11 va st a. •: • .iii i-\'(• st ii. iii u 1111 n u
se j ä t t i l i i i s k a i v o k s c k s i . I v o k o u a i -
n e n . s a r j a k e m i a l l i s i a t i - l i t a i t a on
jo. r a k e n t e e l l a , s u u r i a .\-arastova-j
o j a nousee n o p e a s t i : j a s i i h k i i i - a -
t a a . r a k e n n e t a a n . ; - [ o r d a n i n . l a a k'"
s o o n . . ; : k u l j e t t a i n a a n talt.een. oiet­t
u j a ketniällisiä t u o t t e i t a : : m e i ' i -
s a t a m i i n .
P^asketann K u o l l e e n mereen si^
siiItävän k o k o n a i s t a ''O h i l j o o M r . a;
t o n n i a e r i l a i s i a s u o l o j a . Koiir.a.>
osa .011 t a v a l l i s t a k l o o r i n a t r i u m ia
f k e i t t o s u o l a a ) , loput on k l o o r i j i,
b r o m i a , natiMiniia,. . l u a g n e s i i n p i a .
Myög myömmp pankki-G«oituk
sia (shekkejä). m a * r k o i s s a y I l g^
m a i n i t , - k u r s s i n jälkeen ja ex-ik-^^i-sia,
k o l i e n prosentin korkoa tfv
t a v i a raittkusxajien shekkejä dvH^
lareisBa, j o t k a Suomessa luna^ ^
t a a n siellä voimassa-ole v a n d oV.iM
r i n k u r s s i n jälkeen.
Lähetyskulut rahalä he ty ksillft
p o s t i n k a u t t a on 15e. summilli»
a l l e $20.00 - s i t ä suuremmilta su p*'
m j l t a mitään k u l u j a ei peritä,
iLähetyskulut sähkoteitse o»
$3.66 k a i k i l t a summilta. • .
K a i k k i lähetykset osoitetaan
p o s t i n kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyVietä,
O s o i t t a k a a lähetyksenne va»
t a a n o t t a j a n ja lähettäjän osoii
teellä varustettuna osoitteella-
Foreign Department
First National Baofc
HANCOCK :: MICH
^ P e r u s t e t t u v. 1874.—
V a r a t y l i $3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on k u u s i suomalaista liikkeessäm­me.
v e s i sMua v i e l a on
:.? J -.
" \'et i s e m -:
n i a h i l o l •
>li 1'-
niil ii
t e k c v i i t
i ' i k k a i m •
k a - l i u n r i a j . n . i - . k a i k i s sa
lisissä, y l i t \ ' m i s s i i . .Xc
l i i l j . / tonnia. klofn-"
k u o l l u t meri s j s i i J t i i ä.
l * a l e s l i n a n . m a a i l m a n .
]na'l<si k a l i - n i a a L s i . Se \-oidaan
e r o t t a a xedcstii \ a i - ^ i n y k s i n k c i -
t a i s i i i k e i n o i n , •. h a i i i d n t t a n i a l l a j i sr
l a a m a l l a .ja k r i s t a l l i s o i m a l l a .:
^ K u o l l u t m e r i ^ (»n a a n - e a i t t a,
;)(nika a r v o i s t a i h m i s k u n t a vielä
n y k y ä ä n tuskin voi. muodostaa
iti"-ellee)i p i i t i i i i n k i i - ^ i t y s t i i.
" ' — - V a a r a synnyttiii-i p e l k o a ja
p e l k o lisää. v a a r a a . ^ B a x t e i - .
: L .
— J o s i l i i i i i n c n tuntee oman
k y k y r h s i i . v o i h i i n h e l p o s t i v o i t t aa
k a i k k i v a s t u k s e t . :Adams. .-
. - - l^tt'vi|llii ihmisellä o n k a i k k i ­a
l l a k y l l i k s i t i l a a . -\VeI)ster.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa
Mahdollisimman pikainen toimiiita.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
aryo ja voi niinollen maksaa aina* päivän kor
keimman kurssin rahalähety ksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN M A ^ i K K A A CANADAN | DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos aäh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-inaksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
;75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-daltai
25c.
Tiediistelkaa enköiskurssia isoiUe lähetyte^^
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoitltaa hyvin tar­kasti,
, '.Vii-'*l .
a**
PORT ARTHUR, ONT.