Canadan uutiset, June 23, 1921

              mm nm.
K-CANADAN
XIUTISET
\ suomalainen Uanomalelitl Canadasaa.
ilnieatyy JokaiBena Tomtaina.
Kustantaja
The Canada N e w 8 Publlsnino Co.
Erick J. Korte, Llikkeenlioitajft.
Lauri Maunu, Toiipittaja.
TILAU8H,INNAT:!
Ganadaan: i $3.00 koko vuodeltaj
$1,75 puolelta! vuodelta^ ^1.00 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä Jfuukaudelta.
Yhdysvaltoihin 3a iSuomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2125 puolelta vuo­delta.
mään, uijn että kenenkään ei; tar­vitse!
, kät'siä' työttömyydestä.
Kansamme eri kerrosten kesken
tulee vallita laaja suvaitsevai--
.suudeii! henki ja idän ja Lännen
välillä lläheisempi myötätunto ju
ylite isy ui märry s.
Journal.
Edmonton
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-lalBtuna.
PitempiaikalBi|llellmoltuk8il-le
kohtuullinen a'lenuu8l HalutaanUe-to-
ja iilmenmuuttoihuotukset 75 sent­tiä
kerta. $2.00 kolme, kertaa; Naimar
ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- jt^ kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-möltukset
$2.50. rauistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukeet
$2.00,.
; Pöytäkirjat, iillselvltykset, keräys-luettelot,
luento^llmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentti Postissa tulevia Ilmoituksia,
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
\
Kalkki liikkeelle aljotut kirjeet, ti­laukset
Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Oiit., Canada.
Canadan; Uutinista lalriattaeBsa en
fähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä v^anha että uusi
OEOitl^.
CANADAN'UUTISET
(T^e Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Puhlished every Thursday by
The Canada Nevvs Publishing Co.
Esick J. Korte, Manager.
Lauri T\Iaunu.i Editor.
Daily News Pldg., VPort Arthur, Ont
Nykyinen siirtolaisuuden rajoi
tusiaki Yhdysvalloissa.
Äskettäin voimaan astunut siir­to
1 a i suucle 11 rajoittalivista tarkoit-tava
laki rajoittaa kustakin
maasta'tulevien siirtolaisten Ju-kmuääräjn
koluiceii .prosenttiin:
\uodessai siitä lukumäärästä, mi­kä
Ylidysvalloissa oli siinä maas­sa
b.vntyneilä henkilöitä r. 1910
to i m ite t ii n v äen lasku it mukaan.
^Suomesta SH», vuoden sisällä tul­la
'IS90 jsiirtolaista., Y'liden kuu­kauden
ajalla ei mistään maasta
saa lulla enempää , kuin'20 pros.
k o k o v u h de n sallitusta ni ä ärästä.
haki astuu varsinaisesti voimaan
lieinäkuiiu 1 p :iiä, jolloin uusi ti-
^ CANADAN UUTISET
Is welcomed and reau in every Flnnlfth
home In the Dominion, It is the only
direct adverti^lng: medium for those
manufac*urerg and merchants who
wl8h to create a^nd build^ a profitable
and permanent demandi|for their prod-uctft
and mercha!ndise hir the large and
e\«ir crowlng:.Finnish population resid-ing
la Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 5£)c per inch. .
Pcllticaladvs. $1.00^ per ineh.
Advertlsemepts must reach our Of­fice
WednGEday neon to appear on
Thursday's Issue. >
Subscription priceiu Canada $3.60
per year, United States and other
countries $3.75 per year in advance.
Entered as second dass mall mat-ter,
Dee. 1, 1916, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, panada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
The help preserve tfje Ideals and
sacred tradltlons of this, our adoprted
country, the Dominion of Canada: Tö
observe (t«? Iaw8 and insplre othera to
respect and obey them; To strtve
unceasingly to quicken the public'a
senseof cIvIc duty: n ali vvays to aid
In maklng thIs couritry greater and
better than /e found it.
liruosi alkaa, vaan sovellutetaiui
sitä jo kesäkuun ajalla.
Tämän siirtolaisuutta rajoitta­van
lain, alaisia eivät ole seuraa­vat
iilko'mailta tnleval henkilöt,
joita niin ollen ei sisällytetä ra-joitettnun
määrään:
1) Hallitusten viranomaiset ja
näiden ii)erheet, palvelijat ja apu.-
laiset. , , ,
2) Ulkonuialaiset, jotka jatkaa­vat
matkaansa Y^idysvaltain läpi
pysälitymättä.
;3j blkoniaalaisel. jotka ovat
'aillisesti päässeet Y^lidysvaltoi- i hittämätl.ä jättämisestä.
j aikeen on f Suur-Britannia enem­män
tai vähemmän kannattanut
Ranskan esityksiä j a vaatimuksia
ja 'ap^^ötävaikuttanut- Europan o-lösjuhteiden
muodostamiseen rans
kalaist^^n mielipiteiden mukaan.
Sodarijälkeisessä politiikassaan
on Ranskav noudattanut kerras-saan
perinpohjaista menettelyä
ma-sentamalla SaksaJi sekä poliit­tisesti
että taloudellisesti ja. teh­nyt
sen kykenemättömäksi valta­kuntaa
muualta päiii, kuten Neu­vosto-
Venäjän ja Puolan taholta
uhkaavia v i li oli isuuksia torju­maan^
,Hekä idässä että lännessä
on Saksa saanut luovuttaa suuri-afvoisia
maa-alueita ja maan uu­delleenrakentamiseen
ja niin oi'
1 on, luyösk^MHt toiaisi 1 le tuleviin,
sotakorvauksiin välttämättömiä
Westphalin ja 'Slesian teollisuus­alueita,
uhkaa vieläkin luovutus.
Lloyd Cfeorgen puhe, jossa hän
ankarasti 1 uomitsi Puolan kapi­nallisten
toiminuan Ylä-Slesiassa
ja samalla viittasi **uusiin ystä­vyyssuhteisiin",
on eri tahoilla
tulkittu eroavasti. YL''ensä ei ol­tu
taipuvaisia uskomaan, että
liloyd George vastalauseillaan
Puolan ja Ranskan politiikkaa
vasta an o Iisi tarkoit ta nu t tä y ttä
totta ja siten pyrkinyt erilleeii
päämini-s^teri," Briaösii^ pitkäaikav-seMa
>i^;ystävyyd^sfaH, Päinvastoin
arÄlfel^tl^että-i^kojiöihe olisi oi-iutvBH^
jldina&emanluji^ mistä
RanjJkaiV";';edS&jal|i'^marissa sen
teyteen.
Olisi epäilemättä suureksi hyö­dyksi
koko Europalle, jos Eng­lannin
ulkopolitiikka ny t todella
alkaisi suuntautua edellä esitel­tyyn
suuntaan. Se merkitsisi
Ranskan suhtettojiiien vallanpyr-kimyksicn
ja niistä johtuvan ali­tuisen
jännityksen rauhoittamis­ta,
juuri sitä, mitä sodanjälke
sessä rakentamistyössä kipeim­min
kaivataan. Siinä suhteessa o-lisi
amerikalaisten osanotto .Euro-pan
politiikkaan suuremmassakin
määrässä suotavaa.'
ankissa ei sitä luonuolUsesti voi-u
ottaa vastaan mist. hinnasta.
Joku pankkivirkailijoista tarjosi
kuitenkin huvin vuoksi kalita
markkaa paperipalasta, jossa on
kaikenlaista kirjoitusta ja vaimo
kauniisti kiitti. Hän kiiruhti to­rille,
osti kilon silakoita maksaen
niistä 1:75 ja sai vielä 25 penniä
rahassa takaisin. Iloissaan meni
vaimo takaisin pankkiin kiittä­mään.
Selitti että
On se Suomi silti hyvä maa,
sillä Venäjällä ei 20O ruplalla oli­si
saanut mitään ostaa.-'
l^tsaus Siiomen talou­delliseen
aseinaan
V. 1920.
(Lontoon Pääkonsulaatin anta-
. mau tilaston mukaan.)
Nykyinen kurssimme rahalähe
' tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
vavalta .ett^f{iintä^*siellä syy (et-täisi"
Ruhrin 'teollisuusalueen mie-
— Canada ei lole riidassa ke­nenkään
kanssa; se ei tahdo se­kaantua
mihinkään, missä sit ä • ei
haluta •: sen ainoana: pyrkimykse­nä
on mennä eteenpäin ju. menes­tyä.
Muulle maailmalle se halu-1 ^''Ji^l^'^^'fill<-'iliin korkeintaan kuu-aisi
sanoa :"Mene ja tee sinäkin'-"»i ^'^^^i^^^^^l^^ kestäiieeltä vierailu
hin ja jotka senjällroen niatklis-laessaan
toiseen osaan Yhdysval-i
1 o ja k i lik e va t v i e ra a n m a a n a lu -
een iäpL
4) lFlkoinaalai>et. jotka saa­puvat
^'Ihdysvaltoihiu matkaiijoi-na
tallit 11 iikclar kot uksessa ei vät-k
ä vi i vy j t ä äll ä k u u 11 a k ii u k a u 11 a
kuuemmin.
. ")) lilikornaaiaiset maista, jois­ta
siirtolaisuus on säännöslelty
sopimuksilla,
G) Ulkomaalaisetr n. k. aa^sialai-selta
suljetulta alueelta.
7 i Ullkomaalaiset. jotka ovat
lähinnä ^ ennen Yhdysvaltoih,in
saapumisjta. yhtämittaisesti asu­neet
aiuakin vuoden Canadassa.
N;e\v Founlandissa.; ('ubas.sa. Me-xikossa,;
Keski- tahi fitclä-Ameri-kassa
taikka läheisillä saarilla.
S.1 Kaihjdeksaatoista vuotta nuo-remmati
ulkomaalaiset, jotka ovat
Yhdysvalt^alaisten kan.su laisten
lapsia. ,
Seuraavat luokat ulkomaalaisia
voidaan! i liiskea . maahan, jos he
niuutoiii I ovat : pääsykelpoisia,
vaikka i asianoniaisen " iriaan las­kettavien
siirtolaisten luku olisi-kin
jo täysi:
Ulkomaalaiset, jotka palaava
Eräät äskeiset tapaiikset' vuT-taavat
kuitenkin siihen suuntaan
kuin aikoisi Englanti nyt toden­teolla
asettua jyrkemmälle kan­nalle
Hauskan suhteen. Tiim;i
m u u los on lä h öisessä; y h teydessä
Yhdysvalta in esiintymisen kans­sa.
Yhdysvaltain ulkoministeri
on aikaisemmin lausunut Ameri­kan
}>ysyltelevän kokonaan Ylä-
Slesian kysymyksen ulkopuolella
Sittemmin ilmoitettiin, että Yh-tlysvaltain
lähettiläs Lontoossa.
George Harvey, tulisi olemaan
lä sn ä ko r k e i m ma n n e u v o s t o n ^k ä -
sitellessä Slesian kysymystä, inur-ta
ei ottaisi osaa päätöksen 1
Jos olette menossa Europaan,
niin älkää, viekö muassanne kul-taa!
Tällaisen merkilliseltä kuulos­tavan
neuvon antaa eräs auierika-laiiien
finanssia>sian tuntija ja
hänen vakuutuksensa mukaan on
neiivo,otettava toden kannalta
Hän kertoo matkustaneensa Sak
sassa ja koettaneensa siellä saada
vailietetuksi 20 dollarin kultara
lian. Eräs \ virk a iii j a, j olle hän
tuota sievää knUapalasta tarjosi
kieltäytyi sitä va.staanottamasta.
''Menkää vaihtani^an se johonkin
pankkiin ja tuokaa;'niinulle. Sak­san
markkoja. Ette siitä saa niin
I)aljon kuin amerikalaisesta sete­listä
tai N'e\v Yorkin'shekistä,
mutta jotakin siitä teilkv.makse­ta
a n . Sa ksan m a r ka t o v a t jjii rem •
pia kuin kulta."
Pai-rsissa meni eräs amerikalai­nen,
jolta kulta oli matkalla sat­tunut
loppumaan; pankkiin ja^
pyysi i>aada ostaa muutamia Yh­dysvaltain
kultakolikoita ilmoit­taen
halauvansa käyttää niitä
Puolassa, koska senniaan asuk­kailla
ei ole täysipainoista rahaa.
Ensinnä esteltyään suostui j)ank-kimies
myymään sitä hänelle
muu ta m a n k ym mene n dol la ri ti
mutta antoi samalla seuraawn
neuvon:
''Tulette varmasti liHomaa-,
maan. että kultaa ei täällä pidetä
missään arvo.ssa. - Se on huonom.-'
•paa kuhi paperi. Kaiken lisäksi
'säatatte vielä joutua ikävyyksiin^
rajavirkailijoiden kanssa^ siliä;
kullan maasta vienti }}ieni mmäs-säkin
määrässä on kaikkialla
George von AVendt, Suomen
ruotsinkielinen kansanedustaja
ja Helsingissä yliopiston opettaja
oli, kuten muistetaan, hiljattain
''surullisen kuuluisalla" propa-gandamatkallaan
Amerikan Yh­dysvalloissa
etsien sieltä hengen­heimolaisiaan.
Erääseen Suomen
ruotsinkieliseen lehteen. on hän
sepustellut seuraavan jutun mat­kansa
varrelta.
"Kuljimme 'vuoristoajan" alu­eella.
; Juna pysähtyi pienellä a-semalla
ja eräs vanhempi paris­kunta
tuli sisään ja istuutui vie­reiselleni
sohvalle. Konduktööri
otti heidän . p i l e t t i n s ä jamies''
kääntyi hänen puoleensa t iedus-telleii
vähemmän puhtaalla eng­lanninkielellä
junan saapumista
Armsby 'hy U; •Kuuntelin tah to^
m a tt^'hi*' sTiia nv a i h t o a. Kö'n d Ti k-j
tööriil. i.vastaJOtua puhui Muies suo-m
enkielellä: vai m olleen k es k ustsel-
4en saapumisajastai Sitten tuli
hiljaisuusvjajiiinä käytin sitä hy•
väkseni alottaen keskusteluh
(eugliinninkielellä).
Taloudelliset tulokset Suomes­sa
11)19 eivät olleet hyvin roh­kaisevat.
Se oli ollut suuren
tuonnin, verrattain pienen vien­nin
ja näin ollen epäsuotuisen
kaup]3atasauksen. vuosi,- nimit­täin
:
Tuonti. .. 2,009.9 anil.j. markkaa
Vienti . ../ 890.4 milj. markkaa
Tuonti'yli viennin 1,692 milj. mk.
Dollarilta.
Myös myömrae pankki-osoituk
sia (shekkejä) markois>sa yllä
mainit, (kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve­täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan d-olla^
rin kurssin jälkeen.
Lähetysliulut . raJialähetyksille
postin kautta on 15c; suramille
alle $20.00; sitä suuremmilta sum>
miita mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut! - sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
minä hämmästyneenä.
— Ni i u, Ru o t s i n suo ma 1 aine n
Ifäyttää aina suoiiienkieltä. Me tammikuulle 1920 olrvaji 819.4 ja ' j(|) lammikuussa SO noust:n ISO:-:
>0,Wmme kotoisin Pohjois-Ruotsis- \vyskuuUe 1.0.'n.y, lisääntymis- een lokakuun lo))ulla. huolimatta
„tji3, Norrlannista. ja nscimiimt pyrkimyksen ilmetc^^ä e(L'lleeii k-(ijitrollista. jota valtio oli vuo-
Icoon. Mutta Y^hdysvaltain lähet-' i^jj.ij^j-^y
tilään kunniaksi pidetyssä julilas- ^^^,,.^1;^.,,, ole"paremmin suo-sa
teki Ml- Harvey .sen odotta- .j^tua. • sillä se-on-vielä vaikeam-mattoman
ilmoituksen, että hänet ^^^j^^ piilotettavi<i^a; jos sitä aikoi-oli
valtuutettu : edustamaan Yh-samoiu."—
Victoria Colonist.
— Canada on epäilemättä hy­vin
edullisessa, asemassa oleva
maa. Siellä on vähemmän perin­nöllisiä
vastuksia voitettavana
kuin vanhemmis^i maissa. Siellä
011 tilaa elää ja antaa, muiden e-lää.
Siellä oni rajattomat mah­dollisuudet.!
joka alalla. Sellai­sessa
maassa pitäisi olla vähem­män
pessimistejäkin. — >Yood-matkalta
ulkomaille
dysvaltoja korkeimmassa neuvo.s-tossa
ja että häncii tehtävänään
oli korvata tilapäjset kompromis­sit
i)ysyvilla sopimuksilla ja että
"näiden kahden maan (.Amerikan
ja Knglannin I ehdottomasti tulisi
käsitellä kai kk ia m a a ilmanpoliir-tisia
kysymyk.siä samalta näkö­kulmalta
katsoen.
Tätä lausuntoa on arvosteltava
seu; korkea n jän ni tyksen • va 1 ossa,
j oka vi i m e a i k oi n a 011 \' a 11 i un n t
ulkomaalaiset ammattiuävtte-! J'* "»''^dysvaltain välil-lijät.
' tniteilijat, luennoitsijat, -^f>"^<^^'i «•J^<»a ^'tten koetti
laulajat, sairaanhoitajat, papii, tätä kireää <uh-de11a
hyväkseen lälietlä mä 11 ä Vi-
! vianin iVjiierikaan ^ soimiamaan 'lä
stock Sentine •Review.
Jos kansojen kesken tulee
puheeksi, kuka sai pieilimmän ai­neellisen
voiton sodasta, älköön
jätettäkö huomioon ottamatta Ca-nadaa.
Mc emme saaneet palaa­kaan
maata eikä kulmaan odota
meidän saavan senttiäkään .sota­korvauksista.
Sittenkään ei Ca­nadan
kansa ole kulkenut sitä Va-littamassav
muulle maailmalle.
Brockville Recorder and Times.
yliopistojen ja seminaarien opet­tajat
ja oppineihin ammatteihin ;
v(.lijyl^ I hempiä suhteita. Ranska tarjou-kuuluvat
henkilöt, sekä kotipal- «"tamaan Amerikalle-apuaair
Etuoikeus maalian pääsemiseen ^«P-s»^»'^^^» kysymyksessä ja rans.
— Suuret ajatukset johtuvat
suuresta luonteesta ja yksino­maan
siitä. Ne syntyvät, vaikka
teillä olisi vähänkin oppia eikä
mitään niistä ulkolaisista eduis­ta,
jotka vi€»hättävät silmää.: Kui­tenkin
teillä' tulee olla luonne, jo­ka
puhuu silloinkin, kun huulen­ne
vaikenevat. Sen täytyy, näyt­täytyä
elämässänne ja täyttää
.sanojenne väliin jäävän tyhjän
tilan. ^
myönnetään niin. paljon kuiii ma[h
doUista Yhdysvaltain kansalais­ten
ja ensimäiset paperinsa otta­neiden
ulkomaalaisten sekä Yh­dys
valhiin armeijassa tai laivas­tossa
huhtikuun 6 päivän i 1917
ja marraskuun 11 päivän 1918 vä­lillä
palvelleiden kansalaiseksi
pääsemään, oikeutettujen ulko-
Jiiaalaisten 1 vaimoille, vanliemmil-
It-, veljille, sisarille, 18 vuotia
nuoi-emmille lapsille ja morsia-mille.
— Viisaalla ja ymmärtäväisellä
politiikaUa voimme tulevaisuu­dessa
taata, että Canadan viljele­mättömät
alueet ja sen arvokkaat
metsät ja kaivokset tarjoavat
työtä- niille, jotka rehellisellä a-hei^
ruksella pyrkivät menesty-
Poimihtoja täältä ja
muualta.
Suur-Britannian pääministeri
Lloyd George, joka on opittu
tun te maan \ 1' varovaisena diplo­maattina,
mutta silti miehenä,! jo­ka
sopivani: hetken tullen iskee
juuri siihen [paikkaan, missä vas­tustajan
voima on keikoin, piti
äskettäin alahuoneessa puheen j
joka sai osakseen myrskyisen
vastaanoton kaikkialla Europassa
ja samalla I Iherätti vastakaikua
Atlantin tällä puolen. Kysymyk-sessä
oli sillä kerralla Ylä-Slesian
asiat, puolalaisten ryhdyttyä siel­lä
määräilemään vastuin liitto^
Iäisten ylimmän neuvoston val­tuuksia,
ii
Versaillesin rauhansopimuksen
kalainen 1 ehdistö ylisti; jo suuri-äänisesti'
sitä loistavaa 'tapaa.» jol­la
Viviani suoritti vaativan, teh-lävänsä.
.Tämä yUstys-taJS[i kui-;
tenkin olla hieman ennenaikaineh
siitä tavasta päättäen, jolla eng-lantilais-
amcrikalaista ystävyyttä
nyt alleviivataan.
Näyttää siltä kuin olisi Englan-iiin
ja Yhdysvaltain onnistunut;
nyttemmin ratkaista keskinäiset
riitakysymyksensä. Ne koskivat
osaksi.öljylöytöjä, osak.si suhtau­tumista
Japaniin. Edellinen ky­symys
on kai sovittu suurten öl-jy.
syndikaattien - välisillä .sopi^
muksilla. Jälkimmäisen kysy­myksen.,
ratkaisu taas on tuskin
voinut • tapahtua muulla tavalla
kuin ejiglantilais-japanilaisen lii­ton
purkamisella, jonka liiton
määräaika päättyy ensi heinä­kuussa.
Todennäköistä on, että
Japanin perintÖruhtinaan Euro-panmatka
on läheisessä yhteydes­sä
englantilais-japanilaisen 'liiton
uusimispyrkimysten kanssa, jot­ka
kuitenkin lienevät epäonnistu­neet.
Tämän liiton piirkämineu
on nimittäin välttämätön hyvien
suhteiden säilymiselle ei ainoas­taan
Englannin ja Yhdysvaltain
välillä, vaan myöskin Englannin
ja Australian välillä. Uiisimmat
yritykset rauhallisempien suhtei­den
aikaansaamisfeksi Irlannin
kanssa voitanee myöskin: asettaa
tämän uuden suunnan kanssa yli-^
s i s u u ro 111 m a n • mä ä r ä n k u l j et t a a
toiseen maahan. Eräälle mat­kailija
Ile, joka Cherbourgissa
maksoi ravintolalaskunsa viiden
dölliarin setelillä, annettiin takai-^
sM 'neljä dollaria 'hopeassa. 'Koet*
t a essa an y h del 1 ä n i ist ä suori tt a a
makuuvaunupilettiusä hinnan.:il­moitti
konduktööri ottavan.sa sen
vastaan viidestä paperiirangista,
vaikka paperidollarin arvo siihen
aikaan oli kokonaista* kuusitoista
frangia.
Suomessakaan ei paperirahojen
tulvasta huoli matta pidetä ' * kaik-'
k i vai ti asf a " Yhdys va 11 ä i n • kul t a-dollaria
sen arvoisena kuin Ame­rikan
setelirahaa. Tänne saapu­neet
siirtolaiset kertovat saaneen*
•sa Suomen HÖyryl. Osakeyhtiön-konttorilta
Amerikan kultarahaa
11 oin kahta m a rk k a a li ai v e m m a 11 a
dollaria kolitl kuin seteleitä.
•Europan maiden rahojen kurs'
sivaihteluja seuraamalla tulemme
'kerrassaan hämmästyttäviin ko­kemuksiin.'
Amerikan dollariin
verrattuna on Puolan raha kaik­kein
arvottominta. Puolan mark­koja
saa dollarilla ostaa noin 800
kappaletta. Senjälkeen seuraa
/Vuoden^-^i^^
tpkurssi : hyvin : • epäsuotuisen
k ä ä n teen, h in tö j e 11 ' Ö söi 11 a essä
jatkuvaa pyrkiinystä kohoami­seen.:
Tilanteen korjaamiseksi 0-
t et ti in yuott a 1920 varten käy­täntöön
tuon ui n rajotuksen ja
kiu'Ssitoiinien kontrolli^^^
Joulukuussa 1919 laadittiin lue.i-t
el o t a va rois t ä, . jo i den in aah an -
tnÖnti ilman lupakirjoja kiellet­tiin
.sisältäen kaikkiaan 170 eri
lajia: tn 11^ kun taasen
jouluk. :1S:p:iiä/kiellettiin ulfe-
«niaalaisen rahana ösfämineii 'Suo­men
V ra ha 11 a ] ui koin ä iila ilman
liallitivksen lupaa. Täiiaineii oh­jelma:
v; vaikutti; . kauppatasauk-seen,-
joka ilmenrM' s(Mi)-aava-via : • , „ . ,. ^
Tuomi 1920 ;;.b2.).:^ ,n,l,. n.k ;^arat. y l i . ^ . ...^
Vienti 1920 2.!)i)t).:; jnilj. i n K . | ; ::Kji.>jpittakaa^^
Tuonti yli xionii. /J:i.7 imlj. nik. ^ on knusi:suönialaista lii
Vaikka kaiippaiasans paraiiikjn; . ) / ^
ihmeellisesti, oi olijeltiia vaikui- ... .y- ••. •
— Minkämaalain»'n te olette/ tanut toivotusti hintatasoon eikä käsin. näytti mahdottomal-alotiii
minä. liioin vaihtokurssiin. (a saada ulkomaista lainaa. m?jk-
Kaikki lähetykset .osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
ivarustettuna osojtteella: •
Foreigi^ Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
- Perustettu v. 1874.—
Olen Ruotsin suomalainen.
vastasi mies.
— Mutta tehän käytitte/suo­menkieltä
vaimollenne.
Hintataso Suomessa 1!)2() o s o i l - " S(Mr i i n tuonnit lyhyeksi aj;äksi;lai
l i jatkuvaa, nousua, i-rittäinkiu :iiatulla : ulkoniaan ::.i-ahal[ä' tai:
viimeisten kesäkuukausien aika- ' jiiyyinällä i^lioVnen rahaa unlla
virkuin na. Ottaen indeksiluvun 100 hinnalla liyvänsä ulkomaiden ru-heinäkuulle
1914. osoittaa sosialr-' haan. Scurauk.srna oli. o tl ä kun
asiain, ministeristö indeksiluvun ; vuosi 1920 alkoi, oli vaihtokurssi^
imeistä eivät ymmärrä ruotsia; vuoden lopulla. den f jalla.. liarjoltanut kurssitol-
Asiahan oli täysin selvä, mutta Vaihtokurssi LM noussut hyvm niien ylitse,
katsoin välttämättömäksi selittää Piiljon sodan aikana. En^^lanuin j Rahamarkkinoiden kiröyden en^
•punnan, joka normalioloissa on sirnäisel merkit ilmeuivät^loka-
25.5: markan .arvoinen, olleir 4(l:j:kiiussjV.19M^-j^ luarraskiiun 18
Suomen; ^ luarkkaa. joulukuussa .:p:iia^'oli ^vii-allinen ; päjikkikorko:
1918. 1-äniä tiyvin txjdenniikÖ!st'S':, 7;,!^
ti jolitui silloisten olosujiteittlMl^i^äänty^^ rahan tiukkuijs .jfitkvivas-aiheuttamasta
i)ienestä tuoiiti-. ja [ t i . /Talletukset yksityisis^^^^
vienti mää rästä. • lyuu 111 ko ni a a -} ke issa kä^;yoi vVit v-ä h ä liy kun: ta a 4
ukolle, että:Y'lidysvaMoissa oli vä­keä,
joka kutsui itseään : Ruotsin
suomalaisiksi, mutta jotka eiviit
y m mä r t ä ne e t Su o m e a. Sa no i n
sentähden:
— Olen nähnyt Ruotsin suoma-k
u u k a ud e 11 a i Irana ot e 11 i in ene m -
inäu kuin: 100 miljoonaa mark­kaa.
Valtiopank'- oli i>akutettu
nostanit|an pankkikorkoa kah­desti
: niaaiisk. 22 p. 8 prosent-laisia,:
jotka eivät ymmärtäneet
suomenkieltä. Ne eivät olleet to- kauppa jälleen avattiin 1919, \ai-'.sen lainoja vuoden 11 ensiriiäis'Mi
,dpllisia Ruotsin suomalaisia, vaan litsi suunnaton kysyntä tuonti ta-:
l:^i;omesta kotoisin olevia motsa-' ^'*ii*^i^l^'' viennin ollessa aiiioas-laisia.
\v : j taan :43 pros. vuoden 1910 vien-
— Eu tiedä, minkä tähden joi-" i^^^^l^* Edelleen, vientitavaroita
kut niistä esiintyvät meidän ni-; oli:jo ennen myyty halvemmilla
mellämme. .:. ,j hinnoilla kuin olivat vuoden 1919 tiin j a marrask. 9 p. 9 prosenttiin
. Ukko, piti. myös kouraantuntu- hinnat ja oli ne maksettu. edeltä-, ja todemnäköisesti huojensi tilan-y
a n : luennon siitä^ miten mo-, "
net Yhdysvalloissa asuvai Suo­men,
ruotsalaiset käyttävät :sitä
nimeä väärin. Ruot sin suo ma la i-nen
on ko toisi n R uo tsin s uoma -
laisseuduilta — Norrlannista tai
Värmlannista. ja puhuu suomea
.äidinkielenään; i^uomen ' ruotsa­lainen-
on'•^•syntynyt ruotsalais-
Suomessa'ja puhuu ruot.sia. Ni­mitystä
'sTiomalainen käytetään
eräästä tämäukielisestä^ kansasia
— asukoöu se^sitten Ruotsissa tai!
Suomensa. <'Nimityiijtä ruotsalai­nen
Jiäytetään'töi.'^ö.sta kansasta.
• kuten 1---'Suomen ruotisalaisista.
Ruotsin ruotsalaisista, Viron
ruotsalaisista j.n.e. Käskyissä sa­notaan,
että jokaisen tulee kun­nioittaa
isäänsä ja äitiänsä. Se,
Suomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen ralian todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
Itävalta, jonka kurssi on 600, 'Un- '^^^^'^ ^^^^«^ mir^^'^, rikkoo
karin noin r)00, Tshekko-Slovaki- ^^^^kyjä vastaan."
an noin 80j Rumauian 70, Saksan Näin kertoo herra Wendt. Kau­noin
kaksi senttiä markalta. Sak­san
jälkeen tulee 'Suomi, sen jäl­keen
Italia, Ranska ja Englanti.
Viimemainitun maan raha on py­synyt
suhteellisesti normaalisim-pana.
Venäjän ruplat — kuten' tiede-;
tään — ovat bolshevikieh johta­essa
raha-asioita menettäneet ar­vonsa
siihen määrääni -että niitä
ei vertaillessa juuri voi ottaa huo­mioon.
Tsaarinaikaisella ruplal­la,
jota vielä osittain käytetään
maksuvälineenä Puolassa ja V i ­rossa,
on sentään jonkinmoinen e-tevämmyys
i l . k. Kerenskin rup­lan
rinnalla. Huvittavana ja va­laisevana
esimerkkinä • kerrotta­koon
tämän yhteydessä seuraava
kasku:
. Viipuriin oli Venäjältä saapuvi­en
pakolaisten mukana tullut e-räs
vanha vaimo. Hänellä-oli mu­kanaan
200 ruplattljä-iräii tälitöi
S^teliii' -vaihtaa Svottl^' rahaksi:
kaisessa lännessä hän näyttää
tavanneen miehen, joka todella­kin
'* 'kouraantuntuvasti' ' oikoi
Wendtin murinkurista käsitystä
'Euotsin suomalaisista 'ja Suomen
ruotsalaisista. Mies, jonka esi-isät
jo'vuosisatoja 'sitten oliVat
Norrlannin ja VärmlainiThf^^neisis
t ä väistyneet ruotsalaifisörrontiel
t ä väljemn^ille aloille'jä vapaihini*
oloihin, ei milloinkaaii4ialaa käri-sällisuuttaan,
vielä S-^hemmin te­keydy
riiotsalaiseksi.
' L . J. M.
Kuollut*
Tänne saapuneen sähkösano-matiedon
mukaan on BaltimorenV
Ohion, sairaalassa, t. k. 19 p:nä
kuollut paikkakunnallamme en­nen
asunut kansalainen Mrs. Ma^
ry Mattson, omaa sukua Alakan^
''fty. Vainajalla asuu veli Arvid
Ala HorgJMiiSidirigäsa?^^^^^
SUOMEN iyiARKK4A CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset;ogodtetaan postiii kautta, jo» säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys^
mah;^u,.on.$4,30.. lälietyskulut rahaläJietyksUle on
_40c summille $4Q.(?Q-'a8ti, 50c suinmill© $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti; Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. " - .s ; . '
Tiedustelkaa ^ikoiskurssia isoille |lähetyksille.
' vLäliettäeasänne-rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Mmi
m
•••iV-V-;::-!^::-"'':-;^^ ;•;:•• rv^'::':i^\--'^\:v-!^
I
m
f0