Canadan uutiset, July 8, 1920

              mm SiliiifÄÄiliiiP!
CANADAN UUTISET, PORT ARTHUil, ONT,, CANADA, Torstaina Heinäk. 8 p. 1920 • .1..
I NUMERO 28
Nykyaika profeetallisen ajan valossa.
' Kirjoittanut.
1 ^ EVERT MÄÄTTÄLÄ,
Pa.stori.
Sisältää:—
I I .
III.
V.
VI.
VM.
VIII
I X .
X.
XI.
X I IL
XIII.
XIV.
XV.
XVI.
Alkulause
JUMALAN X.\NI PROFEETTAIN JULISTUKSISSA
L , HERRAN TULEN KANl^AJAN ENSI ESIINTYMINEN
A. Hänen nimensä
B. Elijcian henkinen luonne. ,> ,
C. Elijaan syytösjulistuksen syyt.
HERRAN MIES KERITIN OJALLA.
A Elijaan neuvottomuus.
B.* Ilermn määräys. >
C. Kuinka Elija oli uskossa kuuliainen.
D. Elijaan uskon riemuvoitto.:
MATKA SIDONIN SAPRATTIIN".
A. Kerittävänä keiälle pelottavan sekava vyhti.
B. Lähtö Kuritin ojalle. ' -
C. Herran oppitunnilla Sarpatissa. ' . ;
IV LESKEN P0.7AN KUOLLEISTA HERÄTTÄMINEN SARPATISSA
* A. Oksa puhdistetaan että SO yhä runsaamniin hedelmää
I kantaisi.
! B. Puhdistettu oksa tuottaa: runsaamman hedelmän.
' C. Lesken mökissä vallitsi ilo ja onni
JEHOVAN KALPAyJEHET—l.LIJA JA OBADIA.
: I A. Profeetan paluuSarpatvsta Samariaan. •
B. Mitä tiiliä välin tapnlUnu Samarian, hovissa?
C. llerrnn niiehcL tapaavat loisensa.
VAPAT^ T l ' ^ H N E X LEIJONAN KYNSISTÄ.
.A/ Profeetalla on ihmeellinen .suojelus. . .. ' ^
. B; ; Piofeetta joutuu syytetyn penkille. .
•• C . i Elija käyttää. lvyvinrolv.keaa.-kickä
D. Profeetan sanojen salainen voima.
JUMALAN PROFEETTA JA ONTUVA KANSA KARMELlN ;
VUORELLA.
A. ~ Profeetan vakava, muistutus.-,
B. . Profdetan. taisteluhaaste. •
;;C. Mitä'Elijaan. usko ivoi tfihdä.- :
RATKAISU KARMELlN VUORELLA. y ;
" Av Hän on vahva turva myrskyissä. . ...
•B.: Anokaat, niin teille annetaan. ;
VANHURSKAAN RCKOT'S KARMELlN VUORELLA.
A. ; Rukoukseen valmistautuminen.
.B. Millainen on Elijaan rukous? v:^_ : ^
i' C: Hän antiaa sataa niin väärille: kuin vanhurskaillekin.
ELIJA PAKENEE SIELUNSA PELASTUKSEKSI KORPEEN. : ;
A. Elijaaili;tuskalliset kärsimyksot; ,
. B.. Hän pakenee kuin mctsäs.tetty peura, '.
\C. Profeetan mieli masentuu. •
ELIJAAN VIERAAT IvATAJAN SIIMEKSESSÄ.
. . A . M i n ä tahdon auttaa sinua, sanoo Herra. '
Bv Taivaan-lähetti Elijaan luona. ; : :
>C., Elija syö enkelin laittaman aterian.
1). Taivas taipale-cn yllä ^ hieman seestyy-
. E. "Jehova Nissi —-Herra on lippuni.'' Hän antaa ylitse
sen mitä toivomme.
ELI.TA-SAAPUU HOOREP.IN VUORELLE.
A. Profeetan yömajailu luolassa.
.'B. Jumala häntä nuhtelee. . -• .
. C. Profeetta itseään kiitellen valittaa, Jumalalle.
D. Sna miiäräyksen astua vuorelle Herran eteen.
HERRAN ILMESTYMINEN HOORIOBIN VUORELLA.
A. lllisiorian heni^elär kulkee entisiä jälkiään.
B. Herran ilmestymisen, tarkoitus. :
ELIJA LXHETETÄÄN UIJSILLE LXHETYSTYÖKENTILLE.
A. Jälkikatsaus ilmestykseen Iloorcbillc.
.B..' Profeetta, valittaa Merrallo. . . ::
G. Elijaan uuden läiiety.stoiinen ruonne. ; . .
ISRAELIN 7,00(1 SliOLUA — SALATTU SEURAKUNTA.
A Missä Herran salattu seurakunta on- nyt? ^^^^^ •-
B. MitiL Jumala on luvannu!; salatulle seurakunnalleen? .
ELLAAN Kt'TSlL\U^S.
• A.. Kun Jumala tycJIiöusä kutsuu. . ./
I li.-, .hJli.isa tottelee! kutsuntaa.
XVII. NABOTIN VUXAMÄKL
• . A. Onko' kuuliaisuus laille, vapaus.
B. Herran voiman iylistessä Siinai halkeilee.
XVqi. AHARIX KATUMlNEN^
A. Kuinka Ahabissa heräsi -katuuiisen mieli? •
B. . Minkälainen oli Ahabin katumus?
C. Millaiset olivat Ahabin katumisen seuraukset?
AHASIAN LÄHETTIEN MATKA EKRONIIN.
A. Ihminen tiedustelee elämänsä pituutta "Kärpästen ju-malata."
B. Jumalallinen pyhä kiivaus.
C . Herrapime Jeesuksen Kristuksen korkein vaatimus. >
VANHAN LIITON TULISAARNAT
1 A. Eroavaisuus Ahasian ja Elijaan näkökanoÄn välillä. ;
, B. -Kuinka Herran tulen kantaja voittaa? .
C ; Jumalattomien tie hukkuu. >
UNr TYÖN R A S I \ J V A N RAATAJAN PÄIVÄ ILTAHAN EN­NÄTTÄÄ.
A. , Profeetan halu Jumalan.lasten lepoon:
B. Elija tarkastelee profeettakouluja elämänsä viimeisenä
päivänä, ennen tulisiin vaunuihin astumistaan.
C. Kuinka Herran mies oli tervetullut pröfeettaltoiiluihih?
XXII. PROFEETAT KÄYVÄT KUIVAA MYÖTEN JORDANIN
YLITSE.
A, Elijaan saattoväki.
B Elija ja Elisa menevät Jordanin ylitst.
XXIII. ANOKAAT, NIIN TEILLE ANNETAAN.
|A. Jordanin virran tuolia puolen.
\B. Vastaus Elisan pyyntöön.
XXIV. TULISISSA VAUNUISSA YLÖSNOUSEMINEN TAIVAASEEN
A, Kun ihminen, armolla ja laupeudella kruunataan.
:. B, Pois Keetarin majoista.
XXV. USKON VELJIEN EROAMINEN.
A, "Minun i.säni. minun isäni !"
B. "Paulal on rikki ja lintu ön pois.".
XXVI. PERINTÖLAHJA.
A. Elisa, saa Elijaan vaipan, : - . .
Elisalla o» Elijaan. Jumala. :
Mies täynnä; uskoa ja Pyhää Henkeä.
D. Profeetan vlrkaistuimella.
XXVII. USKOVAISEN KASVAMINEN ARMOSSA JA TOTUUDESSA
. A. . Proleettakoulun oppilaiden uskon hämäryys.
B, Elisan kristillisyyden edelleen kristalliseerautuminen.:
XXVIII. TAIVAASEEN MENNYT ELIJA LÄHETTÄÄ KIRJOITE^
TUN ENNUSTUKSEN JUUDAN KUNINKAALLE ' JO-RAMILLE.
A. , rTulii|en kiivaus käsittää minut jumalattomien tähden."
B. Jumalattomien tie hukkuu varmastL
XXIX. ELIJA TAABORIN KIRKASTUSVUORELLA.
A. Mikä on tämän, ilmestymisen tarkoitus? ,
B. Mitä meillä on oppimista Kristuksen kirkastamisesta?
XXX. VIELÄ VIIPYÄ TAHDOMME PYHÄN LÄHETYSTÖN JALOS­TAVASSA
SEURAPIIRISSÄ.
A. .Taivaallinen lähetystö.
B. . He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat Hänen poisläh-döstään.
\ -
Ci Simon Pietarin pyyntö.
XXXI. HERJIA KULKEE ENKELIVALJAKOILLA PILVET MAAN­TEINÄÄN.
A. Jumalallinen asunto./
B. Totinen todistus Jeesuksen Jumaluudesta.
XXXII. AINOASTAAN JEESUS. f
A. Millaisen vaikutelman klrkastusvuoren tapaukset jättivät
opetuslapsiin?
B. Jeesus auttoi heitä. '
C. Mitä Jeesuksen opetuslapset kokea saivat?
XIX.
XX.
XXI. K
sun.
Kirljassa on 664 sivua ja sidottu lujiin komkan-
Hinta $2.25 vapaasti lähetettynä kaikkialle ja
saadaan tilata osotteella:
Canadan Uutiset,
PORT ARTHUR, ONT.
BROOKLYN BULLETIN.
Koko New York saunotettu. Ja
kyllä; sen nalika sen voiteen tar-vitsikin.
Ylrtenä aamuna noin
klo 9 alkoi laskemaan, tai parem­minkin
mereltä siirtymään, omi-' kärsi täydellisen epäonnistumisen
Luinen, kaasumainen, paksu iiöy- sitä yllättäneen ukkosmyrskyn
kuuluisan pr o i Morrisin johdol­la.
Puheita ja esityksiä useita;
jotka' kaikki sujuivftt erinomai­sesti.
Ulospääsevään luokkaan
kuului 86, kaikki tyttöjä, sillä
tämä 011 tyttöjen koulu. .Graee-rattujen
joukossa oli" kaksi suo­malaista
, nim. Edith Sylvinen ja
Agnes Lillba^k, joista viimemai­nittu
voitti kolnie palkintoa.
G. E. Majakan juhannusjuhla
Shakespearen elämänkäsitys
eräissä hänen näytel­missään.
rypilvi kaupungin päälley joka
muiUaman ; minuutin kukittua
peitti koko kaupiingiu. Höyry-kerros
oli kerrassaan sakea ja vä­riltään
aivan valkoMn, ja teki se
mahdottomaksi niihdä kolmea
jalkaa piteiumästi eteensä. Se
loi kuin mikämin. Kyssän sauna;
.s i J1 ä Qro i t u lv s e 11 a, e 11 ä J i öy ry oli
kylmää. Ja vaikka oli melkoisen
lämmin, saatti se kylmät hikiliel-met
tihuuuian ruumiista. fSe liaiii-lui
ylitä pian kuin se tulikin :ja
kirkkaassa aurinkopaisteessa
näytti siltä kuin koko kaupunki
olisi saajiut saunotukscD;
Opettajatar neiti xVnna E. Berg­roth
Jtuollut. »Suomalainen opet^
tajatar, ue.li Anua K. BergrotJi,
rouva Bergrothin tytär/täältä
BI' o o k 1 yi li s t ä, j o k a on \) id e m m än
aikaa sairastellut tuberkuloosia,
kuoli edellisenä maanantaina klo
2 ja haudattiin viime torstaina i
klo 2.' Toistakymmentä vuotta
takia. Puisto oli kaunistettu ini-
Hä ihanammaksi japanilaisten
lyhtyjen sitä valaistessa ja ver-i-
aton ilmoille ulottuva kokkotu­li,
eloisana hulmusi, kun ankarin
ukkosmyrsky yllätti ja 'hääti sa­toihin
nousevan juhlayleisön
minkä minivckin suojaa etsimään.
Tapot takaisin .'kuuluu komenta-
I.
Seuraavassa koettaisin vähäti
tarkemmin kuvata suuren englan
tilaisen runoilijan Shakespearen
elämänkäsitystä, seHlaiscna kuin;
se hänen suurissa -murhenäytclT
missään ilmenee. Tahtoisin'tuoda
esille sen, mikä mielestäni muo­dostaa
hänen teostensa sy vim m äh
tenhon ja ytimen, joka ne tekee
niin saavuttamattoman suuri­suuntaisiksi
ja inhimillisiksi. Tar­koitustani
varten valitsen neljä
erittäin kuvaavaa näytelmää ja
senvuoksi myös lähemmin niiden
sisältöä selostan. Tuollainen so-välitämme
TäydelläTakuulla Varmimmin jaNopeimmin ffir" Smk. Dolla­rista
va ääni. Lauantai-iltana otetaan " kostaminen puolustanee jo sellai-tapot
takaisin ja juhlitaan sa- ^f"^'^»^ paikkansa, ilman filosoo-massa
paikassa uusin innoin,' ^^^^^ tutkintoa — kyllähän joka-suurta
ja kaunista kesä-illan Juh-1 JP^iväisissä lehdissä melkein joka
laa. Silloin juhlitaan, va{)auden P^^^ä kaikellaista kirjallisuutta
päivän ''Fourth .of Julyn" aat- selostetaan. Miksi emme siis het-toa,
vapauden julistuksen kuuni-^^^^^ pysähtyisi kuuntelemaan
aksi. Silloin kaikki Fort Ilamil-1 ^o^^lla vääreiitämättö-ton
puistoon! ^ mien ja samalla syvien elämänku-
011 neiti Bergroth opettanut kaH- . ... .
punsin .vlei,.issä kouluissa ja oli ""«''S"»""- _ , ,
saa ina a n toivoinansa liM k ka uksen.
Onni Talas uudelleen Sing Sin-giasä.
Talas komitea n on pitkän
ja vaivaloisen; taistelun jiilkcen
vihdoinkin onnistunut saada On­ni
Talas siirretyksi vanghi halu­amaan
Sing Singin vankilaan ta­kaisin.
Siirto tapahtui - viime
maanantaina, josta Onni on ko-
Täällä tulee hän
Hedman,» Hornborg & Co.
: (Vanhin Suomalainen Pankkliliike Amerikassa)
5 State Street |New York, N. Y.
Pilettejä Suomeen
Qstaessanne pilettejä S.uomecn ui.stäkaa-rettä olemme val­tuutetut
pik*ttiasiamiehet Icaikille linjoille sekä ENGLANNIM
että SKANDINAVIAN kautta. ^ivi^iiN
Finland Steamship Co. Agency
(Ainoa Suoniaiainen Pilettiliike New Yorkissa)
5 State Street, New York, N. Y.
ta ja sitä tehden kuvaa ihmislas­ten
kohtaloa ja osottaa, millai­seksi
sen kjlssakin tilassa ja 1 a pa-uksessa
täytyy nmodostua, ja jo-sekä
kouluvaliokunnan, että las­ten
erityisessä suosiossa, ^ Hauta­us
tapahtui Ev. Lutli kirkosta,
johon va i n a ja k uu lu i j äseneiiä j a
toimi monissa eri toimissa/ m. m.;
urkurina ja lauluscur. johtajana•
Hauta jäiset olivat suuret ja otti
niihin osaa suuri sukulais- ja ys­tävä
joukko. Neiti Bergroth oli
33 V. 3 kk, ja 3 päivän' vanha,
y Rouva Henriika A. Raketti
Suomimatkalla. Vanha, 74-vuo­tias
leskirouva, saarnflaja A.Ha­ketin
lesid,, Henriika I^aketti, oli
yksi snoininiatkaili joista, joka
seilasi ; viime lauantaina Caronia
iiimisellä Cunard linjan laivalla,
matkaniääränii ollen Helsinki. H-nia
oli niitä lierttaisin. Laiva o-li
niin täyteen ahdattu, että mat'
kusfajat olivat kuin sardiinit
looclassa. Ciolgallia seurakunnan
.' Hetliania. kodin puolesta oli rou­va
Ivaketin kunniaksi l(\itettu
hauska jiiiihyviiisjuhla lälvtiipäi-vän
edellisenii iltana Bethania
kot ii n. Ti 1 a isu us oli' i hana i j a c-
, västi se matkaa jan: hyvillä e väil­lä.
Neidit Anna ja Iiii ma Savo-
I a i 11 ("11, E n gle \v o od i n n a is 1 ä he tyk-sestä,
; olivat myös matkustajaih
joukossa. 01 isimiue toivoneet, et-
'tä matkustajilla olisi ollut toinen
laiva, eikä Caronia.
Tapilla tappi pois ajetaan, sa­noo
venäläinen. Jos demokratit
nimittävät McAdonsa presiden­tin
ehdokkaaksi ja • cdi^tysmieli-
.set perustavat, uuden puolueen^
II i i n o n republikaanien Hardinki
jää vi poika. Ja on pai jo mali-
-dollista että demokratit pysyvät
vallassa seuraavat neljä vuotta
aivan repuUlikaanien tyhmyyden
kustannuksella.; Harding on kuin
siiliä hän. on jo listalla sen varal­ta;
Täällä 011 hiin jiilleen tilai-s
u u d o ssa 1 la r j o i te 1 la .m a ai au s t a . j a
sä h k ö ti e d e t u t k i s t el u a a n. ^ . j oi ssa
luin on melko pitkällä. Hänen
osoitteensa on sama 'kuin ennen­kin,
nini, • r)4: Huntter iJt., Osai-ningj
N. Y. Pa iskatkaapa Onnia
kirjeellä! Tässä voitanee vielä
vausten luojalla on ollut sanotta­va
a, a n ta i si h ä n e n a \' a t a e t e o i n -
mc näköaloja joita päivän kirjal­lisuudesta
ja runouden nimellä
kulkevasta rihkamasta turhaan :"ii.yl<'J'niiin luoja, hiin kertoo rak-etsimme?
M i k s i Shalcespcarcn kaudesta, sitä kohtaavista todel-teokset
tosiaankin .pysyvät yhä lisistä esteistä, luonnollista rataa
teatterin ohjelmis1oi.ssa, kuinka kulkevista , tapahtumista ja ko­ne
saattavat vieläkin olla niin vasta kohtalosta, joka on järkky.
perin mielenkiintoisia? Voisiko-^ ^^^ättömän välttämätön. Siinä ko-han
niin olla, jos hän olisi yksin l^o ero. Eikö siis ole selväii. että
suuri taiteilija sanan enemmän -iiiiiii rehellinon runoilija antaa
kaunoticteellisassä nierkityksos- meille perin arvokasta opetusta,
sä ? Emme sitä luule. Epäilemätv kun hän ei ole ollenkaan omiaan
tä mc kohtaamme hänen teoksis-l^itlcllut ja keksinyt jännittäviii
saan jotain siveellistä tunnettam- sei.kkoja, jotka kuuluvat lapsika-me
syvästi liikuttavaa. .; Hän ku-' tyyliin ja tasoon, kuten e-vaa
runoilijana m i t ä monipuoli- sJi^i- yleensä suomalaisten romaa-.
simrain ja sattuvimmin elävätä e-1 i^ien juonet, vaan kuvaa joka:
lämää kaikkine väreineen, her- kolidassa, vedossa ja otteessa itse;
— Ivatso-jolloin
kaikki hiuskarvasta riip­puu,
voi tietysti luonnollinen sat^
tuma tehdä tyhjäksi kaiken. Lo-
' renzo lähettää sanantuojan Ro-nusia
lukijain mieleen, että Onni! . , ., .. ...
• Talaksen vctoumus kuvernöiiriinil^ä^*' valot ja var.,ot maalat.n, ^ elamau na,ytc.l,naa?
tajiahtuu täuä kcsiinä ja tehdään ; hän ei koskaan"kuivia-' aatteita, kaamme, mitä hän tästä näytcl-^
sen päälle työtä par'ai]:aa ja lu-ja^
sti.
Theophilus.
KAMINISTIKWIA, ONT.
(M^^ :::: V''^
Valoisteu, aamujen iriemu. ilois­ten
toiveitten aika 011 nyt 'inaan-miehen
, l , e n i p i l H u l ( ' l u i a ; . On saatu
ka sen nojalla on oikeain murlie- meon luo, mutta jostain syystä
häntä pidätetään matkalla ja Ro­meon
oma; pai veli ja; joka ei tiedä;
;a$iasta; m itään ja joka, kiiruhtaa^
ilmoittämaäii' he^
kiiplcmasta^:; clitii e^^
Olinpaikastaan Mä;ntuastä^-:^ :
sastaarRomeo vinhaa väulitiaVc
ronaaii j a rientää m.uft'miseilla
yarustettnna hautaholville, jossa
IJtilia lepää. ; S o ih d u n; y a 1 o sfja ;
loii yö --rj/lmn aA-äa hölvi^i^^^^ jonka ;
sanoo maan parhaan herkkupa­lan-
ahmaisseen ja jonka kitaan
sanoo : tahtovansa,. lisää ruokaa
työntää — itseään varten on -h
näet yoiinakkaaii m
nut.; Saapuu silioiiilia
lian .sullianenParis kreivi' tuoden^
,kukkia:' Nähdcssään V iiiaaii].)äko^;
laisen- Roiuoonliäärääyänoudos-^^^
sa / teliiäyässään,;;;hän ; niiiiitlaä"
h än tä ;; k un n i, 111 f) m a k s i k o h n a ksi
ja pyiiätön ;lmpäisijäksiv • lloi^
nen näytelmissään licnkilöiden loisen suvuivj^^
toiminta;ja kolitalotiiiin selvästi-.toisenfe^Juli^
^ viittaavat määrättyyn lopputu-1 naamiohuveissa, joihin Romeo
sade?t/t'a -) J'i"j.'n. 'u/ 'yVuJ J>a-iTs't,e tta ia, inan- lokscen,. ikäänkuin jotain ' suuri-', seeAunrra-ldajnissiinneppenn s«^.iii-i.li-an s«{a..an pmu iuii , mnuroo -
sikat alkavat moniväristä luon­toa
värillään punaamaan. 11aus-kaa
I
'Sunnuntai-autoajelulla ja vie-.-
railiilla käväsivät täällä viime
sunnuntaina kansalaiset Mr.__ J.
Seppälä ])crheineenv ja I\Ir. ja
Tfrs; _l^y£nas, k u i irjnj^i uTv^ jTtTr
portarthjirjlaisia. : JälkiniiiiselTä
oTi ruokatavarakauppa Fort AVil-liamissa.
Hyvä ilma, vaikka oli
pilvinen ja uhkaava, suosi vie-railioita.
, 5 vu ot la ai ka a sitten ym paris­ton
useitten .vasta'alkavain far­marien
pääelinkeino oli talvisai­kaan
jänisten " pyydystäminen,
jotkut tekivät ratapölkkyjä^
vaan -niistäkin maksettiin kovin;
vähäir. Mittarilla oli valta teh­dä
.niistä puolet ja väliin enem-mäimin
"kolia."
Aika-oli tosiaan silloin "scllai-suuntaistc
perusaatetta paljasta- j-et äkkiä rakastuvat toisiinsa.
sokea licvonen . k,i lparadalla.. .H a- I. i^'lta meita tvhim kasin ,I lo­nen
sisarens.a.., -,, ioka ,o n o, pe,tt aia,n a l. mesteetiUe t.Lu•l liei"i't"a-^ '- ei'' ."s~e'~ ~n~a--u-'r''a^'t~eTl^­.-
lut. Tosiaan luonto, oli sentään
sääliväinen, meitä kohtaan, että
aamuin kantamuksen saimme.
Välistä voimme niitä kantainuk-sen
kaupunkiin ja. vaihdoimme
Julioihin, silavaan ja suola a n.
Meillä 'ci oHut^illoju nmk^
sia. Nyt sitävastoin iiäkee äulo-täällä
Bay Ridgen korkcakoulus-:
sa, sanoi: Tulen äänestämään
veljen.i v,a litsemista vasTtTa a1n. , s.i llä, öli varannut, l..a. niksi.a. .m et.s..ä.t. ...ta. v- maani etu vaatn sen. Veljeni on : -r-rr—r f r r ; r- TT"^
, .. . , ... , . I teon ,,]Oita pitkäkorvia me talvis-hyva
mies, kun lian on hyvien -
miesten käsissä, mutta hänellä ei
ole mitään vakavaraisuutta ja
siksi ei hän ole kelvollinen Ame--
rikan presidentiksi." Mutta sik­si,
juuri on liän sopiva repiibli-kaani
puolueen ehdokkaaksi, sil­lä
Wall Street se on joka on sil­loin
presidentti: Jos Johnson oli­si
saanut tasavaltalaisten ehdok­kuuden,
olisivat edistysmieliset,
ja liberaalit pysyneet puolueessa
ja monet demokrateista ja sosia^
listeista äänestäneet republiiki-ti-.
ketillä ja voitto' ollut auringon
nousun varma. Nyt syntyy uusi
puolue, pääasiassa tasa valtalaisis­ta
aineksista, monet, monet äänet
menee demokraateille ja sosialis­tit
ja Debs saa paljo ääniä,' joten
republikaanit saattavat joutua
kolmannelle .tilalle. Ymmärrys
hoi! V
Bay Ridgen korkeakoulun pääs-tötutkinto.
Sellaiset julilallisuu-
?det oli sanotulla koululla viime
keskiviikko-iltana. Juhlallisuu-det
olivat kerrassaan hienot ja
kaikinpäin täydellisesti onnistu­neet.,
ÄÄisiikista huolehti pääasia
assa iO jäseninen-tyttoörkestenj
ja^lcP;flä.,JV!illMäxä^^ nse-fiHlIlP'^^^
^^^"^ jänis-jussia. '
Vaikka meidän' elämän-tapam­me
ovat muuttuneet, niin silti sa'
meillä nyt on, on ollut monilla
vanhemmilla maanviljelysseuduil^;
la kymmeniä vuosia sitten.
Kansalaisemme Johii Syrjä osti
traktorin.
Ytä tarpeellista ja samalla hy­vinvointia'
ja mukavuutta minä
pyydän kaikkien suomalaisten
nyt tilaamaan, se on: Cäriadan
Uutiset. V
Suutariii Matti.
mm. 11 mm mm
vat niin lic kuitenkin joka koh­dassa
toimivat ja puhuvat yksi-n
kertaisesti vain tilannetta vas­taavalla
luonnollisella,, inhimilli-^
scUä ja perusominaisuuksiensa
mukaisella tavalla. Mutta sittcll^
kjn on noivssa näytelmissä todelli­sen
ajattelijan henki, ja niissä il-raenee
selvästi määrätty elämän­käsitys.
Juuri sen pohjalla lepää
viime kädessä niiden todellisuu-denmukaisuus
ja suurisuuntainen
luonne. Jollei Shakespeare olisi
samalla, suuri runoilija ja .syvä^a-jattelija,
ei hänen teoksillaan o-lisi
niiden tenhoa. Hän tunsi ih­miselämää,
hän kykeni sitä ku­vaamaan,
mutta hän katsoi myös
sen ilmiöitä ajattelijan silmillä.
Siinä hänen runoutensa salaisuus,
noiden ominaisuuksien yhtymäs­sä
hänen taiteensa sielu.
Mutta käykääiTime jo aineeseen
käsiksi; Pyydän saada järjestään
esittää, esitellä ja "tulkita seuraa­vat
Shakespearen näytelmät: Ro­meo
ja Julia, Othello, Hamlet,
Kuningas Lear,
Romeo ja Julia.
Edessämme on tuollainen van­ha,
ijänikuinen lemmentarina. Si­tä
oli moni novellin ja muistaak­seni
joku näytelmän kirjoittaja
'ennen Shakespearea käsitellyt.
Mitähän- merkillistä siinä on,
tuossa kahden aatelislapsen rak­kaudessa,
joiden on vaikea " t o i ­siansa
saada-*, mitäpä niin syväl­listä
sellaisessa jutussa voisi piil­lä,
mitä erityisen inhimillistä siitä
voisi löytääj suurin nerokaan pu-sertaa
esiin? Tiedetäänhän se ro­maaneista
,että toisinaan rakasta­vaiset
toisensa saavat, toisinaaii
ei, siinä huokaillaan, esteenä on
milloin mitäkin, -ja niin edelleen.
Arvoisa lukija, ota huomioon, et­tä
kaikkiin noihin huonoihin ja
usein parempiinkin rakkausro-maaneihin
kirjaili ja . On keksinyt
esteen voidakseen kirjoittaa, jän-
Naittäväii kirjan. Sentähden olet
oikeutettti niitä halveksimaan --r-vaikka
junamatkalla: tai ennen
"maata panoa niitä huumausainee­na
käyttäen luet. Mutta Bhakes-
- peare, joka puhuu todellisesta e-esittele,
elämän täytelyyttä on -Tiiästä löytää,millaiseksi kuvaa
kaikissa! hänen luomissaan ihmis- - siinä vallitsevan kohtalon,
hahmoissa, todellisuudenmukai- Tarinan mukaan oli Veronan
sia vivahteluja ja yksityispiirtei- kaupungissa Italiassa kaksi yli­t
t i juuri tässä hän on mestari j a ' niyssukua, joiden välillä vallitsi
oikea suuri runoilija; vaikka hä-jyeriviha. Romeo on Iöis6n, Julia!-^^joka ei muuten Paris kreiviä
•• ' ' ' pimeäs.sä ja kiihottuneessa m i e ­leni
ilassa a n luiine —: joutu u 1 lä-.'
nen kanssaan kaksintaistolUunr
jossa.Paris saa surinansa. Iläncn
ruii mii n sai /kani; la Ro in e o : bau ta-holviin,
jcyssaaiäkee:;^^^^
lia hurmaavan kauniin Juliansa.
Silmäiltyään hantil ;hän nauttii
myrkyn ja suuteloon kuol<\p, ,,
Juuri silloin saapuu, haudalle
Lorenzo munkki, . ja tuokion ku­luttua
Julia h erää — mult a ka ik-ki
on niyöhäistä ja mennyttä; :
Hiauta on jo niellyt Romeon ja
Paris kreivin, ja huomati^ssaan
kalman omaksi kalleimpansa Ju­lia
kiiruhtaa . lä]itÖään inanan.
maille tehdiiksccn kuol e m assa. ar­maalleen
seuraa —- hän työntää
arveientelta Romeon tikarin rin­taansa.
^ -•
Siinii on Shakcspc*aren kuului­san
"Roiiieon ja Julian" pääsi­sältö.
' .1 "';-•--;>- -;:;.-;
Shäkes|eare oh luonut tuosta [
vanhasta tarinasta todellisen rak­kauden
/korkean veisUn.; Miten :
rakastavaisten ympiirillä inaad-ma
kylpee lemmen autereessa,
sen on Shakespeare. ''Romeossa
ja Juliassa" kuvannut, miten e-lämä
lempivän silmissä pukeutuu
tummaan purppuraan tai maail­ma
kuultaa kihoa tuovana kuuta-niohohteenä.
Ilma on ikäänkuin
täyiinä aavistusta ja kummia
sointuja! Kun Julia/; ensimäisen
salaisen kohtauksen jälkeen kat­selee
ikkunan alla viipyvää Ro­meota,
virkkaa hän tälle: Mun
Heidiin välillään ovat tietysti su-kuviha
ja kaiken maailman es­teet.
Rakkaus kuitenkin keksii
keinoja, he tapaavat toisensa,
lemmen korkein siivin sanoo Ro­meo
linnan .muurin y l i lentäneen­sä
— ja tuossa tuokiossa on tehty
päätös sellaisesta avioliiton soimi­ani
isosta Lorenzo inunkin avulla.
Tämä licidät vihkiikin yhteen,
hurskaana nijehenä ajattelee sitä
mahdollisuutta, . että tämä .liitto
voisi lopettaa sukujen' välillä val­litsevan
verivihan.
Mutta silloin sattuu jo heti ta'-
paus,, joka heittää rakkauden
purppurataivaallc surun synkän
varjon. Katukohtauksessa, jossa
riitelevien sukujen edustajat jou­tuvat
miekkoja mittelemään, sur-ihaa^
Romeo ärsytettynä, ja kunni­aansa-
puolustaessaan Julian lä­heisen
sukulaisen Tybaltin, ja ta­pahtumasta
tiedon saanut Vero­nan
prinssi tuomitsee kuoleman
uhalla Romeon maanpakoon.
Vaan ei sillä hyvä. Tuittupäi­sen
isän hahmossa oli kohtalo Ju­lialle
vielä kovemman iskun va-!
rannut. Tuskin olivat rakasta­vaiset
— mies ja vaimo — ennät­täneet
epämääräisen jälleennäke­misen
toivein erota salaisen koh­tauksen
jälkeeUj kun Julian isä
ilmottaaj että hänen on mentävä
naimisiin Paris kreivin kanssa.
Tuskaan ja häpeän pelkoon me­nehtyvä
Julia kääntyy apua ha­kien
Lorenzo munkin puoleen,
jolla ei myöskään ole edessä pieni
pula, ja tämä ehdottaa vihdoin
äärimmäistä keinoa: Jos Julia us­kaltaa
nauttia 42 tunniksi kuo-lontapaiseen
uneen uuvuttavan
huumausaineen, viedään hänet
valekuolleena sukunsa hautahol­viin
~ keskelle esi-isäin luita —
Tyb*altin ruumiin läheisyyteen
jä annettuaan Romeolle sanan tu­lisi
Lorenzo iiänet Romeon kanssa
määrätyllä hetkellä hautaholvis-^
rta, hakeraäari, ja täten he jpääsisi-vät
yfiidessä pakenemaan: Ehdo­tukseen
suostuu Julia empimättä,
jalluksi kaikki käykin Lorenzon
suunnittelemalla tavalla; Julia
**kublee-' ja kaiken kansan sur­ressa
hänet viedään hautahoviin.
® jlämästä. ja .sitä ohjaavista voimis-] >jM;utta' ^tällaisessa-tapsluIJÄessa,
pettää silmäni, tai olet kalvas —
noissa! sanoissa on synkäii. aavis­tuksen
varjoa, ne ovat kummasti
värähtävä sävel lyhytiikäisen
lemmen suloisen surullisesta mu­siikista,
katkelma sellaisen rak­kauden
»' ikuisen hetken täyttäväs­t
ä synfoniasta, jonka ympärillä
kuoleman varjot karkeloivat.
Mutta koettakaamme nyt etsiä
näytelmän johtoaatetta.
' , (Jatk.)
Miten ihmeessä
voisi suuri yleisö tutua
tuä liikkeeseenne ja
käyttää sitä tarpeen"
vaatiessa- ellette siitä
ILMOT&
. ; . l i
'.ES?
'•• I