Vapaus, April 13, 1921

              KAUNISTA ENSIKERRAN
- Suuremmoiset ohjelma-
15 p. huhtikuuta, jotka tavallaan ovat haalim-meavajaiset
Saapukaa sankoin joukoin näkemään ja kuulemaan sitä hy\'ää ohjelmaa
jossa on puheita, runoja, Jauluja, soittoa, y.m.
Ravintola tulee olemaan mitä parasta lajia
Sisäänpääsy ?1.00, Tervetuloa!
nion työmaille, ottakaa tarkka selko
Iruumiillisista ja henkisistä öminai-jsuuksistanne.
Opastan tejdät tunte-maan
pää-asiallisimmat edellytyk­set:
paino 180 paunasta ylöspäin, har
vinalvessa tapauksessa päinvastoin,
norja niska vaikka solmuunvetämistä
varten, aivot kaikelle ajattelemiselle
tarpeettomasta aineesta, paitsi kuulo
elimet pitää olla tarkat, etutila kui­tenkin
Suomessa kunnostautuneella
lahtarilla. Tietoisesti järjestyneiden
ei tarvitse yaivaantua ensinkään. "
-Kertomukseni lähsnee loppuaan
ja jokainen epäilijä hakekoon lohdu­tusta
epäilyksilleen mainitulta käm­pältä
jos vähempi ei riitä. Kaikessa
tapauksessa ori asioilla kerrottu luon
teensa;-
Sen vakuuttaa — Korven kuokki­ja
taistelemaan kapitalistisen luokka
yhteiskunnan varjoja luovissa hel-
Tyolainen
1 vaikkapa industrialistinenkiu, on täk
jsi perustaksi riittämätön. Sen ovat
näjttäneet ja yhä_ näj-ttävät meille teissä. — Vilhon poika
tänä aikana kokemukset vallanku­moustaisteluista
joka päivä.
1
! Karastaessaan yksipuolisen talou-
I -Jellisen toiminnan tehoisuutta myös-ikin
poliittisessa taistelussa, mainitsi
j toveritar Vitikainen m,m. Italian työ
j Iäisten viime syksynä näyttämän esi-imerkin,
lausuen: iKun Italian työ-jläiset
alottivat vallankumoustaiste- Ernest Albert Cousin jotenkin vaat-
.^^^^^P^^^m^ ^itäjuovuspäissänne latelette . taos.
Taitaa olla teistä bjTin kaunista te­koa,
että tullaan yleisille paikoille
räyhäämään mökäöljjijuilo housun
ruhjoutunut - kuolema taskussa. Olen kyllä kuullut kuiskei
Ita, että hajotetaan osasto pois moka-i
öljyn voimalla. Oikein urakaksi on
maanantaina iltapäivällä «"anut kaksi sankaria sen tappami-sen
ja kitkemisen juuriaan myöden.
seurauksena
Viime
joutui C. P. E . «DJ viljaelevaattorilla
^ort Willi3ra'!jsa koneiden oljyäjänä
työskennellyt. 23 vuotias , työläinen
ja.
-O-TIISTAINA
HUHTIK. 19 p. on mahtavat
' TANSSIT
hmllä soitolla, - Miehet 50c., Naisilta 25c.
SUDBURYSTÄ
OSASTON TALON JA KOKOUS-HUONEEN
AVAJAIS-ILLATSU
vietetään ensi perjantaina t.k, 15 päi
vän iltana. Ohjelmaa .tilaisuuteen on
varattu runsaasti, kuten puhe, runo­ja,
laulua, y.m.' Ja erikoisesti ar­vokkaan
ohjelmanumeron muodos­taa
tunnetun runoilijamme tov. Aku
Päiviön tilaisuutta varten sepittämä
juhlaruno, joka lausutaan tässä tilai­suudessa.
EHkoisen hyvä ravintola
on myöskin varustettu,
Hman erikoisia kehotuksiakin on'
selvää, että paikkakunnan ja ympä
ristön työläiset täyttävät uuden ko
Jkoushuoneemme perjantai iltana.
S. S. OSASTON KOKOUS
joka on ensimäinen uudella kokous­huoneellamme,
tullaan pitämään tors
tai iltana. Kokous alkaa klo :8.15.
•paitsi osaston jäseniä, khotetaan ko-lioiikseen
saapumaan myöskin niitä
henkilöitä,, jotka ovat pitkän aikaa
aikoneet liittyä osastoomme. jäsenik-iBi,
vaan ovat olleet poissa sen takia
kun kokoustilamme ovat olleet niin
"^iöhet. Nyt meillä on kuitenkin ko-ioushuone,
joteti kaikkia niitä työ­läisiä
jotka pitävät työväenluokan po
liitisen ja yhteiskunnallisen kasva-tustyöh
ja toiitiinnan tarpeellisena,
kohotetaan tulemaan liittymään' ri-veihimme,
TOVERITAR LEMPI NIEMEN
läksiäisiin tov. Salon talolle oli maa-,
natitai 'iltana \ kerääntynyt . joiikko
Sudburyn ja Copppr Gliffin toverei­ta
viettämään mainitun toverittaren
jäahyväisillatsua. Lempi on työs­kennellyt,
Siidburyssa ollessaan lä­hes
parin: vuoden ajan Vapaudessa
kohttoriapulaisena ja viimeksi noin
vuoden ajan täkäläisessä OBU:n pii-
/jrivirastossaj toimien samalla ajalla
•ahkeraan Sudburyn ja Copper Clif-
-fin osastojen hyväksi, etenkin näy-,
vtelniissä. Toveritar Niemi matkus-
Jtaa täältä Detroitiin.
i$, .8. OSASTON HUVITOIMIKUN-NAN
KOKOUS
pidetään tänä (tiistai) iltana Liber-tyihaalilla.
Kaikkien' huvitoimikun-talaisten
on saavuttava.
KATOVÄONU^ TAPPOI. MIEHEN
,s=*Sunnuhfai iltanV Jclo 8 aikaan ajoi
katuvauhu Sudburyn ja Copper Glif­fin
välillä, lähellä suomalaista sau­naa
raitiotiellä'makaavan miehen ylit
se, melkein-kokonaan irrottaen Jjä-'
nen, päsUiBä muusta ruumiista, :pllen
kuolema seurauksena lieti. • Surman­sa
saaneen työläisen nimi von pan
Shanahan, kansallisuudeltaan irlant»
lainen ja ijältaän 28 vuotias. Mootto
rimiesnäkimie^fen makaavan rai*
teellä jonkun matkan päässä, yrittä­en
heti pysäyttää vaunun, mutta ei
voinut ennen kuin vaunu ajoi mie­hen
päälle.
Surmansa saaneen työläisen usko­taan'olleen
päihtyneessä tilassa ja
jääneen raitiotielle makaamaan, jos­ta
sitten oli näin onneton seuraus.
SAULT STE. MARIEN
•UUTISIA
(Jadetta kotimaasta — pyövelien
Ihtaeen rauhallisesti on säilynj-t
tuo pieni valtakunta, ulkopuolella o-levat
köJties voivat luulla asioiden
siellä olevan tyydji;tavällä kannalla.
Päästän teidät epäluuloista lausumal­la
jonkun vakuutetun totuuden.
Jo talvella aikuiseen oli Vainiolla
tilaisuus laskea kuupalkkoja huomat
tavasti, josta kylläkään ei passaa hän
tä moittia sillä siinä hän vain täytti
itsensä ja luokkansa periaatteita.
«Hyvälle miehelle hyvä palkka> oli
hänen mottonsa, vaan perin vaikea
on käsittää minkälaisia edellytyksiä
pitää omata ansaitakseen sen hyväl­le'
nfiehelle aijötun palkan, kenties
pitää olla harjaantunut lahtari Suo
mesta joka rettelöiden sattuessa ky­kenisi
käsittelemään ampuma-asetta
(ja soittokonetta) ja johon silloin
ehdo-ttomästi voisi luottaa. Ainoa lah
tarien turvapaikka näillä tienoin on­kin
ollut juuri- Vainion kämppäalue
jä tuskin Vainiolla muut säilyykään
kuin Jahtrait, siellä heitä on onia ryk-menttinsä
soittokuntineen ja pyöve­leilleen
niin vieläkö niuuta kaipaa,
Eräälle vanhanmaan pojalle oli
Vainio kuivasti huomauttanut, tä­män
pyrkiessä uudelleen töihin: «Ei
poika kulta; minun ei passaa ruveta
sinua elättelemään». Eipä tieten­kään^
passaan ketään elättää, päin­vastoin,
työläisten pitää elättää hän­tä
ja tuottaa 'liikevoittoa' aen minkä
kerkiää, ja se joka «jarruttaa» hiu­kankin
vastaan «tipautetaan» armot­ta.'
^ . ' ' • >
Nyt näyttää kuitenkin taas siltä
että puntanjärjesteimä on otettava
käytäntöön uittomiehiä valikoidessa;
kölka vanhat katkaisumiehet, sellai­setkin
jotka omilla kämpillään ovat
katkaisseet koko talven, eivät enem-pää
kelpaa töihin, mahdollisesti ei­vät
täytä määrättyä painomäärää täi-ovat
muuten «huonoja työmiiehiä».
Kaupungista sipataan uusia miehiä
sitä mukaa kun vanhoja ehditääri
saada ulos ja • hieman enempikin' va­ralta
e;ttei tarvitsi alamittaisia sier
tää. Jotlcut ovat säilyttäpeet sentään
asemansa) alamittaisinakin '• pullon
suutelemisen avulla. >'
TyöpäiVäri sanovat olevan 9''tun­tisen
ja ehkäpä 'se sitä gnkin sellai­sille
joilla ei ole laskutaitoa. Aa­mulla
viimeisetkin lähtevät Ijämpäs-tä
ulos puoli '7, i^ätäisimmät pyrki­vät
kunhan vain kellon viisarit hy­pähtävät
yli kuudent Päivällinen
syödään enimmäkseen työmaalla ja
joka ei ehdi aikanaan syödä, ottakoon
taskuunsa ja syököön työmaalla kä­vellessään,
lilalia lähdetään työ­maalta
5 ajoissa kortteria '• kohti.
Jolla nyt -vain, ori hiukankin kj-ky-jä,
selvittäköön minulle ja itselleen
tämän pulmallisen laskutavan, silla
en tunne minkäänlaista ratkaisua tä
hän vaikeaan tehtävään.
Työnopeus on välttämätöntä voit­taakseen
Vainion suosion puolelleen,
jä ennenkuin edellinen työ on kunnbl
lisesti lopetettu'oh hänellä jo uusi
urakka' esitettävänä, kaikki käy kuin
konieella, tuskin hengähtämiseh ai­kaa.
: • y;.-'
Palkkaehdot ovat myös inonenlai-set:,
mitlcä kehuvat saavansa 3 dolla­ria
päivässä xiiuan kanssa toiset, 35c
tunnilta; ja'osa 50c tunnilta omilla
Mpuskoiflami;.; m^ne minkä
ehdon ktinoiny^
Kiiikki; ^yät tuollaiseen järjestel-n|
iääh oler t j T ^ ^ liähtiarit
j*a heille; myötätuntoiset vanhat • söp-paltiui,;
jotka pitäjät sitä oerinoniai-sena.
Heille aikookin Vainio laittaa
«piikkilanka-Mtauksen» r farmilleen
kesäksi kuten muullekin joutokarjal­le,
josta talvitöiden alkaessa taas vöi
saada Juotettua työvoimaa. Nykyään
vallitseva työttömyys pakoittaa mo­nen
etsimään hetkellistä turvaa tuol­ta
lahtarien paratiisista jä jos on
tunnettu ahkeraksi työmJeheksi se­kä
samalla on tarpeeksi painava, voi
päästä näinollen onnellisten jouk­koon.
Mitkään olojen parannusvaa-timukset
eivät voi olla kysymykses­säkään,
sillä^ lahtarien rikoksilla tah­rattu
omatunto ei siedä mitään työ-läisluokan
pyrkimyksiä. Jokainen,
työnantajaluokkaan kohdistettu, va­hingollinen
sana, viedään visusti Vai­niolle
tiedoksi, ja aamulla saa varo­maton
lausuja tietää ei enempää saa
vansa nauttia Vainion turvallisten
siipien suojaa. • Sitten on hänellä
vielä asetoverina kunnon Nenonen,
joka näyttääkseen sisuaan hänkin,
laittoi kaikki katkaisiansa uiton ajak
si kaupunkiin, paitsi yhtä jolle an­nettiin
armo jäädä toistaiseksi käm­pälle,
rehellisenä työnantajan tulsu-na.
Vanhojen poistamisella tehtiin
tilaa nöyremmille orjille.
Työläistoverit! Eli kuka/tahan­sa.
Jos aikmuksenne on pyrkiä Vai-
PORT ARTHURIN JA
FÖRTWILLIAMIN
UUTISIA
Kannatusrenkaan vuosijuhlia, jota
vietettiin t.k, 2 ja 3 päivinä muodos­tui
yhdeksi suurimmiksi juhlatilai­suuksista
mitä täällä on ollut mo
niin vuosiin, sekä yleisön osanottoon
että myöskin ohjelman runsauteen
ja arvokkaisiiuteen nähden, Lauan
tai illan näytelmätilaisuuteen oli
myyty kappaleen yli 500 ovilippua.
Ja kun ohjelman suorittajat, näytteli
jät y.m, vapaalippulaiset olivat .sii­hen
lisäksi, oli avara huoneustomide
miltei tungokseen asti täysi. \
Näytelmäkappale; «Huonoja jlai-menia
», sisällöltään arvokas ja opet­tavainen,
soveltui tilaisuuteen mai­niosti,
ja esityskin iäujui ylimalkaan
erinpmaisesti. Joskin tarkalle kri-tikoUe
yksityisiin esittäjiin nähden
mahtaisi olla jotakin huomautetta­vaa.
Tässä ei kuitenkaan huoli ka­jota
siihen tämän enempi, mutta sen
sijaan ei liene pahitteeksi tehdä pie­ni
silmäys juhlA)hjelman ' tärkeim-jpään
osaan, juhlapuheeseen,' joka oli
erikoisemmin harvinainen, voisipa
rhelkein sanoa —- ensimäinen laatu­aan
tällä paikkakunnalla, nim. siinä
suhteessa, että puhuja erikoisesti tä­tä
tilaisuutt» varten oli saapunut Yh
dysvältain puolelta' ja vielä,'että se oli
varsinainen iww:läinen/ ammattipu-huja,
jota tuskin liene^e täällä ennen
ojlut. Puhetilaisuuksia oli kaksi,
nim. sunhuntaijaH maanantai iltoi­na.
Kuulijoita oli molemipissa ti­laisuuksissa
huoneen täydeltä. Pu-heehaineena
selvitteli puhuja Helien
Vitikainen, industrialistista. unionis-mia,
sen periaatteita ja menettelyta­poja,
erikoisesti I.W.W:n ohjelman
mukaisesti- •
Olkoon tässä ensiksikin sanottuna,'
että toveritar pellen , Vitikainen on
puhujana yi^si: paraimniista. puhujis­tamme
tällä mantereella. Hänen e-sityksiensä
sisältöön nähden täällä,
mikäli ne koskevat Jndustrialistista
unionismia, ei ole myöskään mitään
muistuttamista. '' Teollisuusunionis-min
periaatteet jä toimintatavat, ny­kyä
jan tuotantoa vastaavana palk­katyöväen
taloudellisena järjestönä,
selosteli hän moitteettomasti, Ainoa
missä me olemme puhujan kanssa
ermieltäi on suhteemme politiikkaan,
se on luokkatietoisen työväestön muo
dostumiseen itsenäiseksi poliittiseksi
vallankumouspiiolueeksi. Tässä ky­symyksessä
asettui puhuja vieläkin
tuolle tunnetulle «ultra iww:läiselle»
kannalle, .että poliitillinen puolue,
itse vallankumoustaistelussakin • on
työväestölle tarpeeton. ' \ Kuienkin
hän avoimesti tunnusti, että I.W.
W:kin otl;aa osaa politiikkaan, että
sen toiminta on myöskin - poliittista
toimintaa, ja vieläpä että *se tukeekin
niitä poliittisia puolueita «jotka vil­pittömästi
käyvät i vällahkumouksel-ista'
työväestön luokkataistelua».
Xuinka likeile meitä oyat siis itse i.
w.w:läisetkinjö tulleet, jos toisetkin,
kuten toveritar Vitikainen, myöntä­vät
politiikan sisältyvän luokkatais­teluun.
Tuota tunustusta emme ole
kuulleet i\vn':läiäiltä ainakaan täällä,
coskaan ennen. Jä mikäli voimme
päättää sanomalhtiarvosteluista to­veritar
Vitikaisenkin yiell muutama
viikko sitten esittämistä mielipiteis­tä,
niin on tämä tunnustus häneen-kin
nähden aiheutunut aivan viime­aikaisten,
opetusten vaikuttamasta
kääntymyksestä. Vain hiukkanen
vielä asiallista harkintaa ja ennen
kaikkea päättäväinen säälitön leikka-i
us, pikkumaisen oikeaoppisuus-itsek-käisyyden
kipeässä suonessa, jonka
on kasvattanut, usein enemmän tai
vähemmän asiaton ryhmäkinastelura-me,
ja joka varsinkin meidän «tupla-juulaistemme
»^4io3 muidenkin) äly-rakenteissa
on ilmennyt .tyypillisellä
lisäkkeenä, — niin pääseinme kuin
pääserSmekin yhteiselle horjumatto­malle
tosivallankumöukselBselle luok
kataisielujärjestö perustalle, joka on
palkkatyöläisten industrialinen jär­jestäytyminen
tuotannossa, sekä hei­dän
ja koko työväenluokan luokka-tietoinen
' järjestäytyminen vallan­kumoukselliseksi,
kommunistiseksi,
politilHseksi puolueeksi. Kas tässä
se rakenne, joka soveltuu perustaksi
ja on ainoa kelvollinen työväenluo­kan
vallankumoukselliselle taistelu-järjestölle
kaikissa , maissa. Vasta
kun tämän opimme rakentamaan,
voimme löytää pettämättömän poh­jan
pelastuksemme tielle. Yksipuo­linen
taloudellinen järjestäj-tyminen,
lunsa, eivät he lähteneet työpaikois­taan,
vaiLgysyivät siellä ja voittivat
vaatimuksensa»!? " ;
Tämä lausunto pani hieman epäile
mään puhujan oikeudentuntoa ja re­hellisyyttä,
vaikkakin monissa muis­sa
hohdissa voimmekin häntä ymmär­tää
tasapuolisen asiallisena. — Mitä
olivat ne vallankumoukselliset vaati­mukset,
jotka Italian työläiset viime­syksynä
voittivat? Vai eikö toveri­tar
Vitikainen, tai iww:läi3et yleensä
todellakaan' tiedä, tai ole voineet
nähdä, että sen sijaan, että Italian
työläiset olisivat voittaneet vaati­muksensa,
tulivat he, vallankumouk­sellisesta
halustaan ja yrityksestään
huolimatta, pakoitetuksi nöyryyttä­vään
neuvotteluun, melkeimpä sur­kean
säälittävään kompromissiin her
roj^n ja isäntiensä, se on kapitalisti-luokan,
kapitalistisen valtiomahdin
kanssa. Ja miksi näin kävi? Suu­rimmalta
osalta juuri sifai, että I-taliari
työläiset olivat lyöneet laimin
järjsetäytyä myöskin valtipllisesti,
se ori poliittisesti kyllin voimakkaan
ti ja ehöästi. Siltä puuttui vallanku­mouksellista
poliittista : johto järjes­töä,
3*oka olisi ollut kykenevä ja us­kaltanut
ottaaä valtion ohjakset, ko­ko
yhteiskunnallisen johtovallan työ
väenluokän käsiin ja kyennyt sitä
johtamaan sen hyväksi. Tämän puut
^tellisuuden työväenluokan järjestäy­tymisessä
näkivät Italian kapitalistit
ja kapitalistiset politikoitsijat heti
taistelun alussa. Ja vain siksi pysyi­vät
he niin kyynillisen tyyninä teol-lisuustyöläisten
hommiin nähden. He
näkivät työväestön voiton mahdotto­muuden
niillä menettelytavoilla, joil
la se, ()li taisteluun lähtenyt ja odotti
vat koska työläiset, nähtyään tilan­teen
tövottomuudeii, tulevat tarjoa­maan,
tai,pyytämään sovintoa ja sq-'
vittielua., Ja mitä ' oli kailcesta tästä
kisfö seurauksena? Ehkä joita­kin
näennäisiä pikkuparannuksia'an­nettiin
sovitteluissa t>'öläisille, mut­ta
niistä oli sen uhrattava, ainakin
hetkellisesti, koko taistelutarraonsa,
Kapitalistiluokka ja sen tukema taan
tumufcsellinen hallitus, joka jo kau-,
vän ennen täinän taistelun alkua,
tarkastaen tapahtumain' kulkua; ja
työväestön toimintaa, vavisten pelos­ta
ja koettaen kaikilla • mahdollisilla
keinoilfa johtaa niitä sille uralle, joi
le ne Leninin y.m. kokeneiden val­lankumoustaistelijoiden-
ja' yleensä
työväenluokan tietoisimman ainek­sen
varpituksista' huolimatta lopulli­sesti
fuisuivat, ne istuivat nyt satu­laansa
lujemmin kuin mitä ne olivat
olleet sitte suursodan päättymisen ja
kauan aikaa sitä ennenkin. Alkoi
synkkä taantumus ja työläisten val-lankumpuksellisten
johtajien vaino.
Siinä se voitto, minkä Italian työ­väestö
tällä malli-«työmaa valla-kumoustaistelullä
» suoranaisesti voit
a.- Mutta välillisesti kylläkin voitti
se paljon muutakin; taistelun koke­mukset
jä pettymykset avärtivät sen
näkökantaa vallankumouksellisessa
luokkataistelussa tulevaisuuden va­ralta,
johon taisteluunon se taaskin
jo uudestaan alkamassa. Vain se
voitto, siitä, taistelusta oli 'vallanku­mouksellinen
voitto, jolla on jotakin
arvoa, _ '
Kuten jor mainitta, sanoi puhuja
I. W; W:n antavan ' kannatuksensa
myöskin poliittiselie • toiminnalle,. jo­pa
poliittiselle puolueellekin, jos se
ajaa rehellisesti työväenluokaii asi^
aa, jä vakuutti I. W.W:n ei koskaan
olleen poliittis-vastaisen!? Myöskin
sanoi puhuja olevansa varma, että I.
W. W. tulee yhtymään «TeoUisuus-jä
ammattiunioitteri 'taloudelliseen
kansanväliseen», jonka, perustava ko
kous pidetään ensi heinäkuulla Mos­kovassa.
Kaikki hyvä, jos niin olisi.
Mutta jos Industrialistia, jonka pää­nä
toimii toveritar Vitikaisen vahvem
pi puolisko, on pidettävä sen järjes­tön
jäsenistön mielipiteiden tulkki­na,
niin yhtyminen näyttää vielä o-
Icvan kovin kaukana. (Sitä todistaa
yhä varmemmin saman maanantai
päivän aamuna tänne saapunut In-dustrialistin
lauantai numero, 78, jos
sa ensimäisenä toiraitussivulla komei
lee tummennetuna I. -W. W:liiton
toimeenpanevan komitean lähettämäs
tervehdys Moskovaan, jossa nimen­omaan
sanotaan, että se,rtpk. pitää
epäedullisena liittyä Moskovan Kol­mannen
kansainvälisen taloudellisen.
Eikö puhujamme sattunut mitenkään
sinä päivänä saamaan täällä Indust­rialistia
käsiinsä?) Kaikki eivät voi
kehittyä käsityksissään^, hyvästä ja
oikealta — eipä edes käsityksessä
siitäkäättj mikä on välttämätöntä —
yhtä nopeasti. Antti näyttää olevan
siinä paljon hitaampi Helleään. Mut
te toivokaamme, että Anttikin ja
samoin kaikki muutkin valveutuisi­vat
ja siten vapauttaisivat itsensä
luulotteleniastaan poliitillisesta pai­najaisesta,
• lakkaisivat pelkäämästä
varjoa. Ei .siitä kuitenkaan eroon
pääse. Sen täytyy seurata mukana
niin kauvan kota olemme p^koitettut-teistaan
kiinni n,s. «shaftin» ympäril
le (laite mikä kulettaa. jyviä). On­nettomuuden
alkua ei ollut kukaan
näkemässä. Vasta paikalle osunut
työkumppani äkkäsi onnettoman ase­man
ja koneisto pysäytettiin. Itt-o-tetteessa
loukkaantunutta pois ko­neista,
huomattiin häneltä «manke-loituneen
» vasemman säären ja kä­sivarren,
sekä oikean käsivarren kat­kenneen
neljästä kohden ja • neljä
kylkiluuta' särkyneen. Loukkaantu­nut
saatettiin sairashuoneelle, jossa
kuolema seuraavana aamuna teki
lonun kärsimyksistään. Vainala oli
urhoollisuusmitaliin saanut entinen
sotilas. °
Apostolin kyydillä -
• \ ' ' • • ' •
«merestä mereen» yfi Canadan kulke
va suomalainen Charles Burkman, jo
ka viime tammikuun 27 p. läksi kä­velemällä
Halifaxista kohti Vancou­veria,
saapui Port Arthuriin puolen
päivän aikaan viime tiistaina, ollen
taivaltanut lähes puolen tuosta mat­kastaan,
minkä aikoo suorittaa hei­näkuun
1 päivään mennessä. Matka­kumppaneina
Burkmanilla on riiuuan
John Behan poikansa kanssa ja myys
kentelevät nämä apostilinkyydillä
kulkevat valokuva-postikortteja, ol­len
se heidän ainoana tulolähteenään
matkalla, Burkmanilla pn muka­naan
kirje Halifoxin majurilta Van­couverin
majurille. Viivyttyään pari
kolme päivää taällä v;^nhempiensa
luona, jotka asiivat 19 McComber
ave., jatkaa Burkman kumppanei­neen
matkaansa jalkapatikassa kohti
Vancouvefia.
Tulee karkotettavaksi
Anton Antoinen, toisella nimellä
Andrew Johngon tuomittiin Port
Arthurin poliisioikeudessä kuukau­deksi
linnaan ja sadan dollarin sak­koihin
luvattomasta Cahadaan tulos­ta
Yhdysvaltojen puolelta, Anto-nen
vangitsi siirtolaisterkastaja Wil­son
viime kuulla,, Vankeusrangais­tuksen
suoritettuaan uhataan Aritoi-hen-
Johnson eli oikeastaan Juntu-karköittaa
maasta,
kulkee tei^
Ottakaa huö
nen.
QUIBELL, ONT.
olen odottanut että joku kirjot-
;äisi täältä puukylastä, mutta näyt­tää
olevan ajan väljiyys, vai laiskuus­kö
vaivaa. Kaikkien pitäisi saada
talven .aikana sen verran säästöön
iivin povitaskuun, että voisi kesän
sitten tehdä maanpäälle töitä (näh-cääs
kun emme vielä saa 'tuosta lu­vatusta
maasta mitään.) Lujille se
tahtoo ottaa kun siinä ori riiin monta
välikättä viemässä työläisen hikipen-ninkiä,
ettei siitä työläiselle jää kuin
raihnainen ruumis vaivoistaan. Eikö
olisi meilläkin .aika ruveta yhteistoi­mintaan
kaikki käsikädessä, Perusr
taa paikkakunnalle kopperatiivinen
yhdistys, joka tulisi välittämään
caikki mitä me tuotamme ja kulutam
me, 'Silloin jäisi monta välikättä pois
ia hyöty jäisi silloin meille itsellem­me.
Ruvetaanpas harkitsemaan näi--
tä kysymyksiä. Ja jätetään se tur-la:-
huitominen syrjään. Ehkäpä sii­oin
monen aivbsto. vähän kylmenisi.
,Adam Asikainen palasi Suomi mat
Jaltaan perheineen, tuoden tullesr
saan veljensä perheen tänne Quihel-iinr
Kauan ei ottanut pysyäkseen
jotimaassaan, josta toi terveisiä, jot
ka ei ollut hyvinkään ilahuttavia. Hy
vin oli raskas taakka jätetty Suomen
röyhälistölle ponnistella proletariaa­tin
vainiplla. Vaikka Suonien ;ye-ren
tahraama porvaristo luuli sen hu
auttaneensa, verivirtoihin, niin vielä
kerran tulee päivä, jolloin Suomen
työläiset tarttuvat aseisiin, silloin
leillä on voitto. Se voitto ei ole kau
cana. - •.
Kumriiatkin Asikaiset ovat otta­neet
osöston toimintaan osaa.- A. A-sikainen
onkin Quibellin osaston mo-riiyuotinen
jäsen, innokas ottamaan
osaa osaston toimintaan, samoin ko­ko
hänen perheensä. Veljensä Otto
Asikainen yhtyi osastoon jäseneksi
perheineen. On ollut Suomessa kau­an
työväen liikkeen toimihenkilöinä,
ottanut osaa punakaartiin. Saimme
hänestä myös innokkaan • puoluetove­rin,,
jonka periaatteet ei horju vaan
on rauda lujat.
Osastollamme on ollut^S iltamat
luukauden sisällä, joista on—ollut
rahallinen tulos 150 dollaria. Ohjel
man suhten on onnistuttu koko huo­nosti,
jossa on ollut monet syyt estee
riä. Sitäkään ohjelmaa ei ole voitu,
siiorittaa mitä on ollut saatavaa, kun
päihtyneet ovat sen estäneet menette
lynsä kautta, josta lankee hoOle sm-rin
syy. Ei taitaisi olla pahitteeksi
vaikka vähän huomauttaisi teille mö-käöljyn
käyttäjät, kosk"a te olettei ot­taneet
oikein tavaksi iltamatilaisuuk
siin,raahata sitä tavallista enempi.
Olen odottanut ettekö rupea itse hä-peämaSri
ytä, guqrta tyhmyyttänne
Ettekö jo rupea väsymään touhu jan
ne. Sosialismi ei niin vain lähde, jo­honka
se kerran on päässyt juurtu­maan.
Vai niinkö sinä suuren suun­nan
mies kokoot joukkoja punaisen
lipun suojiin, että rakennat vanhan
kuoren sisälle uutta yhteiskuntaa ja
olet kuitenkin hajottamassa toisella
kädelläsi. Mies, äly älä jätä. Vielä
tulee aika, jolloin sinunkin _on näy­tettävä
naamasi, etkä enään voi pet­tää,
toisia tovereitasi lupauksillasi.
Eikö teiltä lopu jo kiireet, että eh
tisitte uudistamaan lehtitilauksenne,
jotka olette jättänyt laimin pikku
syitten takia. Aöiamies
dän ympärillärine aina,
mioonne kuin Lauri saapuu «puukan­sa
» kanssa, etta silloin- tilaatte työ­väen
lehtiä,
^ Pitää myös antaa muistutus lehti'
toimistoon että lähettää letfti vä­hän
säännöllisemmin mitä tähän as­ti
lähetetty. Emme ole pitkään ai­kaan
saaneet kuin jonkun numeron.
Työmies tulee tänne säännöllisesti,
niih' ei liene syy muualla kuin lähetyk
sessä', Joeta pitää olla- vähän huolelli­sempi'.
;Lainakirjasto on auki joka toi-ne.
h Sunnuntai, että voitte lainata kir
oja. Varasto on kyllä pieni, vaan
lujetaan se tarkempaan. Voidaan
myös antaa ulos kirjoja iltama tilai­suuksissa.
Valaiskaa tietoiisuutten-ne
lukemalla kirjallisuutta jä sanö^
malehtiä jotka ovat K, Im kannatta­jia.
Xlkä^ antako kodeissanne tilaa
vastavallankumoukselle;
Täällä kävi syksyllä eräs J. Kolan
der, detroitilaisen.; paperipuu' komp­panian
agenttina,' kauniilla lupauk­silla
ostelemassa massapuita. Kun
tuli aika,'jolloin olisi pitänyt tehdä
sitoumuksia, niin ei suvainnut saa­pua,
vaan kirjotteli aina viikko vii­kolta,
silloin ja, silloin tulevansa ja
kehoitti pitämään kansalaiskokouk­sen,
jossa hän lupautui olemaan osta­jana.
Vaan ei kuulunut herrua ollen
caan, vaan pitkitti aina vaan tulo­aan.
Sitten viimein hylkäsi tulonsa
kokonaan, joten me suomalaiset jäim
ä V vaille päperipuumarkkinoitä.-
•rt. arthurilainen komppania ei e-aään
tehnyt sitten sitoumuksia, vaan
olisi ostanut 9 doll. koordi, yleinen
hinta; ollen 12 doll., joten oli $3,00
ero koordia kohden. Sitten Kola^-
der kirjoitti vielä talvella, että;'he
ostavat tästä"^ fortin $17.00 koordi.
Kaksi farmaria lähetti yhden vaunun
astin kumpikin tammikuussa eikä 0-
le vieläkään saanut maksua. Joten
voitte olla tällaisten' miesten suhteen
»varovaisempia, jotka aiheuttavat sa­toihin,
dollareihin nousevan vahingon
usealle suomalaiselle.- :
Ensi kerran kun Kolander .tulee,
niin antakaa hänelle lasku vahingosT
tanne, että oppii toiste täyttämään
lupauksensa, — H,
TOHTOBI
M. mmm
0 , Box 672. pj*
SUDBURY, oxx
Sairaalassa on aina tilaa
matkaisille.
LAKIMIESTOIMISTO
Eira StrM, : _ ^ u d b « ^ , ^
Sisomalaisia
Gramafom
lähetetään mihin thansa Canadjs.
sa. Kelloja Sekä knilta ja fcopä
tavaroita. Silmälaseja valiaji
taan_omassa hiomosäanmie.
SUDBURY, ONT.
.A •
LÄSKKEITK,.
KEMIALLISIA AINEITA,
SUKLAATA,
KODAKIA JA FILMEJÄ
VICTOR LEVYJ .
VIGTOR: KONEITA
REXAL LÄÄKKEim
Drug Go,
i Limited
SUDBURY.
me
Po;
PINE RIVER, ONT.
Meillä oli 19 päivä maaliskuuta
myyjäisiltamat, Iltamatulot oli
$139,00, josta lausumme ystävälliset
kiitokset Osanottajille, jotka avusti­vat
meidän iltamiamme.
Ohjelmaa oli runoja ja laulua.
Nämä rahat käytetään koulun si­sustukseen,
— A. T. .
vanhin jä luotettavin juveli- ja
kellprliike Siidburyssa,
. KORJAUSTYÖ TAATAAN
SUOMALAINEN PALVELIJA
Durham St., Sudbury.Ont
Twiii City Bottlin
valmistaa piairhaimmat virvoitus­juomat
kaksoiskaupungissa, käyt­täkää
aina niitä. Erikoisesti suo­sittelemme
Pine Apple Juleppia.
Ulkolähetykset tehdään huolelli­sesti
ja nopeasti.
V, TUOMI & K. MERIKALLIO,
, omistajat,
819 Minnesota St,,.
Phene So, 2100,
FORT WILLIAM, : -ONT.
Pohjois-lännen suurin ja monipuolr
sin luonnonparantola,
T.ri 0.0. Jarva,
G.D.,N.D,
on laitoksen ylilääkän
pn laitoksen ylijohtaja.
Silmälaseja sovittaa
vR. Backman, Opt. D.
Maksulistoja lähetetään pyydettäes­sä,
Osote: .
MENAHGA HEALTH HOME,
Meriahga, Minn,
pienin ja pienemmistä
parMn on Koivulan raataJifiike
Josta nyt saatte tilata pukuja parhaiksi tunnetuista englantilaisista
sinisistä kankaista, myöskin ruskeita y,m. värillisiä kankaita on siian
valikoima. Hinnat kohtuulliset. Työ lujaa ja ensiluokkaista, En-koisemm^
an halvalla mj^n pukuja talvikänkaista. Kiiruhtakaa ti­laamaan.
Vanhoja pukuja silitetään ja korjataan.
OSCAR MIVULA
13,Lisgar St. — P. 0. Box 1504 — Phone 1433 — Sudbury, Ont
IE STERIIG BAl 0^
SUDBURYN, ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyvällä tilejä Suom^ kansalaisille ^
- Talletuksia $1.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja myönJe-tään
luotettaville henkilöille. Lähetysvekselejä ostetaan Suonuen
ja muihin vieraisiin maihin. v-
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan ja myyuään.
/ : /-T. A; GALE, johtaja
| U i i i i i i i i i i i i i i i i m i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i^
I Phone 711 P. a Borl052 f
I EA(a£CÄK I
i „.7^. AINOA SUOM. HOTELLI SUDBURYSSA §
= Sustithuonet,parhaatruuat ja kahvit AuMjoka aika. g
i ' OLGA SNELLMAi*, ojniitaja |
?lllllllll!lll^lmlllil^llllllllllllllllllll|||||||^||||||i||||||^
^iiiiiiHiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiniiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiin
' BÄLMOItSi ANNEX f
SUURIN SUOMALAINEN HOTELLI SUDBURYSSA , . 5
Huoneita ja ruokaa aina saatavissa sekä lyhemmäksi etta P' 5
demmäsi aikaa. s
Snomalainen naishieroja tavattavana samassa paikassa S
o ^ r . , YRJÖ RAUTIO,'Omistaja. -^1
86 Elm Street W. \. - SVDBWSi\, 0>^' 5
iiinuuiiuiiiuiuiininiuhuiuumituuiiiiiiiiuuiiuiiiUiiimiui^