Vapaus, July 10, 1924

              Staria ^ - Jl
. 41
oja ""---^ .5J
»puoita — ^ ^
JpulTeria"
•• ^ iO
iO
JO
I
rthur, Ont
C E E S T A
^ISH BAKER?
PA
»tusta heimolai-
Soo» Ontario^
isipussin
Soo, Oat.
mä
(olilietyi aptnUi
1 Soossa
« apttekld, i>
indetia.
lieliat, BoUrio
I.
i :
iRlE, ONT.
!Fadden, L C
MiUan.
lyrmen
tILIlKE
157
Soo, Ost
]^eitä v a U 1
vallaniumons Ju-demokratian.
>sdsn vuoden aikana
-a A-meriian johtava
.-2=vaneina näiHe pe-
ST JUOMAT
Itä
r Worfa
>or. St. -ff:
3oo, Ont
[ARIEN
Osoos-i
kuokan ttf
ilaist» elän-i
t t e b l ä i »
SAUNA
ijjäiT».
ONTAMft
porvariston radi-i;>^
rkumartavat «tä 19
aikunuoklla, kaikki so-
- r^nolu-^ez omaksuvat sen Ira
*;,'.;t^us:uksen. PorvarilU.
•f^^oVs-iar^ haaveissa kasvoivat
vaiiankumouksemsten
_3lwt alkaen lekrabristeista,
>!n ioirr.ivien kommumstien
^i^^aan polveen asti. Mutta tu-rlTr,
-;a vhdellä iskulla särki tuon
ten"epä:..-na]an. Vielä 1906
rohkeni epäillä demokratian
4 , ^ . ^ . Hautta 1917 hän ju.
bUin^esti: aemokratia.on kuol-
%öväendik:atuuri on %'alttania.
rUpa enää uskaltaisi lyödä ve-
Weatian puolesta. Porvaril-demokraria
on kuollut: Venä-kjir.
konaan. lännessä aatteellises-
^ kohta hajoavat sen syysilliset-
'riekaleet tuulen vietäviksi.
jaMinen esi merkki: Marxilaisten
ien ja aikaisempina vuosina ollut
että sosialistinen vallanku-
,0=701 menestyä vain maissa, jois-
'iapitaiismi on kehittynyt huip-missä
se on jo keskittynyt,
proletariaatti käsittää väestön
uistön. Semmoisina maina oli-ensikädessä
olleet: Englanti,
ia Ranska. Kuka olisi uskal-ajatella
Venäjää yhtä kaikkein
lellejääneimmistä maista. Mutta
jv. 1905 Lenin asetti kysymyksen
töläis-talonpoikaishailituksen dikta-torista
Venäjällä. Ja vuonna 1917
suoraan ilmoitti: meid^ täytyy
fcrittaa ja me suoritamme soslaall-vallankumouksen.
Lukuunotta-istta
pientä Leninin puoluelaisten
iyhmää,' pitivät kaikki näitä sanoja
ielettöminä houreina ja kuitenkin
Venäjä oli ensimäinen maa, Jps-
; proletariaatin diktatuuri pystytet-iin
ja jossa se menestyksellä sel-iOO.
Kun alkoi imperialistinen sota, ha^
|ra Toinen Internationale kuin
korttitalo. Laajoilta työväen piireil-kerrassaan
raukesi usko työläis­een
kansainvälisen yhtymisen mah-
^oUisutiteen, mahdollisuuteen, ehkäis­sen
avulla sota. Kaikkien malt­an
sosialistit hajaantuivat kansalll-ain
nurkkiinsa ja uljaasti tappeli-
•at kansallisen porvaristonsa puoies-
Toisen Internationaalen par-limmisto,
joka ei hyväxsynyt sosia-i-
isänmaallisten häpeällistä meriette-pjä,
cli tosiaan epäilyksen ja pessi-raskaita
päiviä. Eivät, tie-neet
mitä tehdä, niille tielle läh-
Mutta Lenin tiesi. 1914 vuoden
leloittava katastrofi ei häntä Iiet-
Ikeksikään järkähdyttänyt, se mitä
jiän oli arvellut, selkeni vaan parem-
Iniin, ja selvään ja varmasti Lenin
llansui: imperialistisen » a a n täytyy
lloppua kansalaissotaan.. Ja hetkeä-jkään
hukkaamatta hän alkoi koota
jriitä aineksia, jotka Pimnierwaldin ja
IXientalin kautta kulkien perustivat
|ni:n Internatsinaalen. Näin ver-
JTattoman älykästä päättäväisyyttä
JToi osottaa va-an suuri vallankumo-insmies.
Ja Lenin oli vallankumouk-jsellinen,
jonka vertaista ori vaikea
[löytää maailmanhistoriassa. •
Matta samalla Lenin oli suuri rea-j
listi. Harvinaisen voimakas, kirkas,
selvä-älyinen, käytännöllinen järki,
Hukkasen viekkautta ja talonpol-
1 iaista kekseliäisyyttä. Komantlsmis-ta
ei Leninissä ollut mierkikiäkään.
[Hän orgaanisesti ei sietänyt mitään
korkealentoisuutta, ylvästelyä, ko-
' toonkeksittyä. Kaikenlaisia fraaseja
iin vihasi syvästi.
Hän oli mitä parhain \ja laskevin
talousmies, jpka valmistaessaan
fflaan sähköttämissuunnitelmaa ei
nnohtanut nostaa ylös lattialle hei­tettyä
nuoranpätkää. Elämäntunto
iäneUä oli aivan . erikolaeh merkilli­nen.
Vaikka hän ei viimeisinä vuo-juuri
ollenkaan poistunut
asettui proletariaatille vallanottoa
vastaan, sillä asia ei ollut vielä kyp­sinä
Krettilistä, tiesi hän paremmin kuin
xukaan muu pienimmänkin vaihtele-vaisnuden
joukkojen psykologiassa,
i^mn aina tiesi mitä nyt tuntee
^olaineii, talonpoika, puna-armeija-wnen,
neuvosto-virkailija, intelli­gentti
ja neppimies j a sficsi hän erea
^ a t t ä tiesi koska j a kuinka paljon
oj tarvis peräsintä kääntää, missä
lisättävä vauhtia ja missä. taas
Mjennettävä. Tämä tieto ei kui-jenkaan
ollut häneUä mikään yK-
^DontMiiinen ominaisuus, r vaan hän
[ijsaasti hankki sen keskustelemalla
y . 'kansanluokkien jäsenten kanssa.
J^mtenkin häneUä oli harvinainen
«minaisuus ymmärtää ikmlsiä, Koota
^«len ajatukset, tehdä taitavia yft-
^nvetoja.
Mainitut ominaisnude». teikivät "Le-
^QKtä suurimman poliittisen johta-
£° Ja yhden kaikkien aikojen ja
tTS^" . ^""«^«mista valtiollisista
S ;f' ^ ^ ^ ^ Tässä mnutamia
^ « ^ l ^ e j ä viime ajoatk.
Lokaki
mietti "un vallankumous. Lenin
jo heti hehniknun kmno-i^
L ja itsepintaisesti' ryh-vainustamaan.
Ja kuitenkin
»^inakuun päivinä p ä ä t t ä v ä^
sä. Mutta kohta Komilovin päivien
jälkeen Lenin avoimesti julisti: ku­mous
on kypksä, on kiiruhdettava
kukistamaan väliaikainen hallitus, ei
saa odottaa hetkeäkään. Ja läpäis­ten
monet vastukset, voittaen epäi­lyt
ja horjumiset omien ystäviensä
riveissä, Leriih antoi merkin loka-kuunvallankumoukseen;
kuka epäili-sikään
nyt, ettei Lenin silloin ollut
oikeassa. ,
Ja Brestin rauha. . Vasta äsken
syntyneen Neuvostotasavallan oli
taivuttava kirjoittamaan pakkosopi-mus
silloin vielä mahtavalta näyttä­vän
vihollisen kanssa. Se oli ras­kasta.
Itse kommunistisessa puo­lueessa
esiintyi kysymys: allekirjolt-taako,
vai ei, rauha hyvm kärkevä­nä.
Joukko huomattavia 'johtajia
ilmoitti olevansa rauhankeskustelu­jen
katkaisemisen puolella ja kan­nattavan
sissisotaa saksalaisten kans
sa. Psykologisesti se «ii ymmärret­tävää,
mutta poliittisesti se olisi ol­lut
paljasta romantiikkaa, joka oHsf
vienyt , vallankumouksen ennenaikai­seen
hautaan. Syvällä realistisella
älyllään Lenin heti käsitti tilanteen
vaarallisuuden ja esiintyi Brestin
puolesta koko johdonmukaisuutensa,
kaunopuheisuutensa ja vaikutusval­tansa
voimalla. Keskuskomiteassa
ratkaistiin kysymys rauhan puolesta
vaan yhden äänen enemmistöllä..
Kuinka heinossa langassa riippui-kaan
vallankumouksen kohtalo maa-,
liskuussa v. 1918. Ja tänään — jo­kainen
käsittää nyt, että Brestin
rauha oli erittäin nerokas poliittinen
nappulansiirto.
Ja vihdoin nep (uusi talouspoli­tiikka).
. Kaksi ja puoli vuotta oli
Venäjällä vallinnut sotakomraunismi
tPuoluetyöntekijän psykologia kas­vanut
ja muodostunut tässä ilmapii­rissä.
Mitään toisenlaista ei ku­kaan
saattanut itselleen esittää.
Qlintarpeitten jako ja leipäkortit
olivat kulmakivet, joilla Neuvosto-
Venäjä seisoi. Niiden järkähdyttä-minen
oli samaa kuin suistaa neu­vostovalta
syvyyteen. Ja tuli Le­nin
ja sanoi: tämä ei kelpaa, me
menetämme yhteyden talonpoikain
kanssa ja proletariaatin yhteys ta­lonpoikaisten
kanssa on — vallan­kumouksen
perustus. jDn käännettä­vä
peräsin. iPaljon neuvottomuuaen
ja epäilyksen protesteja satoi silloin
puolueen 10:ssä edustajakokoukses­sa
Leniniä vastaan! MuttVi kuka
"nyt rohkenisi Väittää uutta talouspo­litiikkaa-
vastaan. • .
Näissä esitetyissä tapauksissa
esiintyy Leninissä harvinaisen voi­makkaana
suuri realisti, suuri joh­taja
ja suuri valtiollinen toimihenki­lö.
Samoin oli laita kansallisuus-kysymyksessäkin.
Nythän on Jo
täysin s e l ' ^ , että kansallisuuskysy­myksen
ratkaisu Venäjällä puhtaasti
valtiolliseltakin kannalta katsoön oli
mahdollinen vain" siten' kuiri Lenin
sian teki. -Ja sorrettujen Idän kan­sojen
kysymyksessä on täysin sel­vää,
että maailmanvallankumouksen
kannalta j a Neuvosto-Venäjän vah­vistumisen
kannalta katsoen, suhtau-tumispolitiikka
Aasian «ansoihin oli
mitä suurimmassa määrin oikea —
sellaisena 'kuin tov. Lenin sen sane­li.
^ •••
Lenin oli suuri realisti. Hän osa­si
ottaa lukuiin yksityiskohdat, hän
tunnusti •kompromissien välttämättö­myyden.
Kuitenkin Lenin salli kom­promissit
keinon» , päämäärän saa­vuttamiseksi,
ei koskaan — pääiiiää-ränä.
Seri ohessa hän opetti, milloin
kompressi* voi osoittautua ^aarallir
seksi itse pääÄiäärälle. Sillä — vie­lä
kerran—- hän oli ei vain suuri
realisti, mutta suuri vaHankumous
mies.
Keväällä 1917, heti hebnikuun val­lankumouksen
jälkeen, palasi Lenin
Sveitsistä Venäjälle ja alkoi tehdä
voimakasta propagandatyötä. Hän
•esitti ^ohjelmansa, kirjoitti lehtiin,
neuvotteli varihpjen' bolshevikkien
kanssa, keskusteli työläisten kanssa
j a kävi puhumassa työläisten ko­kouksissa.
Työläisten enemmistö, oli
Kerenski-huumeessa, eserrien ja
menshevikien kannattajia, mutta
'Leninillä oli tunnettu nimi ja ihmi­set
ryntäsivät häntä kuulemaan.
Kokoukset muodostuivat usein var­sin
• myrätyisiksi ja kiihkeiksi. Le­ninin'
sanat putosivat veitsen terävi­nä
maalirisa- ja se kiukutti hänen
vastustajiaan. Kaikkalla he . bäpäi-vät
häntä .tunnetulla <spipni»rjutul-läan,
kuinka mnika: Lentn on SaKsan
hallituksen paUckama urkkija.
TMstaina, hemiknim 10 p.—Tlinr.. Jiflr H> mm 7
Hänen taitavasti, tosiolojen perns-teeUa
agiteeravilla puhei^ oli
seurauksena, e t t ä työläiset.: alkoivat
siirtyä bolsJheväden puolelle. Muuan
työläinen kertoo Aleksandrovskiri
tehtaan työläisten kokouksesta tou­kokuussa
.19^17. Eserrit (sosialival-lankumookseUiset)
ja menshevikit
olivat . vamstaatuneet^ ' boIslKVikit
myös../.Saapuvilla :oli 8,000 henkeä.
(Meluttiin ja- ikiisteltiin esitebnöitsi-jää.
odotellessa,. .< jonka • oli- Bjitah
'(työläisten .käyttämä nimi Leninis­tä),
'^flän tulee. Aineena on «kulu­va
a jaokohta:^ j a hän. iskee aodalla.
Kokouksen työjärjestys käsittää
hetken polttavimmat kysymykset
kotimainen kauppa ja osuustoiminta,
työ maaseudulla, puolueen sisäinen
asema ja Venäjän kommunistinen
nuorisoliitto.
Kokous joutui niinikään koskette­lemaan
meidän ulkopolitiikkaamme.
Koko viime kuukausien kansainväli­nen
ase. Sosialististen Neuvostota­savaltojen
Liiton tunnustaminen u-seiden
porvarillisen Europan maiden
taholta on kohottanut meidän arvo­valtamme
ulkomailla korkeammalle
kuin mitä se on ollut koskaan en­nen
ja lähentänyt meitä normaali­siin
suhteisiin Länsi-Europan kans­sa.
Me kyllä erinomaisen hyvin
tiedämme, että normaalisia suhteita
porvariston kanssa meillä ei voi olla.
Meidän ja porvariston välillä voi ol­la
vain alituinen sota siihen saakka,
kunnes vastustaja on hävitetty. En­sin
kävivät kapitalistit meitä vas­taan
sotaa aseilla, mutta kun se ei
onnistunut, niin ne nyt tunnustet-tuaan
meidän hallituksemme ainoak­si
lailliseksi hallitukseksi Neuvosto­liiton
alueella, yrittävät hyvien «naa-puruussuhteiiden
» varjolla tehdä sen
saman, mikä niille ei onnistunut pis­timien
ja tykkien avulla.
Varsinkin ne yrittävät tunnusta­misen
hinnalla saada takaisin teh­taansa
ja liikelaitoksensa, jotka me
otimme kapitalisteilta lokakuun val­lankumouksen
avulla.
Kauppa.
Yksityinen kauppäpääoma kasvaa.
iMeidän osuustoiminnalliset*ja valti­on
kauppaelimemme ovat hyvin kan­keita
ja raskaita laitoksia, jotka ei­vät
vielä ole oppineet menestyksellä
käymään taistelua sitä vasiaan. Mei­dän
kauppaelimemme yleiset menot
ovat tavattoman suuret, kun ne sitä
vastoin yksityiskauppiaalla ovat mi­tättömät.
Yksistään tämä seikka jo
tekee meidän tavaramme kalliiksi ja
pakoittaa talonpoikaisostajat mene­mään
yksityiskauppiaan luo.
Lujan valuutan puute, ruplan ali­tuinen
laskeminen ja siitä johtunut
markkinain ainainen epävakaisuus,
mikä näihin asti on vallinnut, on se­kin
enimmän koskenut juuri meitä
itseämme,, talonpoikaistoa ja työläi­siä,
kun taas yksityiskauppias on
osannut siitäkin hyötyä.
Lujaan valuuttaan siirryttyä ja
markkinoiden vakiinnuttua on mei­dän
kaupan alalla ratkaistava seu­raava
tehtävä; pyrittävä mahdolli­simman
sutireen tavarain hintojen
laskemiseen ja samalla rakennettava
osuus- ja , valtiokauppakoneistomme
sellaiseksi ettei se ole kalliimpi kuin
yksityiskauppiaallakaan.
Tämä. tehtävä on tällä hetkellä en-
';nen kaikkea puolueemme ratkaista­vana,
ja siitä ratkaisusta riippuu
meidän tuleva maaseudun ja" kau­pungin
välinen lii+tommekin, mikä
toteutetaan juuri kaupan avulla.
Kotimaisista markkinoistamme on
•valtio- ja osuuskauppamme vallan­nut
tähän saakka vain 10 pros., kun
yksityiskauppias sen sijaan tyydyt­tää
tästä kaupasta 90 pros. Siis liit­toa
kaupungin ja maaseudun välillä
toteuttaa hän, emme me. Tästä saa
selityksensä asian koko tärkeys ja
vastuunalaisuus.
Puoluekokouksen täytyy antaa tar­kat
ja selvät direktiivit, jotta meille
kävisi mahdolliseksi mitä lyhimmäs­sä
ajassa saada ylivoima puolellem-riie.
r'
Maantento
Haluatteko tuottaa
tuttavanne Canadaan
ParhaiD tapa tnorttaa tuttavanne ja omaUenne Caffi^aiPt on «tta
oatatte täällä WIiite Star Dominion Lin/an piletin, jonka saa mistä tahansa
WIute Star Dominion Linjan tai laiva, eli rautatiekonttorista CsnaJatta,
Tällaisen piletin lähettää täällä oleva WI>ite Star Linjan konttori seU
iMseen saman linjan konttoriin, joka on läkimpäni tänne ailravaa mat-knsUjaa.
White Starilla on konttorinsa jokaisessa hnoraattavimmassa kan*
pnnsissa joka maassa Enropassa.
Täydellisiä tietoja pääsyekdoista, passi. y.m. asioista saa
H. G. THORLEY
WHITE STAR-DOMINION LINE
WILLAMETTE BLVD. SANITARIUM.
Suomalainen luonnonparantola. Parannamme akuuttisia ja
kroonillisia tauteja, käyttäen kiropractiikkaa, hierontaa, sähköhoi-toa
ja monipuolisia kylpyjä. Myös uusi verta pesevä kylpy, jonka
pituus on 1—-8 tuntiin on otettu käytäntöön muun hoidon ohella.
Dr. PETER KOKKO Dr. ANNA KOKKO D. C. & Ph. C.
Chiropractic Specialist
467 Willamette Blvd. Puhelin Walnut 6747 Portland, Ora.
THE STERUNG BANK OF CANADA
SUDBURYN, ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyvällä tilejä Suomea kansalaisille
Talletuksia $1.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja myön^ie-tään
luotettaville henkilöille. Lähetysvekselejä ostetaan Suomoen
Ja muihin vieraisiin maihin.
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan ja myyäään.
T. A. GALE, Johtaja
Maaseutu^ alkaa jälleen kiinnittää
•puoleensa meidäri huomiomme. Maa­seutu
on paljon muuttunut vallanku­mousvuosien
aikana. Hävityksen Ja
rappiotilan vuodet maataloudessa al­kavat
olla ohi; taionpolkalsto alkaa
vähitellen parantua niistä haavoista,
jotka sota siihen iski. Maaseudun
kulakki himoitsee valtaa. Meidän
neuvostojärjestehriämme ei häntä ol­lenkaan
miellytä. Hän haluaa sie­pata
käsiinsä kyläneuvostot, ja tah­too,
että meidän paikalliset puolue-elimemme
vähemmän sekaantuisivat
neuvostokoneiston työhön, sillä sil­loin
hänelle käy helpommaksi suis­taa
talonpoika oikearlta tieltä j a saa­vuttaa
tarkoituksensa.
Maaseudun sivistystaso on myös­kin
huomattavasti noussut, Sietse-män
vallankumousvuotta eivät ole
teenneet hukkaan. Sitä todistaa se
tavaton pyrkimys maanviljelysteknH-kan
parantamiseen, mikä pyrkimys
nykyään op vallalla maaseudulla.
Talonpoikaa rupeaa kyllästyttämään
puuaura, risukarhi ja hevonen. Hän
pyrkii koneellistuttamaan taloutensa.
(Maanmuokkaustapa alkaa mnttua.
Uudenaikainen monivuoroviljelys al­kaa
vallata yhä enemmän alaa. Bel-n
ä ^ ' e l y s otetaan käytäntöön jne.
"ja jos ei tämä kehitys vielä käy kyl­lin
nopeasti, riippuu se aiitä> ettei
ole tarpeeksi varoja..
Maan käjrttömuodot vaativat myös
osakseen vakavaa huomiota. Mej
olemme puolue taistelun käymiseksi i
kommunismin puolesta. Ja meille ei
ole ollenkaan yhdentekevää mitä tie­tä
käy maatalouden kohottaminen ja
kehitys: yksityistalouksiako se lujit­taa,
vaiko luo voimakkaita kollektii­veja.
Kaikki nämä seikat vaativat huo­lellista
suhtautumista puolueen ta­holta.
(Maaseutu lujittuu ja kasvaa
sen aktiivisuus lisääntyy. Ori löy­dettävä
vastaavat menettelytavat ja
muodot, e t t ä tämä maaseudun talou­dellisen
voiman, kulttuurin ja aktii­visuuden
lisääntyminen euuntautulsi
^ille tielle, mikä vie sosialistisen ta­louden
luomiseen.
Nuoriso
Kommunistinen nuorisoliitto ori
puolueen reservi. iSe on liiankin
usein sanottu, mutta ei tarpeeksi
useiri ole pyritty ymmärtämään, mi­tä
se itse asiassa merkitsee.
Käyty puoluekeskustelu osoitti, et­t
ä puoluetta uhkaa vissi vaara, Jo£
ei se kyllin huolellisesti suhtaudu
nuorisoliittoon. . Puolueeseen kuulu»
va nuorisoliittolainen ei ota osaa
puoluetyöhöri. Häntä pidetään am-mattinuorisoliittolaisena.
' Kasvatustyö on vain vähässä mää­rin
koskenut puolue- ja luokkakasva-
^usta. Tuloksena tästä on se, ettei
puolueeseen siirtynyt nuorisoliitto­lainen
tunne puolueen menneisyyttä,
sen taistelua olemassaolorisa puoles­ta.'.
Pahinta kaikista on se, ettei nuo­risoliitossa
ollenkaan ole toimintaa
yhdistetty käytännöllisten tehtävien
ratkaisemiseen. Seuraukset tästä
voivat olla 'kovin nurjat: reservin
asemasta nuorisoliittolaiset osoittau­tuvat
taidottomiksi aloittelijoiksi.
Puolueen Vanhat rivit fiaryenevar.
Monet poistuvat näyttämöltä. Tar­vitaan
alituisesti rivien täydentämis­tä.
Kommunistisen nuorisoliiton
tehtävä VvK.P:n reservinä on antaa
tämä täydennys. Siksipä onkin puo-luetyöllä
nuorisoliitossa ensiluokkai­nen
merkityksensä.
Eikä. vain siksi. Nuorisoliitto on
yhtenä renkaana liittämässä työläis-ja
talonpoikaisjoukkoja puolueeseen.
Järjestäessään nuorisoliittoa ulottaa
puolue vaikutuksensa ja politiikkan­sa
vissiin osaan työläisiä ja talon­poikia.
Nuorisojärjestöjen väärin suorit­tama
työ voi saada aikaan puolueen
politiikan vääristelyä ja vaikuttaa
joukkoihin aivan päinvastoin kuin
puolue tahtoisi. Kokouksen tulee
sen vuoksi antaa välttämättömät oh­jeet
nuorisoliiton vastaista toimintaa
varten.
Ruokaa ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin St,, Sudbury.
Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria.
John Reipas.
massa määrin kuin tähän saakka ot­taa
osaa puoluekysymysten käsitte­lyyn.
Ja näemme, että kaikkialla
puoluejärjestöissä puolueen sisäinen
demokratia kehittyy — välttämättö­mänä
ja tarpeellisena.
Puoluekokouksen tulee antaa tar­peellinen
arviointi keskustelusta, ar­vioida
puolue-elämämme virheet ja
puutteet keskustelun jälkeen ja
osoittaa lähimmän tulevaisuuden va­ralle
tarkka ja selvä leniniläinen
menettelytapa. Jokaisen puoluejäse­nen
tulee iiknnittää vakava huomi-onsa
puoluekokouksen päätöksiin.
Tämä puoluekokous kokoontuu i l ­man
'Iljitshiä.
Ensi kertaa täytyy puoluekokouk­sen
ratkaista mitä monimutkaisem­pia
tehtäviä ilman.kokenutta ja rat-kasbettua
johtajaansa.
Vain kollektiivinen ajattelu, rivi­en
eheys ja lujuus ja hänen jättä-mänsä
rikkaan perinnön hyväkseen
käyttäminen auttavat puoluetta tälia
hetkellä, ilman liänen läsnäoloaan,
ilman hänen välittömiä neuvojaan,
löytämään oikean tien kaikkien ky­symysten
ratkaisuun. .
Leninismin kirkkaan soihdun avul­la
johtaa V K P meitä proletariaatin
taistelun lopulliseen päämäärään —
maailman vallankumoukseen ja —
Lähetti kotkan lentä­mään
Demokratia
Puoluekeskustelun aikana syytti
oppositioni keskuskomiteaa Usein
siitä, että se puolueen sisäisen de­mokratian
julisti vain jostakin dip­lomaattisista
syisiä, sekä ettei se voi
demokratiaa toteuttaa, ja teki tästäj
Thomas Jefferson: - Jackson, isc
neekeri-genlemanni, oli syytettynä
vaimonsa pahoinpitelystä ja tuoma
rin käskystä selitti hän puolestaan
asian seuraavasti:
<Tubmari, minä olen kovan työn
tekijä, se minä olen. Eräänä päivä­nä
minä tulin kotiin väsyneenä työs­täni.
Minä katselin vaimoani, mutta
en nähnyt häntä, joten minä memr
yläkertaan ja siellä hän oli keikalle-massa
peilin edessä. <Irene>, minä
sanoin^ <mi8sä on minun illalliseni?'
cMene hiiteen mies», vastasi hän
minulla ei ole aikaa sinun illallises
kanssa värkätä, minä kuuluri Kul­taisen
'Kotkan yhdistyksen naisosas-toon>.
«Tuomari tämä suututti minua
-niin, että sieppasiri hänet syliini ja
viskasin ulos ikkunasta sanoen: Joi
olet kotka, niin lennä nyt>.
LAKKO IIN HAUKIPUTAAN SA­TAMIEN
. LASTAUSTÖISSÄ
Iin ja Haukiputaan sataman las-taustöiEöä
on puhjennut puolustus-lakko.
Syynä lakkoon on se, että
sikäläiset lastaustyönantajat kieltäy­tyivät
tekemästä joukkotyösopimus-ta
sikäläisten lastaustyöntekijäin
sen johtopäätöksen, että' on väittä-'järjestön kanssa, vaan ilmoittivat
mätöntä uusia puolueemme johtava
osa, joka on puoluetta ohjannut tä­hän
saakka.
Nyt on selvää, miten perättömiä
nämä syytökset olivat. Työläisde-mokratian
toteuttaminen puolueessa
on sekä mahdollinen että välttämä­tön
ei mistään poliittisista sjristä,
vaan siksi, että puolueen rivijäsen
ottavansa työväkeä työhön yksityis-sopimuksilla,
mihin asianomaiset
työläiset eivät suostuneet. Kun las-taustyönantajain
liitto ja Työnanta­jain
Keskusliitto hylkäsivät kolmi-liiton
ja . Ammattijärjestön taholta
tehdyt neuvotelutarjoukset, julisti­vat
paikalliset lastaustyöläisten o-sastot
keskusjärjestöjen luvalla puo-on
kehittynyt; hän tahtoo suurem- lustuslakon.
Norjan-Amerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
Nopeilla, nykyaikaisilla höyrylaivoilla:
«SUvangerfjord» heinäk. U SUvangerfjord elok. 15
Bergensrjord elok. 29
(Bergensfjord heinäk. 26) Stavangerfjord syysk. 19
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy­västä
hoidosta matkalla ja muutenOdn tunnollisesta palveluksesta.
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabin-1 nok­ka
$15^5. ja ylöspäin, III luokka $109.50. Täältä Suomeen III
luokka f 110.50. Myj-mme pilettejä kaikkialle Canadaan ja Yhdys­valtoihin,
perille asti.
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikallis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WhitehaII St.
New York
REIDAR GJÖLME CO
Seattle. Wash.
919—2 Ave.
Hobe & Co.
319—2 Ave. So,
Minneapolis, Minn.
J. V. KANNASTO
Liberty BIdg.
Sudbury, Ont.
109 No. Dearborn St.
Chicago, III.
ERICK J. KORTE
Port Arthur,
Ontario.
SUOMESTA CANADAAN
RUOI^lN-ANERIKiUi UNJA
perustaa ensimäisen suoranaisen matkustajaliikenteen Skandinavian
maista Canadaan uudesta vuodesta alkaen hyvin tunnetuilla ja
ajanmukaisilla höyrylaivoilla.
GÖTEBORGISTA SUORAAN HALIFAXIIN, CANADA
(ja sieltä New Yorkiin).
STOCKHOLM, Kesäk. 18, Elok. 2, Lokak. 11, Marrask. 15.
DROTTNINGHOLM Kesäk. 27, Heinäk. 26, Lokak. 25. Marrask. 25
STOCKHOLM Kesäk. 18, Elok. 2, Lokak. 11, Marraskuun '15
KUNGSHOLM Heinäkuun 3. Elokuun 9. Syysk. 13, Marrask. 1
Täten tarjotaan Suomesta matkustaville siirtolaisille mukava,
nopea ja suoranainen matka valtameren poikki Halifaxiin parhaim-milla
junayhteyksillä määräpaikkoihin saakka. Rautatiopiletticn
hinnat Canadasta ovat hyvin halvat siirtolaisille, joten säästyy ra­hoja
etenkin länsi-Canadaan matkustavilla.
Ostakaa pilettinne sukulaisillerine ja ystävillenne Suomesta
Canadaan (eli Yhdysvaltoihin) RUOTSIN-AMERIKAN LINJALLA,
joka tarjoo heille nopean ja suoranaisen matkan.
Pilettien hinnat Helsingistä ja Turusta Halifaxiirt (tahi New
Yorkiin):
Cabin ja II luokka $lS5.00i III luokka $109.60.
Saadaksenne tarkempia tietoja pileteistä y.m. keholtamme
kääntymään lähimmän asiamiehemme puoleen, tahi
SWEDISH AMERICAN LINE
24 State St. 127 So. Third St. 116 Cherry St
NEW YORK, N. Y. MINNEAPOLIS, MINN. SEATTLE, WASH.
PAUL GULIN & CO.. G. P. A. ERICK J. KORTE.
518 St. Catharine St. West. Montreal, Que. Port Arthur. Ont.
J. V. KANNASTO, Liberty BIdg. Lorne St.. Sudbury, Ont.. Box 69
sen jo tietävät
•itä parhaimmat ja monipuolisemmat virvotusjuomat Thuader Bay
alueelta saa kun tilaa ne International Böttling Worksilta.
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
Juokaa Örange ja Lemon
"GOO-GOO" y.m, y. m.
hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme,
osoitteella
TWIN CITY BOTTLING WORKS
8i9 MINNESOTA ST. FORT WILLIAM, ONT..
tai puhelimella South 2100.
V. Tuomi. K. A. Merikallio.
Omistajat.
JOHN AARNIO MEAT MARKET
VANHIN SUOMALAINEN LIHAIKAUPPA.
319 Bay St. Puhelin N. 1724. \
iilyy kaikenlaista libatavaraa, kalaa, Norian rasvasilliä, puo­lukoita,
ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin.
Hinnat kohtuulliset ja kohtelu kaikille yhUläinan.
John Aarnio, Port Arthur, Ont.
TEEN KAIKKIA
i i i t l i I I II työtä
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa taVaraa.
Huom.! Vaihtaa ja ostaa kaikkia farmituotteiUu
P. N Y L A ND
229 Grandtrall Ave. Port Arthur, OnUrio.
Asmlan & Seppälän SAUNA
Avoinna 4 kertaa viilcossa: Tiistaina, Icaildviikkona, parjaatafa» Ja
laueataina kello 1 j.p.p. kallo 12tta yoUi.
Spraea St. Puh^ 1107 -r-~ - Snibnir, Oatr
Lähellä Vapauden konttoria.
Läiiettäkää tilauksenne
kohtuhihnallä, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
ja silitys tehdään huolellisesti.
O. K O I V U LA
-M
i
iii!/.'
-'S
A/l
mi