Canadan uutiset, July 23, 1925

              naSlIJjygi 'StraSSES, 5?ÖB® SCSfHUH, ms., OMra, Torstaina, Hemäk. 23, 1925
m
, TILAUSHINNAT
C AN AD AAN:
Koko Yuos! $2.50
Puoli Tuosi $1.50
Neljännes vuosi 75e
Koko
Puoli
THDTSVALTOIHIN: '
vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . . . . . $3.00
vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . $1.75
Neljännfes vuo§i . . . . . . . . . . . . . . . . v.... $1.00
1 SUOMEEN:
1
Koko
Puoli vuosi $2.00
•j
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myötäsouraa « CANADAN UUTISTEN
vu^)sikcrran f ilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi l
l-o8tikont1')ri ............ . ..
fLfttu ^eli B(^A No. . . V
/aitio
lä^mtkaa onko tilaus uusi eli uudistila.
tiileen Kuningattarelle ja Ruot­sin
koko kuningasperlieelle. Suo­koon
Jumala, että veljeskansa^
sydäinanellisessä yhteisymarryk-sessä
työskentelisivät Pohjolan
vapauden ja sivistyksen hyväksi.
Toivoen piakkoin saada lausua
Teidän Majebteettinne ja Hänen
.^[aje'^teettinsa Kuningatar terve­tulleeksi
Suomeen. — Suomen
Tasavallan Presidentti. .
Ta lian sähkösanomaan on H .
AI. Kuningas Gustarilta saapunut
vastaui^sähkosanoma:
Kiittäen Teitä, llKirra Presidcnt- .
*i, sydämellisesti ystävällisestä
Milikosanomasta lausun suuren
tyytyväisyyteni Teidifn tervetul­leen
Morailun johdosta ja toivon,
el ta ne lanipiniat tunteet, jotka
Te olette iliiiituoneet j a joihin
täydellisesti yhdyn, yhä enem­män
lähentäisivät kansojamme.
Kuningatar kiittaa Teidän ystii-vallisesta
tervelidyksestänne. . I-loitseniine
vili)ittoniasti saades-
•cimine f/iakkoin vastata vierai
huiline — Chislai'
111)1 kertoo, etta Kuotsm ku
niii'4ns ja kuiiingalar saapuvat
ta Silva 1 la n pr es id e n ti n v i er a i k.s
elokuun . 20 . p :n tienoilla. Lähtr
11 eisinkiiiv tapahtunee perjantai
na eiok. 21 p:nä ja paluuniatkal
le lahte\at kiminkaalliset 23 pna
; Miehistöä on kullakin laivalla
n. loO-lukuiucn määrä. Laivueen
komentaja on kommodori Cavag-uari.
UOMEN
UUTISIA
Kansainvälinen sairaanhoita-jatarkcngressi.
- Kansain •vaiincn| sairaanhoita-oatarKouirressi
pideatan Heisin-t;
i^s<K kului JO aikaisemmin on
k i i i n t t u heniak
v ä l i s e n ä aikana;
20—2') p ien
Kontric^si alkoi ep<i\irallisebti
T ) luiiiinitaiiia, heiii.ikuuu 10
• j>ma, v-llom . i iilkoinaalaisille
koiijrie 11 osaiintlajille esitet­t
i in IMU i<i heille na>tct-luu
aupi oleMd tiede- ,ia
tai Mnok-^u M' ' t a \ } } ksia.
A . 1 TtrU songi M 1 axajais-an
1 pi'l ini ali 'jäisiksi klo
1 ;!) 1 > kai i M k " n pressun osan
(lila iiijf fcai'.() 1 M 11 ii-,koiinn>5ta
i i i i i u n n t t a jll'^pa dumnleruk-suM)
)0!i(l()lla xljtcmen .liarlaushetT-ki
ojainkii 1 o^sa. ^ Samassa ti-iai^
uruciepsa er>itettiui Sibeliuksen
kongressia varten säveltämä uusi
• ^ a V P M V S Suonien Laulun .iiiyota-vaikutuksplla.^^
\ ]i"alli.set ava laiset :f>livat maa­na
Il r a 1 n a . 111 i»n a K a n s a 111 st e a 11 c -
rv s i inka uv nt' lukin tulee ole-ijinati
- kongressin jiaamajana.
T.iall.i lausin\at kauimngin sekä
'^i" m'11 laakiiitaUiitoksf n edusta­ja!
H oni^^ress'n iisenet tervetul-loi!
^1, ]a koir''e- n puolestakiit
tl K a n s an 1 \' a | i s e n s a i r a a nh o i t a j a -
1 arlutoir puheenjohta.ia, vapaa-
\\v uitar Sophie Mannerheim.
, Scui-aavieni palvien (fhjelma tu­le
e ' k a s 11 tai n aa n m i t a moni na isi m-pia
kysymyksiä tervevden- ja
sairaanhoidon e n ;aloilta. Paitsi
- v]-i-.iu kokouksia KansalUsteat-tenssa
pidettiin lukuisia ryhmä-^
kokouksia Scjatytalolla, joten sai­raanhoidon
en alojen edusta;|at
voivat neuvotella erikseen omis-tr
asioistaan. i
Kongressin virallisena kielepä
oli englanninkieli, j n u t t a tullee
Suomen sairaanlio_itajarliitto var­sin
ausen ohjelman . u l k o p u o l e l la
. järjestämään Auomalaisille sai­raan
lioitagatt a riIlo_ ::hinutamia htio
matta via • esitelmiä, .JK3tka tulki­taan,
suomeksi. ^
Valtion myöntämään avustuk-
^seeill;nojaten^.-järjestettiin viralli­senohjelman
Ipmassa-ylem^u
jiUiLx.r Seurasaarella .'ja hankit­tiin-
sinne Kansantanssin ysti-vät
esittämään suomalaisia kan­santansseja.
Muista 1 kongressin
aikana jar jestettax ista tilaibiiuk-s
i si a m a!) n 11 a k o o n .\' i e 1 a Suomen
s a 1 r a a 11 o 11 a ] a t a r 1 n t o n • ] a S u o m e 11
sai ra a n 11 o 11 a ) a A' Il d 1 s t y k s e n y j 11 e i-
M' ^ l i jai]estamat \iralliset aami­aiset.
Ennen kongressin alkua ja sen
l)aatvTtya voivat kongressin, osan:
ottajat . telida .retkcilymatkoja
Suome^-sa. Valtioncu\osto on
myontänvt nailla .niatk'oilla • 50
pros. alennuksen rautatiellä..
Kongressiin o 1 i il m oi ttau 1 un ut
nom tuhat edustajaa \ l i kolmes
tak> mmenestti maasta, joukossa
nivoskin Kansainliiton ja Kan­sainvälisen,
punaisen i-istin edus­ta
)ia
Ameiika lähetti Helsingin
kongressiin \\\\m runsaasti e
du.sta.jia, kaikkiaan - nom pan sa­taa-,
loiden joukossa on useita
11 y V1 n h u o m a t ta v i a • h en k i lo i ta.
Ydidysvaltain sairaanhoitajatar
\ l i d i s l \ k s en iiulieenjohtaja mi.>
Ada Eldredg", Amerikan Pu
naisen lvistiii edusta |a Miss Cla­ra
(..'. NoyeSjColuminän ylio[>i>t()n
"T('a(hers Collegen'' snraanluu-to-
osastoii johtaja Miss. Isahell
M. Ste\\ar{ Valc-ylioDiston sai-raanhoito-
Ofsaston johtaja Aliss
Annie (Joodneh. toimittaja Aliss
A la 1' V (I a r d n e r, s o t a 1 a i t o k s(> n s n i •-•
raanhoitokodlun edustaja Stim-souv
toimittajat. Misses Alarv Ko-
PresidentJn Tukholrtan vierailur
ja^kikaikuja.
Ivuolsm Oikeuskansleri on kas
ken^t nostaa kanteen Folket>
Dairlilad Pohtikenin vastaavaa
toimittajaa vastaan eraan artik­kelin
-johdosta otsakkeella '*Val
ko.s.uomalaisten' kunniaksi ehkäis­tään
lausuntovaj>ans Tukliolmas-
.•^a." Oikeusministeri on ilmoit­tanut,
('tta hallitus on- suostunut
kanteen •: nostamiseen, vaatien
paitsi. edesvastuuta määrätyn pe-ru.
stuslain kohdan mukaan, myös­kin
kysvmv]<sessaolevan nume­ron
taka\arikoimista.
Suomen ulkcmainen edustus.
111)1. kertoo, etta Suomen Lon­toossa
oleva ministeri Ossian
Donner eroaa lähimmässä tule­vaisuudessa
paikaltaan.
Eraat lehdet kertovat, ettr
myöskin Koomassa oleva ministe
r 1. tr 1 I Ie r m a n O u ra me ru s hio pun
toimestaan, lian lienee jo jattä
11 \' t e r (i h a k e m uk' se n.s a. Ali n i st e r i
Gummerus oleskelee parhaillaan
Suomessa.
Olot Kauko-Karjlalassa.
Karjalalle ilmoitetaan, ettt:
Kauko-Karjalan olot ovat kaikis
ta kaUTMsteluista huolimatta yln;
edelleenkin sanoin kuvaamatto-m
a t. K a j a n t o i s e 1 ta puolelta k e r
rotaan •. kauhistuttavia kuvauksia
sikäläisistä oloista talla kertaa.
Suomesta Karjalaan palanneet
pakolaiset joutuvat aivan poikke
uksetta, vangittaviksi. Nimpa
Lr<iassakin Aunuksen {iitajassci
on joku aika. sitten vangittu sa­toihin
nouseva pakolaisjoukko
Mainitun se u ra k u i m a n. es i p a i me n
— erittäin kunnon mies sanan
täydessä merkityksessä — van
gittiin muitten mukana.' j a l ah
'1 et tl in Iva n t a si 11 en ku 1 j ett am aa n
l/otinaiiireltoon. Mutta kun 'taina
ei- jaksanut kulkea jalan kokc
berts ja Ada Carr seka ,sairaan-' matkaa, vaan uupui tielle, am
hoitotyön lö-anuurtaja i\Iiss Anne; puivat punaiset hänet muitti.
.M ax Weil.
- Canadan edustajia oli viitisen­kymmentä,
näiden ioukossa (va-nadan
sairaanh.oitajataryhdistyk-sen
puheeniohtaja Miss Jean
Browne seka r^IeOill-yliopiston
sairaanhoito-osaston johtaja i\Iiss
Flora ^ladeline Shaw.
Ruotsin kuninga.&parin vierailu
Helsingissä.
Palattuaan Kultarantaan lähet­ti
tasavallan presidentti H. M .
Ruotsin kuninkaalle nain kuuhi-
\ an <^ähkh^anoman;
Palattua n Suomeen on minulle
inichiista . esittää Teidän Majes-teetiUenne
ja Teidän ]\lajesteet-tinne
; kautta koko Ruotsin kan­salle
syvästi tuntemani kiitolli­suuden
kaikesta siitä myötätun­nosta,
ystävällisyydestä, mikä
lihoina.' unohtumattomina päivinä
.Ruotsin; pääkaupungissa : ,tuU
maani ja. minun osaksi. Pyydäur
myöskin lähettää kunnioittavan
tervehdykseni Hänen Majestee-mutkitta.
Kaikkien hirmutöider
johdosta. vallitsee karjalaister
kesku ud essa mit a suurinka uh u
Ka iki 11 av tahoilla odotetaan, että
Suomesta käsin jollain tavalla
ry h d \-11 a i s i n t o i m e n ]) i t e i s i i n t u o n
^vdautasarkevän tilanteen pois-tamiseksi
Tulevaisuuteen näh­den
o 11 a a 11 Ka rj a 1 a n p a k o 1 a i s t en
keskuudessa aivan toivottomia.
Kolme italialaista sotalaivaa
^' Helsingissä.
Laivastovierailujen sarja jat­kuu-
V. k. 'SO p nä sai Ilelsink^"
\astaanottaa vieraikseen kolme
italiala ista sotalaivaa. Italialai­set
laivat — torpoedoristeilijäl
Pantera, Tigre-s -ja Leone — saa­puivat
Helsinkiin Pietarista. Lai­vojen
saapuessa ammuttiin..tavan
mukaiset tervehdyslaukauksct.
Alukset ^ankkui'oivat.. Kruunun-vuorenseläUe,
Kapteeniluutnant -
ti' Rahola käv^,laiyastomrae. puo­lesta
laufiumassa-^deraat tervetul­leiksi,
minkäs jälkeen suoritettiin
a.siaankuuluvat vieirailut ja va.s-ta
vierailut, \
Tanskalainepi la;ivuc saapuni^t.
Kesäk. 26 p mä saapui Holsift-k
i i n vierailulle kymmenen ta;^-
kalaista sotalaivaa, nim. panssu,:
riristeilijä Niels Juel, kevyet ris­teilijät
Hjcmdal ja Clejser, mii-nalaiva
Lcssen, torpedoveneet
Hvalrossen, Delfinen ja Svaerd-tisken
sekä '.sukellusveneet Kota,
Belloan ja Flora.
Vierailevan laivueen päällikkö­nä
on amiraali Cr.C. Amdrupv
VesL ja leipärangaästus
palautetaan. •
Joku aika sitten esitti ylij<^ina
ja Arvelo sen mielipiteen, .ottii
nykyisestä, yhä paisuvasta vanki
tuhasta ei päästä muulla tavoin
kuin . palauttamalla-jälleen kay
antoon kovennettu vankeus ve,
j a 1 e i pa ra n gais t u k sen mu od os.sa
Vain tata tietä, rangai.stukser
aatua koventamalla, voitaisiii;
oaastä nykyisesta tilanteesta, jo-va
on saattanut \ ankemhoitoM-ranoinaiset
vaikeaan asemaan.
:\Iikäli nyt on saatu kuulla, on-
\ 111 oi k e u sm i n i s te n oss; i r y h d y t ty
qi u n n i 11 ele m aa n a si a a- k osk e v an
luskuntaesityksen laatimista
Esitys aiottaneen jattaä syksyllä
iv o k o o n t u Vall e e d u s k un nalle. K u u -
leman mukaan ei kysymystä ko­vennetun
vankeuden käyttämisen
perusteista -VivMx ole lopuirisosti
ratkaistu. Tassa suhteessa on o-lemassa
kakisi vaihtoehtoa: joko
laissa määriteltäisiin ne tapauk­set,
joissa vesi- ja Icipäranffais-tusta
olisi sovellettava, tai sitten
jätettäisiin taman rangaistuksen
määrääminen tuomioistuimen liar
kinnasta riippuvaksi.
koisaa jälkeä. Monin paikoin ol-j
laan maaseudulla nykyisin varsin
huolestuneita tilanteesta. Anka­ran
tuulen- mukana sattuneet sa­teet
o V at. ly on e et 1 a k o on r uifi v a i-niot,
mistä ne eivät vieläkään o-;
le jaksaneet nousta. T; S . o n tie­dustellut
eri puolilta Satakuntaa
sateen seurauksista, kuten . Huit­tisista,
Tyrväältä, Eurasta, Har­javallasta,.
Kokemäeltä, Ulvilas­ta,
Jämijarveltä, Kankaanpäästä
y. m., niitssa parhaimmat ja laa­jimmat
viljelykset ovat. Ticdus-t
el uun \' a s t a 111 i n k a ik k ia 11 a, e 11 a
huolestumisen syytä on, vaikka­kin
toivoa on, etta lakoontunut
.ruis vielä voi nousta, jos sateita
e i 'k a u e m a 11 i j a tk u. K un par ha 11-
laan on ruknn he.delmoitymisen
aika j ok a se k in sat e 111 e n t a k i a o u
jään3't heikoksi, uhkaa sadosta
tulla huono, jyvä kun ei |)aäfie ke­llitty
maan, vaan j a l se tavallista
pienemmäksi.
: . B g
f NUMERO 30
339^»=====-===^
MAKSAMME KAHA LÄHETnCSISTÄ SLlOMEli:.\\
RUOTSIN LINJAN PÄÄASIAmEHET.
518 St. Cathmne Street West; i Montrea!.
Professori Edvard Stenij
kuollut.
y . k: 20 p :na kuoli Turengissa
>\danlialvaukseen prol'. Sten Ed­vard
Stenij.
Professori Steni] oli syntynyt
Valkealassa 24 p. huhtikmita
l S u 7 . H ä n e n vanhempansa olivat
luutnantti,' \tilanomistaja .AVil-lielni
S. ia Augusta Hornhorg.
Han tuli ylioppilaaksi Jyväsky­län
lyseosta 1874, • f il. kandidaa­tiksi
1882, villittiin fil. maisterik­si
1888, tuli fik lisensiaatiksi
1887 ja teologian kandidaatiksi
1888. Sen jälkeen han • harjoitti
opinnolta' Upsalan 'yliopistossa,
lossa. valmistui teologian lisensi-a
a 11 ks1 1900. T e oi o gi a n t o h t o n k-
^l Mhittim Stenij \. 1907. Tata
ennen oli hän jo harjoittanut itä­maisia
ja eksegeettisiä opintoja
Leipzigin, Kielin, Hallen ja Ber­linin:
.yliopistoissa..
Prof.Stenijn elämäntyö on ko­ko
n a is u n d e ss a an k o h d is t u n n t j u -
maluusopilliiseen tieteeseen ja
Suomen kirkkoon. Kuivat elama-:
kertatiedot eivät täysin valaise,
mita han nnden hyväksi on teh­nyt,
sillä hän oli hiljaisia työmie-h.
ia. ]M utt a h a nen k as va tt a mien-sa
kirkon opettajien välityksellä
ovat tämän työn hedelmät kulke­utuneet
kansalle.
Nauvon lähistöllä takavarikoitu
26,000 litr. spriilasti
aluksineen.
Kesak. 19 p :n aamuna tapas
tuUilai va Aa liota r Nau von poli-.
joisessa saanstossa ulkomaalaisen
rnoottoripurjelaivan^ jota, se kun
näytti varsin epailvtta\alta.men
tiin moottorivenedla lähemmin
t a r k a s t a m a a 11; U a i V a n, j o n k a in
mi o 11 ' "(Ir ete'', k a p t e e n i 11 m o 111 ?
1 a 1V a n o i e \ a n kotoisin H a m |) u r is
ta ja siinä lastina ole\an 2(3 OOC
litraa spriitä. Aallottaren kaptee
ni Silfverberg ilmoitti takavari-k
oi V aiii^ a 1 a 1V a 11 1 a st i n e e n. La i v a a
lähdettiin tamiin jälkeen kuljet-t
a m aa n . - T u r k uu n, n i m n e • s a a v u t -
tiin päivällä.
Laivan, joka on 77 t. kantoi-nen,.
kapteeni ja 7 miestä o v a t
toistaiseksi pidätettyinä laivassa.
Tehkää RAHALÄHETYKSENNE Suomeen
Vanhan j a Luotettavan Liikkeen kautta.
P A N K K I T A L L E T U K S I A välitämme K A I K K I I N P A N K K E I H IN
Suomessa. '
HEDMAN, HORNBORG & CO.
(Suurin j a vanhin Suoinalamen P a n k k i i r i l i i k e Amerikassa.)
5 S T A T E ST., N E W Y O R K , N. Y .
Suomeen ja Suomesta
myymme kaikiHo l i n j o i l l e.
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
( S u u r i n ja v a n h i n Suomalainen P i l e t t i l i i k e Amerikassa.)
5 S T A T E ST., N E W Y O R K , N. Y .
Tammi—toukokuulla takavarikoi
t u l l i 182,942 1. spriitä.
Tulihailituk-sesta annettujen tie­to
j e n mukaa n t a k a \' a r i k o i \' a t tul
liviranomaiset viime toukokuussa
seuraavat maarat väkijuomia:
Npriita .}0,175 litraa, Minaa 3f)
pulloa konjakkia 190, \ ibk>a 130
likooria 20, samppaniaa 12 ja
muita viineja l l ö pulloa.
Tämän vuoden viitenä ensi kuu­kautena
on siten takavarikoitu
yhteensä spriitä 182 042 litraa
viinaa 210 jnilloa, konjakkia
1.62-1-, VIsk\ a 1,481, likööriä 245
punssia 42. samppanjaa 195 ja
muita vimcja 1,363 pulloa. Sa­in
o ma k uuka usina vi ime vuonna
t a k a \ a r 1 k o i t i 1 n A- ä k i j u o mi a s e u -.
raavat m.iarat spriitä 86.199 lit­ra
a, viinaa 77 jm 11 o a, k on ja kk ia
044, Msk>a 520, likoona 98, puiifi
sia 83, samppanjaa O ja Iisaksi
muita viinejä.
Tana vuonna on siten takava­rikoitu
spnita ajalla tamrai-^
toukokuu lähes 100,000 litraa e-nemman
kuin vuosi sitten ja
muita väkijuomia nom kaksi
kertaa enemmän kuin viime
^ uonna.
Taistelu spriikaulsterista oikeu­den
istunnossa.
•• V« k. 12 päivänä pidetyillä [ vahtimaan
Kauhajoen valikärajilla oli eräsJ.että nämä eivät päässeet mihm-
Bclshevikit ryös-töretkellä
Kuusamossa.
Kesak. 20 p:n iltana kello vh-deksan
tienoissa tuli rajan takaa
viisi aseistettua holshevikia Nis-kavaaran
taloon Kuusamon Pos-sunkyiä
«^ä. Kaksi, naista ajettui
isantäa ja emäntää;
Dollarista tahi
® 1 määräyksinä
välittää rahalähetyksiä Suomeen
SUOMALAINEN PANKKIIRILIIKE
KALLE MÄKINEN - PRIVATE BANKER
PÄÄOMA $25,000.00 VARARAHASTO $5,000.00
Toimii Xe\v Yorkin valtion Paukkihallituksen lupakirjal­la
ja sen ^alvonnan alaisena.
^ Huom.! Ainoa Suomalainen Pankkiiriliike Amerikassa,
joka lähettää myöskin dollarimääräyksiä, jotka Suomessa
ulcsmaksetaan perimispäivän markan-kurssin mukaan.
TALLETUKSIA VASTAAi^OTETAAN 4 PROS.
KORKOA VASTAAN.
Peritään saatavia sekä Amerikassa'että Suomessa, laino­ja
valitetaan seka toimitetaan yleensä kakkia pankkiiriliik­keelle
kuuluvia tehtäviä. I
Pilettejä'myydään parhaimmille valtamerilinjoille. Päs­sin,
matkustiieluvan:ja raaihinnousupaperien' hankkimisessa
avustetaan piletinostajia ilmaiseksi.
Yli viiden vuoden kokemus konsulaatti-alalla, viimeksi
Suomen Pääkonsulaatissa New Yorkissa. Brooklynin Suom.
Merimieskirkon pastori v. 1909 alkaen.
Nopea toimitus! Rehellinen suomalainen kohtelu.
Avoinna klo 9 ap. klo 10 ill.
KALLE MÄKINEN - PRIVATE BANKER
Puhelin: Hatlem 3072.
2002 FIFTH AVENUE (124 katu) NEW YORK CITY
KESKELLÄ MAAN.
sanotun pitäjän Ikkeläjärven ky­lästä
ko.toisin oleva mies syytet­tynä
väkijuomien myynnistä ja
hallussapidosta. Asian käsittelyn
kestäesisä huomasi yleinen ..syyt­täjä
valtaajan povitaskussa ole­van
epäilvttävän esineen, joka o-soitta
ut u i t a y s i n il i se k si 1 i t r a n ve -
toIsek.si spriikanlsteriksi. Syyttä­jä
otti kanisterin ja asetti sen
oi ken d. puheen jo h t a j an poy däll e
i o st a s y y t etty ku i t en k i n li e t i si e p-nasi
sen käteensä,- aikoen pistää
iällecn tar>,kuun«:a. I^illoin ylei
nen sy vt t ii j ä t a r 11 u i my ösk i n • ka -
nisteriin, jolloin syntyi voimakas
vääntäminen sen omistamisesta.
Kanisteri oli ilman korkkia, jon-kavuoksi
.taistelun kestäessä
spriikin roiskui ympäri oikeussa­lia,
rjopuksi kanisteri jäi ylei^
selle syyttäjälle, ja syytetty, jo­ka
huomattiin olevan vjihvanlai-sessa
humalassa, lähetettiin put­kaan.
kään liikkumaan, j a sillä aikaa
toiset kantoivat kaikki talon ruo­kavarat,
leivät, voit kalat ja l i ­hat
seka arvokkaimmat i">it0vaat-teet
metsään. Kun kaikki kel-
]iaava tavara oli talosta tyhjenr
nettv, pakeni\at rosvot rajan
taakse. :
Kun talo on sanj?en vähävarai-^
nen. jäivät sen atsukkaat aivan
P u 111 e i>al ja i 11 e. Tai on i sä n tä oli
allvu vi Ikosta käynyt kirkonky­lästä
noutamassa jauhosäkin ja
veivät nyt rosvot siitä, leivotut
leivät.
Kajavartioston toimesta toimi­tetaan
pa rasta-aikaa tutkimuksia
Ijalshcvikivierailun johdofita.
Tuleeko Satakunnassa kato?;
^Viimeaikaiset sateet ovat kaut-i
ta Satakunnan telineet vaj*»intu-
Onni.
. Uusi sanomalehtireportteri oh
saanut tehtäväkseen kirjoittaa
rikkaan miehen murhasta.- Hän
lopetti selostuksensa näin:
'^Murhattu oli 'OnnelLseen pan­nut,
edellisenä päiyänä kaikki i iv
tönäiset rahansa • pankkiin, niin
e t t ä hän menetti tuskin mitään
muuta kuin henkensä."
Mii unta vain nain, etta .keskellä
Ohii, missa ei vetla ei rantaa,
maan %
Ri vettä mi väsyneen virkistais'
Nim kauas kun näköni kantaa. ,
Gon keskellä .maan, miss' taimen
helle
Hehkuvia polttaa, \ punaa j a naan-taa
Vaan virtaa ei naymista vettä
ma saan
J a kivest' en voi fiita vaantaa.
Gon keskellä maan niin suuren
la laajan
Kuljen etsien rantaa ja vettä. .
Käyn a s t u e n, ry omienko r von
laajan.
Vaan^01, yha matkani pettaa.
]Ma keskellä vaannim suuren jos
maan
Helteessä ama JOS oisin,
Nim tahtoisin taaksein palata
vaan
Ajat..menneet takaisin toisin.
Heraan • en keskellä maan
]\ I a h o r t o i n u k k u j a D11 u t k a a n.
KY.. L.
'Seuraava maailmanloppu
V. 2000.
tulee
Italiassa on äskettäin tehtv
loyto, joka, JOS tiedot siita pitä­vät
paikkansa, kyllä tarjoaa hiu­kan
mielenkiinnon aihetta. Maa­ilmanlopun
ennustukset eivät ole
suinkaan 'harvinaisia —: tänä
vuonnahan - piti maailmanlopun
tulla . - 7 ^ miy;ta ^ se kellastunut pa-ppri,
joka löydettiin-, y l i sata
vuotta sitten kuolleen kapusiini­munkin
- sortuneesta • talosta, : lie­nee
kuitenkin lajiaan ensimäinen.
Asiapaperi,, joka on ajanliampaan
varain pahasti jäytäma' ja joka
lienee kirjoitettu vuoden 1760
tienoilla,' sisältää ennustuksia
senjälkeisestä, ajasta aina ka­maan
, m^aailmanloppuun saakka.
On vaivatiduttu ottamaan selvä
t ä s t ä vaikeastiluettavasta pape­rista
ja silloin on huomattu, et­tä
sen ennustukset; ovat hämmäs­tyttävässä
'-määrässä pitäneet
yhta todellisuuden kanssa. Vuo­deksi
.17.92 on ennustettu Rans- •
kan vallankumous ja^ ^nljotiinm
k e k'K 1 m I n e n i a v u o d e k s i 18 3 O u u -
si v^allankumous .. hallitsijavaih-doksineen.
.V, 18-18 tapahtuisi
suuria, tulvia, .levottomuuksia
Xeapelin kunmgavkrnnassa ja
kansalaissotaa Kanskafisa V.1850
piti olla puolalaist. levottomuuk­sien
]a V . 1915 maailmansota na-lanhatmeen.
. Nnnkum iiakyy,
eivat ennustukst . lyo mainitta­vasti
/vikaan! aleille mielenkiin­toisia
ovat ennustukset .niista
mie^lvttav.>ta ^ joista, jotka ta^-
ta luk. tapahtuvat: v. 1925 maan
)aiistvkMa ja tuhia, v 1950 kol­me
aurinkoa aurinkokunnassam­me
(kyllä - kai silloin ..lämmintä
saadaan), v..'1960 nielee men Si- •
eili a n j a j a 11 il a i st u 1 ip ai o h av 111 a ä
Neapelin, v. 1970 havitt la}^ alta-va
maanjaris^tys Ranskan ja Es­panjan
maanpinnalta ja v. 1980
tuhoaa rutto^ koko idan. 1990i-.
alkaa p/itkaaikainen aurino;onpi-meniiys.
jok.i kietoo koko maa-
{)allon läpitunkemattomaan: pime­yteen
ja ailieuttaa uuden jääkau­den.
. J a maagillinen ennustus
loi)puu. tlraamallisesti: v. 2000 on
maailmanlojipu. No nim, oniran
smne seulaan vielä aikaa'
Enemmän vaimcjf, kuin ku­ningas
Salomo'la.
Kapkaupungista • sahkoL-etaan,
etta eras nuori alrikalamen alku-a
su k c! s • a r V- e 1 u 11 a V a s t i 1111 k a \\ k u -
iiingas. Salomon maailmanennä­tystä
vaimojen lukumäärässä.
Tällä ; nu or elia m i e h.ell a •. on n ii e t
110 puolisoa, ja: kun han ei vielä
ole iällä pilattu, tulee luk-u to-^
dennäköisesti kasvamaan.
Lapsia hänellä kuitenkin on
suhteellisen vähän, nimittä"n 93.
Eräällä • Inaapurilla, joka on 79
vaimon mies, esimerkiksi on 184'
lasta' — 143 poikaa ja 50 tyttöä.
Onncjksi nämä suuriperh'^i"^t
isät asuvat Afrikassa,^missä ei ole
koulupakkoa, missä ollaan lais­koja
ja saadaan tytöt epäilemät­tä'helposti
naimisiin. Mutta aja-tellapa,
että -he asuisivat jossa­kin,
-kul ttuurimaan kaupungissa!
Valita anjmatti 143 pojalleja 50
' t y t t ä r e l l e — tyolas telitava.
I
f I
•
ff
1 fr''
4<<<<
\
r
I
>
C
Iät
> i
t
i
I
»s
X
m
^4